Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 16.04.2018 21:49 Esa J. Rintamäki  
  Rainer, EFi? Ikävä vain kun kuvan puuvaunun väriä ei näy kunnolla; konduktöörivaununvihreä vaiko puuvaununruskea... Kun itse matkustin kevättalvella 1974 P2:lla Kouvolasta Riksuun, niin vaunustossa oli mm. Eis. Vuotta myöhemmin vaunustoa koristi eräänä sunnuntaina A 30 ja EFi sekä jokunen Ei puuvaunuina teräsvaunujen mukana. Valitettavasti muistiinpanoni ovat koneella puhtaaksikirjoitettuna rautatiemuseolla.
kuva 16.04.2018 21:39 Robert Sand  
  Seläni takana sijaitsee toinen laituri. Radalla on oikeanpuoleista liikennettä ja kuvassa oleva laituria palvelee sataman suuntaan menevät junat.
kuva 16.04.2018 20:20 Esa J. Rintamäki  
  Ne leijonat olivat nimeltään Tam ja Pere. Näin off-topicina mainittakoon, lisäyksenä JR:n kommenttiin 11.1.2013 klo 23:26.
kuva 16.04.2018 19:35 Rainer Silfverberg  
  Ei siis toimi asemana enää.
kuva 16.04.2018 19:14 Rainer Silfverberg  
  Olen itse matkustanut P2:lla kesällä 1973 mutta silloin oli teräksinen kahvilavaunu. Se oli lisäksi Suomen Ravintolavaunu Oy:n operoima eikä siis Matkaravinnon. Eli veikkaan että puuvaunu on matkatavaravaunu.
kuva 16.04.2018 18:59 Jukka Martio  
  Hienosti kunnostetussa miljöössä vähän häiritsee asemankyltissä oleva kirjoitusvirhe. Uusiokylttiin lienee kuitenkin haluttu nimi siinä muodossa kuin se yleensä kirjoitetaan. Ehkä vuonna 1900 kirjoitusasu ollut toisenlainen, kun liikennepaikalle nimi annettiin.
kuva 16.04.2018 18:50 Esa J. Rintamäki  
  Eikös tuo puuvaunu olekin ravintolavaunu? Jos Fo olisi sijoitettuna noin, tietäisi se ihmisten jatkuvaa läpikulkua ja saattaapa jonkun pitkäkyntisen sormia syyhyttää kurkistaa jonkun kanssamatkustajan kapsäkkiin...?

Mielestäni hyvä kuva, dokumentiksi ajasta, jolloin puuvaunut siroteltiin teräsvaunujen sekaan.
kuva 16.04.2018 18:45 Markku Liira  
  Ainakin minä luen.
kuva 16.04.2018 18:28 Juhani Pirttilahti  
  Porkkana etenee vaivalloisesti, koska siihen on täytynyt lähteä tekemään varaosia tyhjästä. Projekti on nyt keväällä edennyt sisäverhoilun kasaamisella.
kuva 16.04.2018 18:16 Jussi Tepponen  
  Mielenkiintoinen laituriratkaisu. Ilmeisesti seisakkeella pysähtyvät junat eivät käytä kakkosraidetta, koska laituri sen puolella on hieman ruohottunut...

Mitenkähän tuolla kaksiraiteisella radalla liikennöidään?
kuva 16.04.2018 15:25 Jarmo Puntanen  
  Lukeeko näitä kommentteja kukaan?
kuva 16.04.2018 12:10 Esa J. Rintamäki  
  Muista käytössä olevista T41-vetureista ei Svenska Lok och Motorvagnar 1982 maininnut, tosin oli kuva hylätystä 203:sta. Hylkäyksistä mainittiin numeot 200-202 vuonna 1979 ja 203 vuonna 1981. Joten, kyllä, niitä oli viisi veturia.
kuva 16.04.2018 10:55 Mikko Herpman  
  Sattumakuvana napsahti ja huomio kiinnittyi Otson katolla olevaan "antenniin". Lieneekö kyseessä antenni, vai onkohan se jokin muu mikä? Ja mikäli on antenni, liittyykö johonkin testaukseen tai paikalliseen vaihtotyökäyttöön?
kuva 16.04.2018 10:41 Jouni Hytönen  
  Ei kyllä koskaan osunut omien silmien eteen rautakanavassa kulkenutta venettä, mutta onhan tietysti mahdollista, että sellainen olisi joskus mennytkin. Löytyykö tässä vaiheessa vielä jostain dokumentteja, joista voisi asian aukottomasti selvittää?
kuva 16.04.2018 10:32 Jouni Hytönen  
  Sattumakuvana osui kohdalle varsinainen helmi, joka on jäänyt kokonaan vaille kommentteja. Muuten antiikkinen näkymä, mutta betonipölkyt ja sepeli kertovat uuden ajan olevan vähintään tulossa ellei jo alkanutkin. Oranssi kaide juoruaa kuvan olevan poistumassa olevasta kalustosta otetun.
kuva 16.04.2018 10:28 Jouni Hytönen  
  Eikö T41-vetureita ollut viisi yksilöä eli numerot 200-204?
kuva 16.04.2018 09:45 Teppo Niemi  
  Paikasta olen eri mieltä. Arolammen puolenvaihtopaikka rakennettiin vasta neljännesvuosisata myöhemmin. Ja jos höyryveturin vetämä juna olisi tulossa Helsingistä, pitäisi Riihimäen Korttion tulo-opastin olla jokin muu kuin B½.

Oma veikkaukseni paikasta olisi Jokela - Takoja, jolloin kuvassa näkyvä opastin olisi Jokelan pohjoinen tulo-opastin.
kuva 16.04.2018 08:26 Juhana Nordlund  
  Rollikkaliikenne toki päättyi 15.5.1976, ei 13.5.
kuva 16.04.2018 00:49 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan vaunu kuului äffänä ollessaan numeroryhmään 3410 - 3484. BF 03125:n kohtalosta sen verran, että se hylättiin 1964. Muutos BF:ksi oli tehty 1957 ja vaunu oli siis entinen F 3469 vuodelta 1923.

Muita sopivia entisiä BF/XF:iä olisivat 03105 (ex F 3428), 03113 (ex F 3478), 03122 (ex F 3411), 03125 (mainittu edellä), 03127 (ex F 3414), 03128 (ex F 3465), 03129 (ex F 3452), 03130 (ex F 3456) ja 03140 (ex F 3455). Hylkäysajankohdat näillä olivat 1952 ... 1988.

Seuraavassa F-vaunusarjassa (alkaen 1926) olikin sitten normaali tavaraosaston kolmi-ikkunainen liukuovi sivuseinillä.
Lisätty maininta BF.
kuva 16.04.2018 00:26 Esa J. Rintamäki  
  F 3700 m/1941 oli rakennettu F 3419:n aluskehykselle. 3419 oli vuodelta 1925. Vuonna 1972 3700:sta tuli BF 03169. Hylkäys tuli 1983.
kuva 15.04.2018 23:37 Esa J. Rintamäki  
  Ranskalaista muotoa - niin täti, kuin veturikin...! Ranskiksilla on aina ollut muotoilu hallinnassa.
kuva 15.04.2018 23:31 Heikki Jalonen  
  Ohhoh! 65 vuotta käytössä. Se on pitkä käyttöikä veturilta, varsinkin Yhdysvalloissa. Edes köyhässä Suomessa ei moni kone palvellut niin pitkään.

Ehkäpä tuo pitkä palveluskausi myös antoi syyn, jonka vuoksi se pääsi pienoismalliksi - se taisi olla melkoinen klassikko ja alan piireissä tunnettu yksilö uransa loppukaudella. Varmasti jokseenkin viimeinen aktiivityössä oleva American. Nostalgia- ja elokuvatehtävissähän niitä tietysti oli (ja on edelleen) montakin.

Ehkäpä se oli jopa Popular Mechanics-lehden jutun väärti jäädessään eläkkeelle. Mutta jos oli, niin silloin lehden kuvaajilla oli ehkäpä työkaluinaan modernit Graflex-kamerat, joilla sopi ottaa esimerkiksi lehden edustavan painojäljen vaatimia 6x9 rullafilmiotoksia.

Veturin elinkaaren aikana valokuvaus joka tapauksessa eteni suurin harppauksin akselilla mustavalkoinen lasi-laakafilmi aina jonnekin 35 mm värikääntödiafilmeihin saakka. Ja elokuva! Esikuvaveturi oli palvellut jo 14 vuotta, kun Lumiere-veljekset esittivät sensaatiomaisen elokuvansa "Juna saapuu asemalle"...
kuva 15.04.2018 23:31 Esa J. Rintamäki  
  Tietoja T41-veturista (SLM 1982): pyörästöjärjestys (A1A)'(A1A)', tyyppi dieselsähköinen, moottori GM EMD 12-567C, teho 1 x 1 065 kW, kierrosluvulla 835 rpm, generaattori GM EMD D-12, ajoportaita 8, ratamoottorit ASEA LJB 84, pituus puskimineen 15 400 mm, puörästön mitat 3 200 + 7 700 mm, vetopyörän halkaisija 1 015 mm, juoksupyörän halkaisija 800 mm, paino työkunnossa 84,0 tonnia, kitkapaino 72,0 tonnia, suurin akselipaino 14,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 180 kN, suurin sallittu ajonopeus 100 km/t ja valmistusvuosi 1956. Veturissa oli junanlämmityslaitteet.

Vuonna 1982 veturilla 204 ei ollut vakituisia liikennetehtäviä ja se oli sijoitettuna Sundsvallin liikennepiiriin, Östersundin varikolle.
kuva 15.04.2018 22:26 Hannu Peltola  
  Heikin kysymykseen en vielä huomannut vastata... Veturin esikuva on tosiaan syntynyt Baldwinilla, mutta valmistusvuosi on ollut jo 1882. Tämä oli hämmästyttävä veturi siinä, että se sinnitteli aktiivikäytössä aina vuoteen 1947. Veturi siis sopii vielä pienoisrautatieni aikahaarukkaan.
kuva 15.04.2018 22:14 Jukka Ahtiainen  
  Hyvin kuului visla myös Haukivuorella järvenselän yli.
kuva 15.04.2018 21:43 Jukka Suortanen  
  Kuvaan tallentunut hyvin keväisen illan tunnelma väreineen ja sävyineen. Mukava lisä Savonradan kulkijoihin ja varmasti kuvattu kohde kesän mittaan.
Kuvasarja:
Pakettikatkopaketti
 
15.04.2018 21:31 Ilari Inkiläinen  
  Missä junissa näitä dieselvetureita näkee vielä pääradalla? Vai näkyykö enää missään?
kuva 15.04.2018 20:44 Mikko Herpman  
  Vähän ennen Kalvitsaa saatiin hyvä matkavauhti Sinikoille päälle ja suorat kasit olivat vielä täydellä syötöllä tästä hieman eteenpäin. Lämmöt alkoivat olla normaalit ja isommat savutukset jäivät jo taakse. Oli varmaankin seisomaan jälkeen vähän öljyä ja karstaa pakoputkessa. Toinen Dm7 oli 4135, 4200 talvehti Suolahdessa 11594 liitteen kanssa.
kuva 15.04.2018 20:25 Henri Hovi  
  Tämä on Lahti-Loviisa-rataosan ainoa RKY-kohde: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4240 Kohde-esittelyn lähteenä Museovirasto näkyy käyttäneen mös Resiina-lehteämme.
kuva 15.04.2018 20:04 Timo Oinonen  
  Mitenkä Haapamäen muut kunnostusprojektit etenevät? On aika hiljaista ollut viime vuosina. Ainakin Ei 22087, Tr1, Dm7 4215 ja Porkkanan tämän hetkinen tilanne kiinnostaisi.
kuva 15.04.2018 19:11 Jyrki Längman  
  Ja tämä https://vaunut.org/kuva/108956 on ilmeisesti se ensimmäinen puoli
kuva 15.04.2018 18:20  
  Gb on numeroltaan 57574 vuodelta 52. Valmistajanlaatassa numero ja vuosi ovat peräkkäin samalla rivillä.. Tarvitaan vain hieman huolimaton numeron lukeminen laatasta ja 57452 on valmis...
Vaunu tullaan "ristimään" uudelleen 57574:ksi 2018 kesän aikana...
kuva 15.04.2018 13:38 Reino Kalliomäki  
  Saatuani kokeilla Vesa L:n Lunasix valotusmittaria hankin samanlaisen. Valotus on tehty epäsuorasta valosta harmaalevyltä + lisäsäätö tummalle junalle.
Mitä tulee vaunun numeroon ja päivämäärään. Tarina on liian fantastinen (höppänä) kerrottavaksi.
kuva 15.04.2018 12:31 Antti Tapani Häkkinen  
  Ei ole. Mikkeliin vietiin noihin aikoihin seisoman venäläisiä tavaravaunuja. Hakevaunut tuotiin keväällä 2015.
kuva 15.04.2018 11:27 Esa J. Rintamäki  
  Vaunuista:
CEi 2627, valm. 1939, hylätty 1977. Siinä oli putkikalusteet 2. luokassa.
Ei 22200 vuodelta 1942, muutettiin vuonna 1978 BG-sarjaan 040118.
Ei 22288, vuodelta 1948, muutettu sotilasvaunuksi 1986, litt. Eims 21532.
Ei 22201 valmistui 1942, muutettu virkatarvevaunuksi BG 040108 vuonna 1978, hylätty 1983.
Vanha tuttu EFi 22400 vuodelta 1953 oli entinen Ei 22189 vuodelta 1939. Hylätty 1985.

Vaunu 22027? Mistä ihmeestä sellainen numero oikein tuli? Se valmistui vuonna 1909 90-paikkaiseksi III luokan lanterniinivaunuksi numerolla 2843 (sarjansa suurinumeroisimpana ja viimeisenä). 1931 sai uuden numeron 22027 ja luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Onkohan katsottu liian tarkasti...? Korj.kirj.vihre.
kuva 15.04.2018 10:53 Pasi Utriainen  
  Upeat ovat kuvan värit, ruskaakin jo hiukan puissa. Päiväyksessä taitaa olla kuukauden heitto https://vaunut.org/kuva/73478.
kuva 15.04.2018 07:21 Kimmo Säteri  
  Kun aikaa kuluu tarpeeksi monta vuotta/vuosikymmentä, niin tämänkin kuvan automalleista tulee arvauskilpailu.
kuva 15.04.2018 00:59 Reino Kalliomäki  
  Näkeehän sen suoraankin. Ei riitä haju-, ja kuuloaisti pelkästään. Nolosti sekoitin aiheita.
kuva 15.04.2018 00:25 Petri Tuovinen  
  Otin kuvasta osasuurennoksen ja kyllä vaunu on 2627.
kuva 15.04.2018 00:05 Hannu Peltola  
  Tässä(kin) kuvassa valotus on onnistunut prikulleen oikein! Vanhempani olivat myös innostuneita Toivo Rapelin matkakuvista, ovat varmaan olleet samoissa tilaisuuksissa niitä katsomassa.
kuva 14.04.2018 23:46 Reino Kalliomäki  
  Dioja kyllä, filminä useimmiten Kodak värikääntöfilmi, Ektachrome 160T. Muitakin kokeeksi (120), kinofilmillä aluksi Agfaa. Jäin diaesityksen lumoihin nähdessäni ensimmäiset värikuvat n.1956. Toivo Rapeli näytti rainakuvia matkoiltaan. Mm. junamatkalta Ambomaahan, - päätin kokeilla samaa kuvaustapaa. Dian väriloisto pimeässä on vaikuttava.
Vaunun oven yläpuolella oleva numero on zoomattuna kiistatta 22027 (?).
kuva 14.04.2018 23:08 Hannu Peltola  
  Upea kuva! Kuvasitko Reino dioja? Mitä filmiä käytit?
kuva 14.04.2018 22:29 Uwe Geuder  
  Varaopastin Zs1 kuitenkin sähköisenä. (Kolme pientä valkoista valoa tarkoittaa syttyessään, että saa ajaa seis näyttävän pääopastimen ohi). Siipiopastimen yövalo oli aikaisemmin usein kaasuvalo, kaasupullo mastossa. Nykyisin joskus aurinkopaneelilla. Ei kumpikaan näy, siis luultavasti valon sähköt tulevat asetinlaitteesta. Myös Indusi-magneetti (JKV, isompi pala radan ulkopuolella) tarvitsee sähköä.

Mitä se pienempi pala radan sisällä on, sitä en tiedä. Arvaus olisi akselilaskin. Sinnekin menee sähkökaapeli.
kuva 14.04.2018 22:15 Tapio Keränen  
  Eikös ensimmäinen vaunu Riston perässä ole CEi 2627?
kuva 14.04.2018 21:31 ossi Boehm  
  Alue on rakennettu kerrostaloja täyteen
kuva 14.04.2018 18:36 Heikki Kannosto  
  Huhtikuussa 2018 asemarakennus on myytävänä. Pinta-ala on kryptisesti nolla neliömetriä.

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/%C3%A4ht%C3%A4ri/14599360
kuva 14.04.2018 17:14 Lari Nylund  
  Kalustokierto liittyy pikkulintujen mukaan Mäntyharjun tilanteen aiheuttamista runkokiertomuutoksista.
kuva 14.04.2018 17:12 Hannu Peltola  
  Meinasin ehdottaa tuntoaistia: jos veturin sylinteri tai kattila tuntuu kuumalta, kyseessä saattaa olla lämmitetty höyryveturi. Tämä ei tosin ole 100% varma tunnistuskeino...
kuva 14.04.2018 15:07 Kari Siimes  
  Jos veturin näkee, niin..

Jos ei näe veturia vaan kuulee ääneen, niin... Myös hajusta tuntee höyryveturin
kuva 14.04.2018 13:55 Petri P. Pentikäinen  
  Tämä on merkittävä huomio. Mitä tulee tähän indie-asemarakennukseen, siinä on viehättävä takauma Valtionrautateiden uusrenessanssiseen asema-arkkitehtuuriin viisikulmaisen ullakkoikkunan muodossa.
kuva 14.04.2018 13:42 Niila Heikkilä  
  Mitenhän muuten oli, voidaanko aivan varmasti sanoa että VR:n ylläpitämä Suolahden henkilöliikenne loppui 26.9. -87 vai oliko tämän jälkeenkin vielä mahdollisuutta matkustaa junalla Keljonlahdesta Suolahden satamaan? Rautakanavassahan oli ainakin 80-luvulla vielä mahdollisuus kuljettaa veneitäkin. Veneen miehistö pääsi Dr13:n kyydissä tuon välin. Varmaan aika marginaalinen matkustajamäärä, mutta jokunen vene sielläkin joskus kulki.