Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 13.06.2018 17:38 Esa J. Rintamäki  
  Vesisäiliöt näyttävät hiukan niukoilta...?
kuva 13.06.2018 16:45 Julius Ylitalo  
  Vau! Tuolla on varmasti aika paljon väkeä
kuva 13.06.2018 15:53 Tero Korkeakoski  
  https://vaunut.org/kuva/110037
kuva 13.06.2018 14:41 Markku Kari  
  Mikä on anodivaunu?
kuva 13.06.2018 13:25 Tero Korkeakoski  
  Hassua silti että noita anodivaunuja ei ole voinut laittaa Talvivaaran ja Harjavallan välin junaan, vai eikö juuri tuona päivänä ollut sitä kulussa. Tai johonkin Tampereen suuntaan menevään junaan.
kuva 13.06.2018 09:15 Petri Sallinen  
  Pääkaupunkiseudun metro kulkee maanpäällisenä vain Helsingin itäisillä alueilla.

Olen asunut 57 vuotta Espoossa enkä ole koskaan omistanut henkilöautoa — olen siis joukkoliikenteen käyttäjä. Hyvä, että metroa jatkettiin Matinkylään ja hyvä, että jatkotyö Kivenlahteen on tekeillä. Espooseen tarvittiin ennen kaikken nopea tapa liikkua paikasta toiseen. Ratikka ei ole yhtä nopea — itse asiassa Helsingin ratikka on erittäin hidas. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö ratikka voisi olla nopea tapa liikkua esim. Manchesterin Metrolink -ratikan tapaan.

Länsimetro monipuolisti muutenkin liikkumista Espoossa. Liityntälinjat toimivat hyvin ja vaihdot ovat joustavia. Samalla vaihtoehtoisia reittejä avatttiin Espoon sisällä. Mussuttajat ovat saaneet turhan paljon puheenvuoroja — ainahan uudistuksissa on voittajia ja häviäjiä. Itse kuulun voittajiin: työmatkani Helsingin keskustaan lyheni 15 minuutilla.

Tällä hetkellä Matinkylä on Länsimetron pääteasema. Sitä ei kuitenkaan ole suunniteltu päättäriksi, vaan väliasemaksi. Siksi Matinkylä tuppaa ajoittain ruuhkautumaan. Järjestelmä kykenee näyttämään kyntensä vasta sitten, kun Kivenlahden osuus valmistuu.

Aika vähän sen sijaan on keskusteltu rantaradan ongelmista, joka on osa Espoon joukkoliikennejärjestelmää. Esim. Espoon sisäisillä bussilinjoilla syötetään porukkaa rautatieasemille. Kalustoa on liian vähän — junat ovat tupaten täynnä varsinkin ruuhka-aikana. Yhdenkin rungon vikaantuminen johtaa siihen, että porukkaa jää asemalle niin kuin olen itsekin useasti jäänyt.

VR:n Turkuun suuntautuva pikajunaliikenne ei ilmeisesti pysy kovin hyvin aikataulussa, mikä sotkee monesti rantaradan paikallisliikenteen. Tähän pitäisi saada muutos. Jos VR tunaroi eikä pysy aikataulussa, niin saa sitten odottaa — nyt vaikuttaa siltä, että paikallisliikenne väistää aina kaukoliikenteen edestä. Tämä tarkoittaa sitä, että paikallisliikenteen vuoroja voidaan peruuttaa ja matkustajat eivät mahdu näitä seuraaviin vuoroihin. Yhtä lailla kaukoliikenne sotkee paíkallisliikenteen aikatauluja, jolloin matkustaja ei voi luottaa siihen, että ehtisi paikallisjunalla ajoissa johonkin paikkaan — on otettava varman päälle ja lähdettävä matkaan varmuuden vuoksi edellisellä junalla. Tosin voin kokemuksesta sanoa, että aina ei tämäkään auta.
kuva 13.06.2018 07:39 Reino Kalliomäki  
  Olisin surullinen jos Tampereen keskusta muutttuisi "kirpputorialueeksi".
Kuvasarja:
Kuvausreissu Pohjoiseen
 
13.06.2018 07:32 Reino Kalliomäki  
  Kiinnostava "katsaus"!
kuva 13.06.2018 01:47 [Tunnus poistettu]  
  Tuolla Kaanaan radalla oli tehty raivausta muutama vuosi sitten samaan aikaan kun Valtasiirto oli aikeissa aloittaa raideliikenteen, sen jälkeen ei ole mitään tapahtunut ja rata on taas kasvamassa umpeen. Olis kivaa tietää lisää/nähdä kuvia minkälaista raideliikennettä oli Kaanaassa alkuaikoina.
kuva 13.06.2018 00:10 Teemu Sirkiä  
  Luurin nostamalla puhelu yhdistyi liikenteenohjaajalle. Konduktööri saattoi ilmoittautua ja kertoa olevansa paikalla tai jos kuljettajalla oli jotain asiaa kaukolle. Silloin ennen RAILI-puhelimien tuloa Helsingissäkin konduktööri aina soitti laituripuhelimella junasuorittajalle, jonka jälkeen suorittaja kertoi mahdollisesta poikkeamasta lähtöajoassa ja samalla asetti junan numeron asetinlaitetauluun junan lähtöraiteelle.
kuva 12.06.2018 23:32 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Kemiran vaihde eli siis linjavaihde oli kilometrillä 339+758, avattu 1.9.1959. Kuvan vaihde, Tahkoluodon vaihde avattiin 14.12.1983 kilometrille 339+815.
kuva 12.06.2018 21:30 Ari-Pekka Lanne  
  Juu, siellä ne samat Vokit ja Vopit näkyivät makaavan vielä tänäänkin. Oli komeaa itämaista koivua, ja särmästi lastattu. ;o]

Mutta oli siellä Lahessa eilen muutakin mielenkiintoista. Sr1-sähköveturi teki konventionaalisia (ei radio-ohjattuja) vaihtotöitä siinä puolenpäivän jälkeen; suunnilleen kahden maissa. Neonkeltaisiin vetimiin ja suojakypärään pukeutunut »vaihtotyöhenkilö» roikotti itseään roikan pohjapäässä antaen veturinkuljettajalle käskyjä sekä kytki ja irrotti vaunuja järjestelymestarin laatimien ohjeiden mukaan. Käheintä tilanteessa olivat Siperian Suden katolta kuuluvat »Vedän»-, »Työnnän»- ja »Seis havaittu» -vihellinopasteet. Ne on kuvattu vielä Jt 2005:ssa, mutta Jt 2017:sta en moisia löydä. Harvemminpa noita töräyksiä missään nykyään enää kuuleekaan.
kuva 12.06.2018 21:22 Matias Kauramäki  
  Mutta kohtahan Espooseenkin saadaan tällainen. Raidejokeri jatkuu Espooseen asti. ;)
kuva 12.06.2018 21:03 Tero Korkeakoski  
  Tehtaalle ainakin oli silloin jo vilkasta junaliikennettä, eli eiköhän rata ollut alusta asti. Linjavaihde tuossa oli pakko olla.
kuva 12.06.2018 21:01 Tero Korkeakoski  
  Espoon metro taitaa kyllä kulkea koko matkan maan alla.
kuva 12.06.2018 19:33 Erkki Nuutio  
  Samoilla linjoilla minäkin. Pääosin vähemmän tiiviissä ympäristössä on raitiotie, sopivampi. Mutta eikös Espoon metro ole pääosin pintarata? Tampereen keskustaosuudelle olisi maanalainen metro ollut sensijaan oikeampi ratkaisu.
Kuvasarja:
Kuvausreissu Pohjoiseen
 
12.06.2018 17:47 Hannu Peltola  
  Upea kuvasarja alkukesän hienoista maisemista! Pitäisi tehdä Kainuuseen kuvausmatka!!!
kuva 12.06.2018 13:26 Petri Soronen  
  Missähän sininen jarruletku?
kuva 12.06.2018 10:50 Vesa Höijer  
  Espooseenkin olisi pitänyt rakentaa tuollainen, eikä metroa.
kuva 12.06.2018 10:36 Jouni Hytönen  
  Eikö 2TE116U ole kokonaan oma sarjansa, jota on rakennettu yli 300 yksilöä alkaen vuodesta 2007? Eli tämä ei siis ole vanha peruskorjattu veturi.
kuva 12.06.2018 01:09 Lauri Kivijärvi  
  Silverliner V -sähkömoottorivaunuista voi lukea lisää mm. SEPTAn julkaisemasta kalustoesitteestä. Esite on tallennettuna Archive.org-sivustolle. Linkki arkistoon: https://web.archive.org/web/20180511022532/http://www.septa.org/service/rail/silverliner-brochure.pdf
kuva 12.06.2018 00:47 Niila Heikkilä  
  Eikös tällaisen taksin ole rahalla voinut tilata jo vuosikymmenet?
kuva 12.06.2018 00:38 Lauri Kivijärvi  
  Kuvaaja on selvästi ollut visionääri tätä tyylikästä kuvaa ottaessaan! Olisikohan tämä asetelma heinäkuusta 2018 alkaen laillisesti mahdollinen? Taksina käytettävän ajoneuvon määritelmähän laajenee silloin uuden liikennepalvelulain myötä. Voisin itse harkita Dv12-taksia. ;)
kuva 11.06.2018 23:48 Niila Heikkilä  
  Jossain taisi olla maininta siitä miksi raitiotietä rakennetaan vain yhdessä vuorossa. Syynä on kaupunki-infran keskellä tapahtuva rakentaminen, johon liittyy putki/johtosiirtoja ja paljon muita aikaavieviä työvaiheita. Kaikkien eri toimialojen laittaminen kahteen vuoroon vaatisi niin paljon lisää eri alojen ammattihenkilöstöä että on käytännön syistä päädytty vain päiväsaikaiseen työskentelyyn. Myös meluhaitat olisivat haaste kello 6 aamulla tai myöhään illalla tapahtuvalle rakentamiselle. Joitain töitä toki tehdään myös ilta/yöaikaan.
kuva 11.06.2018 23:38 Jimi Lappalainen  
  Onpa mainion näköinen paikka :)
kuva 11.06.2018 22:55 Ossi Rosten  
  Kemiralle ei -77 ollu vielä rataa Mäntyluodosta, milloin lie rakennettu? Oliko siinä linjavaihde vai oliko rataa ollenkaan tehtaalle?
kuva 11.06.2018 21:46 Matias Kauramäki  
  Tähän kuvaanhan tuli mukavasti kommentteja. Näitä kommentteja on mukava lukea sitten, kun ratikka on valmistunut, ja ihmiset ovat jo unohtaneet kuinka se jakoi aikanaan mielipiteitä.
Minä kuljen joka päivä keskustan läpi töihin. Vielä ei ole ratikkatyömaa minua haitannut. Päinvastoin tämän etenemistä on mukava seurata. Tämäkin kuva on itseasiassa otettu matkalla töistä kotiin.
kuva 11.06.2018 21:42 Jarmo Puntanen  
  Veturimies heiluttaa veturista numeroltaan 2TE116-154, joka on modernisoitu vuonna 1975 tehdystä perusmallin veturista.
kuva 11.06.2018 20:59 Jani Järviluoto  
  Juuri tänään näin kaksi puulla lastattua Vokkia Lahdessa, josta ne todennäköisesti jatkavat Järvelään. Olivat Vo(c)p-letkan keskellä.
kuva 11.06.2018 19:44 Esa J. Rintamäki  
  Auran tukena oli neljä alas ja eteenpäin sojottavaa sarvea. Nosto- ja laskumahdollisuutta ei ollut. Ruotsinlätissä aurat olivat irrotettavia (varikkotyönä, otaksun), niiden takana oli pienemmät poskilevyt (= snöbillar). Ruotsinlättien aurat tunnettiin nimellä "Norrlandsplog".
kuva 11.06.2018 19:42 Perttu Karttunen  
  Tämän kuvan uusiminen muuten taitaa olla tänä päivänä aika mahdoton paikka, ellei satu aiemmin jotain ylimääräistä junaa kulkemaan, tai ainakin tiukille menee alas kapuamisen kanssa kun juna menee joskus viiden jälkeen ja torni kiinni kuudelta. Keretin torniin pääsee tätä nykyä opastetusti kiipeämään. https://www.vanhakaivos.com/koe-ja-nae-kaivosalueella/keretin-torni (Sallittakoon pieni mainostaminen tässä yhteydessä) Allekitjoittaneelta nykykunnolla jää tekemättä mutta epäilempä ettei tuolta Keretin tornilta juuri ratanäkymiä ole.
kuva 11.06.2018 19:30 Esa J. Rintamäki  
  Pössöön eli anteeksi Peugeotin ratti tehonsäätöpyöränä. Taisipa näissä olla vielä Pösön leijona keskiössä...
kuva 11.06.2018 17:50 Tuukka Ryyppö  
  Simo: Tietosi on vanhentunutta. Jo yli viiden vuoden ajan on tendenssinä ollut, että nimenomaan lapsiperheet muuttavat kantakaupunkeihin.
kuva 11.06.2018 17:04 Marko Anttila  
  Mukulakivistä bussien alla on todellakin syytä päästä eroon, niin karmeita ne Hämeenkadulla ovat matkustajia täristäessään.
Diskovaunusta junassa olen kuullut, mutta diskoraha on ihan outoa kieltä, vaikka Tampereella olen pitkään roikkunut. Ei taida se rahakeskustelu enää kuulua tälle rautatiefoorumille lainkaan?
kuva 11.06.2018 15:51 Risto Sollo  
  Puupaikun lämppäriltä on jäänyt virroittimen kahva väärään päähän...
kuva 11.06.2018 15:26 Pietu Tuovinen  
  Vaiko rajavyöhykkeen reunalle? ;) Hyvät kuvat joka tapauksessa!
kuva 11.06.2018 15:23 Jyrki Talvi  
  Kiehimäjoen silta.
kuva 11.06.2018 15:21 Jari Kuusinen  
  Ei kai väestön lisääntymiseen suurimmissa kaupungeissa mitään työpaikkoja tämän päivän keppihevos-Suomessa tarvita? Meillä on kuitenkin asumistukiautomaatti ja keskituloiset ostavat nykyään sijoitusasuntoja jos haluavat säästöilleen muutaman prosentin tuottoa muiden vaihtoehtojen puutteessa. Plus tietenkin maahanmuuttobisnes. Esimerkiksi juuri Tampereen väkiluku kasvoi ja kasvaa osin senkin takia, että ainakin yksi naapurikunta lopetti ns. diskorahan jakamisen, jolloin uudet kansalaiset muuttivat lätkäkaupungin puolelle. Samaan aikaan muutaman kymmenen kilometrin säteellä puretaan kerrostaloja ja tuskaillaan kun omakotitalot eivät mene kaupaksi. Mutta hienoa kuitenkin ettei sitä rahankäytön järkevyyttä otettu huomioon tässä Tampereen raitiovaunuhankkeessakaan. Päästäänpähän toivottavasti eroon Hämeenkadun ominaisäänimaisemasta, mukulakivikadulla jatkuvassa virrassa soljuvien bussirotiskojen kitisevistä ja nitisevistä pöhinästä. Vaikka raitiovaunut eivät ikinä tulisi busseja edullisimmiksi tai täsmällisemmiksi, ovat ne kuitenkin siistimpi, kaupunkimaisempi, jne. vaihtoehto.
kuva 11.06.2018 14:56 Esa J. Rintamäki  
  Se vain, että työpaikkoja tulee lisää vain siinä tapauksessa, että osakkeenomistajat haluavat lisää osinkoja työpaikkoja lisäämällä. Tätä kehitystä emme uskoakseni tule näkemään, niin kauan kun sijoittajat katsovat paperinpalasilla pikavoittopelaamisen olevan kannattavampaa kuin pitkäjänteinen sijoittaminen tuotantovälineisiin...
kuva 11.06.2018 14:15 Juha Kutvonen  
  Yksi vaihtoehto voisi olla 1.6.1985, jolloin Porvoon päivän yhteydessä ajettiin Dv12:n vetämällä puuvaunurungolla Ke-Prv ja Prv-Nlä -osuuksilla (kts. Junat 4/1985 s.2).
kuva 11.06.2018 14:12 Tommi K Hakala  
  Kalmarilla on enää tuotekehityspaja Ruskossa, Valmetin tontti on täynnä asuntoja. Kuinkahan kauan keskustassa Tako vääntää taitekartonkia, on kysymysmerkki. Metso Minerals on panostanut vahvasti Tampereelle (800 hlö tän vuoden lopulla), mikä on hieno juttu ja Deeren metsäkonepuolen pääkonttori on Tampereella, protopajan myötä (tehdas Joensuussa). Mutta jos väestö lisääntyy, pitäisi näiden työpaikkojenkin lisääntyä jonkinlaisessa suhteessa.
Kuvasarja:
Kuvausreissu Pohjoiseen
 
11.06.2018 13:57 Mikko Herpman  
  Hieno kuvasarja kaikenkaikkiaan, etenkin kiva nähdä Dv12-vetureiden arkista aherrusta. No toki myös Sr1.
kuva 11.06.2018 13:51 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan veturi tunnettiin Mäntän rautatiellä nimellä "Kaanari", eikös vain JR? Myös "Amerikaanariksi" sitä kutsuttiin. Mäntän rautatiellä ollessaan siitä ei liene liikoja kuvia otettu.

Veturista on kaksi hyvää kuvaa kirjassa "Kapeat kiskot" sivulla 174. Oikein söpö pikku tuffe...!

Poist. kirj.vihre!
kuva 11.06.2018 13:18 Simo Virtanen  
  Eikö meillä ole ihan ydinkeskustassakin kartonkitehdas? Suuria konepajoja esim. Lokomo, Metsolla useampia toimipisteitä, John Deere, Kalmar, Sandvik, Bronto Skylift, Ata Gears, jne. Näistäkin viisi ensimmäistä on tuhannen ihmisen työpaikkoja kukin.

Kauppakamarin mukaan Tampereella on 20.000 teollisuuden työpaikkaa. Toki teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet kulta-ajoista, mutta niin on koko valtakunnassa. Onneksi korkean teknologian työpaikat ovat tulleet tilalle. Ilman niitä olisimme kuin muut hiipuvat teollisuuskaupungit.
kuva 11.06.2018 12:33 Tommi K Hakala  
  Tärkeintä Tampereella olisi panostaa kyllä pysyvien työpaikkojen syntymiseen, muillekin kuin korkeakoulutuksen vaativiin ammatteihin. Perusteollisuus on lähes kadonnut, Lokomon tontti taitaa olla harvoja suurempia työpaikkoja.
kuva 11.06.2018 10:55 Jari Välimaa  
  "Toisaalta raitiotie jatkunee naapurikuntiin eli kyse on koko Tampereenseudun joukkoliikenneratkaisusta. Siihen pitäisi kiireesti nivoa myös olemassa olevat rautatiet."

Lähijunat Tampere-Nokia ja Tampere-Lempäälä ovat tulossa 2021 linjastoon mukaan ja raitiotie jatkuu Lielahden jälkeen luulltavasti Pirkkalaan ja sen jälkeen Ylöjärvelle ja Koilliskeskukseen. Kangasala vasta 2040 Koilliskeskuksen jatkona.
kuva 11.06.2018 10:02 Mikko Nyman  
  Koska ajattelin ladata ensin toisen kuvan samasta junasta samasta paikasta samalta kellonlyömältä, jossa Sr2 3238 näkyi, joten tunniste jäi siksi tuohon vahingossa. Nyt on korjattu.
kuva 11.06.2018 10:02 Simo Virtanen  
  Tuo työelämään siirtyvien nuorten muuttaminen kehyskuntiin on kaikkien yliopistokaupunkien riesa. Hyvin työllistynyt ja kohtuullisen hyvät tulot omaava väki muuttaa omakotitaloihin naapurikuntiin, jotka oikeasti ovat vain keskuskaupungin lähiöitä. Tässä pitäisi Tampereenkin katsoa entistä tiukemmin peiliin, koska maasta ei ole pula ja omakotiasumista voitaisiin kaavoittaa nykyistä nopeammin. Täytyy kuitenkin muistaa, että ei heidän tuoma ostovoima ja muut positiiviset vaikutukset noudata kuntarajoja.

Toisaalta raitiotie jatkunee naapurikuntiin eli kyse on koko Tampereenseudun joukkoliikenneratkaisusta. Siihen pitäisi kiireesti nivoa myös olemassa olevat rautatiet.

Kriitikoilta tahtoo unohtua, että tässä tehdään ratkaisuja sadaksi vuodeksi.
kuva 11.06.2018 09:47 Jari Välimaa  
  Tampereella on laskettu että miljardin euron investoinnilla ratikkaaan saadaan aikaan 7 miljardin euron investoinnit yksityispuolelle rakennuspuolelle (VTT). Jos katsoo Sammonkadun talojen rakentamisvauhtia, niin tuo näyttää hyvin todelliselta.

Ja koska kaupunkiin muuttaa joka tapausessa 3000 uutta asukasta joka vuosi, niin uusia taloja tarvitaan.

Sitä paitsi 2020 tätä Hämeenkadun työmaata ei enää kukaan muista, kun kaikki on valmista.

Ja hätäisyys ratikkasuunnitelmissa: 107 vuoden mietintä.
kuva 11.06.2018 09:11 Juha Kutvonen  
  Olisikohan Ageban tilausjuna 1980-luvulta? Ja kuva on täyttä herkkua!
kuva 11.06.2018 08:51 Tommi K Hakala  
  Ratikkatyömaan eteneminen vain yhdessä vuorossa on itseäkin ihmetyttänyt. Monilla tienrakennustyömailla työskennellään kahdessa vuorossa, jotta hommat etenee. Onko tässä tosiaan niin hyvät ehdot tekemiselle, ettei kiirettä tarvitse pitää...

Sinänsä nyt voisi Tampere hieman henkäistä projektiensa kanssa, vaikka kehitys onkin tarpeellista. Asuntoalueita on keskustan yhteydessä paljon rakenteilla, mutta mitä olen hintatasoja katsellut, ei kyllä sovi samaan lauseeseen Tampereen muuttovoiton kanssa, eli muuttovoitto on opiskelijoita, jotka muuttavat myöhemmin pois. Eli tarve on JÄRKEVÄN hintaisille vuokra-asunnoille. Järkevän hintaisena Tampereella en pidä 1300 e kuukausivuokraista 50 neliön kaksiota. Hesassa on sitten oma juttunsa.