Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 07.03.2018 19:48 Hannu Peltola  
  Dodge Dartiksi olisin tunnistamassa tätä etummaista autoa, jotain 1964 vuosimalli? Taustalla näyttäisi olevan Luupää-Datsun (Bluebird).
kuva 07.03.2018 19:33 Ilkka Hovi  
  Tuossahan on höyrynottoputki oikeanpuoleisen kaiteen päätekohdassa, kaiteen alapuolella veturin savupesän sivulla. Ulosotto oli helppo tehdä sillä tulistinlaatikosta lähtee höyryputki kullekin sylinterille, siispä toinen poikki yksi mutka ja laipallinen jatkoputki vaakasuoraan ulos. Ulkopuoliseen putkeen paineenalennin höyryn paineen alentamiseen tehdashöyryn paineeseen.
Kuvassa näkyy hyvin myös savutorven jälkeen olevat vedensyöttökupu, höyrykupu ja hiekkakupu (tai laatikko ).
kuva 07.03.2018 19:26 Hannu Peltola  
  Se on vetopätkä tavaramakasiinille: https://vaunut.org/kuva/42642?ros=35&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio
Tuo vetopätkä säilyi yllättävän pitkälle, ainakin 1980-luvun lopulle.
kuva 07.03.2018 19:19 Ilkka Hovi  
  Minne tuo oikealla taka-alalla oleva vastikään sorastettu raide vie ?
kuva 07.03.2018 19:12 Hannu Peltola  
  Ja Paikusta puuttuu messinkinen numerokyltti. Sen sijaan puskimista on zoomattavissa numero 770. Kuva on siis 1920-luvun alkupuolelta.
kuva 07.03.2018 19:03 Tapio Arvola  
  Tämä ei ole Läyliäisistä, koska rata kaartaa. Siellä on pelkkää suoraa. Olisiko Karkkilan kolmioraiteelta. Pukuherrat lienevät tulleet jotain tarkastamaan.
kuva 07.03.2018 19:02 Jarmo Puntanen  
  Luulisin, että avainsanoja ovat Viena, Karjala ja 1920-luku.
kuva 07.03.2018 18:56 Jarmo Puntanen  
  Kuvan ihmiset ovat pukeutuneet 1920-luvun tyyliin.
kuva 07.03.2018 18:55  
  Hei, olisi kiva jos tehtäisiin numeroinnit tännekkin, mitkä veturit kyseessä! Jos mahdollista!
kuva 07.03.2018 18:45 Joni Lahti  
  Aliupseerien asepuvut ovat mallia 22. Uusi puku tuli vuonna 1927 käyttöön, tosin kahta eri mallia käytettiin jonkin aikaan molempia. Ajoittaisin kuvan kuitenkin jonnekin 1920 luvun puolenvälin tienoille, mutta missä, sitä en saa kuvasta irti. Voisiko olla Perkjärven leirialuulta, milloin rata sinne valmistui?
kuva 07.03.2018 18:04 Marko Laine  
  Karkkilan radalla ollaan, koska veturin perässä oleva vaunu on joko HKR2 tai HKR3. Paikaksi veikkaisin Läyliäisistä vähän Karkkilan suuntaan (vesitornin ja halkovaraston kohdalla). Mutta paikka on puhdas arvaus.
kuva 07.03.2018 18:01 Heikki Jalonen  
  Esteenraivaajan toimittaja taitaa olla se kuuluisa Tupoksen Luutatehdas?
kuva 07.03.2018 17:58 Heikki Jalonen  
  Monipuolisen keskushallintakonsolin kyljessä valmistajanlaatta "TTB" = Teijon Tehtaat Oy - Tyko Bruks Ab".

Voi tuota bensiinitankkia! Suoraan Teijon "Pekka" tai "Jyry-Pekka"- maatalousmoottorista! Niitä taisi jäädä kelpo kasa jonnekin varastojen nurkkaan, kun maatalouden käyttövoimamuoti rupesi 1950-luvulla ripeästi muuttumaan...

Hyvin ergonomista: kuljettajaa ei henkisesti ylikuormiteta tarpeettomien mittareiden antamalla (melko joutavalla) informaatiolla. Öljynpaineen valo vain vilkkuu, kun öljy alkaa olla vähissä (tai moottori ylikuuma). Ja latauksen merkkivalo tuikuttaa kodikkaasti, ihan kuin Kuplassa talvisen pakkasyön läpi vievällä korpitaipaleella konsanaan ennen vanhaan... Mutta, molemmat Jto:n vaatimat äänimerkit (kimeä ja karkea) taitavat löytyä!
kuva 07.03.2018 17:42 Heikki Jalonen  
  Volkswagen-teollisuusmoottori, kyllä.

Valmistusajankohta huomioiden, taitaa olla 25 hv malli (1131 cm3). Tunnistus olisi varma, jos näkisi laturin jalan: jos jalka on kiinteä (ei neljällä pultilla kiinni lohkon päällä) niin 25 hv on. Termostaatti on vanhinta mallia, VW-expertit osaisivat senkin perusteella ajoittaa moottorin. Tämä moottori on sentään normaalilla virranjakajalla (puola näkyy ilmansuodattimen vieressä) eikä harvinaisella Scintilla-magneetolla, joka sekin oli VW-teollisuusmoottoreiden valinnaisvaruste; akuttomiin olosuhteisiin.

Tässä resiinassa tarvittiin tietenkin laturi ja akku ja käyttösähköt, joita kelpasikin säilöä kuvassa näkyvässä rapsakassa 6V-akkumulaattorissa. Siinä maailma kirkastui, kun valonheitin täräytettiin tulille... Akun +-kenkä on irti, kuvassa ollaan varmaan vielä jossain asennustyön vaiheessa. Siksi varmaan konekoppakin on vielä irti.

Vaihteisto on omanlaisensa, se ei ole normaali VW-peräinen vaan jonkin muun toimittajan tekemä. Olisiko Teijo vastuussa siitä? Moottorilaippa on kuitenkin VW-sopiva ja starttimoottorille on kiinnitys, tuo vasemman reunan pahka. Volsussahan startti oli vaihteiston puolella.

Vaihteiston vieressä kaasupoljin, vetää näppärän yksinkertaisesti vaijerinpätkällä suoraan puhallinkotelon läpi kaasuläpän akselia. Kummilätkällä viimeistelty pedaali on luultavimmin jarru ja tuo paaka käsikäyttöinen kytkin. Vai toisinpäin - muistaako joku miten tämä oli? Vasemmalla joka tapauksessa seisontajarru.

Akun takana putki, joka toimittaa tuulilasin huurteenpoistoa varten "runsaasti" "lämmintä" "ilmaa". Mukavasti suojassa akun päällä on bentsiinihana suodatinkuppeineen. Kätevää: jos (kun) kupin tiiviste vuotaa, tulenarka polttoaine ei valu lattialle jossa patiinin pohja voisi pehmetä...
kuva 07.03.2018 16:23 Jouni Hytönen  
  Onkos nyt käynyt niin, että Keitelepohjan kuormaukset ovat hiipuneet, meneekö sitten raakapuu suoraan kumipyörillä Äänekoskelle noilta korkeuksilta?
kuva 07.03.2018 14:30 Heikki Jalonen  
  Jos höyryn ottoputki lähti kattilan keskeltä, se oli varmasti otettu höyrykuvun kansilaipasta. Silloin myöskään valtaventtiilillä ei voida höyrynantoa säädellä. Tuossa Pr2:ssa taas valtaventtiili on varmaankin käytössä lähtöhöyryn sulkuun tai säätelyyn, kun yhteys kuvusta nokikaappiin menee vain valtaputken kautta. Työntötanko on alhaalla, kone eteenpäinajolla (epäkeskotanko ja työntötanko liikkuvat samaan suuntaan).

Ennätystangon niveltankokin on irrotettu, varmaan silloin kun ristikappale on paukautettu irti männänvarresta. Rampa on kone eikä millään liiku itse. Öljypoltto olisi tosiaan ainoa järkevä tapa hoitaa polttoainehuolto, hiilestyspaikalla käynti olisi aina jonkin muun vetovoiman varassa. Olisi se kolin haalaus muuten niin hankalaa.
kuva 07.03.2018 13:08 Tero Korkeakoski  
  Ihmettelinkin ensin ratayhteyttä, mutta nyt ymmärrän.
kuva 07.03.2018 12:59 Tuomo Kärkkäinen  
  Siis transitoliikennettä.
kuva 07.03.2018 12:09  
  Ohenmäen veturijonossa oli Ukko-Pekka jossa oli höyryn ulosottoputki asennettu kattilan puoleenväliin pituussuuntaan ja tietysti yläosaan ettei tule vettä putkeen. En muista oliko höyrykuvun kohdalla.
kuva 07.03.2018 12:04  
  Vanhemmat kollegat kertoivat että joskus veturi saatettiin joutua "riisumaan" hinausta tai vain toisella sylinterillä ajoa varten. Epäkeskotanko tai tangot poistettiin, samoin ristikappaleen kiilat. Jos ajettiin toisen sylinterin voimin niin luisti piti asettaa sellaiseen asentoon ettei se laskenyt höyryä lepuutettuun sylinteriin. Jos molemmat koneet riisuttiin, irroitettiin myös höyrykonetta voitelevan öljypympun käyttötanko. Pieni kysymys: Missä asennossa kuvan veturissa on ratti?
kuva 07.03.2018 11:47 Timo Keski-Petäjä  
  Mahtava saalis tuli satunnaiskuvana!
kuva 07.03.2018 10:19 Kimmo Huhta  
  Milloin Keitelepohjassa loppuivat sahan / parruveistämön rautatiekuljetukset?
kuva 07.03.2018 09:37 Riku Outinen  
  Luulen että vaneritehdasta on turha syyttää kuljetusten loppumisesta.
kuva 07.03.2018 09:36 Riku Outinen  
  Kotka Mussalo. Lannoitejunia on tyrkätty niin paljon rajan yli että niitä on jemmattu moneen paikkaan Kaakonkulmalla kun eivät ole ehtineet purkaa Mussalossa. Ainakin Harjussa, Kullasvaarassa ja Luumäellä on ollut Vtad junia odottamassa ruuhkan purkautumista.
kuva 07.03.2018 09:29 Petri Nummijoki  
  Miksi täytyisi ajaa koko ajan täydellä vetovoimalla? Esim. 3000 tonnin junan pitäminen liikkeessä tasamaalla vaatii noin 60 kN vetovoimaa eli alle 9 % kahden Sr3-veturin maksimivetovoimasta. Jos vetopyörille saataisiin 600 kW, voitaisiin 60 kN vetovoimaa ylläpitää nopeuteen 36 km/h asti.
kuva 07.03.2018 09:28 Jukka Voudinmäki  
  Ei tästä ole kauaa, kun Suolahdessa lastattiin raakapuuta. Nykytilannetta en tosin tiedä.

Traktoritehdas on muutoin ainoa käyttäjä etenkin, kun paikkakunnalla toimiva vaneritehdas ei jostain syystä halunnut käyttää rautatiekuljetuksia, vaan siiirtyi kumipyöräpalvelujen käyttäjäksi jo vuosia sitten.
kuva 07.03.2018 09:08 Tero Korkeakoski  
  Onko Suolahdella enää muuta kuin kohtauspaikka? Onko muita käyttäjiä kuin traktoritehdas?
kuva 07.03.2018 09:06 Tero Korkeakoski  
  Mihin lannoitteet oli matkalla?
kuva 07.03.2018 08:04 Erkki Nuutio  
  Tarvitsee siirtää kuva kesälle 1964.
Ymmärtäisin tämän käyttöä lämmitykseen jos polttoaineena oli öljy. Pr2:n öljypolttolaitteet olivat luultavasti tallella konepajalla, ja ne ehkä asennettiin uudelleen tähän. Hiilipolttoisena olisi ollut ongelmaa pienen hiilitilan toistuvan täytön kanssa, kun raaskiota ei edes voi siirtää hiilestyspaikalle.
Perkiössä lämmittämässä 1964 oli Hv4. Sen isoa halkotenderiä päästiin täyttämään ajamalla veturi vyörytysrakennelman luo.
1960-luvun lopulta alkaen lienee ollut edullisia öljypolttoisia rakennuslämmittimiä höyryveturikattiloiden sijaan.
kuva 07.03.2018 06:55 Kari Haapakangas  
  14 vuodessa karttatekninen keskustelu on pikku hiukkasen päässyt vanhenemaan. Peruskartta kun löytynee jokaisen kännykästä.
kuva 06.03.2018 23:52 Heikki Jalonen  
  Luultavasti tulistin on poistettu kokonaan kun kattilaa on muutoinkin muutettu, lisäämällä lähtöputki. Tulistinta ei muutoin voida tietenkään ohittaa, sehän palaisi heti pilalle ilman läpivirtaavaa höyryä. Toisaalta, ilman toimivaa vetopuhallinta kattilan teho ja höyryntuottokyky on tietenkin ollut paljon vaatimattomampaa kuin veturina toimiessa.

Pelkässä lämmityskäytössä suurin nimellispaine (Pr2 = 16 bar) on varmasti ollut tarpeettoman suuri, kattilaa on varmasti ajettu pienemmällä paineella, ehkäpä teollisuuden lämmitystehtävissä suositulla 6 bar lähtöpaineella. Silloin kylläisen (märkä-) höyryn lämpötila on noin 160C.

Juuri ajo-oikeus oli kuljettajien erikoisoikeus, yleisessä liikenteessä (lue: VR). Silloin kuljettaja toimi myös kattilan vastuullisena hoitajana ja vastasi kattilaturvallisuudesta, ohi lämmittäjän. Suljetuilla yksitysradoilla (eli käytännössä useimmat teollisuusradat) koneenhoitajan pätevyys (myöhemmin B-mestari) riitti myös kuljettajan tehtävään.
kuva 06.03.2018 23:36 Simo Pahula  
  Minä matkustin junassa, joka lähti sen onnettomuusjunan jälkeen ensimmäisenä Tampereelta Jyväskylään. Uutinen onnetomuudesta tuli - vaunussa kuuluneesta radiosta. Oli aikas hiljainen junamatka. Toi oli opiskeluaikoina ja minulla olisi samana päivänä ollut mahdollista lähteä aikasemmilla junilla. Jäin kylläkin Jämsään, mutta silti.
kuva 06.03.2018 22:27 Juhani Pirttilahti  
  Sr3-parilla voisi ehkä silti ajaa kahden vaunun tavarajunia suuren maailman tyyliin, kuten tässä: https://vaunut.org/kuva/125032
kuva 06.03.2018 22:16 Misa Lammio  
  Täydellä vetovoimalla Sr3 liikkuu dieselillä 2 km/h, joten parin kymmenen kilometrin ajaminen ei sillä kovin hyvin luonnistu. Lisäksi tankki loppuu kesken matkan.
kuva 06.03.2018 22:09 Jouni Hytönen  
  Tällä reissulla https://vaunut.org/kuva/5258 löydettiin ainakin kaivosalueen aitoja, joten aivan samoille jalansijoille ei noin vain nykyään pääse samoilemaan. Vanhaa ratalinjaa pitkin tosin päätyi ainakin vuonna 2001 jo osittain alueen sisälle, poistuessa ohitettiin kieltotaulujen taustapintoja. Ratalinjan varteen ei ollut kukaan huomannut viedä kieltotauluja. :)
kuva 06.03.2018 21:48  
  Kuvassa näyttää myös ristikappale ja männän varsi irrotetuilta toisistaan. Otettiinkohan höyry tulistajan kautta vaiko märkähöyrynä tulistajan ohi? Kattilan suurinta painetta on helppo muuttaa säätämällä varoventtiilit aukeamaan alemmassa paineessa, jos tuo oli tarpeen. Tietääkseni lämmittäjän pätevyys oikeutti hoitamaan paineenalaista kattilaa, mutta ajo-oikeutta ei ollut ilman kuljettajakoulutusta. Lämmittäjän pätevyyskirja rinnastettiin B-konemestarin pätevyyteen.
kuva 06.03.2018 21:25 Jari Kuusinen  
  Todella HIENO ja todella harvinainen kuva siinäkin mielessä ettei viime vuonna julkaistuun "Kalkkimaa - Sata vuotta kaivostoimintaa Torniossa" -teokseen ole saatu yhtään toimintaa sisältävää rautatiekuvaa, vain pari ratakuvaa ja kuva asemarakennuksesta: https://online.flowpaper.com/76d0073b/KalkkimaaSataVuottaKaivostoimintaaTorniossa/
kuva 06.03.2018 21:10 Jimi Lappalainen  
  Oho! Tämä onkin ensimmäinen kuva Kkk:lta :)
kuva 06.03.2018 19:28 Juhani Pirttilahti  
  Aika on rahaa, joten maailma tarvitsee oikeita tehokkaita dieselvetureita jatkossakin. :)
kuva 06.03.2018 19:14 Petri Nummijoki  
  Jos kiirettä ei tarvitse pitää niin kummasti Dr14-veturillakin näyttää liikkuvan juna, jonka tuomiseksi on tarvittu kaksi sähköveturia. Dr14-veturin teho on 875 kW, josta vetopyörille saadaan hydraulisella voimansiirrolla ehkä 675 kW. Kahden Sr3-veturin teho on dieselkäytöllä 720 kW, josta sähköisellä voimansiirrolla saadaan vetopyörille arviolta 600 kW. Ei siis paljoakaan alle sen, mitä Dr14 tuottaa ja vetovoima on Sr3-parilla yhden Dr14-veturin vetovoimaa suurempi, joka pienentänee tehoeron merkitystä entisestään ellei käännä jo asetelmaa Sr3-parin eduksi.
kuva 06.03.2018 19:08 Roland Sivonen  
  Onneksi vaihtoon menee.
kuva 06.03.2018 19:05 Roland Sivonen  
  Huippunopeus on sama 200 km/h. Kiihtyvyydessä 800-luokka häviää lähinnä dieselvedolla.
kuva 06.03.2018 18:06 Jimi Lappalainen  
  Vuoden veturi.
kuva 06.03.2018 17:16 Jari Kuusinen  
  Ei voinut olla Kouvolan kuljettajien koulutusajoa, koska vetureiden piti edellisenä päivänä jatkaa Ilmalaan saakka, mutta päättivät jäädä Kouvolaan alle vuorokauden varoitusajalla. Ehkä Kouvolassa oli jotain muutakin kivaa ohjelmaa tämän junan lisäksi, tai sitten ei, mutta esimerkiksi tammikuussa sama Vectron-kaksikko kävi testi/koemielessä "auraamassa" Keljonlahden radan ! :)
kuva 06.03.2018 17:03 Jari Kuusinen  
  Tahkoluodon rataa ei sähköistetä, koska "Urakka sisältää n. 22 km uutta sähköistettävää raidetta", kertoo sähkörataurakan voittanut http://www.ratatek.fi/ .. Pori-Mäntyluoto on esimerkiksi graafista katsottuna 19,8 km ja Mäntyluoto-Tahkoluoto 10,9 km eli urakan olisi pitänyt sisältää YLI 30 km sähköistettävää raidetta mikä Tko:n rata olisi myös sähköistetty. Toisekseen sähköistystä suunniteltaessa ei osattu varautua Tahkoluodon radan yht'äkkiseen ja kertaluontoiseen(?) liikennemäärän kasvuun siitä mitä se on ollut aiemmin. Poriin joka tapauksessa jää seisomaan todennäköisesti yksi Dv12 PAIvystysliikenteeseen, joten sillä tai toisella, tai kahdella Dv12:lla saadaan kyllä hiililiikenne Tahkoluotoon hoidettua päivystysliikenteen ohessa, PAI:nä tai T:nä. Mahdollisesti sama(t) veturit käy(vät) myös Mäntyluodossa mikäli sinne joskus jotain vaunuja sattuisi saapumaan, tai sitten ei? Sr3:a ei nyt kuitenkaan joka paikkaan saada ja Dv12:ssa riittää vielä virtaa PAI(kallis)liikenteeseen... :)
kuva 06.03.2018 17:03 Mika Hakala  
  Jaahas... Vaikka päivittäin useammin foorumin avaan, jäännyt tuo sisäistämättä että Vectron on jo menneen talven lumia ja SR3 uusi nimike päivitetylle mallile.
Luin sitten wikipediasta jutun googlen avulla. 20km/h jopa sata kilometriä dieselillä, mutta ei kerrottu vetotaaraa. Täten tulkitsen olevan vaunuton tulos.
kuva 06.03.2018 16:47 Niila Heikkilä  
  Paitsi jos tarkoitit tosissaan Sr3:sta. Mittaappa matka..
kuva 06.03.2018 16:44 Heikki Jalonen  
  On varmasti viime töinään ollut höyrynantajana: huomatkaa laipallinen putkilähtö nokikaapin kyljessä, samoin kuin poistettu ilmanohjainlevy. Normaalistihan tuossa putkilaipan paikalla ei ole mitään.

Huomionarvoinen kysymys on tuo höyryä antavan "veturin" kattilan hoitajan pätevyys, johon sisältyy myös tiettyjä tulkintoja. Lisäksi, säännökset ovat ajan mukana muuttuneet. Mutta, tutkitaanpa:

1) kuva on otettu vuonna 1963, siten siihen liittyvä toiminta on tapahtunut vanhojen, vuosina 1926...27 säädettyjen asetusten ja eräiden niihin tehtyjen muutosten mukaan. Myöhemmät määräykset, 1973 paineastialaki ym. olisivat muuttaneet määrittelyitä ja vaatimuksia melko oleellisesti, vaatimukset sidottiin kattilan tai kattilaryhmän (lämpö-) tehoon ja suurimpaan paineeseen.

2) on huomattava, että koneesta on poistettu epäkeskotanko = kone EI VOI siten toimia "yleistä liikennettä harjoittavan rautatien" veturina. Jos voisi, kattilan hoitajana voisi toimia ainoastaan ja yksinomaan veturinkuljettajan pätevyyden (ns. höyrypätevyys) omaava henkilö. Huomannette, että kiertokanki on sen sijaan paikallaan, kyse ei siis ole hinausvalmiuteen laitosta.

3) kohtien (1) ja (2) nojalla on siis kyse maahöyrykattilasta (paineastia-asetus 1926) eikä veturinkattilasta, vaikka se kovasti näyttääkin veturilta...

4) Pr2-veturin kattilan tulipinta A=171,5 m2 ja suurin työpaine p=16 kp/cm2. Niiden tulona saadaan (vanhan asetuksen määritelmän mukainen) voimaluku A*p = 2744.

5) edelleen, voimaluvun ollessa yli 50 mutta enintään 10000, katttila kuuluu luokkaan II (kaksi).

6) edelleen, paineastia-asetuksen 1926 4§ mukaan, luokan II kattilan hoitajalta vaaditaan vähintään KONEENHOITAJAN tutkinto.

Koneenhoitajan pätevyyskirjan saattoi saada vähintään 19 vuoden ikäinen, täysivaltainen jne. henkilö, jolla oli vähintään yhden vuoden laivakattilan tai puolentoista vuoden maakattilan praktiikka ja tentissä osoitetut teoreettiset tiedot. Nämä vaatimukset asianmukaisen (VR:n) koulutuksen saanut veturinlämmittäjä täytti.

Toivottavasti tämä valaisi esitettyä kysymystä.
kuva 06.03.2018 15:40 Teppo Niemi  
  Itse aloittaisin tutkinnan siitä mitä kyseisenä ajanjaksona voimassa olevat paineastiasäädökset sanovat kyseisen tehon omaavan kattilalaitoksen käyttäjältä vaadittavan.

Käytetyn paineen maksimi taas löytynee kyseisen verkoston kattilan tarkastuspapereista, sillä paine ei voi olla suurempi kuin se mille verkosto on mitoitettu, ellei välissä ole paineensäädintä.
kuva 06.03.2018 15:35 Mikko Nyman  
  Antilta hyvä kysymys, jota olen itsekin pohtinut yhtämittaisesti vuodesta 1977 alkaen.
kuva 06.03.2018 15:21 Juha Kutvonen  
  Ja nyt toistakymmentä vuotta viisaampina voimme ennustaa, ettei yhtään hikipenkki-samia säilynyt museoitavaksi, vaan kaikki saneerattiin.