|
|
31.05.2018 22:41 | Niila Heikkilä | ||
| Oulun pohjoispuolella oleva leveäkaistatie tulee muuten kokemaan keskikaiteistamisen. Moottoritietä jatketaan Kellosta Haukiputaan rampin ohi Kiiminkijoen sillalle saakka rakentamalla viereen toinen ajorata. Siitä eteenpäin ohituskaistat vuorottelevat keskikaiteen ohjailemana nykyisen leveäkaistatien päättymiskohtaan saakka Iihin. Samaan aikaan alkaa useiden ohituskaistaosuuksien teko nelostielle Iin ja Simon Maksniemeen päättyvän Kemin moottoritien välille. Oulun ja Kemin välinen pullonkaula kokee lopultakin kohennuksen. | ||||
|
|
31.05.2018 21:32 | |||
| Tinskaamisessa laitettiin tikku maahan pystyyn ja pyrittiin heittämään kolikko mahdollisimman lähelle tikkua. Lähimmäs heittänyt sai kolikot. | ||||
|
|
31.05.2018 20:52 | Pasi Utriainen | ||
| Moottoritiellä on kaksi keskikaistan tai kaiteen toisistaan erottamaa ajorataa, mutta moottoriliikennetiellä voi olla yksi tai kaksi ajorataa. Lisäksi moottoritiet ovat useampikaistaisia, mutta moottoriliikennetie voi olla 1-kaistainenkin. Muuta eroa niillä ei nykyään ole. | ||||
|
|
31.05.2018 20:09 | |||
| Yhdyn Esan kommenttiin. Moottoriliikennetiet ovat turha ja kuoleva tietyyppi. Niitähän on joissakin paikoissa (kuten valtatiellä 2 sen ensimmäisellä kilometrillä Vihdin Palojärvellä) jo korotettu pääosin lyhyistä pituuksista huolimatta moottoriteiksi, jotta ne välittäisivät liikenteen paljon paremmin niihin kytköksissä oleville moottoriteille sekä niiltä poistuville autoilijoille kuin mitä reunakaistan leveyttä lukuunottamatta perinteisten valtateiden kanssa indenttiset moottoriliikennetiet kykenisivät välittämään. | ||||
|
|
31.05.2018 19:31 | Jimi Aalto | ||
| Tänään (31.5) oli RavintoLA-Rx IC 265:ssä. | ||||
|
|
31.05.2018 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni moottoritie on turvallisin vaihtoehto: nopeuserot samaan suuntaan ovat enimmäkseen pieniä, ja kuolonkolarit ovat niillä äärimmäisen harvinaisia. Moottoriliikennetie on aika tyhmä ja pielaveteläinen keksintö, jonka tarkoituksena oli vain ja ainoastaan säästää tienrakennukseen pakosti käytettäviä varoja. Eikä leveäkaistatiekään ole sen fiksumpi keksintö... Molemmat palvelevat poliittista tarkoituksenmukaisuutta. |
||||
|
|
31.05.2018 16:32 | Tuomas Pätäri | ||
| Käsittääkseni tässä se, etteivät moottoritien "vaatimukset" täyty, liittyy kaistojen leveyteen. Keskikaide ei statusta rajoita, kuten jo mainitut esimerkit Kuopion ja Oulun seuduilta osoittavat. Ehkä olisi tienkäyttäjille selkeintä, että moottoritien "vaatimuksia" höllättäisiin niin että tälläinenkin voitaisiin merkitä moottoritieksi. Moottoriliikennetie voisi melko turhana tietyyppinä jopa jäädä unholaan, kun niitä ei enää edes ole paljoa eikä uusia teitä Jyväskylän eteläpuolista nelostienpätkää lukuun ottamatta sellaisiksi ole viime vuosina merkittykään. Kevyen liikenteen ja traktoroinnin kieltomerkki ajaisi lähestulkoon saman asian, kuin tien merkitseminen moottoriliikennetieksi. |
||||
|
|
31.05.2018 11:50 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan sitä Suomessakin moottoriteitä ilman keskiviherkaistaa, ainakin Kuopion eteläpuolella sekä Liminka-Kempele. Mutta koska vain keskikaide, on niissä nopeusrajoitus 100 km/h. | ||||
|
|
31.05.2018 11:36 | Mikko Herpman | ||
| Sinällään.. miksei tuo voisi olla moottoritie ilman keskiviherkaistaa, onhan siinä kaide. Reilu kymmenen vuotta sitten Saksassa ajettiin vapaan nopeuden moottoritietä missä ei ollut juuri tuota kummempi keskikaide, ehkä oli noin metri väliä ja ne valonhäikäisyä estävät läpsykät kaiteen päällä. Ko moottoritie oli huomattavan mutkainen ja huonokuntoinen, eli jos vertaa vaikkapa tässä kuvassa näkyvään.. Tässä voisi aivan huoletta päästää 120km/h... Mutta miten lie tielaeissa sanotaan moottoritiestä, jos ei täyty vaatimus siitä ja tästä se ei voi olla moottoritie. | ||||
|
|
31.05.2018 10:02 | Mika Hakala | ||
| Ei tuo moottoriteiden viherkaista nyt mikään vallihauta tai koroke ole. Kyllä sellainen olisi teettänyt huomattavaa lisäleveyttä ja siten hintaa eritasoliittymille ja maalunastukselle. Google mapista voi kätevästi verrata moottoritien ylikäytävien siltojen pituutta kuvaan, jossa tie sukeltaa yhden pilariparin välistä. |
||||
|
|
31.05.2018 08:02 | |||
| Ihme etteivät tehneet moottoritieksi tuota tietä. Yleisteknillisesti kun nelikaistainen moottoriliikennetie on käytännössä kuin moottoritie, niin en usko että tuonkaan korottaminen sellaiseksi olisi vaatinut paljoa sen enempää mitään lisäkustannuksia kuin nelikaistaisen moottoriliikennetien rakentaminen. | ||||
|
|
31.05.2018 01:17 | Jouni Hytönen | ||
| Minun puolestani myös suomalaiset leveäkaistatiet voitaisiin vaikka heti huomenna työt aloittaen muuttaa jatkuviksi keskikaiteella varustetuiksi ohituskaistateiksi. Vaikka tiet ovatkin leveämpiä kuin tuon linkin ruotsalaiset leveäpiennartiet, niihin liittyvät maininnat sekoilusta ja kamikazeohituksista eivät ole kaukaa haettuja. | ||||
|
|
30.05.2018 23:57 | Niila Heikkilä | ||
| Tarinaa ruotsalaisesta keskikaidetiestä ja niiden historiasta https://teilla.blogspot.com/2018/02/pullonkaulan-laajennus.html?m=1 | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Taavetti-Lappeenranta-tiehankkeesta |
30.05.2018 23:03 | Jouni Hytönen | ||
| Pitänee ottaa tähän sarjaan vielä muutamia vertailukuvia täysin valmiista näkymistä. | ||||
|
|
30.05.2018 22:58 | Ossi Rosten | ||
| No tuo Kiteen ja Joensuun yli sadan kilometrin ero ei toteudu linnuntietäkään, kun maantietäkään pitkin kaupunkien väli oo kuin 70km. Linnuntietä Helsingistä katottuna ero olisi vähän pienempi ko tuo 70km, ne kun eivät satu samalle janalle. Tuon aikaisia maanteitä pitkin voisi toteutua nuo luvut kait? Edit, no, olihan kutostie kait -73 jo olemassa? | ||||
|
|
30.05.2018 22:58 | Jouni Hytönen | ||
| Kuva-alalle syntyy tässä keskikaiteella erotettua nelikaistaista moottoriliikennetietä. Moottoritietähän Etelä-Karjalassa on vain Imatralla. | ||||
|
|
30.05.2018 22:53 | Jouni Hytönen | ||
| Vai olisiko jopa kyse linnuntie-etäisyyksistä? Muistelisin Pietarista olevan Moskovaan lähes viivasuoraa rataa 650 km eli kuvan etäisyys Helsinki-Moskova ei liene muuten mahdollinen kuin suoraa viivaa pitkin. | ||||
|
|
30.05.2018 22:17 | Petri Nummijoki | ||
| Kiteelle 330 km tai Joensuuhun 445 km eivät ole etäisyyksinä sinne päinkään oikein, jos puhuttaisiin matkoista rautateitse ja vielä ennen Lahden oikorataa, joten tuo on epäilemättä maanteiden nollapiste eikä rautateiden. | ||||
|
|
30.05.2018 19:52 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tällä hetkellä junan ja kuvaajan välisellä vesialueella voisi kävellä saappaat jalassa, vedenkorkeus on sen verran matalalla että pohjamuta näkyy! | ||||
|
|
30.05.2018 19:38 | Matias Kauramäki | ||
| Juu totta kai pitää olla, mutta ihmettelin vain, miten uusin brändi on heti vararungossa. | ||||
|
|
30.05.2018 19:37 | Joonas Jokinen | ||
| Sattumalta yksi päivä aamujunassa kuulin tuon vastaavan, että Asettelun raiteiston kunto on huono, jonka takia tuo nopeusrajoitus. | ||||
|
|
30.05.2018 17:07 | Erkki Nuutio | ||
| Ruotsissa on keskikaiteita mm. E4:llä, siellä missä se ei ole moottoritie (eli etelä- ja pohjoispäässä). Tähän säännönmukaisesti kuuluu aina toiselle puolelle ohituskaista (2...4 km). Tietää ettei tarvitse jonottaa sataa kilometriä rekan tai traktorin perässä. Sensijaan Ruotsi on valovuoden Suomea jäljessä kaupunkien (etenkin isojen, kuten Göteborg jne.) ohitus- ja kehäteiden puutteen suhteen. Tukholmaan niitä on vasta vähäisesti luotu valtavilla kustannuksilla, koska täyteen rakennetuilla alueilla pitkät tunnelit ovat ainoa mahdollisuus. Kallis viivyttely tässä suhteessa on epäilemättä Ruotsin varhaista viherpiipertelyä. Ajatelkaa Helsinkiä vailla kehäteitä. Se on tilanne 2 kertaa suuremmassa Göteborgissä, jonka keskustan E6+E20:nkin läpikulkijat joutuvat läpäisemään tietullia räpsäyttäen. |
||||
|
|
30.05.2018 15:07 | Jouni Halinen | ||
| Siinähän se on ja siinä lukee NOLLAPISTE, pyöreä baaripöytä ja nuorisoa, kuin myös muutamia senjorikansalaisia, mutta sitä ei näy että onko se Speedy, voi olla että muistan väärin, Ehkä sen takia, että Vallilan ammattikoulun lähellä Mäkelänkadulla ainakin sellainen oli. Näyttää siltä että "nollapistettä" on käytetty myös muiden kuin rautateiden etäisyyksien ilmoittamiseen. Eikö Rooman pitäisi olla ilmansuunnissa Berliinin vieressä, eli Budapest on mielestäni idempänä kuin Rooma, näkisihän ton Googlemapista jos katsoa jaksaisi. Höljäkkälään on näemmä 569 kilometriä, minä olisin kuvitellut matkaksi 720 kilometriä. Lisäksi kaikki ajan merkit. Mummoilla huivit päässä, nuorilla miehillä pitkät tukat, Afkaaniturkki, karvalakit, muoviset kuppituolit, rengaskahvi, Nortti palaa, mekaaninen kassakone, metrovalinta (sana metro oli silloin kovaa huutoa) ja ajat sitten lopetettu Henriksson. Ei puutu kuin Tunnelin levy (muutamia vuosia sitten lopetettu) joka oli tässä aivan lähellä. Seuraava R-harrastajien tapaaminen voitaisiin järjestää tällä "pyhällä" paikalla. Martinlaakson arkipiispahan voisi tämän järjestää, sorry ei saa loukkaantua. |
||||
|
|
30.05.2018 14:01 | Mikko Nyman | ||
| Kuinka pitkään Suomessa piti palaveerata siitä, onko keskikaide järkevä ratkaisu nokkakolareiden ehkäisyyn vai ei? Ruotsissa näitä tai vaijerin toisistaan erottamia kaistoja on ollut käytössä muistaakseni vuodesta –1722 lähtien. | ||||
|
|
30.05.2018 14:01 | Torbjörn Sandell | ||
| Eteläpään kampiasetinlaitteella kulkitiet oli nimetty "Matalamaalta läntisen pääraiteen kautta raiteelle I", "Matalamaalta itäisen pääraiten kautta raiteille 4–8" jne. Itse Matalamaan vaihdetta ohjasi junasuorittaja. Kaksoisraiteella taitaa muutenkin olla Sn70 aika pitkälle etelään päin? En kyllä ole viime aikoina käynyt katsomassa, onko maastossa siihen viittaavia nopeusmerkkejä, mutta ainakin kokemusperäinen tuntuma on että myös itäistä (=suoraa) raidetta pitkin tuleva juna hidastaa jo aika paljon ennen asemaa. |
||||
|
|
30.05.2018 13:09 | Julius Ylitalo | ||
| Hangas on Pikkaralasta n. 3km kohti Muhosta. | ||||
|
|
30.05.2018 12:35 | Julius Ylitalo | ||
| Kesälahti on ihan Kiva varsinkin kesällä. | ||||
|
|
30.05.2018 12:33 | Julius Ylitalo | ||
| Eno on hieno asema | ||||
|
|
30.05.2018 12:28 | Julius Ylitalo | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
30.05.2018 12:22 | Julius Ylitalo | ||
| Kävin vuonna 2016 Pöljässä. Se onkin kaunis asema. | ||||
|
|
30.05.2018 12:17 | Julius Ylitalo | ||
| Onko kilometrit mitattu Helsingistä Ouluun? | ||||
|
|
30.05.2018 11:45 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko oikeasti. Ilmakuvissa näyttäisi tuolla toisella puolen olevan purkupaikan näköinen kohta, mistä nousee kuljettimet. Ja myös siellä olen joskus nähnyt Ome letkan, tosin siitä on aikaa ihan tuhottomasti. Mahtaako sinkkiä enää edes tulla Suomen sisältä rikasteena. | ||||
|
|
30.05.2018 11:09 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pitäähän vararungossakin ravintola olla nälkäisille ja janoosille! :) | ||||
|
|
30.05.2018 11:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Näyttää siltä, että tuuletus pelaa. | ||||
|
|
30.05.2018 11:07 | Marko Nyby | ||
| Jotenkin jännää, että siellä parin kilometrin päässä on edelleen 1:18 -vaihde eli jos R001:ltä lähdet, niin Sn80 siellä väijyy. Varmaan jossain vaiheessa on jo tutkittu "hyvinkäämäisiä" lisävaihteita, mutta estääkö geometria vai onko muuten vain kannattamaton idea? | ||||
|
|
30.05.2018 11:03 | Marko Nyby | ||
| Tuo etualan möykky näyttää kovasti sähkörataportaalin anturalta, mutta se on varsin kaukana sähköistetystä raiteesta. Onko täällä ollut laajakin ratapiha sähköistyksen tullessa? Anturoita ei tosin muistaakseni montaa ollut. (Vai oliko tuossa jotain muuta, valaisinmasto?) | ||||
|
|
30.05.2018 10:43 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Eipä kestä. Tätä reissua varten etsin vorgista kuvia radasta ja tutkiskelin vanhoja Resiinoita raidekaavioiden ym. toivossa, mutta tulokset olivat melko heikkoja. Täällä oli jossain mainittu, että Resiinassa olisi aikanaan ollut jotain juttua/kuvaa tästä radasta ja se olisi mielenkiintoista nähdä. Lisäyksenä vielä kuvatekstin tietoihin, että ilmakuvasta tämän radan linja erottuu selvästi maastosta. | ||||
|
|
30.05.2018 09:44 | Markku Kari | ||
| Tässäpä kuva pylväästä kahvilassa v.1973 https://www.helsinkikuvia.fi/record/hkm.HKMS000005:km002zym/ |
||||
|
|
29.05.2018 23:52 | Tero Virta | ||
| Tästäkö ei löydy tietoja keneltäkään, että mitä on tapahtunut? | ||||
|
|
29.05.2018 23:35 | Jorma Toivonen | ||
| Tämän hetken suunnitelmien mukaan veturi tulisi yleisön nähtäville Riihimäki-Pietari radan täyttäessä 150-vuotta syyskuussa 2020 (jos rahoitus löytyy). | ||||
|
|
29.05.2018 22:38 | Matias Kauramäki | ||
| En ihan ymmärrä minkä takia tämä vaunu on vararungossa. No eipä tuo varmaan sisältä juuri eroa muista Rx-vaunuista. | ||||
|
|
29.05.2018 22:32 | Jouni Halinen | ||
| Kun katselee tulla linkin takana olevia uudempia pohjakuvia, niin näyttää siltä että muutoksia on tehty niin, että ko. pylväs on nykyjään jalankulkualueella. Kävin joskus myöhemmin paikalla ja silloin tilassa oli R-kioski ja pylväs oli täysin myyntihyllyjen peittämä. Tietääkö Rauhalan Jorma asiasta?, häneltä kun tulee faktaa usein kuin "apteekin hyllyltä". | ||||
|
|
29.05.2018 19:32 | Seppo Kiuru | ||
| Sääli että 554 on piilotettu kaupungin varikolle. Riihimäkeläiset ystäväni ovat kyselleet, tiedänkö mitään kadonneen veturin kohtalosta. Sulatusuuni? | ||||
|
|
29.05.2018 18:30 | Markku Knuutti | ||
| MUTTA! Vaunujen purkupaikka on edelleenkin tällä raiteistolla , eikä sinkin raiteella edelleenkään juuri liikennettä oo. | ||||
|
|
29.05.2018 18:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuvan T 22058 pääteasema on tällä kertaa ollut Harjavalta ja veturit jatkaneet vettinä Poriin https://junat.dy.fi/liikenne/juna/11758/2018-05-29 | ||||
|
|
29.05.2018 16:34 | Tero Korkeakoski | ||
| Niin kaikkihan tuolla Outokumpua tuolloin olivat. Mutta sinkkitehtaan raide menee tuolla rakennusten takana ja tämä edessä oleva menee nykyään syväsatamaan. | ||||
|
|
29.05.2018 16:29 | Tuomas Pätäri | ||
| Sama kuva vähän isompana (ja pari kirjainta lyhyempi linkki): http://1.bp.blogspot.com/_YPM6Q77eIeg/TPQVq9DFKUI/AAAAAAAAARM/SZwrN3_wQNs/s4000/asematunneli-nyky%25C3%25A4%25C3%25A4n.png |
||||
|
|
29.05.2018 15:14 | Ilkka Hovi | ||
| Raide oli Outokumpu Oy:n aidan sisällä. Jäähdytystornit kuuluivat sinkkitehtaan elektrolyysille. | ||||
|
|
29.05.2018 13:16 | Perttu Karttunen | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
29.05.2018 12:46 | Jouni Halinen | ||
| Täällä on ollut aina joskus puhetta ns. nollapisteestä (mm. Teppo 2007), eli paikasta josta aletaan laskemaan ratakilometrejä, joskus muinoin on jonkun tiedon mukaan ollut joku ”teräsnuppi” Kaivokadulla, itse olen ymmärtänyt että eräs pylväs asematunnelissa sijaitsee ko. paikalla, onko siinä perää?. Tämä laskentakäytäntöhän on edelleen käytössä. Kaivoin esiin asematunnelin pohjapiirroksen https://www.google.fi/search?q=asematunneli+kartta&tbm=isch&source=iu&ictx=1&fir=_MI1I8WVDHABBM%253A%252CXpskQYyIwSU2dM%252C_&usg=__fswId4G9KU4ampeCTXFnhuDTYFY%3D&sa=X&ved=0ahUKEwjU-_Obx6rbAhWrJJoKHczoDNcQ9QEITDAD#imgrc=wDEZIVyW5Xth_M: Oli pakko laittaa pitkä linkki, en saanut millään toimimaan lyhennettyä?. Muistikuvani mukaan ko. pylväs on ”laivanmuotoisen” sinisen liiketilan pyöreän (alhaalla) kohdan keskellä. Siinä oli 70-luvun puolivälissä voisi kai sanoa lähinnä ns. nuorisokahvila, niitä kun silloin oli. Nimi oli Speedy, ko. pylvästä kiersi ns, baaripöytä jakkaroilla. Olisiko ollut, niin että pylväässä olisi ollut joku maininta asiasta?, tätä en muista. Kun asiaa tarkastelee tästä vanhasta kartasta, niin ei paikka mene ainakaan kovin pahasti pieleen. |
||||
|
|
29.05.2018 10:34 | Hannu Peltola | ||
| sananmukaisesti! | ||||