Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 11.06.2018 08:51 Tommi K Hakala  
  Ratikkatyömaan eteneminen vain yhdessä vuorossa on itseäkin ihmetyttänyt. Monilla tienrakennustyömailla työskennellään kahdessa vuorossa, jotta hommat etenee. Onko tässä tosiaan niin hyvät ehdot tekemiselle, ettei kiirettä tarvitse pitää...

Sinänsä nyt voisi Tampere hieman henkäistä projektiensa kanssa, vaikka kehitys onkin tarpeellista. Asuntoalueita on keskustan yhteydessä paljon rakenteilla, mutta mitä olen hintatasoja katsellut, ei kyllä sovi samaan lauseeseen Tampereen muuttovoiton kanssa, eli muuttovoitto on opiskelijoita, jotka muuttavat myöhemmin pois. Eli tarve on JÄRKEVÄN hintaisille vuokra-asunnoille. Järkevän hintaisena Tampereella en pidä 1300 e kuukausivuokraista 50 neliön kaksiota. Hesassa on sitten oma juttunsa.
kuva 11.06.2018 08:38 Erkki Nuutio  
  Syntyperäisenä noin 60 vuotta Tampereella asuneena, ammatiltani autopuolen ihmisenä en ole juuri koskaan asioinut omalla autollani Tampereen keskusta-alueilla. Olen kävellyt tai pyöräillyt sinne (noin 3 km matka), tai jos busseja tiheästi kulkee, niin olen kulkenut niillä.
Kaupunkiin muutetaan esimerkiksi opiskelemaan, mutta lähdetään sitten mieluummin lähikuntiin, pakoon ylihintaisiksi keinoteltuja asuntoja ja epäviihtyisyyttä. Juuri päivän lehdessä kerrotaan 1592 25-34 -vuotiaan naisen muuttohäviöstä naapurikuntiin 2014-2016. Melkein puolet muuttaa siis pois silloin kun ovat alkaneet tienata. Suuri osa siksi, että Tampereella he olisivat työttömiä. Kai joku Turkuunkin tai Uuteenkaupunkiin muuttaa.
Osa toki jatkaa Tampereella, monet heistä työttöminä tai pätkätöissä. Nämä ovat tosiasioita.

Raitiotiehen lähdettiin hyvin hätäisellä ja pinnallisella ASIANTUNTIJAvalmistelulla, joka sitäkin käytettiin lähinnä asiantuntemattomien poliitikkojen ohjailemiseen. Nyt kun asia on peruuttamaton runkolinjan myötä, häiritsee ettei taaskaan haluta katsoa perille asti.

Jo ainakin pari vuotta sitten esitin kehitysyhteistyön aktiivista käynnistämistä teollisuuden kanssa autonomisten syöttökuljettimien saamiseksi edullisesti (en tarkoita puuhastelevaa koeajelua ja ohjelmakehittelyä Hervannassa).
Ei kiinnostanut täällä, mutta aktiivisissa maissa kiinnosti ja nyt löytyy jo lukuisia valmistajia.
Jälkijunassa ei kannata kehittämistä aloittaa, vaan suosittelen että esimerkiksi Skoda tai Linkkeri hankkisi hyvän sellaisen lisenssivalmistusoikeudet. Syöttökuljettimet ovat raitiotientyngän välttämätön liitännäinen. Täällä niitä tarvitaan alkuun ainakin sata, ja ennen raitiotien käynnistystä pitää niiden toiminta testata perusteellisesti kesä-talvioloissa.

Niinikään olen muistuttanut että pelkkä runkolinja on torso ja kannattamaton. Uusia linjoja pitää rakentaa sinne mistä tulee matkustajia ja minne rata voidaan tehdä alle vuodessa ja halvalla, eikä yli viidessä vuodessa ja ylikalliilla.
Sopiva esimerkki on TAYS-Koilliskeskus, ja golfkentän paikalle 20.000...30.000 asukasta sekä iso liityntäparkki Koilliskeskukseen kehätien nurkalle.
Koko muu Suomi kiittäisi säästymisestä Tampereen keskustan vihreiltä liikennejärjestelyiltä.
Yksi este toki jouduttaisiin poistamaan. Siis se että golfarit sillä toisellakin puolella pöytää antoivat kaupungilta golfalueen halvan vuokran pitkäaikaissopimuksella muutama vuosi sitten.
kuva 11.06.2018 08:35 Roope Prusila  
  Miksi tunnisteissa on Sr2? Näen tässä kuvassa vaunut Edo ja Edb, en yhtäkään Sr2:ta.
kuva 11.06.2018 07:13 Simo Virtanen  
  Jalkapatikka nyt ylipäätään on fiksuin tapa liikkua kesäkaupungissa.

Kieltämättä Tampereella rakennetaan enemmän kuin vuosikymmeniin ja keskustassakin on varmaan kymmenen muutakin auki revittyä kohdetta kuin ratikkatyömaa. Tätä se teettää, kun Suomi muuttaa maalta kaupunkeihin samaan tahtiin kuin 60 ja 70 -lukujen taitteessa. Kansiareena, Viinikan sekoittaja, Ratina, TAYS, Tampere talon hotelli, ydinkeskustan täydennysrakentamista asuintaloille kuten Luminary, Näsilinnnankatu, Puutarhakatu*2, Satamakatu, Kyttälänkatu ja puhumattakaan kokonaan uusista ranta-alueista.

Ratikkatyömaa alkaa kuitenkin jo osalta Hämeenkatua valmistumaan ja esimerkiksi Tuulensuussa on jo kiskojen päällä kivetys ja pysäkin rotvallitkin valmiina. Ei mene pitkään, niin bussiliikenne siirtyy sinne kiskojen päälle. Ihan turhaa pelon lietsontaa sekin, että Hämeenkatu olisi koko mitaltaan auki vuoteen 2021 asti, kun tämä kesä on selvästi raskain maanrakentamisen aika. Tästä kuvasta 180 astetta toiseen suuntaan ja näyttää jo ihan toiselta.

Se on kuitenkin totta, että ratikkatyömaa tuntuu kestävän liian pitkään ja talvella lumien aikaan näki hyvin, että monin paikoin ei viikkokausiin tapahtunut yhtään mitään. Koskematon hanki sen kavalsi.
kuva 11.06.2018 00:54 Juhani Pirttilahti  
  Olen Tamperelainen mutten ole käynyt taas reiluun viikkoon auki revityssä keskustassa. Bussit myöhästelevät, kaduilla on ruuhkaa, kävellen olisit jo perillä ja oikeastaan mitään asiaa ei vain ole. Eikä ollut ennenkään.
kuva 11.06.2018 00:51 Juhani Pirttilahti  
  Vähän brittiläinen meininki, kun on veturit molemmissa päissä.
kuva 10.06.2018 23:49 Mikko Herpman  
  Tyylikästä, kankidiesel junansa kanssa siniristilipun alla.
kuva 10.06.2018 23:47 Mikko Herpman  
  Hyödyllinen ajo. Ja erittäin asianmukainen juna! Ei vielä ole Sal-pytty ajokuntoinen, siitähän saisi sammutusvettä/janojuomaa höyryllekin?
kuva 10.06.2018 23:18 Samuli Rosenberg  
  Sehän se. Tosin suunnilleen juoksin rautatieasemalta suoraan töihin niin kuvat tuli vähän jälessä kun ei ehtinyt käsitellä.
kuva 10.06.2018 22:20 Teemu Sirkiä  
  Tämä on aika hyvä osoitus siitä, mitä voidaan tehdä museotoimijan puolelta turvallisen höyryliikennöinnin varmistamiseksi, kun maasto on rutikuivaa.
kuva 10.06.2018 22:00  
  Ei ole tätä tasoristeystä ollut enää hetkeen...
kuva 10.06.2018 21:59 Jimi Lappalainen  
  Oho, vau!
kuva 10.06.2018 21:59 Jimi Lappalainen  
  Keskustelupalstalle.
kuva 10.06.2018 21:46 Simo Virtanen  
  Ihmeen negatiivinen suhtautuminen täälläkin.

Aika pahasti on elämä urautunut, jos aidosti tuntuu siltä, ettei selviä Tampereen keskustassa. Ihan ok autoillakin, kun mikään pakko ei ennenkään ole ollut saada autoa juuri Hämeenkadulle parkkiin. Oisko siellä ollut edes 20 pysäköintiruutua? Keskustan P-taloissa sentään yli kolmetuhatta ruutua.
kuva 10.06.2018 21:07 Leevi Oikarinen  
  Hieno kesäinen kuva. Sellainen huomio, että avovaunut näyttävät olevan hkb-sukua, todennäköisesti hkbar, jota käytetään usein venäläis- ja suomalaisvaunujen välissä, koska siinä on sekä sa3-kytkimet, että sivupuskimet.
kuva 10.06.2018 20:14 Miitre Timonen  
  Olisiko kuitenkin 8.6. saapuneen junan vaihtotyöt?
kuva 10.06.2018 13:58 Simo Virtanen  
  Nykyaikainen traktorimarssi.
kuva 10.06.2018 11:03 Joni Jurmu  
  Kyllähän se aika rähjässä kunnossa on nykyisin. Olen käsittänyt että se olisi yksityisen omistuksessa nykyisin, kuten makasiinikin. Pitääpä ottaa päivitetty kuva kesän aikana.
kuva 09.06.2018 23:13 Topi Pikkarainen  
  Näin tavan tamperelaisena joka käy päivittäin pitkin ja poikin keskustaa, en voi väittää että raitiotietyömaa hankaloittaisi elämääni kohtuuttomasti. On päin vastoin erittäin mukavaa katsoa päivä päivältä työmaan ja paremman Tampereen kehitystä.
kuva 09.06.2018 22:23 Pasi Utriainen  
  Eipä käy kateeksi Hämeenkadun yrittäjiä. Kulut juoksee, mutta asiakkaita ei näy.
kuva 09.06.2018 22:15 Hannu Peltola  
  Mukavaa nähdä kuvia Atlantin länsipuolelta! Laita Lauri lisää Missourin kuvia jakoon. BNSF näkyy käyttävän Missourissa myös 3 veturin vetoyksiköitä, nämä olivat tuttu näky myös Kaskadi-vuoristossa.

Minulle oli täysin uusi tieto, että myös Suomessa on kokeiltu kaksikerroksia konttivaunuja.

Vielä EDIT: johtoveturi on valmistunut GE:n tehtailla maaliskuussa 2000.
kuva 09.06.2018 22:02 Erkki Nuutio  
  Seuraavalla matkallanne Zwickauhun käykää loisteliaassa Horch-museossa. Siellä on koko harppisuku ja varhempia Audi, Horch, Wanderer, DKW ja sitten VEBbejä P70 ja Trabant, jotka olivat Zwickaun tuotteita. Ja juna vie tiheällä tahdilla korinosia ja muuta Chemnitzin suunnalta VW:n Zwickaun tehtaalle.
IFAn kuormurit tehtiin Horch-tehtaassa, mutta F9 ja Wartburg tulivat Eisenachista. Täysin DKW:n perua ollut F8 taidettiin tehdä Zwickaussa.
Täydellisin DKW-autokokoelma on Chemnitzin erinomaisessa tekniikkamuseossa, jossa on Hartmannin veturitehtaan tuotteita. DKW-moottoripyöräkokoelma on Zschopaussa upeassa Schloss Wildeckissä. Zschopau oli Auto-Unionin johtopaikka ja DKW-moottoripyörien syntysija. Junillakin pääsi sinne ainakin vielä pari vuotta sitten.
Entinen Harppisaksa on kiinnostava. Sosialismi on kuollut, mutta sosiaalisuutta on jäänyt. Ossi suhtautuu suomalaisiin arvostavasti, wessillä menee liian hyvin. Hyvä DDR-museo on Radebeulissa Dresdenin nurkalla. Siellä on myös suosittu Radebeul - Radeberg -museorata. Ja Dresdenissä hyvä tekniikamuseo, mutta kaupunki paljolti tuhoutui sodassa.
kuva 09.06.2018 21:53 Lauri Kivijärvi  
  Konttien junakuljetukseen liittyen: Myös Suomessa on kokeiltu konttien kahteen kerrokseen pinoamista vaunuihin. Kuljetustapa ei kuitenkaan yleistynyt johtuen ilmeisimmin siitä, ettei kaksi normaalikorkuista konttia olisi mahtunut päällekkäin sähköradan ajojohtimien alle(?) Kuva suomalaisesta Sggn-vaunusta konttipinon kanssa: https://vaunut.org/kuva/80207
kuva 09.06.2018 21:30 Erkki Nuutio  
  Kun laskun maksajan yrittää unohtaa (jos ehtisi ennen maksua taivaisiin) , on mukava katsoa kuvasta työntekoa, joka tapahtuu naurettavan halvoilla apuvälineillä pienoisten, hetkessä laskettujen betonirautojen päällä.
Armeliaasti on piilossa pöly poistamatta jätetystä hiekoitushiekasta pesemättömiltä kaduilta. Ei näy kävelijöiden pujottelu metrisillä jalkakäytävillä, puolta 200 metrin välein vaihtaen, ei näy kuinka kaksi 2.55m levyistä bussia sivuuttaa toisensa 5m levyiseksi muuttuneella Hämeenkadun tai -sillan ajotiellä. Näkyy vain kuvan hyvä väritasapaino sekä paljon väkeä ja kaivinkone - itse asiassa puolet Suomen kaivinkoneista taitaa olla reitin varrella.

Unohdettava on myös juuri paljastunut 50 millin "yllätysylitys" sote-kuluissa. Oli jo reviisorienkin pakko kehottaa toimiin, ja nyt jopa julkisesti Aamulehdessä. Eivät hekään välttämättä saa vastuuvapautta aikanaan, jolleivat pysty osoittamaan vaatineensa budjettiylitysten pistämistä kuriin. Mutta pitää Tampereen silti hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Suurin ongelma on kuitenkin hankkeen aloitusvaiheen valmistuessa. Alku tulee olemaan raskaasti tappiollinen, vaikka korkoja ja kuoletuksia ei otettaisikaan huomioon. Alkuun tarvitaan suurinvestointeja liityntäliikenteelle sopivaan kumipyöräkalustoon. Robottibussit ehkä ehtivät kehittyä tarpeeksi, mutta uutuudet aina maksavat.
Nykybussit eivät pääosin käy, koska niillä liitynnät tulevat liian kalleiksi ja hitaiksi.
Lisäksi on rakennettava nopeasti ja paljon lisäraitiolinjoja, koska pelkkä runkolinja epäonnistuu taloudellisesti kuten kävi aikanaan Helsingissä.
kuva 09.06.2018 20:22 Jarmo Puntanen  
  Ikävää katsoa ison kaupungin keskustan tuhoa.
kuva 09.06.2018 19:07 Juhani Pirttilahti  
  Kaikki selvästi odottavat meteoriitin putoamista taivaalta. ;-)
kuva 09.06.2018 18:57 Esa J. Rintamäki  
  Siistiä valutyötä kumpikin laatta.
kuva 09.06.2018 18:40 Esa J. Rintamäki  
  Syksyllä 1991 Inkoossa oli vielä viestirenkaat varalla, jos linjaradio sattui brakaamaan.
kuva 09.06.2018 18:06 Esa J. Rintamäki  
  DKW F9 esiteltiin Berliinin autonäyttelyssä tammikuussa 1940. Kuten tunnettua, siitä tuli sitten harppi-saksan IFA (= Ilman Fasistin Apua! heko heko). 1957 esiteltiin sen seuraajana Wartburg.
kuva 09.06.2018 17:48 Esa J. Rintamäki  
  Om alla grön, VR myös grön!
kuva 09.06.2018 17:36 Esa J. Rintamäki  
  Ovet näyttävät olevan alkuperäisiä, eikä kampiasetinlaitetta ole...
kuva 09.06.2018 17:35 Esa J. Rintamäki  
  Niklas, Loimaa oli tehty omilla, III luokan aseman piirustuksilla. Nuut mainitsemasi on IV luokan asemia. Huom. Kyseessä on palvelutasoluokitus!!!
kuva 09.06.2018 17:10 Niila Heikkilä  
  Hyvin muuten huomaa kuinka näin kahdeksan vuoden kuluttua kuvatekstin sanomaa sai oikein jo jäädä miettimään. Tässä nähdään kuinka tärkeää on kuvatekstissä tai vähintään sarjassa mainita mistä aikalaistapahtumasta on kyse, jotta tulevaisuudenkin ihminen ymmärtää.
kuva 09.06.2018 16:54 Esa J. Rintamäki  
  EFissä on maadoituslanka katolla.
kuva 09.06.2018 16:42 Alex Chudoba  
  Vaunut näyttäisivät kaikki olevan 21,18-metrisiä lähiliikennevaunuja, mikä tosin ei juurikaan auta ajankohdan määrittämisessä.
kuva 09.06.2018 16:27 Reino Kalliomäki  
  Lienee ensimmäisiä kuviani tuolta. Kymmenet kerrat tuosta kukeneena, polkupyörälläkin, en millään muista noita puomeja. Kuvassa ei ole merkintää. Kyseessä on joku tilausjuna.
kuva 09.06.2018 15:56 Juhana Nordlund  
  Myös ikkuna ohjaamon ovessa sulkee veturin ensimmäiset käyttövuodet pois. Höyrynkehitin on myös ehditty poistaa. Ajankohta voi olla 1970-80-lukujen vaihde tai 1980-luku (etenkin vuosikymmenen ensimmäinen puolisko). 1970-luvun jälkipuolisko on ihan yhtä lailla mahdollinen.
kuva 09.06.2018 12:40 Tapani Havia  
  Jos oikein suurentaa niin lukiskohan kyljessä Dv eli oltaisiin > 1976
kuva 09.06.2018 09:13 Pasi Seppälä  
  No nyt on tyylikäs juna komeassa maisemassa. Kuvausajankohta kiinnostaa. Ollaanko 70- vai 80-luvulla?
kuva 09.06.2018 02:44 Harri Junttila  
  Yllättävää että Dieselillä vedettiin eikä laitettu toisinpäin koneita. No ehkä valakko tarvi kipeämmin koeajoa :)
kuva 09.06.2018 01:48 Esa J. Rintamäki  
  Eikös Orivesi Keskusta olisikin toisella kotimaisella Hingstvatten Centrum ja kolmannella kotimaisella Stallionwater Central? No, niin ja Kolho sitten Ohlok...?
kuva 09.06.2018 01:37 Esa J. Rintamäki  
  Tulkoon nyt vielä kerran mainituksi, että kuvan vaunu BT/XT 01660 on entinen BT 01198 oltuaan sitä ennen Ei 22095 ex 2948 vuodelta 1925.
kuva 09.06.2018 00:48 Jorma Toivonen  
  Ei ollut Sr3 varsinaisesti "jarruvaununa", vaan tuon sarjan veturille oli jonkinlaista käyttöä siellä pohjolassa. Samoihin aikoihin valmistui pajalta tuo Dr16 2806 - ilmeisesti jonkun mielessä heräsi yllättäen ajatus viedä molemmat veturit yhdessä Pohjanmaalle (siellähän niitä tarvitaan). 1970-luvun alku-aikoina Hy knp:n oppilaskoulun rehtori ins Peltosen ensimmäisiä opetuksia oli: "Saa ajatella". Tässäpä näin tehtiin (!), "nyky-ajan nuoriso" olisi varmaankin aikatauluttanut kaksi erillistä veturisiirtoa Kokkolaan.
kuva 08.06.2018 22:55 Ismo Kirves  
  Varmistuslukko- ja opastinturvalaitos lienee tämän systeemin virallinen nimi. Porvoon museorautatien aloittessa toimintaansa vasemmalle menevät turvaraiteen kiskot olivat vielä paikoillaan. Vasemmalla olevan sankan kuusimetsän siimeksessä oli myös juomakelpoinen lähde. Huurre Oy:n valmistaman junasuorituskopin taulusta saatiin varmistetun kulkutien värit heilauttamalla molemmat vivut edestakaisin.
kuva 08.06.2018 22:29 Ismo Kirves  
  Varsin hurjalta tuo vauhti tuntui, kun kerran Porvoon radalla vastaavalla laiteella kokeiltiin ajoa. Akseli oli hieman kiero myös. Taisi olla neljä pykälää vaihteistossa. Nelosen pystyi laittamaan aika nopeasti. Väkivahva moottori kuljetti kevyttä koppaa nelosella varsin helpolla.
kuva 08.06.2018 20:49 Perttu Karttunen  
  Eipä ole vuosikausiin näkynyt puulla lastattuja Vokkeja. Hurjimmillaan tuota itänaapurin puuta meni Vo - vaunuissa jossa oli koivutukit tolppina.
kuva 08.06.2018 20:45 Timo Keski-Petäjä  
  Käykääs sitten taas joku kaivamassa toisesta suunnasta tultaessa puskassa oleva ensimmäinen risteävän radan varoitusmerkki esille :)
kuva 08.06.2018 14:01 Heikki Itävuo  
  Uusin elementti taitaa olla liikennemerkki "pysähtyminen kielletty", joka on tullut käyttöön ehkä 1960-luvun loppupuolella. Sitä ennen sitä virkaa toimitti nykyinen "pysäköiminen kielletty".
kuva 08.06.2018 11:28 Hannu Peltola  
  Hauska huomio Jussilta, tosiaankin kuvassa on selvästi amerikkalaistyylinen Distibuted Power Unit! Jokioisten museorautatie operoi yllättävänkin nykyaikaisesti. :-)
kuva 08.06.2018 11:25 Jussi Tepponen  
  Ja kun resiinalla on liikkeellä löytyy tuosta metsiköstä myös laavu ja nuotiopaikka, jota voi käyttää taas kun kuivuus on ohi.
kuva 08.06.2018 11:24 Jussi Tepponen  
  Jyrkässä mäessä mukana jenkkityyliin keskijunan apuveturi...