|
|
04.04.2018 20:19 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mä arvasinkin että tästä junasta saadaan kuvia v.orgiin Tampereentien päältä. Kuvasin kolmikon samalla suoralla, muutama minuutti myöhemmin ajoin tästä ohi ja näin paikalta poistuvan pari pojankloppia pyörän päällä. | ||||
|
|
04.04.2018 19:15 | Jorma Rauhala | ||
| SF on vielä kelpo lyhenne Ameriikassa, siis San Francisco. | ||||
|
|
04.04.2018 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Kuten kuvatekstissä kerrotaan, vasemmalla Hangosta tullut juna jatkaa Riihimäelle. Sillä tarkoitetaan kaukana vasemmalla näkyvää Dv12-vetoista henkilöjunaa. Riihimäen juna palveli Hyvinkäätäkin. | ||||
|
|
04.04.2018 18:22 | Lari Nylund | ||
| Olisiko mahdollista yhden henkilöjunista lähtevän Hyvinkään suuntaan? Lohjalla henkilöliikenne päättyi 1983. Vuoden 1981 aikatauluista ei ole havaintoa itsellä. | ||||
|
|
04.04.2018 15:48 | Mikko Herpman | ||
| Lätän liitevaunu voisi olla aluperin Eia, eli Dm6-liiteri. Näyttäisi että loppuopastelamput ovat alempana kuin b-malleissa. | ||||
|
|
04.04.2018 15:33 | Kari Haapakangas | ||
| Kaikki kolme henkilöautoa ovat mustapohjaisilla laatoilla. Onpa yksi niistä käynyt ihan ulkomaillakin. Aikansa Soviet Finland -vinoilua kuunnelleet virkamiehet vaihtoivat viimein SF-kansallistunnuksen nykyiseen FIN-muotoon. | ||||
|
|
04.04.2018 14:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo ruskea vaunu, jonka ikkunallinen pääty näkyy M 83102:n takana, ja josta erottuu numeroksi Rto-18X (juuri harmillisesti polttoainepumpun suojuksen peittämänä!). Joko se on Rto-183, joka oli entinen F 3840 vuodelta 1940 ja joka oli rakennettu vaunun E 867 (m/1904) aluskehykselle TAI se on Rto-184, ex F 3828 vuodelta 1940 ja joka oli pykätty vaunun D 305 (m/1900) aluskehykselle. Kumpikin Rto hylättiin 1984. Jotenkin muistelisin nähneeni Rto-184:n Hpk:ssa 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rto-180 - 183:sta minulla ei ole tietoja... Reino, visainen kysymys, laitoitko ylös tuon Rto-vaunun numeron? Sen vieressä oleva liitevaunu lienee Eiab...? |
||||
|
|
04.04.2018 14:01 | Kari Suominen | ||
| PPP viestitti kuvassa näkyvästä nostokurjesta ajankohdan arvioinnin apuna. Mieleeni ei tule muuta tälle kohdalle sijoittuvaa työn alla ollutta korkeaa rakennusta 70-luvun alussa kuin Hotelli Victorian uudisrakennus, joka valmistui Itsenäisyydenkadun varteen vuonna 1974 ja se liittyi Rastin rakennuksiin samana vuonna rakennetulla yhdyskäytävällä. Hotelli siis valmistui 1974 eli se oli vielä työn alla kevättalvella 1973, jota vuotta tässä on tarjottu edellä yhdeksi ajankohdaksi kuvalle. | ||||
|
|
04.04.2018 13:14 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tallin takana Tullintorin paikkeilla on nostokurki, josta myös voisi kaupungin rakentamisen tuntija päätellä vuotta. | ||||
|
|
04.04.2018 13:04 | Hannu Peltola | ||
| Kylläpä on Tamperekin muuttunut vuosien saatossa! | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen juna Taivalkoskelle |
04.04.2018 13:02 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja jotenkin tästä välittyy jo kauan sitten kadonnut maailma (no, onhan aikaakin tietysti jo 36 vuotta!). Samana kesänä heinäkuussa pyörin nuorena herrana Kajaanissa ja Kontiomäellä, silloin nämä Taivalkosken junat olivat jo historiaa... | ||||
|
|
04.04.2018 12:42 | Eljas Pölhö | ||
| TPL soitti ja totesi, että vaikka 1971 on mahdollinen, niin seuraavat seikat sopisivat paremmin maaliskuulle 1973. Säännöllinen Tr1-liikenne Tampereelle loppui 1971, mutta alkoi uudelleen kesäkuussa 1972 ja jatkui syksyyn 1973. Veturissa on edessä kaksi varoitustarraa, joita ei laitettu samalla kertaa kuin kuvun ja tenderin varoituslaput, vaan vasta myöhemmin. Generaattori on päällä. Valot päällä ajaminen valoisaan aikaan alkoi vasta kesällä 1971, mutta veturissa on valot. Virkavaunujen maalaus ruskeaksi alkoi vasta 1971. Tietysti on mahdollista, että jo maaliskuussa olisi Tampereella ollut ruskea virkavaunu, mutta varmemmin pari vuotta myöhemmin. Eli tässä on kaksi mahdollista kuvausaikaa, kevättalvi 1971 ja 1973, mikäli kuvausajasta on pienintäkään epäilystä. | ||||
|
|
04.04.2018 11:45 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Todella hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Taivalkosken rata |
04.04.2018 09:38 | Antero Airola | ||
| Lisää kuvia viimeisestä kiskoautojunasta 22. 5. 1982 löytyy osoitteesta https://vaunut.org/sarja/3889 | ||||
|
|
04.04.2018 08:28 | Teppo Niemi | ||
| Puukoriset junat ovat taas Kirkkonummen (etualalla) ja Hangon (taaempana) henkilöjunat. | ||||
|
|
04.04.2018 08:05 | Jimi Aalto | ||
| Nyt kulkee numerolla IC 65. | ||||
|
|
04.04.2018 07:00 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva Karjaalta. Junat ovat P 123 ja P 128. Viimeksi mainitulla on mielenkiintoinen taival vielä edessäkin, Karjaa - Kirkkonummi oli keväällä 1981 varsin vanhanaikainen linjauksiltaan. Kaunislahden oikaisun vaiheet olivat jo pitkällä, Päivölä hyvä jos aluillaan, Siuntiossa ja Vuohimäessä rata kulki hyvinkin perinteisissä paikoissa. Laivapikajunan ravintolavaunu oli Rkt, tuolloinhan siitä sarjasta oli vasta ensimmäiset 20 olemassa. Jossain vaiheessa 1980-lukua Rantaradan junien numerointia muutettiin sillä tavoin, että myös Turusta Helsinkiin kulkevat junat alkoivat ajaa numeroinnin kannalta loogisemmassa järjesteyksessä (numerot alkoivat edetä pienimmästä suurimpaan heti aamusta lähtien). |
||||
|
|
04.04.2018 06:46 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan pikajuna on P 123. Junan kokoonpanossa oli eroja viikonpäivien mukaan, joskus oli vain yksi Dm8 tai Dm9, joskus oli toinenkin, mutta se saattoi kulkea joinakin päivinä suljettuna. Perjantaisin oli jopa kolme Porkkanayksikköä. Toisessa kuvassa näkyvä P 128 Turun satamasta Helsinkiin ei näy vielä tässä kuvassa, sitä siis odotellaan. |
||||
|
|
04.04.2018 06:14 | Markku Knuutti | ||
| Ny jänskättää tosissaa :D , jonsei jo viäty poijes :) | ||||
|
|
04.04.2018 06:12 | Markku Knuutti | ||
| Rataportista poistettu kyltti " avotulisijalliset veturit eivät saa ajaa tätä kohtaa pidemmälle öljyvarastoalueelle " , vai onko varasto ylipäätään niin vanhalta ajalta ? | ||||
|
|
04.04.2018 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| "Heikoin lenkki" oli yleensä Dv12:n pistoke, joka antoi periksi murtuen ja kääntyen "vaakasuoraan", jotta kaapeli luiskahti pois. Kaapin pistoke ja kaapeli useimmiten säilyivät ehjinä. | ||||
|
|
04.04.2018 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rohkeasti hihasta mistäään mitään tietämätön ravisti: Viipurin vanha asema? Tädin takana olevat ikkunat tuovat mieleen Knut Nylanderin kynänjäljet. Setien vaatetusmuoti näyttää vahvasti 1920-lukulaiselta. Eikä ole konjakkiputelia pöydässä = eletään kieltolain aikaa selvästi...? | ||||
|
|
03.04.2018 23:01 | Hannu Peltola | ||
| Luzernin Verkehrshaus on mahtava vierailupaikka. Kävin siellä 2016 joulukuussa ja helposti sai koko päivän käytettyä eri kokoelmia kierrellessä. Kiskoliikenneosasto on valtava, vanha pienoisrautatie Gotthardin alueelta on upea ja museo kaikin puolin suositeltava. | ||||
|
|
03.04.2018 22:36 | ossi Boehm | ||
| Onkohan nuo ne vaunut mitkä seiso pitkään Mikkelissä? kuvassa ollaan viemässä Mikkeliin. |
||||
|
|
03.04.2018 21:59 | ossi Boehm | ||
| Taitaa olla ihan Teboilin omat liput mitkä hulmuaa | ||||
|
|
03.04.2018 21:53 | Kari Haapakangas | ||
| Eipä tuossa taida olla vanhasta mitään jäljellä. Maatukeakin on taidettu vetää maallepäin, jotta kevyen liikenteen väylä mahtuu alta. | ||||
|
|
03.04.2018 19:50 | Jukka Ahtiainen | ||
| En tiennyt tuolloin veturin taustaa. Minulla ei ole montaa kuvaa Luzernista. Sisällä olevaan kalustoon on ehkä parempi tutustua paikan päällä. Kiitos oikaisusta, otsikon termissä oli paha virhe. Jonin tiedon perusteella löytyi tuollaista, eli oli vuoteen 89 saakka siellä. "Die E.431.037, die bis 1989 in dem Verkehrshaus der Schweiz in Luzern stand, befindet sich heute in dem Technik-Museum Speyer." https://de.wikipedia.org/wiki/FS_E.431 |
||||
|
|
03.04.2018 19:31 | Jimi Aalto | ||
| Pendolino 143 pysähtyi 31.3 Oulunkylässä, tosin vanhalla ykkösraiteella. | ||||
|
|
03.04.2018 19:24 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Ennen vuotta 1918 oli kääntösilta. Kääntösilta räjäytettiin vapaussodassa. Silta suosittiin rakentamaan uudelleen vain tavalliseksi sillaksi ,joten satama jouduttiin siirtämään radan eteläpuolelle Vuohensaaren suuntaan. | ||||
|
|
03.04.2018 19:17 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Tuolta näytti Salon asema 1997 ja tänään ei näe juuri muutakaan kuin Sr2-vetoisia, kaksikerroksisia InterCity-junia, Pendolino-junia ja hieman raakapuujunia. Ei enää juuri Sr1-vetureita, sinisiävaunuja tai muuta. Käyn Salon liikennepaikalla junaliikennettä aikaajoin kuvaamassa ja Salo melko tylsä junakuvauspaikka junien suhteen. | ||||
|
|
03.04.2018 17:00 | Harri Pesonen | ||
| Sitten tarvittiin VR sähkäriä korjaamaan kaapin pistoke ja tekemään uudet pääteet roikkaan jos se oli vielä kunnostettavissa. ;) | ||||
|
|
03.04.2018 16:35 | Pave Saarinen | ||
| Kysymyksessä ei ole mikään merkittävä tapahtuma. Aikanaan Rovaniemellä ei sanottuun aikaan tapahtunut mitään merkittävää. Katso digitaaliset sanomalehdet https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search | ||||
|
|
03.04.2018 15:55 | Joni Lahti | ||
| Eikös tämä olekin italialainen Locomotiva FS E.431.037, joka on museoitu Luzerniin? Tuollainen tieto nopeuksista löytyi: sarjakytkennällä nopeudet 37,5 ja 50 km/h sekä rinnakkaiskytkennällä 75 ja 100 km/h. Oliko 3-vaihevetureille ominaista juuri nopeuksien portaittaisuus? Miten nuo kaksi porrasta eri kytkennöillä saatiin aikaiseksi? | ||||
|
|
03.04.2018 14:23 | Heikki Kannosto | ||
| Että minua harmitti kun faija ei tullutkaan pelastaneeksi mainittua tietosanakirjaa mummun jäämistöstä... | ||||
|
|
03.04.2018 14:22 | Tapio Keränen | ||
| Kuvassa ei näy kiertokankea. Sarjan E.431 välitys moottoreista tullee hammasrattaiden välityksellä kolmiokankeen ja siitä käyttöpyörään ja kytkinkangen välityksellä muihin vetopyöriin. Olisinpa halunnut nähdä moisen menopelin kiitävän 100 km/h vauhtia pitkää pikajunaa vetäen. | ||||
|
|
03.04.2018 08:18 | Hannu Peltola | ||
| Koska aikakonetta ei ole vielä keksitty, päädyin "oma apu, paras apu" -ratkaisuun! Kuten kaikki varmasti huomasivatkin, kuva on pienoismallista eli se on otettu pienoisrautatielläni Espoossa 2.4.2018. Yritin saada kuvaan kuuluisan seattlelaisen junakuvaajan James A. Turnerin 1920-luvun otosten henkeä. | ||||
|
|
03.04.2018 00:25 | ossi Boehm | ||
| Menossa Pieksämäen konepajalle | ||||
|
|
02.04.2018 23:26 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Eiköhän kuvauspaikka Turun satama. Samanoloinen rakennuksen pääty näkyy: Karhumäen postikortissa n:o 532. Kuva on otettu kaupungin suunnasta ja tässä kuvassa on Ruissalon puoleinen varastoranennuksen pääty näkyvissä. | ||||
|
|
02.04.2018 23:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun silmiini tuo auto näyttäisi AA-mallin Hoppafoortilta. Ajankohtakin lienee sopiva, koska TT-mallin valmistus lopetettiin 1927. Auton ajovalojen sijainti muistuttaa kovasti AA-mallista. | ||||
|
|
02.04.2018 22:40 | Hannu Peltola | ||
| Vasemmalla näkyvä Hopper on selvästi Canton Car Companyn valmistama ja näitä alkoi saapua Great Northernille 1928. Pystyykö Heikki tai Esa (tai muut) auttamaan auton vuosimallin tunnistuksessa? | ||||
|
|
02.04.2018 22:38 | Hannu Peltola | ||
| Hieno juna ja sorsa -kuva! (pompsahti satunnaiskuvana...) | ||||
|
|
02.04.2018 22:31 | Mikko Herpman | ||
| Voisi varmaan tuumata että kannattavampaa viedä rataa pitkin verrattuna lavettikyytiin... Toki, olisihan varmaan juniakin kulkenut Helsingin ja Pieksämäen välillä, mikä lienee ollut syy "erikoiskuljetukselle". Mahtoiko olla alennettu sn...ja näin ollen ei toisen junan mukana kuljettaminen olisi ollut helppoa... | ||||
|
|
02.04.2018 22:26 | ossi Boehm | ||
| Kannattaakohan yhden vaunun kuljetus tuolleen?Näin tämän Pieksämäellä käydessäni Savonradan museossa. | ||||
|
|
02.04.2018 22:11 | Kari Kuusela | ||
| Yksi sata vuotta sitten otettu kuva ei kerro ilmaston muutoksesta yhtään mitään, olipa kuva otettu mihin vuodenaikaan tahansa. Yksi kuva voi kuitenkin sisältää uskomattoman paljon informaatiota omasta ajastaan. Kun kuvaa arvioi asiantunteva raati, havaintojen oikeellisuus saadaan arvioitua ja tulokset kaikkien nähtäville . Tässä työssä vaunut.orgilla on kyllä suuri merkitys Suomen kulttuurihistorian tallentamisessa. Itselleni vuosien 1915 - 16 rahdinajo jäämereltä Rovaniemen asemalle oli aivan tuntematon asia. | ||||
|
|
02.04.2018 22:01 | |||
| Milloinkohan tuokin raide tasoristeyksineen oikein mahdettiin purkaa? | ||||
|
Kuvasarja: Empire Builderia bongaamassa |
02.04.2018 19:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja lisää Merger-historiaa: (luettelonomaisesti Hannun kommentin täydennykseksi) - Chicago, Burlington & Quincy, toiminnassa 1855 - 1970. Oli kuuluisa Zephyr-moottorijunistaan. - St. Louis, San Francisco (eli the Frisco), toiminnassa 1876 - 1980. - Great Northern, toiminnassa 1889 - 1970. - Northern Pacific, toiminnassa 1864 - 1970. - Spokane, Portland & Seattle, toiminnassa 1905 - 1970. Näistä muodostettiin Burlington Northern - yhtiö 1970. - Forth Worth & Denver, toiminnassa 1881 - 1982. - Colorado & Southern, toiminnassa 1898 - 1980. Nämä liitettiin BN:ään. Atchison, Topeka & Santa Fe, toiminnassa 1896 - 1996, liitettiin BN:ään ja näin muodostettiin uusi yhtiö Burlington, Northern & Santa Fe (BNSF) 1996. |
||||
|
|
02.04.2018 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainittakoon nyt samalla, että VR:n vanhoissa vuosikirjoissa (kuvassa oleva) Siuntionjoki tunnettiin nimellä Siveneenjoki. Maininnan syynä oli noihin aikoihin pitkä (28 m) levypalkkisilta. | ||||
|
|
02.04.2018 13:05 | Santeri Taskinen | ||
| Mahtava kuva! :D | ||||
|
|
02.04.2018 11:00 | Jyrki Längman | ||
| Vertauskuva https://vaunut.org/kuva/26218 vuodelta 2000 | ||||
|
|
02.04.2018 11:00 | Jyrki Längman | ||
| Tämä https://vaunut.org/kuva/47609 kuva tuli satunnaiskuvana vastaan. Sama paikka mutta eri aika | ||||
|
|
02.04.2018 10:44 | Hannu Peltola | ||
| Onko tämä Luzernin Verkehrshausiin saapunut italialainen vierailija? En ole kuullut, että Sveitsissä olisi ollut 3-vaihevaihtovirtaratoja. Laita Jukka lisää kuvia jakoon Luzernista. Nykyään tällä raiteella majailee Sveitsin ensimmäinen dieselveturi. |
||||