|
|
02.06.2018 20:50 | Heikki Itävuo | ||
| Näyttäisi olevan O&K, listassa http://www.feldbahn-ffm.de/fahrzeuge.html höyryveturi (ensimmäinen luettelo) numero 13. Akselijärjestys on B'Bn4vt, nelisylinterinen veturi. | ||||
|
|
02.06.2018 20:49 | Mikko Nyman | ||
| Tämähän selventää, sillä oma kameranikin on Canonin tekeleitä. | ||||
|
|
02.06.2018 20:37 | Teemu Saukkonen | ||
| Laitoin kameran valkotasapainon varjo-asentoon, muuten se tekee liian kelmeää sinisävyistä. Tämä on kuulemma yleinen Canonin ongelma. Mutta auringon sattuessa sopivasti (yleensä illalla), tulee vähän liian kellertävää sävyä. | ||||
|
|
02.06.2018 18:00 | |||
| Jos nyt ensin yrittäisiin saada niitä vanhoja romuja nippuun.. Katsellaan sitten kuka kunnostaa ja mitä... | ||||
|
|
02.06.2018 17:56 | Mikko Nyman | ||
| Mistähän tällainen rusehtava sävy kuvassa mahtaa johtua? Sävyiltään miltei vastaava on esim. tämä toinen Teemun ottama kuva: https://vaunut.org/kuva/126649 En kysy tätä arvostellakseni Teemun kuvia, vaan siksi koska oma kamerani kärsii vastaavasta ruskosävyongelmasta. Mitkä asetukset kameroissamme ovat pielessä? |
||||
|
|
02.06.2018 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisimman tädin huivi on naisystäväni kertoman mukaan käytännöllinen ja lämmin, hyvä venäläinen keksintö. Tuli mieleen, joitakin vuosia sitten kävelin naisystäväni kanssa viidennellä linjalla Hgissä, hänellä oli tuollainen neukkuhuivi kaulansa ympärillä. Sanoin jotain hänelle saksaksi (osaamme saksaa kumpikin), niin vastaan tullut humalainen mies kuuli sen ja alkoi loilottaa: apina ja gorilla, ne käveli punaisella torilla - hik -. Emme jääneet kuuntelemaan lisää... |
||||
|
|
02.06.2018 15:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Naantali, eli Armonlaakso alias Vallis Gratiae. | ||||
|
|
02.06.2018 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fh 3330 oli ex Haa 105'941 vuodelta 1965 ja sitä ennen Ek 1002 vuodelta 1927. | ||||
|
|
02.06.2018 14:54 | Tommi K Hakala | ||
| Ja sellainen selvennys vielä, että kuitupuun seassa olevat lyhyet ja paksut pätkät ovat syntyneen tukin katkonnassa, niillä on poistettu jokin vika ( mutka/koro/laho/liian oksainen) tukkiosuudesta. Joillakin firmoilla ne ajetaan omina kuorminaan. | ||||
|
|
02.06.2018 14:51 | Tommi K Hakala | ||
| Syy eroon on se, että Venäjällä lajittelevat tarkasti puun läpimitan mukaan ja tietyn kokoiselle puulle ei ole tuontia estäviä rajoitteita...sen sijaan Suomessa kaikki kuitupuuksi menevä kuljetetaan pituudesta ja paksuudesta riippumatta samoissa kuormissa. Suomessa on kuitupuull äa käytössä kaksi pääsääntöistä katkontatapaa, 3 metrinen (2,7-3,3m, yleensä vain koivua) ja vapaamittainen katkonta (2,7-5,5m). | ||||
|
|
02.06.2018 14:08 | Timo Oinonen | ||
| Hv4 olisi mielenkiintoisempi :-) Onko niiden kuntoa tutkittu? | ||||
|
|
02.06.2018 13:54 | Markus Räsänen | ||
| Venäläiset ovat jossain asiassa suomalaisia parempia. Yksi on joo näiden raakapuuvaunujen lastaamisessa. Siinä missä suomalainen puuvaunun puut ovat ihan miten sattuu, kuva esimerkki on hiukan kärjistetty. (anteeksi, jos harrastelijoiden joukossa on puuautoilijoita)https://vaunut.org/kuva/97108?u=1669. On ne itänaapurin vaunussa lähes aina vaaterissa https://vaunut.org/kuva/100988?u=1669&d=28.04.2015&ns=1, https://vaunut.org/kuva/100989?u=1669&d=28.04.2015&ns=1, | ||||
|
|
02.06.2018 11:19 | |||
| Minkähänlaiset puutarhat venäläisillä on kun sieltä tulee jatkuvasti samanpaksuista puuta vuodesta toiseen ja nätisti kuormattuna. | ||||
|
|
02.06.2018 07:43 | |||
| Entisaikaan maastopalot radan varsilla olivat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Joskus rataosaston porukka kulotti radanvarsia kun ratapenkan heinikko oli jo paljastumut lumen alta ja oli riittävän kuivaa, muualla oli vielä suojaavaa lunta. Eräs vanhempi pieksämäkeläinen kuljettaja kertoi joskus postijunan kulkeneen iltapäivällä, aikataulunsa mukaan. Palojen syttyminen kuivana aikana oli niin yleistä että pari tuntia ennen postijunan tuloa alkoi palojuna valmistella lähtöään. Nythän ratojen varsilla on helposti sytyyvää tavaraa kun vesakot niitetään leikkurilla nurin ja silppu jää sytyiksi. | ||||
|
|
02.06.2018 01:56 | Juhani Pirttilahti | ||
| 998 ei ole työn alla eikä suunnitelmissa. | ||||
|
|
02.06.2018 00:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saab taitaa olla vuosimallia 1967...? | ||||
|
|
02.06.2018 00:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kartan mukaan rataosalla Kon - Hys. | ||||
|
|
02.06.2018 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vähemmän vekkulit nuo torpedotuulettimien myöhäinen sukupolvi, lue: ilmastointilaitteet. | ||||
|
|
02.06.2018 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yhteiskoululaiset kutsuivat Mäntänlahden perukkaa "Massalahdeksi". Sen lähellä sijainnut hiekkakenttä tunnettiin nimellä "Sahara". Erinäinen voimistelutuntien potkupallopeli on siellä tullut maleksittua... Hyi olkoon! | ||||
|
|
02.06.2018 00:33 | Jorma Toivonen | ||
| "Virkalakiton" kaveri kuului muistaakseni huoltopuolen henkilölle, ei veturimiehistölle. | ||||
|
|
01.06.2018 20:47 | Jaakko Pehkonen | ||
| Valitettavasti viimekesän aikana. Myös yksi kohtausraide on purettu. | ||||
|
|
01.06.2018 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se sentään hyvä, että se Schauman ampui Bobrikoffin, eikä Sinebrykoffia... heko heko! | ||||
|
|
01.06.2018 19:55 | Petri Koskela | ||
| Hannu on siinä mielessä oikeassa että veturi kuuluu sarjaan jonka rakentaminen aloitettiin sota-aikana mutta viimeiset koottiin tilanteen rauhoituttua 50-luvun alussa. Tämäkin teki työuransa Intiassa. Tuolla tarinaa http://www.heeresfeldbahn.de/lokomotiven/deutschland/hf_110_c/145.html | ||||
|
|
01.06.2018 19:35 | Markku Kari | ||
| Tuo siviilimallin lakki; eikö rautatieläisen virkalakki ollut sellainen juttu, että "jos lakki ei pysy päässä, vaihdetaan lakin käyttäjää"? | ||||
|
|
01.06.2018 19:05 | Miko Rautiainen | ||
| Haapamäellä on tulossa Tr1 1082 ajokuntoon. Sillä päästään sitten 80kmh, joka on suurin sallittu nopeus museojunaliikenteessä. | ||||
|
|
01.06.2018 18:41 | Hannu Peltola | ||
| Onko valmistusnumeron vuosiluku 1952 oikein? Tämän voisi kuvitella olevan sota-ajalta, esim. 1942. | ||||
|
|
01.06.2018 18:07 | Tommi K Hakala | ||
| Ja Mäntänlahden perän patoaminen 80-luvun alussa, nythän sen pintavesi vain vaihtuu. | ||||
|
|
01.06.2018 16:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäs jos haapamäkeläiset saisivat joskus Hv3 998:n ajokuntoon? Junat olisivat hiukan kerkeämpiä kuin pikku-Jumbolla. Tai no, mihinkäs sitä kiire nyt olisikaan... | ||||
|
|
01.06.2018 16:45 | Tapio Arvola | ||
| THrka13, Drka13 vai mikä? :) Joka tapauksessa uusi aluevaltaus Haapamäkeläisiltä. | ||||
|
|
01.06.2018 16:43 | Jari Kuusinen | ||
| Ei se puutavara maailmasta loppumaan pääse, varsinkaan Suomesta... :) Eikös jonkun junaratasiltatyömaan betonivalun puutavara annettu ilmaiseksi halukkaille hakijoille lehti-ilmoituksen tai -jutun välityksellä, oliko se Pohjanmaan radalla vai jossain muualla? | ||||
|
|
01.06.2018 16:38 | |||
| Viskurin alkuperäinen lämmitys tapahtui tuolla Jorman mainitsemalla kamiinalla. Viskurin juuressa oleva paksunnos on kamiinan yläosa, savu purkautuu yläosassa olevista reijistä ulos. Reikien kohdalla on käännettävä panta jossa on myös reiät. Pantaa kääntämällä säädettiin kamiinan vetoa. Tallimiehen tehtäviin kuului pitää viskurin kamiinassa tulta niin ettei viskuri pääse jäätymään. Myöhemmin on saatettu tehdä tyhjennysreikiä tai laittaa höyrylämmitys. | ||||
|
|
01.06.2018 16:37 | Jari Kuusinen | ||
| ... tälläKIN kertaa hyvin lyhyt! :) | ||||
|
|
01.06.2018 16:35 | Jari Kuusinen | ||
| Jooo! Tämä jos mikä olisi VR:lle loistava imagonkohotus- ja pr-temppu tehdä ostoliikennesopimus jonkun museoliikenteen harjoittajan kanssa lätästä tai parista, teipata ne Virheän imagon mukaisiksi ja kierrättää kesän ajan eri kiskobussireiteillä, esim. Karjaa – Hanko, Iisalmi – Ylivieska tai Tampere – Pandapuisto-Zoo!!! Toinen vaihtoehto olisi teipata niin ikään moottorivaunu tai pari FÖLI-väreihin ja tarjota niillä päivittäistä paikallisliikennettä Turun seudulla! :) :) :) |
||||
|
|
01.06.2018 16:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivovat ja olettavat että lohi nousisi Vilpunkoskeen... Mäntän sellutehtaan lakkauttaminen auttoi paljon. | ||||
|
|
01.06.2018 16:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Y7 nro 1224 sai kokeeksi paprikanpunaisen maalauksen 1960-luvun lopulla. Kuvan vaunu on kuvan lisääjän mukaan Y6, joten se ei ilmeisesti ole se. Sitäpaitsi, 1224 muutettiin ruotsinteeteeveeksi vuonna 1981 (eli sarjaan Qhz-ö). Vielä kerran, mikä on kuvan vaunun alkuperäinen numero? Utelee rälsbussifani...! Zoomaamalla ylikulkusillan alaosaan sieltä erottuu joko 1213 tai 1218. 1213 se ei voi olla, koska se myytiin OKBv:lle 1986. Hmm, 1218, mahdollista, sillä siitä tuli hylkäyksensä (1981) jälkeen MDR 400 3801, sitten siitä tuli PMV 3801 B. Perusvaunu ei ollut Y6 vaan Y7. 1218 valmistui Eksjössä 1958. Vastaavasti Y7 1216 romutettiin ilmeisesti kolarivaurioituneena 1970. 1215 muuttui romuksi 1968. 1219:stä tuli Qhz-ö vuonna 1981. |
||||
|
|
01.06.2018 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä! Aikaa ja vaivaa nähty nysvättäessä tätä...? |
||||
|
|
01.06.2018 15:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se kumma, miten suuressa maailmassa ollaan viehättyneitä vihreään väriin veturin maalauksessa...? Sehän on helppo tehdä, sekoitetaan vaan sinistä ja keltaista, heko heko...! | ||||
|
|
01.06.2018 15:40 | Matti Grönroos | ||
| Sillä ei kai käyttäjän kannalta juuri ole merkitystä, onko nelikaistainen keskikaistatie, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h viralliselta luokitukseltaan tavallinen maantie, moottoriliikennetie vai moottoritie. LvM pitää aika tiukkaa kriteeristöä sille, mikä voi olla moottoritie, syystä tai toisesta. Tietyyppien vallitsevista suunnittelunormeista kiinnostuneille suosittelen lukemisiksi liikenneviraston ohjetta "Tien poikkileikkauksen suunnittelu", https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/lo_2013-29_tien_poikkileikkauksen_web.pdf |
||||
|
|
01.06.2018 14:52 | Reijo Salminen | ||
| Tuo höyryveturi muistuttaa hieman Fiskarsin pikku-pässiä, sattumaako? https://fi.wikipedia.org/wiki/Fiskarsin%E2%80%93Pohjankurun_rautatie |
||||
|
|
01.06.2018 13:37 | Reijo Salminen | ||
| Kaikkea se saksalainen keksii... Vai onko saksalainen keksintö? "Ursprünglich war vorgesehen, die Anlage ohne Pumpe zu betreiben. Das Reservoir auf dem Neroberg-Plateau sollte dazu mit Quellwasser aus der höher gelegenen Habelsquelle ♁▼ gespeist werden. " Lähdevedestä energiansa ottava juna, ilmeisesti lähteen tuotto ei ollut riittänyt kun oli lisätty pumput mukaan kuvioon. |
||||
|
|
01.06.2018 10:55 | Julius Ylitalo | ||
| Onko Muhoksen aseman välilaituri purettu? | ||||
|
|
01.06.2018 10:39 | Niila Heikkilä | ||
| Eikös tuonne pääse metroa lukuunottamatta kaikilla maalla liikkuvilla suomalaisilla joukkoliikennemuodoilla? Ratikkaratakin tulee kulkemaan entistä lähempää kun Hatanpään valtatien linjaus valmistuu. Aivan pääoven eteen ei kaikkia pysäkkejä voi muutenkaan rakentaa. Siitä seuraa massatapahtumissa aina vaarallinen ihmisten tungostuminen. | ||||
|
|
01.06.2018 10:05 | Matti Grönroos | ||
| Joo, ei taida kovin helposti löytyä timpuria, joka suostuu tekemään siltalaudoituksen betonimuottina aiemmin käytetystä puutavarasta. Työvälineiden kuluminen on merkittävä kuluerä bruttosäästöön verrattuna. Lisäksi puuhun jää helposti nauloja, joiden poistaminen käsityönä aivan varmasti per metri maksaa enemmän kuin puutavara. | ||||
|
|
01.06.2018 09:20 | Mikko Herpman | ||
| Sinänsä jos ja kun on puutavara märkään betoniin kosketuksissa.. tuppaa siihen jäämään hiekkaa.. Huono sen jälkeen sahata ja käsitellä leikaten mitenkään.. Siinä on terät turhan kovilla... | ||||
|
|
01.06.2018 08:18 | Simo Virtanen | ||
| Niinhän se tuppaa olemaan. Haketetaan tai murskataan ja poltetaan energiaksi eli ei se nyt ihan hukkaan mene. Jotain on kuitenkin poltettava, mutta tokihan näillekin kakkosnelosille soisi pitemmän elinkaaren. | ||||
|
|
01.06.2018 04:55 | Antti Rautiainen | ||
| Uudesta seisakkeesta sen verran että joku hahmotelma on uudesta asema tms paikasta mutta se olisi lähempänä ehkä? tulevaa logistiikka keskusta Vähäjoella kuin Nostavaa... Tiedä sitten toteutuuko kumpikaan? |
||||
|
|
31.05.2018 23:52 | Teemu Sirkiä | ||
| 5009 | ||||
|
|
31.05.2018 23:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä tieprojektissa syntyi uutta moottoriliikennetietä Taavetista Lappeenrannan länsipuolelle 13-tien eritasoliittymään saakka. Siitä itään tie jatkuu aivan samannäköisenä, mutta se onkin enää nelikaistainen tavallinen maantie. Rinnakkaistie joko puuttuu kokonaan tai kiertelee sen verran kaukana, ettei tietä ole saatu korotettua edes moottoriliikennetieksi. Osa rampeista on geometrialtaan melko kehnoja ja tien varressa on linja-autopysäkkejä. | ||||
|
|
31.05.2018 23:02 | Marko Anttila | ||
| Tätä lätkäareenaa mainostettiin aikoinaan kauniilla sanoilla siten että halliin tullaan joukkoliikenteellä ja siksi sijoituspaikaksi piti saada tämä. Ja hah mitä valehtelua! Kannen päälle kannattaisi rakentaa laadukas ja tilava matkakeskus, jossa kaikki joukkoliikenne kohtaisi, myös paikallisliikenne. Jo olisi nyssestä junaan ja junasta nysseen vaihto sujuvaa. Ja ratikkakin kulkee sopivasti aseman alta. |
||||
|
|
31.05.2018 23:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Ai että, mahtava kuva. | ||||
|
|
31.05.2018 22:41 | Niila Heikkilä | ||
| Oulun pohjoispuolella oleva leveäkaistatie tulee muuten kokemaan keskikaiteistamisen. Moottoritietä jatketaan Kellosta Haukiputaan rampin ohi Kiiminkijoen sillalle saakka rakentamalla viereen toinen ajorata. Siitä eteenpäin ohituskaistat vuorottelevat keskikaiteen ohjailemana nykyisen leveäkaistatien päättymiskohtaan saakka Iihin. Samaan aikaan alkaa useiden ohituskaistaosuuksien teko nelostielle Iin ja Simon Maksniemeen päättyvän Kemin moottoritien välille. Oulun ja Kemin välinen pullonkaula kokee lopultakin kohennuksen. | ||||