|
|
14.04.2018 13:55 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tämä on merkittävä huomio. Mitä tulee tähän indie-asemarakennukseen, siinä on viehättävä takauma Valtionrautateiden uusrenessanssiseen asema-arkkitehtuuriin viisikulmaisen ullakkoikkunan muodossa. | ||||
|
|
14.04.2018 13:42 | Niila Heikkilä | ||
| Mitenhän muuten oli, voidaanko aivan varmasti sanoa että VR:n ylläpitämä Suolahden henkilöliikenne loppui 26.9. -87 vai oliko tämän jälkeenkin vielä mahdollisuutta matkustaa junalla Keljonlahdesta Suolahden satamaan? Rautakanavassahan oli ainakin 80-luvulla vielä mahdollisuus kuljettaa veneitäkin. Veneen miehistö pääsi Dr13:n kyydissä tuon välin. Varmaan aika marginaalinen matkustajamäärä, mutta jokunen vene sielläkin joskus kulki. | ||||
|
|
14.04.2018 13:41 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kyse ei ole jonkin värin prosentuaalisesta enemmistöstä: samalla tavalla punaista taloa sanotaan punaiseksi, vaikka alaltaan suurin väripinta voi olla ruskea katto. Vaunun fasadin väri on joku, ja sitä eri aikakausilla tehostetaan tai koristetaan jollain toisella värillä tai kuviolla, jonka pinta-ala voi olla suurikin. Erkki Aallon kaudella korostettiin diagonaalisella harmajalla, Eino Saarisen aikakaudella viistolla punaisella. Veturissa punaisen osuus on suuri, mutta veturin fasadi on valkoinen, eli Sr2 on valkoinen veturi samalla tavalla kuin IC-vaunut ovat valkoisia vaunuja, eivät punaisia tai vihreitä. | ||||
|
|
14.04.2018 12:12 | Reino Kalliomäki | ||
| Kaikkihan tietävät, että "rollikassa" on silta. Erästä opettajaa muinoin haastateltiin oppilaskunnan lehteen hänen autostaan: "No, onkos Skodassa silta"? "On". (hehheh). Kyseessä oli anti-autoilija, hänellä oli coolisti tapana esittää heti Vapun jälkeen oma öljyn lisäys: Paperipussista puupölyjauhoa, ja perään öljyä! Auto oli kiilanokka-Skoda. Haastattelu oli reaktio tälle. | ||||
|
|
14.04.2018 12:00 | Reino Kalliomäki | ||
| Seuraavaksi tärkein minusta on kuulohavainto. | ||||
|
|
14.04.2018 10:33 | Osku Reinikka | ||
| Sehän on kieltämättä mainio havaintoväline, tuo hajuaisti. Mutta mitäs jos sitä ei voisi hyödyntää? | ||||
|
|
14.04.2018 07:50 | Juhana Nordlund | ||
| On täysin mahdollista, että myös TKL 3:n kori oli täyskorjattu, ehkä tosiaan jopa vielä perusteellisemmin kuin vaunun 2 kori. BBC-tekniikkainen TKL 1 siis poistettiin ja romutettiin jo 1967, mutta BTH-tekniikalla varustettu, kolmonen poistettiin toisaalta jo seuraavana vuonna eli 1968. Näitä kahta ei siis ollut olemassa enää siinä vaiheessa, kun valittiin museoautoja. Kakkonen sai jatkoaikaa aiemmin mainitsemani kirjan mukaan ennen muuta ajomoottorin vaihdon ansiosta. Se oli liikennelaitoksen hallinnassa vielä silloin, kun johdinautoliikenne lakkautettiin. Se valikoitui ymmärrettävästi toiseksi museojohdinautoksi. Ei mitenkään huono asia sikäli, että kakkonen oli samalla ensimmäinen Tampereella liikkunut johdinauto (9.11.1948 koeajo). |
||||
|
|
14.04.2018 06:45 | Kari Haapakangas | ||
| Peltitynnörit ovat kelpo ponttooneita. Meilläkin sellaiset ovat palvelleet jo vuosikymmeniä, mutta eivät varmaankaan enää tulevana kesänä. Ajan hammas on terävä, eikä uppolaituri oikein täytä tehtäväänsä. | ||||
|
|
14.04.2018 06:36 | Kari Haapakangas | ||
| Ja jos isä aurinkoiselta jotain jäi, niin myös gröfazilla oli liikennöintitarpeita. Puhumattakaan aikakauden kovasta kaluston kulumisesta... | ||||
|
|
14.04.2018 06:32 | Kari Haapakangas | ||
| On siinä voinut kirvesmiehiltä jokunen ärräpää päästä kun ovat ryhtyneet tuota kattorakennetta toteuttamaan. | ||||
|
|
14.04.2018 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo, mitä suurimmalla todennäköisyydellä konfiskoitiin (lue: ryöstettiin) Isä Aurinkoisen valtakuntaan. | ||||
|
|
14.04.2018 01:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lievähkö teho-painosuhde takasi sen, että näillä P8:illa ajettiin niinkin kauan. Rakenteet eivät rasittuneet niin äkkiä kuin "korkeampiviritteisillä" vehkeillä. | ||||
|
|
14.04.2018 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä komeilee ex-P8. Sanaleikki: ver-p-acht-et, eli suomeksi vuokrattu. | ||||
|
|
14.04.2018 01:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pistäkääpäs joku nobody-nykyarkkitehti noudattamaan "sisäistä näkemystään", niin karumpaa jälkeä tulisi, takuuvarmasti! | ||||
|
|
14.04.2018 00:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Tuoksusta? | ||||
|
|
13.04.2018 23:47 | Perttu Karttunen | ||
| 100 vuotias jos tuo kuvausvuosi paikkansa pitää | ||||
|
|
13.04.2018 23:38 | Osku Reinikka | ||
| Enpä arvannut tätä kuvaa ottaessa mihin tämänkin vempaimen kanssa vielä joutuu.. | ||||
|
|
13.04.2018 23:35 | Osku Reinikka | ||
| Mistä sen voi tietää että tämä on höyryveturi? | ||||
|
|
13.04.2018 23:30 | Osku Reinikka | ||
| Miksi sinisiä vaunuja kutsutaan sinisiksi kun kuitenkin harmaata on enemmän kuin sinistä? | ||||
|
|
13.04.2018 23:30 | Osku Reinikka | ||
| Tämä on varmaan aika vanha valokuva kun on mustavalkoinen? | ||||
|
|
13.04.2018 23:29 | Osku Reinikka | ||
| Voi pojat miten ryppyisiä tynnöreitä. Pitäisi vähän katsoa minkälaisia tynnyreitä julkisille paikoille jättää. Vaikkakin ovat vain peltitynnöreitä mutta silti. Minä en ymmärrä tuollaista alkuunkaan. | ||||
|
|
13.04.2018 23:28 | Osku Reinikka | ||
| Kauneus on katsojan silmässä. Minusta tuo vesitorni on kammottavan näköinen. Mutta toisaalta kammottavuuskin on kerrassaan katsojain silmässä. Onko kukaan muu tästä asiasta samaa mieltä? Tai kenties erimieltä? Tai edes jotakin mieltä? | ||||
|
|
13.04.2018 23:10 | Heikki Jalonen | ||
| Emulsio sentään... Veturien americanaa niin pitkälle kuin suurinpiirtein mitenkään mahdollista. Ainakin American. Öljylämmitys ja tasoluistit. Vähän niin kuin tarjolle olisi tuotu Dodge Pick-Up, sivuventtiili-diesel-moottorilla - sikäli kun se olisi ollut teknisesti mahdollista. Siis ei Dodge eikä pick-Up vaan laitaventtiili-diesel... Onkohan tuon veturin esikuvan valmistaja ollut Baldwin? Noin 1897...1900. Joka tapauksessa, mallimaailman vuonna 1925 se on ollut jo hieman vanhahtava, kovin omiaan vähemmän kiireiseen työhön. Ilmajarrut sentään ja luultavasti sähköinen valonheitin, uusinta uutta. Voimme kuitenkin epäillä, että Popular Mechanics-lehden perin valppaat valokuvaajat olisivat enää kovin ripeästi tarkentaneet moderneja Plaubel-paljekameroitaan siihen - varsinkin jos kuvattavaksi tarjolla olisi vaikkapa ollut kuuminta uutta, kuten Z-4 sarjan uusi suurveturi... |
||||
|
|
13.04.2018 22:22 | Raimo Harju | ||
| Historian lehtien havinaa, aikanaan minäkin Hr11 veturin vetämällä pikajunalla Alavuden asemalta Tampereelle matkustin, ja siellä tällaisella Rollikalla sitten johonkinpäin jatkoin matkaa, luonnollisesti Isän kädestä kiinni pitäen . | ||||
|
|
13.04.2018 21:00 | Erkki Nuutio | ||
| Kakkosen rajoitetumpi koriuusinta oli aikaisempi kuin kolmosen täydellisempi koriuusinta. Nähdäkseni kakkosessa pyöristetty ikkunakehys ja pyöristetyt kiilakumilla kiinnitetyt ikkunat verhottiin alkuperäisten puisten terävänurkkaisten ikkunapylväiden peitoksi. Sen takia nämä ikkunapylväät oli helppo kaivaa uudelleen esille loppuentisöinnissä. Kakkonen oli halvan oloinen koriuusinnan jälkeen. Arvioisin että kolmosen täydellisessä uudistuksessa poistettiin puiset ikkunapylväät ja ehkä puiset vaakapalkitkin ja uusittiin kori samaan tapaan kuin 60-vuoden vaiheilla tehtiin uudetkin korit. En tiedä tehtiinkö tämä kori edelleen alumiinista. Olen tuhansia kertoja kulkenut autoilla 2-7 (ja harvemmin muilla) kun kääntöpisteestä seuraava pysäkki oli asuintaloni nurkalla ja mm. Pyynikintorille kuljin keskikouluun. Tunnen siis näiden korien erot, periaatteessa vuodelta 1949 ja linjan 25 vaiheeseen asti. Pieni tarkennus: Kun ohjaamon takaseinä poistettiin loppuvaiheessa, lisäistuimia tuli vain yksi. Jo alunperin oli yksi istuin etuoven ja ohjaamon seinän välissä. Sieltä oli välitön näkymä ikkunan lävitse ohjaamoon. |
||||
|
|
13.04.2018 20:31 | Matias Kauramäki | ||
| Nosturi on näköjään poistettu. Täähän alkaa muistuttaa Tve4:ää. | ||||
|
|
13.04.2018 19:06 | Juhana Nordlund | ||
| TKL:n johdinauto 2:sta on korikorjauksen jälkeiseltä ajalta kuvia eri julkaisuissa - myös Suomen Raitiotieseuran kotisivuilla. Pari esimerkkikuvaa viimeksimainitulta: http://www.raitio.org/trolley/tampere/tkl2/2hyhky1.jpg ja http://www.raitio.org/trolley/tampere/tkl2/2hyhky2.jpg . Ikkunoiden kulmat ovat pyöristetyt. Samalla tavoin tosiaan uusittiin johdinautot 4 - 20. Kaikissa näkemissäni 1960- tai 70-luvun kuvissa niissäkin on pyöreäkulmaiset ikkunat. TKL:n johdinautoja itse näin ajossa vain muutaman kerran, kun taas Helsingin trollikat olivat minulle hyvinkin jokapäiväisiä kesästä 1966 kesään 1973. |
||||
|
|
13.04.2018 18:51 | Erkki Nuutio | ||
| Liikennelaitoksen korjaamo uusi useitakin koreja välillä 4-19. Hyvinkin on kakkostakin saatettu uusia 1956, mutta kyllä mieleeni kakkosesta ovat jääneet alkuperäisentyyppiset terävänurkkaiset ikkunapylväät. Sen sijaan kolmonen uusittiin olellisesti näköä muuttaen pyöristyin ikkunanurkin, lasien kiilakumikiinnityksin ja muine muutoksin. Loppuvaiheessa saatettiin ohjaamon takaseinäkin poistaa molemmista, jolloin saatiin pari penkkiä etuoven etupuolelle. Kuljettajarahastukselle ei kolmea ensimmäistä voitu muuttaa, mutta suurin osa myöhemmistä taidettiin muuttaa. Ei ollut enää rahastajaa huutamassa "Eteenpäin käytävällä". Rahastajan kanssa pysäkeillä ei vanhennuttu, koska kaikki tulivat vauhdilla sisään taka-pariovista kookkaalle takasillalle, jolta rahastaja hoiti eteenpäin pysäkkivälin matkalla. Tarkennuksena ovista, että ne toki olivat saranatyyppiset, mutta sulku/avaussylinteri keräsi aina kohtalaisesti painetta, ennenkuin se räväytti oven kiinni. Loppuvaihe oli siis yhtä nopea kuin giljotiinissa. |
||||
|
|
13.04.2018 17:47 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ihan noin Tem Expore ei lättähattujen osto tapahtunut. Keskisuomalainen kertoi 27/9/l987: "Suolahden kaupunginhallitus on tehnyt VR:lle ostotarjouksen viimeisestä Äänekoskelta kolkutelleesta junasta. Kulttuurisihteeri Matti Virtanen oli mukana matkalla ottamassa ylös vaunujen numeroita. Näin suolahtelaiset halusivat varmistaa, että he osaavat perätä VR:ltä oikeita vaunuja." | ||||
|
|
13.04.2018 17:21 | Jonne Rantalainen | ||
| Tää on kyl niin klassinen kuva, minä olin 1v ku Sm1 ja Sm2- junii oli Imatral. | ||||
|
|
13.04.2018 16:46 | Juhana Nordlund | ||
| Tampereen Siniset Bussit -kirja kertoo, että kakkonen oli juuri se esisarjan Rollikka, jonka kori kävi läpi suuren koriremontin jo vuonna 1956. Tällöin esimerkiksi ikkunoiden ulkonäkö muuttui paljon. Ajomoottori vaihdettiin vuonna 1967. Sittemmin, vasta liikenteestä poistamisen jälkeen, kori entisöitiin alkuperäistä vastaavaksi. Museoautoja valittaessa esisarjasta ei ollut jäljellä enää muita yksilöitä kuin tämä TKL 2. | ||||
|
|
13.04.2018 16:13 | Erkki Nuutio | ||
| Tuo ratin takana häämöttävä musta laatikko oli ajomoottoria liikavirralta suojaava automaattisulake, joka avautui kovalla paukauksella. Taisi olla muuntajaöljyä sisällä. Sähkökuljettajan penkin oikealla puolella oli metrinen käsijarruvipu. Se taidettiin korvata paineilma/ jousikäyttöisellä seisontajarrulla loppuvuosina. Jonkinlaista paineilmaa oli tarjolla jo alunperin, koska giljotiiniperiaatteella toimivia ovia käytettiin paineilmalla (on/ei -venttileillä). Kakkonen valittiin kai säilytettäväksi, koska se oli melko alkuperäismuodossa. Kolmoseen oli TKL:n korjaamo tehnyt uudistetun korin 50-luvun loppupuolella. |
||||
|
|
13.04.2018 15:01 | Jouni Hytönen | ||
| Sateinen lauantaipäivä 26.9.1987, itse en paikalle sillä kertaa päässyt, olin kyllä lähiseudulla kesämökillä. Ei ollut vielä keinoja omin päinkään lähteä viimeisiä junia katsomaan. Seuraavana päivänä ajettiin Suolahden kaupungin tilaamana vielä yksi tilausjuna Äänekosken radalla. Liekö siitä jäänyt kytemään ajatus hankkia Keitele-Museolle oma lättähattu muistoksi? Haave toteutui jo samana syksynä, kun Dm7 4117 ja EFiab 11594 siirtyivät Keitele-Museon omistukseen. Viimeisessä junassa oikeasti ollut liitevaunu 11630 oli lehtijuttujen mukaan heikossa kunnossa ja sen tilalle päätyi parempikuntoinen 11594. Seuraavana keväänä joukkoon liittyi Dm7 4200, joka oli viimeisen junan toinen moottorivaunu. Loppu onkin sitten suomalaisen museoliikenteen historiaa. Alkuvaiheessa sitä ei vain kutsuttu vielä museoliikenteeksi. | ||||
|
|
13.04.2018 14:54 | Jyrki Längman | ||
| Edellinen henkilöjuna Jyväskylästä Äänekoskelle 26.09.1987 ja seuraava vuonna 2020 tai sitten ei, odotetaan ja katsotaan miten käy | ||||
|
|
13.04.2018 14:54 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä on tosiaan riittävästi elementtejä, että voi tunnistaa paikan, mutta enpä ole tullut koskaan tuolla käydessä ajatelleeksi, että polttoaineenantopaikka on ollut tässä. Täytyy katsoa ensi kerralla uusin silmin. Laskumäki on jo useita vuosia sitten tasattu. | ||||
|
|
13.04.2018 14:27 | Pave Saarinen | ||
| "Jotta sai jotain piirtymään negalle". Kumpi on tärkeämpää, kuvata todellinen tunnelma tai niinkuin päivä olisi? Kas siinä kysymys. | ||||
|
|
13.04.2018 11:57 | Hannu Peltola | ||
| "Oli pakkomielle kuvata eri vetureita..." Niinhän meillä kaikilla ja hienoa Reino, että olet näitä hienoja otoksia ottanut! | ||||
|
|
13.04.2018 11:50 | Pasi Seljas | ||
| Heh, jotenkin samanlaisia tuntemuksia allekirjoittaneellakin. Katselin tuon viimeistä vuotta monet kerran Tampereen Ammattikoulun ikkunasta, kun se kiersi Pirkankadulta Satakunnankadulle päätepysäkilleen linjalla 25 muistaakseni. | ||||
|
|
13.04.2018 09:37 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan johdinauto on TKL 2, ja oli (on) BTH:n sähkölaitteilla varustettu (ja samanlainen oli siis Erkin mainitsema numero 3:kin). Ykkönen poistettiin vahvuudesta jo kauan ennen BTH-sisariaan. Ykkösen tavoin BBC:n sähkölaitteilla varustettuja olivat vaunut 21 ja 22. Nekin poistettiin jo sangen varhaisessa vaiheessa ajosta (ja näistä kahdesta viimeksi mainitusta on kuviakin olemassa kovin niukasti). Tampereen Siniset Bussit -teoksen (ISBN-951-609-079-6) mukaan johdinautojen TKL 21 ja 22 BBC-sähkölaitteet oli alunperin tarkoitettu vaunuille 2 ja 3, mutta laitteita ei asennettu niihin. BBC:läisissä katolla sijaitsevat vastuskotelot olivat suurempia kuin BTH:laisissa. Niinpä ykkösen erotti hyvin kahdesta sisarestaan tämän tuntomerkin ansiosta. Toisaalta johdinbusseissa TKL 28 ja 29 oli myös kookkaat kattokotelot BTH-tekniikastaan huolimatta. 28:n ja 29:n muotoilu vastasi helsinkiläisiä trollikoita (erityisesti HKL 624 - 626:ta), ja HKL-johdinautoissahan oli aina kookkaat vastuslaatikot BTH-tekniikasta huolimatta. TKL:n BBC-tekniikalla varustetut Rollikat poistuivat seuraavasti: Numero 1 jo 1967 ja numerot 21 ja 22 vuonna 1970. Niiden kanssa samalla "kaudella" ehti poistua myös BTH-järjestelmäinen numero 3. Kaikki muut Rollikat säilyivät jotakuinkin 1970-luvun puoleenväliin asti (liikenne päättyi 13.5.1976). Kuvan museoauto on merkitty poistetuksi 4.11.1974. |
||||
|
|
13.04.2018 09:35 | Heikki Kannosto | ||
| Oijoijoi mikä sattumakuva! Pienoismallintekijän aivokoppa tuottaa oitis ajatuksen tuollaisen rakentamisesta jonkin N-skaalan veturin pohjalle. | ||||
|
|
13.04.2018 09:34 | Heikki Kannosto | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/84530 kommenteissa on pohdintaa matalalattiavaunuista. En panisi lainkaan pahakseni jos Samut saisivat matalalattiavälivaunun. Moottorivaunun teho sallii sen kyllä. | ||||
|
|
13.04.2018 09:02 | Erkki Nuutio | ||
| Auto ajalta, jolloin kaupunki perusti TKL:n ja sosialisoi yksityisliikennöitsijöillä olleet kaipunkilinjat. Kilpailutuksen myötä TKL menetti vihdoin yksinoikeutensa ja Länsi-Linjat. Paunut ja jopa Satakunnan liikenteet tulivat jakamaan kakkua. Toisaalta linjat ulottuvat nykyään kaupungin ulkopuolellekin, eli entisille Paunujen ja Länsi-Linjojen ja muiden yksityisten reviireille. Tämä rollikka 1 jossa oli Brown-Boveri & Cie:n sähkölaitteet oli aika vähän käytössä. Kovassa käytössä, valtaosin linjalla 1 Pyynikintori - Härmälä olivat sen sijaan 2 ja 3, joissa oli British Thomson Houstonin sähkölaitteet (kuten lopuissakin numeroon 29 asti). Ohjaamon takaseinällä näkyvät automaattisulakkeet, joita kuljettaja joskus töyssyn jälkeen löi takavasempaan iskien takaisin päälle. Aivan loppuvuosia lukuunottamatta piti aina pysähtyessä vetää pitkästä kangesta mekaaninen seisontajarru päälle, koska sähkömoottori tai muu ei pitänyt autoa paikallaan. Liikkeelle lähtiessä seisontajarru varovasti vapautettiin. Vauhtipoljin kytki vastuksia pois päältä portaittain. Liian nopeasti ei sitä saanut painaa, tai automaattisulake laukesi kovalla poksahduksella. Tämä automaattisulake ei ollut ohjaamon takaseinällä, vaan kojetaulussa: isohko bakeliittikotelo ja siinä noin 10 cm:n bakeliittivipu. Ohjaustehostin oli vasemman ja oikean olkapään välissä. Yksi alkutrollikoiden suunnittelijoista oli nuori teknikko, myöhempi Huurre Oy:n perustaja ja johtaja, Vuorineuvos, TkT h.c. Paavo V. Suominen. Hän suunnitteli autojen lehtijousituksen. Ei lyönyt pohjiin ylitäydelläkään kuormalla silloisilla kuoppaisilla sorateillä, kuten Hatanpään valtatiellä. Kunnioitamme ja nostamme hattua lähes 100-vuotiaalle Vuorineuvos Suomiselle Ylöjärvelle, jossa tämä toimii mieliharrstuksensa Suomen jäähdytyskonemuseon piirissä. |
||||
|
|
13.04.2018 07:44 | Antero Kalliomäki | ||
| Jotenkin teininä 50 vuotta sitten, kun matkusteli näillä oli jo tunne historiallisesta bussikyydistä. Vaikka olivat vasta 25 vuotta palvelleita 70 -luvun alussa. Tosin ei sodastakaan juuri kauempaa ollut kulunut. Toisinaan ikävuosien lisäännyttyä on tullut havainneeksi aika-avaruus -akselin lievää vääristymistä, silloin tuntui 25 vuotta taaksepäin ajatellen ikuisuudelta, nyt tuntuu, että 90 -lukuun on melko lyhyt harppaus taaksepäin. | ||||
|
|
12.04.2018 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| Siiskö: viimeinen suunniteltu kaupallinen Dv12-henkilöjuna (toistaiseksi, koskaan). | ||||
|
Kuvasarja: Pakettikatkopaketti |
12.04.2018 22:42 | Jorma Rauhala | ||
| Määräävä päivämäärä kuukauden ensimmäinen tiistai. | ||||
|
|
12.04.2018 22:29 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Tuli ajeltua 11/2017 ja kyyti oli paikoin vallan vauhdikasta. Oli tosi kapsumainen kolke ja heilunta eli kliffaa!!ptj. | ||||
|
|
12.04.2018 22:26 | Simo Haavisto | ||
| Härkäpäisesti väitän, että Sameihin olisi voinut lisätä matalan lisäosan ja ajaa sitten vaikkapa Vaasa-Seinäjoki lähiliikennettä ja muita vastaavia osuuksia. | ||||
|
|
12.04.2018 20:28 | Hannu Peltola | ||
| Se on vain tankkivaunuista valuvaa MBTE:tä... Kuva on kyllä hieno! | ||||
|
|
12.04.2018 20:23 | Pasi Seppälä | ||
| Eläväinen veden pinta heijastaa hienosti punaista ja keltaista. | ||||
|
|
12.04.2018 19:46 | Joona Aspegren | ||
| Hirvieläintä – kuten peltilehmiäkään – ei tosiaan näy kuvassa, vaan maininta tarkoittaa havaintoja kuvauksen lähihetkiltä. Sorkkaelikko ylitti tien tästä kuvasta katsottuna kuvaajan selkäpuolella hetkeä ennen kuvauspaikalle saapumista. Suojaväri tosiaan maastoutti tien reunassa seisoskelleen peuran hämärän sekaan pelottavan hyvin. | ||||
|
|
12.04.2018 18:49 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on hieno, mutta hirvityseläintä en minäkään oikein löytänyt... Juokseeko tiellä jokin otus? | ||||