|
|
13.06.2018 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vesisäiliöt näyttävät hiukan niukoilta...? | ||||
|
|
13.06.2018 16:45 | Julius Ylitalo | ||
| Vau! Tuolla on varmasti aika paljon väkeä | ||||
|
|
13.06.2018 15:53 | Tero Korkeakoski | ||
| https://vaunut.org/kuva/110037 | ||||
|
|
13.06.2018 14:41 | Markku Kari | ||
| Mikä on anodivaunu? | ||||
|
|
13.06.2018 13:25 | Tero Korkeakoski | ||
| Hassua silti että noita anodivaunuja ei ole voinut laittaa Talvivaaran ja Harjavallan välin junaan, vai eikö juuri tuona päivänä ollut sitä kulussa. Tai johonkin Tampereen suuntaan menevään junaan. | ||||
|
|
13.06.2018 09:15 | Petri Sallinen | ||
| Pääkaupunkiseudun metro kulkee maanpäällisenä vain Helsingin itäisillä alueilla. Olen asunut 57 vuotta Espoossa enkä ole koskaan omistanut henkilöautoa — olen siis joukkoliikenteen käyttäjä. Hyvä, että metroa jatkettiin Matinkylään ja hyvä, että jatkotyö Kivenlahteen on tekeillä. Espooseen tarvittiin ennen kaikken nopea tapa liikkua paikasta toiseen. Ratikka ei ole yhtä nopea — itse asiassa Helsingin ratikka on erittäin hidas. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö ratikka voisi olla nopea tapa liikkua esim. Manchesterin Metrolink -ratikan tapaan. Länsimetro monipuolisti muutenkin liikkumista Espoossa. Liityntälinjat toimivat hyvin ja vaihdot ovat joustavia. Samalla vaihtoehtoisia reittejä avatttiin Espoon sisällä. Mussuttajat ovat saaneet turhan paljon puheenvuoroja — ainahan uudistuksissa on voittajia ja häviäjiä. Itse kuulun voittajiin: työmatkani Helsingin keskustaan lyheni 15 minuutilla. Tällä hetkellä Matinkylä on Länsimetron pääteasema. Sitä ei kuitenkaan ole suunniteltu päättäriksi, vaan väliasemaksi. Siksi Matinkylä tuppaa ajoittain ruuhkautumaan. Järjestelmä kykenee näyttämään kyntensä vasta sitten, kun Kivenlahden osuus valmistuu. Aika vähän sen sijaan on keskusteltu rantaradan ongelmista, joka on osa Espoon joukkoliikennejärjestelmää. Esim. Espoon sisäisillä bussilinjoilla syötetään porukkaa rautatieasemille. Kalustoa on liian vähän — junat ovat tupaten täynnä varsinkin ruuhka-aikana. Yhdenkin rungon vikaantuminen johtaa siihen, että porukkaa jää asemalle niin kuin olen itsekin useasti jäänyt. VR:n Turkuun suuntautuva pikajunaliikenne ei ilmeisesti pysy kovin hyvin aikataulussa, mikä sotkee monesti rantaradan paikallisliikenteen. Tähän pitäisi saada muutos. Jos VR tunaroi eikä pysy aikataulussa, niin saa sitten odottaa — nyt vaikuttaa siltä, että paikallisliikenne väistää aina kaukoliikenteen edestä. Tämä tarkoittaa sitä, että paikallisliikenteen vuoroja voidaan peruuttaa ja matkustajat eivät mahdu näitä seuraaviin vuoroihin. Yhtä lailla kaukoliikenne sotkee paíkallisliikenteen aikatauluja, jolloin matkustaja ei voi luottaa siihen, että ehtisi paikallisjunalla ajoissa johonkin paikkaan — on otettava varman päälle ja lähdettävä matkaan varmuuden vuoksi edellisellä junalla. Tosin voin kokemuksesta sanoa, että aina ei tämäkään auta. |
||||
|
|
13.06.2018 07:39 | Reino Kalliomäki | ||
| Olisin surullinen jos Tampereen keskusta muutttuisi "kirpputorialueeksi". | ||||
|
Kuvasarja: Kuvausreissu Pohjoiseen |
13.06.2018 07:32 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiinnostava "katsaus"! | ||||
|
|
13.06.2018 01:47 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuolla Kaanaan radalla oli tehty raivausta muutama vuosi sitten samaan aikaan kun Valtasiirto oli aikeissa aloittaa raideliikenteen, sen jälkeen ei ole mitään tapahtunut ja rata on taas kasvamassa umpeen. Olis kivaa tietää lisää/nähdä kuvia minkälaista raideliikennettä oli Kaanaassa alkuaikoina. | ||||
|
|
13.06.2018 00:10 | Teemu Sirkiä | ||
| Luurin nostamalla puhelu yhdistyi liikenteenohjaajalle. Konduktööri saattoi ilmoittautua ja kertoa olevansa paikalla tai jos kuljettajalla oli jotain asiaa kaukolle. Silloin ennen RAILI-puhelimien tuloa Helsingissäkin konduktööri aina soitti laituripuhelimella junasuorittajalle, jonka jälkeen suorittaja kertoi mahdollisesta poikkeamasta lähtöajoassa ja samalla asetti junan numeron asetinlaitetauluun junan lähtöraiteelle. | ||||
|
|
12.06.2018 23:32 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kemiran vaihde eli siis linjavaihde oli kilometrillä 339+758, avattu 1.9.1959. Kuvan vaihde, Tahkoluodon vaihde avattiin 14.12.1983 kilometrille 339+815. | ||||
|
|
12.06.2018 21:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu, siellä ne samat Vokit ja Vopit näkyivät makaavan vielä tänäänkin. Oli komeaa itämaista koivua, ja särmästi lastattu. ;o] Mutta oli siellä Lahessa eilen muutakin mielenkiintoista. Sr1-sähköveturi teki konventionaalisia (ei radio-ohjattuja) vaihtotöitä siinä puolenpäivän jälkeen; suunnilleen kahden maissa. Neonkeltaisiin vetimiin ja suojakypärään pukeutunut »vaihtotyöhenkilö» roikotti itseään roikan pohjapäässä antaen veturinkuljettajalle käskyjä sekä kytki ja irrotti vaunuja järjestelymestarin laatimien ohjeiden mukaan. Käheintä tilanteessa olivat Siperian Suden katolta kuuluvat »Vedän»-, »Työnnän»- ja »Seis havaittu» -vihellinopasteet. Ne on kuvattu vielä Jt 2005:ssa, mutta Jt 2017:sta en moisia löydä. Harvemminpa noita töräyksiä missään nykyään enää kuuleekaan. |
||||
|
|
12.06.2018 21:22 | Matias Kauramäki | ||
| Mutta kohtahan Espooseenkin saadaan tällainen. Raidejokeri jatkuu Espooseen asti. ;) | ||||
|
|
12.06.2018 21:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Tehtaalle ainakin oli silloin jo vilkasta junaliikennettä, eli eiköhän rata ollut alusta asti. Linjavaihde tuossa oli pakko olla. | ||||
|
|
12.06.2018 21:01 | Tero Korkeakoski | ||
| Espoon metro taitaa kyllä kulkea koko matkan maan alla. | ||||
|
|
12.06.2018 19:33 | Erkki Nuutio | ||
| Samoilla linjoilla minäkin. Pääosin vähemmän tiiviissä ympäristössä on raitiotie, sopivampi. Mutta eikös Espoon metro ole pääosin pintarata? Tampereen keskustaosuudelle olisi maanalainen metro ollut sensijaan oikeampi ratkaisu. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvausreissu Pohjoiseen |
12.06.2018 17:47 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja alkukesän hienoista maisemista! Pitäisi tehdä Kainuuseen kuvausmatka!!! | ||||
|
|
12.06.2018 13:26 | Petri Soronen | ||
| Missähän sininen jarruletku? | ||||
|
|
12.06.2018 10:50 | Vesa Höijer | ||
| Espooseenkin olisi pitänyt rakentaa tuollainen, eikä metroa. | ||||
|
|
12.06.2018 10:36 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö 2TE116U ole kokonaan oma sarjansa, jota on rakennettu yli 300 yksilöä alkaen vuodesta 2007? Eli tämä ei siis ole vanha peruskorjattu veturi. | ||||
|
|
12.06.2018 01:09 | Lauri Kivijärvi | ||
| Silverliner V -sähkömoottorivaunuista voi lukea lisää mm. SEPTAn julkaisemasta kalustoesitteestä. Esite on tallennettuna Archive.org-sivustolle. Linkki arkistoon: https://web.archive.org/web/20180511022532/http://www.septa.org/service/rail/silverliner-brochure.pdf | ||||
|
|
12.06.2018 00:47 | Niila Heikkilä | ||
| Eikös tällaisen taksin ole rahalla voinut tilata jo vuosikymmenet? | ||||
|
|
12.06.2018 00:38 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kuvaaja on selvästi ollut visionääri tätä tyylikästä kuvaa ottaessaan! Olisikohan tämä asetelma heinäkuusta 2018 alkaen laillisesti mahdollinen? Taksina käytettävän ajoneuvon määritelmähän laajenee silloin uuden liikennepalvelulain myötä. Voisin itse harkita Dv12-taksia. ;) | ||||
|
|
11.06.2018 23:48 | Niila Heikkilä | ||
| Jossain taisi olla maininta siitä miksi raitiotietä rakennetaan vain yhdessä vuorossa. Syynä on kaupunki-infran keskellä tapahtuva rakentaminen, johon liittyy putki/johtosiirtoja ja paljon muita aikaavieviä työvaiheita. Kaikkien eri toimialojen laittaminen kahteen vuoroon vaatisi niin paljon lisää eri alojen ammattihenkilöstöä että on käytännön syistä päädytty vain päiväsaikaiseen työskentelyyn. Myös meluhaitat olisivat haaste kello 6 aamulla tai myöhään illalla tapahtuvalle rakentamiselle. Joitain töitä toki tehdään myös ilta/yöaikaan. | ||||
|
|
11.06.2018 23:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpa mainion näköinen paikka :) | ||||
|
|
11.06.2018 22:55 | Ossi Rosten | ||
| Kemiralle ei -77 ollu vielä rataa Mäntyluodosta, milloin lie rakennettu? Oliko siinä linjavaihde vai oliko rataa ollenkaan tehtaalle? | ||||
|
|
11.06.2018 21:46 | Matias Kauramäki | ||
| Tähän kuvaanhan tuli mukavasti kommentteja. Näitä kommentteja on mukava lukea sitten, kun ratikka on valmistunut, ja ihmiset ovat jo unohtaneet kuinka se jakoi aikanaan mielipiteitä. Minä kuljen joka päivä keskustan läpi töihin. Vielä ei ole ratikkatyömaa minua haitannut. Päinvastoin tämän etenemistä on mukava seurata. Tämäkin kuva on itseasiassa otettu matkalla töistä kotiin. |
||||
|
|
11.06.2018 21:42 | Jarmo Puntanen | ||
| Veturimies heiluttaa veturista numeroltaan 2TE116-154, joka on modernisoitu vuonna 1975 tehdystä perusmallin veturista. | ||||
|
|
11.06.2018 20:59 | Jani Järviluoto | ||
| Juuri tänään näin kaksi puulla lastattua Vokkia Lahdessa, josta ne todennäköisesti jatkavat Järvelään. Olivat Vo(c)p-letkan keskellä. | ||||
|
|
11.06.2018 19:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auran tukena oli neljä alas ja eteenpäin sojottavaa sarvea. Nosto- ja laskumahdollisuutta ei ollut. Ruotsinlätissä aurat olivat irrotettavia (varikkotyönä, otaksun), niiden takana oli pienemmät poskilevyt (= snöbillar). Ruotsinlättien aurat tunnettiin nimellä "Norrlandsplog". | ||||
|
|
11.06.2018 19:42 | Perttu Karttunen | ||
| Tämän kuvan uusiminen muuten taitaa olla tänä päivänä aika mahdoton paikka, ellei satu aiemmin jotain ylimääräistä junaa kulkemaan, tai ainakin tiukille menee alas kapuamisen kanssa kun juna menee joskus viiden jälkeen ja torni kiinni kuudelta. Keretin torniin pääsee tätä nykyä opastetusti kiipeämään. https://www.vanhakaivos.com/koe-ja-nae-kaivosalueella/keretin-torni (Sallittakoon pieni mainostaminen tässä yhteydessä) Allekitjoittaneelta nykykunnolla jää tekemättä mutta epäilempä ettei tuolta Keretin tornilta juuri ratanäkymiä ole. | ||||
|
|
11.06.2018 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pössöön eli anteeksi Peugeotin ratti tehonsäätöpyöränä. Taisipa näissä olla vielä Pösön leijona keskiössä... | ||||
|
|
11.06.2018 17:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Simo: Tietosi on vanhentunutta. Jo yli viiden vuoden ajan on tendenssinä ollut, että nimenomaan lapsiperheet muuttavat kantakaupunkeihin. | ||||
|
|
11.06.2018 17:04 | Marko Anttila | ||
| Mukulakivistä bussien alla on todellakin syytä päästä eroon, niin karmeita ne Hämeenkadulla ovat matkustajia täristäessään. Diskovaunusta junassa olen kuullut, mutta diskoraha on ihan outoa kieltä, vaikka Tampereella olen pitkään roikkunut. Ei taida se rahakeskustelu enää kuulua tälle rautatiefoorumille lainkaan? |
||||
|
|
11.06.2018 15:51 | Risto Sollo | ||
| Puupaikun lämppäriltä on jäänyt virroittimen kahva väärään päähän... | ||||
|
|
11.06.2018 15:26 | Pietu Tuovinen | ||
| Vaiko rajavyöhykkeen reunalle? ;) Hyvät kuvat joka tapauksessa! | ||||
|
|
11.06.2018 15:23 | Jyrki Talvi | ||
| Kiehimäjoen silta. | ||||
|
|
11.06.2018 15:21 | Jari Kuusinen | ||
| Ei kai väestön lisääntymiseen suurimmissa kaupungeissa mitään työpaikkoja tämän päivän keppihevos-Suomessa tarvita? Meillä on kuitenkin asumistukiautomaatti ja keskituloiset ostavat nykyään sijoitusasuntoja jos haluavat säästöilleen muutaman prosentin tuottoa muiden vaihtoehtojen puutteessa. Plus tietenkin maahanmuuttobisnes. Esimerkiksi juuri Tampereen väkiluku kasvoi ja kasvaa osin senkin takia, että ainakin yksi naapurikunta lopetti ns. diskorahan jakamisen, jolloin uudet kansalaiset muuttivat lätkäkaupungin puolelle. Samaan aikaan muutaman kymmenen kilometrin säteellä puretaan kerrostaloja ja tuskaillaan kun omakotitalot eivät mene kaupaksi. Mutta hienoa kuitenkin ettei sitä rahankäytön järkevyyttä otettu huomioon tässä Tampereen raitiovaunuhankkeessakaan. Päästäänpähän toivottavasti eroon Hämeenkadun ominaisäänimaisemasta, mukulakivikadulla jatkuvassa virrassa soljuvien bussirotiskojen kitisevistä ja nitisevistä pöhinästä. Vaikka raitiovaunut eivät ikinä tulisi busseja edullisimmiksi tai täsmällisemmiksi, ovat ne kuitenkin siistimpi, kaupunkimaisempi, jne. vaihtoehto. | ||||
|
|
11.06.2018 14:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vain, että työpaikkoja tulee lisää vain siinä tapauksessa, että osakkeenomistajat haluavat lisää osinkoja työpaikkoja lisäämällä. Tätä kehitystä emme uskoakseni tule näkemään, niin kauan kun sijoittajat katsovat paperinpalasilla pikavoittopelaamisen olevan kannattavampaa kuin pitkäjänteinen sijoittaminen tuotantovälineisiin... | ||||
|
|
11.06.2018 14:15 | Juha Kutvonen | ||
| Yksi vaihtoehto voisi olla 1.6.1985, jolloin Porvoon päivän yhteydessä ajettiin Dv12:n vetämällä puuvaunurungolla Ke-Prv ja Prv-Nlä -osuuksilla (kts. Junat 4/1985 s.2). | ||||
|
|
11.06.2018 14:12 | Tommi K Hakala | ||
| Kalmarilla on enää tuotekehityspaja Ruskossa, Valmetin tontti on täynnä asuntoja. Kuinkahan kauan keskustassa Tako vääntää taitekartonkia, on kysymysmerkki. Metso Minerals on panostanut vahvasti Tampereelle (800 hlö tän vuoden lopulla), mikä on hieno juttu ja Deeren metsäkonepuolen pääkonttori on Tampereella, protopajan myötä (tehdas Joensuussa). Mutta jos väestö lisääntyy, pitäisi näiden työpaikkojenkin lisääntyä jonkinlaisessa suhteessa. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvausreissu Pohjoiseen |
11.06.2018 13:57 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuvasarja kaikenkaikkiaan, etenkin kiva nähdä Dv12-vetureiden arkista aherrusta. No toki myös Sr1. | ||||
|
|
11.06.2018 13:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturi tunnettiin Mäntän rautatiellä nimellä "Kaanari", eikös vain JR? Myös "Amerikaanariksi" sitä kutsuttiin. Mäntän rautatiellä ollessaan siitä ei liene liikoja kuvia otettu. Veturista on kaksi hyvää kuvaa kirjassa "Kapeat kiskot" sivulla 174. Oikein söpö pikku tuffe...! Poist. kirj.vihre! |
||||
|
|
11.06.2018 13:18 | Simo Virtanen | ||
| Eikö meillä ole ihan ydinkeskustassakin kartonkitehdas? Suuria konepajoja esim. Lokomo, Metsolla useampia toimipisteitä, John Deere, Kalmar, Sandvik, Bronto Skylift, Ata Gears, jne. Näistäkin viisi ensimmäistä on tuhannen ihmisen työpaikkoja kukin. Kauppakamarin mukaan Tampereella on 20.000 teollisuuden työpaikkaa. Toki teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet kulta-ajoista, mutta niin on koko valtakunnassa. Onneksi korkean teknologian työpaikat ovat tulleet tilalle. Ilman niitä olisimme kuin muut hiipuvat teollisuuskaupungit. |
||||
|
|
11.06.2018 12:33 | Tommi K Hakala | ||
| Tärkeintä Tampereella olisi panostaa kyllä pysyvien työpaikkojen syntymiseen, muillekin kuin korkeakoulutuksen vaativiin ammatteihin. Perusteollisuus on lähes kadonnut, Lokomon tontti taitaa olla harvoja suurempia työpaikkoja. | ||||
|
|
11.06.2018 10:55 | Jari Välimaa | ||
| "Toisaalta raitiotie jatkunee naapurikuntiin eli kyse on koko Tampereenseudun joukkoliikenneratkaisusta. Siihen pitäisi kiireesti nivoa myös olemassa olevat rautatiet." Lähijunat Tampere-Nokia ja Tampere-Lempäälä ovat tulossa 2021 linjastoon mukaan ja raitiotie jatkuu Lielahden jälkeen luulltavasti Pirkkalaan ja sen jälkeen Ylöjärvelle ja Koilliskeskukseen. Kangasala vasta 2040 Koilliskeskuksen jatkona. |
||||
|
|
11.06.2018 10:02 | Mikko Nyman | ||
| Koska ajattelin ladata ensin toisen kuvan samasta junasta samasta paikasta samalta kellonlyömältä, jossa Sr2 3238 näkyi, joten tunniste jäi siksi tuohon vahingossa. Nyt on korjattu. | ||||
|
|
11.06.2018 10:02 | Simo Virtanen | ||
| Tuo työelämään siirtyvien nuorten muuttaminen kehyskuntiin on kaikkien yliopistokaupunkien riesa. Hyvin työllistynyt ja kohtuullisen hyvät tulot omaava väki muuttaa omakotitaloihin naapurikuntiin, jotka oikeasti ovat vain keskuskaupungin lähiöitä. Tässä pitäisi Tampereenkin katsoa entistä tiukemmin peiliin, koska maasta ei ole pula ja omakotiasumista voitaisiin kaavoittaa nykyistä nopeammin. Täytyy kuitenkin muistaa, että ei heidän tuoma ostovoima ja muut positiiviset vaikutukset noudata kuntarajoja. Toisaalta raitiotie jatkunee naapurikuntiin eli kyse on koko Tampereenseudun joukkoliikenneratkaisusta. Siihen pitäisi kiireesti nivoa myös olemassa olevat rautatiet. Kriitikoilta tahtoo unohtua, että tässä tehdään ratkaisuja sadaksi vuodeksi. |
||||
|
|
11.06.2018 09:47 | Jari Välimaa | ||
| Tampereella on laskettu että miljardin euron investoinnilla ratikkaaan saadaan aikaan 7 miljardin euron investoinnit yksityispuolelle rakennuspuolelle (VTT). Jos katsoo Sammonkadun talojen rakentamisvauhtia, niin tuo näyttää hyvin todelliselta. Ja koska kaupunkiin muuttaa joka tapausessa 3000 uutta asukasta joka vuosi, niin uusia taloja tarvitaan. Sitä paitsi 2020 tätä Hämeenkadun työmaata ei enää kukaan muista, kun kaikki on valmista. Ja hätäisyys ratikkasuunnitelmissa: 107 vuoden mietintä. |
||||
|
|
11.06.2018 09:11 | Juha Kutvonen | ||
| Olisikohan Ageban tilausjuna 1980-luvulta? Ja kuva on täyttä herkkua! | ||||
|
|
11.06.2018 08:51 | Tommi K Hakala | ||
| Ratikkatyömaan eteneminen vain yhdessä vuorossa on itseäkin ihmetyttänyt. Monilla tienrakennustyömailla työskennellään kahdessa vuorossa, jotta hommat etenee. Onko tässä tosiaan niin hyvät ehdot tekemiselle, ettei kiirettä tarvitse pitää... Sinänsä nyt voisi Tampere hieman henkäistä projektiensa kanssa, vaikka kehitys onkin tarpeellista. Asuntoalueita on keskustan yhteydessä paljon rakenteilla, mutta mitä olen hintatasoja katsellut, ei kyllä sovi samaan lauseeseen Tampereen muuttovoiton kanssa, eli muuttovoitto on opiskelijoita, jotka muuttavat myöhemmin pois. Eli tarve on JÄRKEVÄN hintaisille vuokra-asunnoille. Järkevän hintaisena Tampereella en pidä 1300 e kuukausivuokraista 50 neliön kaksiota. Hesassa on sitten oma juttunsa. |
||||