|
|
22.04.2018 17:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Lämmitys? Se vähä mitä moottorin hukkalämpö jaksaa lämmittää tuloilmaa... ei ole kovin paljon. | ||||
|
|
22.04.2018 16:48 | Simo Haavisto | ||
| Ohjausvaunu on kuin Sm1 numeroa pienempänä :) | ||||
|
|
22.04.2018 16:41 | Simo Haavisto | ||
| Eikö vaunussa ollut lainkaan lämmitystä? En kertakaikkiaan tajua liikennevälineitten yksilasisuutta ilmastoissa, joissa matkustetaan sumuisin lasein puolet vuodesta. | ||||
|
|
22.04.2018 16:06 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ensimmäinen laiturirakennus valmistui 1906, nykyinen 1946 eli reilusti ennen oikaisuja. | ||||
|
|
22.04.2018 14:31 | Jukka Voudinmäki | ||
| Saamieni tietojen mukaan kyseinen rakennus on entinen kaupparakennus. | ||||
|
|
22.04.2018 13:41 | |||
| Onkohan tuo kuvan vasemmassa laidassa oleva keltainen rakennus ollut Hillosensalmen asemarakennus ennen rataoikaisua? | ||||
|
|
22.04.2018 12:30 | Mikko Herpman | ||
| Sinällään lienee hankalaa ajoittain tuolla baanalla. Kapea 30kg kisko, mutkia ja mäkiä. Hidas nopeus kuormattuna sn40, ei taida paljoa antaa pelivaraa jos sattuu mitä vaan. Ei liene tuulesta temmattu tuo Jorman tuumaus, että kunnossapito voi olla jo vähentynyt.. Muutamassakin kohdassa tuolla radalla näkyy kuoppia peräkkäin sovivasti, eli on joko yhdellä tai kahdella veturilla "rynkytetty" josko nousisi.. Paha sanoa kelistä, onkohan paikallaolleilla tarkempaa tietoa. Sinällään nythän tuolla baanalla on ollut enemmän ajoa jopa läpi. Joskus muistan kun mentiin keväällä lätällä olivat kiskot niin ruosteessa, että sai vaunut pestä reissun jälkeen. Nyt ei liene ehkä aivan vastaavaa.. |
||||
|
Kuvasarja: Haapamäen museoveturiyhdistyksen juhlajuna Kajaanissa |
22.04.2018 12:07 | Kari Haapakangas | ||
| Ai tämäkö se on maanantaina tulosa nuohoamaan Raahenki raiteet? | ||||
|
|
22.04.2018 11:43 | |||
| Syksyllä on joskus kiskoilla liukasta ja keväällä vielä liukkaampaa. Kunnossa oleminen edellyttää myös hiekoituksen toimista. | ||||
|
|
22.04.2018 11:03 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämmöistä minäkin olen kuullut ko. junia ajavalta vekiltä, että on aina sattuman kauppaa onko veturit kunnossa vai eivät. Aluevaihteiden ja vaihteistojen kanssa on eniten ongelmia. Joskus veturit on jopa unohdettu tankata ja polttoaine on sitä myöten loppunut keskellä korpea. | ||||
|
|
22.04.2018 01:26 | Timo Humalisto | ||
| Kysytty keskinopeus oli 71 km / (65/60) h = 65,5 km/h. | ||||
|
|
22.04.2018 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Teoria ja käytäntö eivät näköjään kohdanneet toisiaan tälläkään kerralla. Hienot (?) tietokoneohjelmat väittävät, että (kunnossa oleva) Dv12-pari suoriutuu tehtävästä moitteetta. Oliko kelissä moittimista? Oliko vetureiden kunnossa moittimista? "Muuttolinnut" ovat viserrelleet, että mahdollisesti kaluston kunnossapito olisi täysin laiminlyötö (henk.kunnan vajaus). | ||||
|
|
21.04.2018 23:16 | Petri Soronen | ||
| Jyrkkä ehkä! Puolivälissä.. :) | ||||
|
|
21.04.2018 22:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kenen tuo katos muuten on? Enneviraston, Senaatin vai VR:n? | ||||
|
|
21.04.2018 19:45 | Ossi Rosten | ||
| Peukku tuolle pertun kommentille! :) | ||||
|
|
21.04.2018 18:39 | Kari Siimes | ||
| Onpas jyrkkä mutka radassa. | ||||
|
|
21.04.2018 17:52 | Perttu Karttunen | ||
| Edellinen koira ennen tätä oli saksanpaimenkoira, jokapuolestaan oli usein lenkillä mukana kun illan Kemiran junan kävin katsomassa, se oli kerran sitten mun isän kanssa ollut lenkillä ja v ienyt isäni radan varteen josta ei ollut poistunut ennenkuin vähän mylhässä ollut juna oli mennyt paikan ohi. | ||||
|
|
21.04.2018 16:55 | Jari Välimaa | ||
| Uusi tavaraliikenneraide on siis valmis . | ||||
|
|
21.04.2018 16:34 | Heikki Jalonen | ||
| Kulkipa tosiaan kerran aamuposti, päiväposti, iltapäiväposti. Ja jossakin jopa iltaposti. Ja lauantainakin ainakin kaksi ensimmäistä jakoa. Sapattina sentään vain yksi jako, joissain valtioissa ehkei sitäkään. Mutta sekään ei johtunut palveluhalujen puutteesta vaan ihan muista syitä. Vuonna 1928 tietysti jotkut vannoutuneimmat urheilun ja modernin teknologian ystävät saattoivat jo kuunnella urheilu-uutisia vasta muutaman vuoden tarjolla olleen tekniikan uutuuden, "radion" välittäminä. Voimme ehkä olettaa, että joku heistä saattoi jopa pilata pelkästään lehdistön varassa tilanetta seuraavan herra Smithin jännityksen: "Smitty, by the way, 'Huskies lost yesterday, you'll read it today..." Nämä "radiot" kehittyivät sittemmin lisää. Ja postijunan saapumista odotti yhä harvempi. |
||||
|
|
21.04.2018 16:20 | Heikki Kannosto | ||
| Ptähh? Eikö maailma pelastukaan sillä että Earth Hourin ajaksi sammutetaan sähkövalot ja hengitetään kynttelien vapauttamia pienhiukkasia? | ||||
|
|
21.04.2018 14:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Ratapenkkahan on siisti! Ollaanko Suomessa? | ||||
|
|
21.04.2018 10:35 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tuossa ollaan kehityksen kärjessä: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/viking-gracesta-tehtiin-uuden-ajan-purjealus-paastoja-vahentava-suomalaiskeksinto-ei-tosin-nayta-perinteiselta-purjeelta-lainkaan/6857924#gs.iiCNe1U |
||||
|
|
21.04.2018 09:59 | Petri Sallinen | ||
| Laivaliikenteessä polttoainekäytössä tapahtuvat muutokset ovat hitaita. LNG eli nesteytetty maakaasu on yksi uusimmista polttoaineista. LNG:n käyttöä laivaliikenteessä on kehitetty mm. Suomessa. Vaikka maakaasu on fossiilinen polttoaine (pääasiallisesti metaania), aiheuttaa sen käyttö polttoaineena vähemmän hiildioksidipäästöjä kuin raskaan polttoöljyn käyttö. Tieliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat kaikkein hankalimmin vähennettävissä ja poliittisesti niiden rajoittaminen on päättäjien käsissä kuuma peruna. Voimalaitoksissa kivihiilen käyttö voidaan sentään kieltää lailla :) Suomessa liikenteen aiheuttamat hiilidioksipäästöt ovat noin viidennes kaikista Suomen tuottamista hiilidioksidipäästöistä ja noin 40 prosenttia taakajanjakosektorin (=päästökaupan ulkopuoliset toimialat) aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Rautatieliikenteestä sähkön käyttö on ilmaston kannalta paras vaihtoehto. Sähköntuotanto on päästökaupan piirissä ja halutessaan sähköä ostava operaattori voi valita päästöttömillä tuotantomuodoilla tuotettua sähköä. Jos tarjolla ei olisi päästöttömiä sähköntuotantomuotoja, niin silloin rautatieliikenne aiheuttaisi hiilidioksisipäästöjä samassa suhteessa kuin sähköä tuottavat voimalaitokset niitä aiheuttavat. Vanhat savuttavat dieselveturit eivät ole ilmaston kannalta ihanteellinen ratkaisu. Todennäköisesti yhden dieselveturin aiheuttama ilmastohaitta on kuitenkin tiedossa. Tätä voidaan verrrata kumipyöräliikenteen aiheuttamaan ilmastohaittaan, sillä olettamuksella, että sama tavaramäärä kuljetetaan paikasta A paikkaan B. Vertailu tosin ei ota huomioon palveluiden saatavuuttaa eikä niiden hintaa. Jos kuljetusmuotojen aiheuttamat ilmastovaikutukset sanktioitaisiin, niin sanktion hinta siirtyy itse kuljetuspalvelun hintaan. Sähköä käyttävässä rautatieliikenteessä näin jo tapahtuu: jos operaattori ostaa kivihiilellä, maakaasulla tai turpeella tuotettua sähköä, on voimalaitoksen omistajan ostettava päästöoikeuksia (=lisäkustannus aiheutetuista hiildioksidipäästöistä). Päästöoikeuden hankintahinta taas siirtyy lopputuotteen hintaan. Tällä tavalla sähköä käyttävä rautatieliikenne maksaa osaltaan sähköntuotannon ilmastovaikutuksista. Tosin VR on tainnut jo aika pitkään ostaa päästöttömillä tuotantomuodoilla tuotettua sähköä. |
||||
|
|
21.04.2018 02:27 | Hannu Peltola | ||
| Kokemuksesta voin sanoa, että Puget Soundin King Salmon on maineensa väärti, parhaimman koskaan saamani lohiannoksen olen nauttinut Seattlen Pier 66:lla! | ||||
|
|
21.04.2018 01:21 | Arto Lopia | ||
| Logistiikka on ihmeellistä. Ehkä se kala ja purkin metalli olisi pitänyt tuoda siihen kaupan vieressä olevaan purkittamoon, ja näin se olisi sitten lähiruokaa tai jotain egologiikkaa noudattavaa ego-juttua. Voihan olla, että se fisu oli pyydystetty ilmoitetussa paikassa ja laiva oli jatkanut matkaansa Aasiaan kalastellen siinä matkan varrella. Ehkä, ehkä ei, ken tietää. | ||||
|
|
21.04.2018 01:09 | Tuomas Pätäri | ||
| Mitä tulee Jounin mainitsemiin kuljetusvirtoihin, katsoin kerran 1,29 euron arvoisesta tuotteesta, eli tonnikalapurkista, että se oli pyydetty Jenkkien lähistöllä ja pakattu Thaimaassa. Mistäköhän lie itse tölkki peräisin? Laatu tosin ei tässä tapauksessa ollut kuraa - kala on aina hyvää, myös norjalainen lohi sekä Puruveden särki. | ||||
|
|
21.04.2018 01:03 | Arto Lopia | ||
| Ei huoleta, enemmän huolettaa sun argumentaatiovirheet. Olkiukkoo kyhäät. | ||||
|
|
21.04.2018 00:42 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Eikö sinua Arto huolestuta Jukan kuvatekstissään mainitsema seikka, että Suomi on huhtikuun alussa kuluttanut luontoa sen verran, mitä olisi sopivaa kuluttaa vuodessa? Miksi tästä huolissaan oleva pitää leimata mielenterveysongelmaiseksi? Oletko sitä mieltä, että Jukan pitäisi käyttää neuroleptejä? Vai mitä tarkoitat? | ||||
|
|
21.04.2018 00:00 | Arto Lopia | ||
| On ihan muodikasta olla huolissaan ympäristöstään, muovipusseista ja sen sellaisesta. Jos nyt aivan suunnaton ilmastoahdistus painaa päälle, niin nyt kannattaa toimia ja ottaa yhteyttä paikalliseen mielenterveystoimistoon. Reilu annos neuroleptejä auttaa irrationaalisiin pelkotiloihin melko tehokkaasti. Niin, ne rikkipesureista tulevat ainekset todellakin lasketaan pääosin mereen, tosin ne ovat käyneet läpi tietynlaisen kemiallisen prosessin, jonka tarkempaa toimintaa en ala selittämään. En osaa. |
||||
|
|
20.04.2018 23:05 | |||
| Tämä kuva on mahdollisesti/todennäköisesti otettu 1.11.1985. Tuolloin Tk3 1150 veti tilausajon Lahti-Mukkula-Lahti. | ||||
|
|
20.04.2018 21:10 | |||
| Ee oo ettäällä, joetae peninkulumia ja huikonen piälle. | ||||
|
|
20.04.2018 20:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Nythän jo kuskataan kiviäkin Kiinaan ja takaisin, eikö olisi järkevämpää sahata ne Suomessa? | ||||
|
|
20.04.2018 17:14 | Antti Havukainen | ||
| Ja rumaa valoa tuottavia natriumlamppuja, jotka onneksi sittemmin on vaihdettu järkevämmän värilämpötilan versioihin. | ||||
|
|
20.04.2018 17:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin varmana takapään merkkinä on ns. Pollen munkit...! Heko heko. Olisiko sarjamerkki vanhan järjestelmän mukaisesti P1bis...? | ||||
|
|
20.04.2018 16:45 | Hannu Peltola | ||
| Veturissa on havaittavissa selvät etupäänmerkit, mutta ne eivät ole tavalliset tikkarit. Voiko olla, että tämä olisi venäläinen sotasaalisveturi ja etupäänmerkkejä ei olisi vielä vaihdettu kotoisiin? Veturin voimansiirto on selvästi mekaaninen. Tämä lienee akselipainoltaan kevyt? |
||||
|
|
20.04.2018 15:27 | Hannu Peltola | ||
| Hv1? (hevosveto - 1 kpl)... :-) Tehon määritys on sen sijaan helppoa, junaa vauhdittaa aika tarkkaan yhden hevosvoiman vahvuinen veturi. |
||||
|
|
20.04.2018 15:07 | Jouni Hytönen | ||
| Massiivisten laivakuljetusten edullisuuden tuloksena on syntynyt monenlaisia kuljetusvirtoja, joita ei voitu kuvitellakaan vielä esim. 20 vuotta sitten. Raaka-aine voi olla peräisin jostain päin maapalloa, sitä jalostetaan ensin jossain halvassa maassa, varsinainen tuote tehdään kolmannessa halvassa maassa ja vielä tuotteet kuljetetaan asiakkaille toiselle puolen maapalloa. Joka vaihe on optimoitu tapahtumaan mahdollisimman halvalla, että lopputulos on edelleen pilkkahintainen. Laatu on sitten usein myös kuraa eli kaiken tämän laivaliikenteen ja resurssien käytön lopputuloksena kuluttajan käteen päätyy halvalla jotain, jonka voi heittää viikon kuluttua roskiin. | ||||
|
|
20.04.2018 14:29 | Ossi Rosten | ||
| Mikä lie veturin littera? :D | ||||
|
|
20.04.2018 12:12 | Hannu Peltola | ||
| Joo, myös ranskalainen elokuva tulee tästä mieleen. Minulla kuvasta tuli mieleen jotenkin kaurimäkeläinen fiilis! | ||||
|
|
20.04.2018 11:19 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Jarmo antaa meille kaikille synninpäästön: tuhlatkaa vaan, huolestujat ovat tekopyhiä. Jorman mainitseman laivaliikenteen yksi suurhaitta on kuljetusmuodon edullisuus. Nimenomaan jättimäisiksi kasvaneet konttilaivat ovat mahdollistaneet meidän kertakäyttökulttuurimme. HS äskettäin: "Ihminen pärjäisi 250 esineellä, mutta peruskodissa niitä on 50 000 – tutkija huomasi, etteivät tavarat enää palvele nykyihmistä vaan päinvastoin." Mitä tulee kuvassa kulkevaan junaan, en pidä sitäkään erityisen ekologisena, että maakunta toisensa jälkeen aina Pohjois-Karjalaa myöten haluaa suurnopeusrautatien liittääkseen itsensä osaksi Helsingin työssäkäyntialuetta. |
||||
|
|
20.04.2018 10:37 | Perttu Karttunen | ||
| No likellä on Savossa suhteellinen käsite. | ||||
|
|
20.04.2018 09:26 | Eljas Pölhö | ||
| Vähän ohi jutun aiheen, mutta lisäys Jukan kommenttiin 19.4.2018 klo 21:35 "..., vaikka vesitaso on tuohon joskus laskeutunutkin". Eli on siihen laskeutunut muutakin, ehkä kuvan vasemman äärireunan laiturista n50m etuoikealle tai silleen (sopivasti tämän kuvan alueella). Suomen Siivet-lehdessä 3-1969 Kalevi Keskinen & O.A. kertovat Westlander Lysander-artikkelissa mm. "12.12.40 vastaanotti vänr. E. Jaakkola LLv 14:lle LY-120:n Utissa. Lennolla kohti Rissalaa hän joutui huonoon säähän, jossa suoritti pakkolaskun Kyyveden jäälle. Kone sakkasi ja etupää vajosi siipiä myöten veteen." Artikkeli ja isäni piirtämä sketsi onnettomuuspaikasta on julkisella Haukivuori! fb-sivustolla (->Kuvat->Albumit->Haukivuoren historiaa). |
||||
|
|
20.04.2018 09:04 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Savon Parriisi = Joroinen? | ||||
|
|
20.04.2018 00:55 | Jorma Toivonen | ||
| Onkohan mikään taho arvioinut laivaliikenteen haittoja? Aluksia seilailee maailman merillä tälläkin hetkellä lukematon määrä. Raaka-ainetta viedään sinne ja valmiita tuotteita tuodaan takaisin tänne. Laivojen ikä saattaa olla jopa 40-vuotta, raskas poltto-öljy taitaa vielä olla suosituin energialähde. Uudemmissa aluksissa taitaa olla jonkinlaiset pakokaasujen suodattimet (laivurikokemus = nolla), mutta suodattimia täytynee välillä pestä (?), mutta kuinka usein nuo pesuvedet tulevat satamiin käseteltäviksi? Hupsis, väärä vipu,,, väärä vipu,, taisivat nuo rikkivedet "vahingossa" tällä kerralla hulahtaa valtameren laineille. | ||||
|
|
19.04.2018 23:54 | Jarmo Puntanen | ||
| Koskahan "ylikulutusta"vastustavat sitten itse myyvät asunto- ja muut osakkeensa ja autonsa ja lahjoittavat tuotot pois? Eivät koskaan!! Kyseessä on pelkkä hyveviestittäminen jossa "huolissaan ololla" ostetaan ensiksi itselle mielenrauhaa ja toiseksi näytetään "huolissaan olijaa" muille yhteiskunnallisen aseman säilyttämisen vuoksi. Melkoisen lähellä nykyistä maallistunutta kristinuskoa, jossa stagnaatio on itse asiassa opinkappale. |
||||
|
|
19.04.2018 23:48 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Poisson-chat. Tihkuvatunnelmainen hetki, kuin ranskalaisesta elokuvasta. | ||||
|
|
19.04.2018 23:45 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kaikkinensa olisi vähempään tyytyminen suositeltavaa niin luonnon kuin yksilöiden itsensä kannalta, mutta se olisi vastoin vallitsevaa taloususkontoa. | ||||
|
|
19.04.2018 23:05 | Simo Pahula | ||
| Wau! Ompa pitkä juna! Pitääkin tässä kesällä alkaa junabongaamaan, jos täällä alkaa menemään noin pitkiä junia. | ||||
|
|
19.04.2018 22:56 | Simo Pahula | ||
| Niin kiva ajella höyryllä, että vaunut unohtuivat edelliselle asemalle? En vain ole kuvissa nähnyt höyryveturia ilman vaununa. Komea kuva kyllä. | ||||
|
|
19.04.2018 21:37 | Miitre Timonen | ||
| Kevättalvella 2006 kuvatulla videolla https://www.youtube.com/watch?v=_T8Jxb3Av3Y kuuluu kohdasta 3:29 alkaen Sr1:n ulinaa ja hetkeä myöhemmin näkyy ikkunasta Kyrön junan loppupää. Kohdan 4:50 jälkeen taasen menee Sr2-vetoinen pikuri. | ||||
|
|
19.04.2018 21:35 | Jukka Ahtiainen | ||
| Eri liikennemuotoja tarvitaan, mutta syytä olisi ohjata liikennettä enemmän ja nopeammin raiteille, eikä päinvastoin. Lentoliikenne lisää lisäksi otsonikatoa, jota sähköinen rautatieliikenne ei taida paljon tehdä. Lentoliikenteen jätin pois sen vuoksi, että se ei ole vaihtoehto kuvan tapauksessa, vaikka vesitaso on tuohon joskus laskeutunutkin. | ||||