|
|
08.03.2018 17:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Lipusta en tiedä, mutta vaunu on kiinnostava. Tuollaista matalaikkunaista peltivuorattua vaunua en vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvastosta löydä. Onkohan vaunun ikkunat vaihdettu matalampiin, kun niiden yläpuolella on normaalikorkeuteen ulottuvat peitepalat? Vai ovatko peitepalat jonkisortin kaihtimia, tuuletusilman ohjaimia tms? Vanhanmallisia kattoventtiilejä ja käytävän kattovalaisimiakin vaunussa on vain kaksi, ellei lipun takana sitten ole kolmansia. Naapurivaunussa on normaalikorkuiset ikkunat, kamiinin savutorvi ja amerikkalais-ruotsalais-malliset ilmaimurit, jotka v. 1860-1912 historiikin mukaan olivat uusinta uutta. |
||||
|
|
08.03.2018 16:59 | Niila Heikkilä | ||
| YVA:ssa pitää käsitellä aina myös eri kuljetusmuodot, jos kohteeseen liittyy jotain liikennettä. Sivulta 100 käy ilmi polttoainekuljetusten rautateitse tapahtuva tulevaisuus: https://www.oulunenergia.fi/sites/default/files/attachments/yva_selostus.pdf | ||||
|
|
08.03.2018 16:09 | Markku Knuutti | ||
| Ja kun veturi on tässä ajanut ympäri , niin lupiako Alholmaan odotellaan ? | ||||
|
|
08.03.2018 15:43 | Marko Vornanen | ||
| Mikä idea oli kierrättää tämä rapurunko Kuopiosta Kokkolaan Tampereen kautta? Junat T 55556/55512. Sr1 3004 koko matkan veturina. | ||||
|
|
08.03.2018 14:56 | Heikki Kannosto | ||
| Harjakattoisesta vaunusta tulee mieleen konepajan oppilastyö: no niin pojat, tässä on aluskehys ja lautaa ja jokunen ikkuna ja muuta tilpehööriä - rakentakaapa vaunu! Lopuksi kuuluu sisältä huuto: kaverit, täällä ei ole ovea! | ||||
|
|
08.03.2018 14:26 | |||
| Riittääkö veturikattilan tuottama höyry Heikin mainitsemaan prosessiin? Olettaisin teollisuuslaitosten kattiloiden olevan eri teholuokassa. | ||||
|
|
08.03.2018 14:09 | |||
| Sama paikka aikalailla samoilta jalansijoilta ikuistettuna noin 10 vuotta myöhemmin; https://vaunut.org/kuva/115043?liikp1=1915 | ||||
|
|
08.03.2018 13:55 | Erkki Nuutio | ||
| Eipä näytä istuvan. Eikä tuo Henisessä näkyva lippu suurta taiteilijaa vaadi. Voisiko tämä lippu olla esimerkiksi Vienan vapaustaistelijoiden lippu. | ||||
|
|
08.03.2018 12:48 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno juna! :) | ||||
|
|
08.03.2018 12:10 | Henrik Hietala | ||
| Vähäistä on tosiaan kiskoliikenne Kemiralle, viime torstaina näytti sentään olevan päivystäjällä useampi vaunu. Tehdasalueellahan on nykyään myös ekovoimalaitos (jätteenpolttolaitos) ja kohta alkaa biovoimalaitoksen (puu/turve) rakentaminen viereen. Mieleen tuli, että olisikohan edes teoriassa mahdollista käyttää junia näiden polttoainekuljetuksiin? Liekö mahdollisuuteen mitenkään varauduttu... | ||||
|
|
08.03.2018 11:27 | Petri Soronen | ||
| http://heninen.net/flags/suomeksi.htm Tuo symboli ei kuitenkaan istu suoraan tuohon lippuun. |
||||
|
|
08.03.2018 11:03 | Pasi Seljas | ||
| Takimmainen on selkeä Corolla, Toyota sukujaan. | ||||
|
|
08.03.2018 11:02 | Teemu Saukkonen | ||
| Vain ensimmäisen numero on kohtuuvarmasti 2538. Muut jäivät kirjaimellisesti hämärän peittoon. | ||||
|
|
08.03.2018 10:50 | Jorma Rauhala | ||
| Ei tuo nyt Kolho ainakaan ole. | ||||
|
|
08.03.2018 10:24 | Jorma Rauhala | ||
| Sähkötyökunnat - Hyvinkää - Asunto- ja työvaunu. | ||||
|
|
08.03.2018 10:10 | Juha Kutvonen | ||
| Minäkin tunnistan paikan Hyvinkään tallialueeksi. Molemmat tiilirakennukset olivat pystyssä ainakin 1990-luvulle saakka. Kuvakin on tuttu, mutta kuvaaja tuntematon. | ||||
|
|
08.03.2018 09:11 | |||
| Minnekkähän pata on joutunut. Reinon kuvien väliltä löytyy Eljaksen kuva vuodelta 1969. https://kuvat.vaunut.org/8ebcc238ed6514fef77e7ee0f7a2575c.jpg. | ||||
|
|
08.03.2018 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä sama kuva oli ollut jossain muinaisessa Resiinassa, jolloin paikaksi arvuuteltiin Kolhoa. | ||||
|
|
08.03.2018 09:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1990-luvun alussa löytyi Röykän romuttamolta 22438:n palanen. | ||||
|
|
08.03.2018 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan molemmat risteysvaihteet (engelsmannit) ovat ristiinkytkettyjä ja käännetään paikallisesti yhdestä Benderin-tyyppisestä asettimesta. Vaihteen kohdalla olevat lankkukanavat liittyvät vaihteen kääntötankojen suojaukseen. ( Vert kuva https://vaunut.org/kuva/31277 ) | ||||
|
|
08.03.2018 08:25 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se on Helsingistä, kuten koko valtion verkolla (lukuunottamatta Suonenjoki - Iisvesi rataa aina 1990-luvulle saakka, nykytilasta ei tietoa), kilometrilaskennan lähtöpiste on Helsingissä, likimain Kaivokadun tasalla. Nuo kilometrit tulevat Hämeenlinnan - Tampereen - Haapamäen - Jyväskylän kautta. |
||||
|
|
08.03.2018 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Maaston perusteella pidän epätodennäköisenä vanhan linjauksen. Se olisi johtanut todella hölmöihin kaltevuuksiin. Vanhoista painetuista kartoista löytyvä Topografikartta vuodelta 1932 ei myöskään anna viitteitä vanhasta linjauksesta. Samaisessa kartassa rantarata näyttää kulkevan Huopalahdessa vielä alkuperäistä linjausta. Sen sijaan seuraavassa versiossa linjaus on Huopalahdessa muuttunut, vanha linjaus on kuitenkin kartassa nähtävissä. | ||||
|
|
08.03.2018 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Itse tarjoisin vaunuksi HKR2. Perusteena on vaunussa, viidennen ikkunan jälkeen oleva sivuovi, joka tehtiin vaunnuun muutostyönä entisen II lk osastoon. Oliko vastaava muutostyö tehty myös HKR3:een? | ||||
|
|
08.03.2018 01:18 | Reino Kalliomäki | ||
| Vasemmalla näkyvä rakennus on muurattu "matalan" näköisistä tiilistä. Kuten HKR:n (vaunu) korjauspaja. Aivan oman näköisensä. Katon kulmakin sopii. Karttojenkin mukaan sopii. Veturi on kolmioraiteen itäisellä kaarella, ja pääraide on pajan takana. Ilkka veikkasi oikein! | ||||
|
|
08.03.2018 01:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Tapio on oikeassa, veikkaan että hänelläkin on tämä kuvattuna! | ||||
|
|
08.03.2018 00:46 | [Tunnus poistettu] | ||
| Niimpä, Porisssa on tullut parikin kertaa vastaan VR Transpointin väreissä oleva jättiläisrekka jossa menee 4 Stenaan liittyvää romumetallikonttia, niin se maailma vaan kehittyy. | ||||
|
|
08.03.2018 00:29 | Juhani Pirttilahti | ||
| Stenan rekka havainnoillistaa tällaisten kahden vaunun rautatiekuljetuksien tulevaisuutta... | ||||
|
|
08.03.2018 00:00 | Heikki Jalonen | ||
| Ahaa. Tilannepa muuttuu höyryn työarvojen suhteen, jos veturi on tosiaan ollut sulfiittisellutehtaan höyryn antajana. Tehtiinköhän Lievestuoreella jotain isoja korjauksia juuri tuohon aikaan? Olisikohan ollut, että kuorikattilat tai turbiini olivat joitakin aikoja poissa pelistä? Silloin keittämöllä olisi hyvinkin saattanut olla tarvetta luokassa 16 bar (märkänä noin 220C) olevalle höyrylle. Joka normaalikäynnin aikana olisi otettu joko Yarrow-kattiloista tai turbiinin väliotosta. Sulfiittisellutehtaan (vanha prosessi ennen magnefiittia) keittokiertohan ei ollut riippuvainen mistään soodakattilasta; vaan ainoastaan lastun, hapon ja höyryn saannista. Sopiva höyrynantaja olisi siten varmistanut sellun keiton remonteista huolimatta. Sellu kiehuu, bisnes käy, vaikka remonttia tehdään... Jos näin oli, niin tulistin oli varmasti paikallaan kattilassa. Ja Henkselin kaikkia muita meikäläisiä vetureita korkeampi kattilan työpaine oli silloin tarpeen viimeiseen viivaan saakka. Samalla se selittäisi, miksi juuri tämän veturisarjan kone oli valittu tänne. |
||||
|
|
07.03.2018 23:45 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis asema. Muistan vastaavasti myös Jokelan aseman. | ||||
|
|
07.03.2018 23:42 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva. Olisi kiva käydä Pihtiputaalla. | ||||
|
|
07.03.2018 23:39 | Julius Ylitalo | ||
| Voisiko joku kertoa junan nopeusrajoituksista? | ||||
|
|
07.03.2018 23:37 | Julius Ylitalo | ||
| Muistaakseni siinä on nopeusrajoitus 10km/h. | ||||
|
|
07.03.2018 23:34 | Julius Ylitalo | ||
| Kilometri 576. Onko se mitattu Helsingistä? | ||||
|
|
07.03.2018 23:05 | Jyrki Talvi | ||
| Tuttu rautasilta kuoleman rautatieltä JEATH museo ja hautausmaa tekee vaikutuksen, junakyyti kuuluu asiaan. | ||||
|
|
07.03.2018 22:31 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Joo sehän se on, piti oikein katsoa tarkemmin, sillä ensi katsomalla ovenkahvoissa näkyi eräänlaiset heijastukset (harhanäky) :D | ||||
|
|
07.03.2018 22:16 | |||
| Veturi mahtaa olla jäänyt seisomaan Haarlan reissun jälkeen siinä kunnossa missä se on siellä ollut. | ||||
|
|
07.03.2018 22:16 | Kari Suominen | ||
| 1964 Dodge Dart 270 4-door V8 sedan : https://en.wikipedia.org/wiki/Dodge_Dart#/media/File:64_Dodge_Dart_F34.jpg | ||||
|
|
07.03.2018 21:58 | Ilkka Hovi | ||
| Mainiossa kirjassa, jonka SRHS on kustantanut on mainittu 1803 olleen Haarla Oy:llä Lievestuoreella höyrynannossa joulukuussa 1961. Veturisarja oli poistettu liikenteestä vuonna 1961. | ||||
|
|
07.03.2018 21:53 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Kyllähän tuo eka näyttää Dodgelta, mutta nuo ovenkahvat ei vaan oikein näytä niiltä painonappikahvoilta, jotka näissä yleensä on. Tuo kuvan ovenkahvamalli tuo vaan mieleen Morris Marinan tai Austin Allegron, joka tämä ei tietenkään ole. Olisiko kyseessä joku erikoisvarustelu, mene ja tiedä. | ||||
|
|
07.03.2018 21:53 | Erkki Nuutio | ||
| Olisiko kyseessä Uhtuan tasavallan (1919-1920), eli Vienan Karjalan eli Kalevalan lippu, jossa on sinisellä pohjalla Otavan seitsemän tähden kuvio. Lipun suunnitteli tunnettu jyväkyläläinen taidemaalari Jonas Heiska (1873-1937). Venäläinen regionalisti (itsehallinnon vaatija Venäjän Karjalaan) Vadim Shtepa on äskettäin vaatinut lipun luovuttamista (palauttamista). |
||||
|
|
07.03.2018 21:50 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta tuo vetopätkä kääntyy oikealle. Pohdin voisiko olla vanhaa linjaa ? Huopalahdessa kuikuillessa 1960-luvulla siellä oli ainakin kaksi eri linjausta linjaraiteella. | ||||
|
|
07.03.2018 21:47 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvinkään tallialuetta veikkaisin. | ||||
|
|
07.03.2018 21:29 | Jarmo Puntanen | ||
| Eikös noilla ukkoloilla ole tykistön putket ristissä olkalapuissa? | ||||
|
|
07.03.2018 21:20 | Kari Haapakangas | ||
| Olkalaatat tuovat mieleen kadettikoulun. | ||||
|
|
07.03.2018 21:02 | Erkki Nuutio | ||
| Lipun vasemmassa reunassa taitaa lukea Vien[a] ja avu tai savu. Symboli on kalevalainen. Lienee kyseessä Vienan pakolaisten kokoontuminen 1920- luvun alkupuolella. Veikkaan Viipurin asemaa. |
||||
|
|
07.03.2018 20:48 | Tapio Nikula | ||
| Aivan kuvan oikealla puolella on asetinlaite II. Siitä käännettiin etualalla oleva engelsmanni. Lankakanavan kansi näkyy kuvassa, eikä vaihteessa ole limppuja. Jos vaihde käännettin asetinlaitteesta, niin veikkaan, että siinä oli myös lukitus. | ||||
|
|
07.03.2018 20:35 | Erkki Nuutio | ||
| N1 - Pr1 770 valmistui 2.1926 ja veturin numerokilvet kattilannokalle 1928 alkaen. Vuosi lienee siis 1926-1929. | ||||
|
|
07.03.2018 20:32 | Heikki Jalonen | ||
| Höyryn lähtöputken olemassaolosta on keskusteltu jo ketjun alussa, tätä veturia koskien. Sitä ei kuvan perusteella tiedetä, onko tulistin paikallaan vai ei. Jos tulistin on, höyryn lähtöputki lähtee tulistinlaatikon toisesta laipasta, toisen puolen lähdön on pakko olla sokotettu, ei voida luottaa luistin sulkuun. Jos tulistinta ei ole, höyryn lähtö on suoraan valtaputken laipasta. Kaikkien putkien ja muutosten teko on joka tapauksessa höyrytason putkityötä, hitsaussaumojen ollessa luokissa. Tulistimen osalta vielä: mehän emme tiedä, mitä paikkaa tällä on syötetty. Emme siis tiedä, olisiko kuluttava pää edes kestänyt tulistettua höyryä lämpötilan puolesta (jolloin lämpötila saattaisi olla >300C) vaikka paine olisikin pysynyt rajoissa. Paineen lisäksi siellä on kaikenlaisia tiivisteitä ja muuta hajoamiselle altista. Höyryn paineen alentaminen on taas oma juttunsa. Reduktioventtiili ei ole aivan yhtä yksinkertainen laite kuin yksinkertainen paineilman tai lauhtumattoman kaasun paineenalennin. Reduktio vaatii lisäveden. Helpompaa (ja kattilanhoidon kannalta vähemmän vaativaa) on yksinkertaisesti ajaa kattilaa alemmalla paineella = lämpötilalla. Varot tietysti sen mukaan aseteltuina. Sitten tietenkin saa taistella vajaatehoisten imureiden kanssa, ellei niitäkin passata uudelleen. Ei se höyryveturin muuttaminen maakattilaksi välttämättä niin helppoa ole kuin äkkiä saattaisi luulla... |
||||
|
|
07.03.2018 20:29 | Erkki Nuutio | ||
| Taitavat mukavuuslaitosta tarkastaa, yksi herra kerrallaan. | ||||
|
|
07.03.2018 20:26 | Erkki Nuutio | ||
| Sille pakkolunastetulle Perkjärven harjoitusalueelle rakennutti Venäjän armeija 1915 noin kuuden kilometrin mittaisen pistoradan. Pistorata päättyi leveälle sorakuoppa-alueelle ja raiteen toisella puolella oli lastauslaituri. Sikäli kuva voi olla sieltä, koska puhelinpylvään haruspuu on jo lahoamassa tässä ehkä 1920-luvun kuvassa. Voi olla muualtakin. Suomen tykistö käytti Perkjärven leiriä 1918-1939. Osaako joku kytkeä asepukuja tykistöön? |
||||
|
|
07.03.2018 19:48 | Hannu Peltola | ||
| Dodge Dartiksi olisin tunnistamassa tätä etummaista autoa, jotain 1964 vuosimalli? Taustalla näyttäisi olevan Luupää-Datsun (Bluebird). | ||||