|
|
23.01.2018 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Raiteella 5A on myöskin lähtevä juna. Petrin kommentin perusteella se voisi olla 17.30 lähtevä Keravan juna, jolloin raiteella 5 olisi lähtöön valmistautuva klo 17.20 juna Kirkkonummelle. | ||||
|
|
23.01.2018 02:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ongelma on nyt korjattu. | ||||
|
|
23.01.2018 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lokakuun alussa 1978 täällä oli sivuraide, jolla lojui romutukseen meneviä Jumpoja, mm. 918. | ||||
|
|
23.01.2018 02:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos tuossa junassa olisi turvetta, niin olisiko se kuskattu Tuurista tai Myllymäeltä? | ||||
|
|
23.01.2018 02:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja minihamehan tuli yleiseen tietoisuuteen englantilaisen Leslie Hornbyn alias Twiggyn myötä. Kyseinen mimmi pieniluisena ja suurisilmäisenä riutuneen keskitysleirivangin oloisena mannekiinina teki todella PAHAN karhunpalveluksen maailman naisille! Twiggyn vaikutus tuntuu vieläkin raskaasti, tuolloin alkoi syömishäiriöiden ja loputtomien laihduttamisien ajanjakso. (lisätty pari sanaa). | ||||
|
|
23.01.2018 01:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junakeula-VW lienee tuoreempaa vuosikertaa, päätellen noista finneistä - anteeksi, korjaan suuntavilkuista. | ||||
|
|
23.01.2018 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Inhosin noita Hyvon-kalsareita poikana. Onneksi ei noita ei enää näe. | ||||
|
|
23.01.2018 01:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hiukan juttua 1938 kumipyörä-Packardista: tuona vuotena Packardeissa oli uusi kori ja alusta. Kumpi malli oikein on kuvassa? Six vaiko Eight? Suomen veturit osa 2 on hyvin lakoninen tämän suhteen. Suosittu Six-malli oli akseliväliltään 122 tuumaa (3 099 mm), sen kuutosmoottori perustui suoraan kasiin, josta oli tiputettu kaksi sylinteriä pois. Tilavuus oli nyt 245 cid (noin 4 litraa), ja sata hummaa pyöri nokalla. Eight-sarjalla oli akseliväli puolestaan 127 in (3 226 mm), pannu oli suora kasi, josta irtosi 120 hp. Pitempääkin akseliväliä oli saatavissa. Packard oli suunnattu paremmalle väelle (a gentleman's car made by gentlemen) ja valmistusmäärä vuonna 1938 oli 55 718 (pudotusta edellisestä vuodesta 55%). Silti se pysyi 10 eniten tuottaneen autotehtaan joukossa (oli kahdeksas!), ja oli paras itsenäisistä autontuottajista. |
||||
|
|
23.01.2018 01:30 | Kari Suominen | ||
| Tarkastelujaksona vuosi 1995 asettuu veturien käyttöhistoriassa sellaiseen ajankohtaan, että melko pian veturityypin tultua markkinoille hankitut ensimmäiset kolme eivät vielä lähentele elinkaarensa loppupäätä ja niitä täydentävistä hankinnoistakin on jo kulunut aikaa sen verran ilman uusia toimituksia, että tämän veturityypin tarve on mitä ilmeisemmin saavuttanut lakipisteensä näiden viimeisempien hankintojen jälkeen. Jotain vahvistusta vielä kaipaisi eli ihan tällä tiedolla en asiaa kirkossa kuuluttaisi, mutta valistunut arvaukseni on, että kaikki Ruotsiin toimitetut olivat tässä. | ||||
|
|
22.01.2018 22:21 | Perttu Karttunen | ||
| on siin' tuohon rampille aika taiteilu alkuun ajaa, kun ei tuo juuri konetta leveemi taida olla. Se vähä kokemus mitä itellä tollasen kuormaajan ratin takaa onnii ei sieltä paljoa näe etupyöriäkään :D | ||||
|
|
22.01.2018 20:34 | Mika Hakala | ||
| Oikea ajankohta on (mikäli kameran kello on ajastettu oikein) EXIF-tietojen mukaan 24.8.2016 klo.16.21:50. | ||||
|
|
22.01.2018 18:47 | Ossi Rosten | ||
| Pikkasen epärealistinen apocalyptinen tunnelma tässä | ||||
|
|
22.01.2018 18:37 | Misa Lammio | ||
| Tämä runko ajoi myös Seinäjoki-Parkano-Seinäjoki ajon ennen paluuta Ilmalaan. | ||||
|
|
22.01.2018 17:16 | |||
| Päivämäärä heittää kyllä nyt varmasti aikalailla kun liian kesäiseltä näyttävät maisemat ollakseen näin tammikuussa ikuistettu. | ||||
|
|
22.01.2018 17:14 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1995 tilanteessa 250B:t olivat seuraavilla: 101/1981 ASSI-Domän, Skärblacka 102/1981 Degerfors Järnverk n:o 180 103/1982 Andersson & Rask Åkeri, vuokrasi veturia -> Fundia, Smedjebacken 104/1988 SCA Munksund, Piteå 105/1991 SL Z66 n:o 16 (Saltsjöbanan) ja malli 500 oli 50001/1983 Korsnäs AB, Gävle |
||||
|
|
22.01.2018 16:50 | Joni Lahti | ||
| Älä suotta Hannu pahoittele! En minäkään ollut varma, jotenkin vain näytti metrin radalta. Nyt tiedän tästäkin asiasta enemmän kuin ennen. | ||||
|
|
22.01.2018 16:16 | Jyrki Längman | ||
| Paljon vettä on virrannut espoonjoessa täälä välin. Länsimetro on avautunut liikenteelle ja reilun vuoden kulttua pitäisi alkaa raidejokerin rakennustyöt | ||||
|
|
22.01.2018 16:10 | Kari Haapakangas | ||
| On siinä tosiaan vissiä yhdennäköisyyttä näihin paikallisiin (Pohjois-Pohjanmaa) asemiin. | ||||
|
|
22.01.2018 15:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oulun rautatien pysäkin piirustusten mukaan pykätty. | ||||
|
|
22.01.2018 15:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämä juna oli - muistaakseni perjantaina 5.1 - vielä näyttävämpi, sillä se koostui neljästä eri osasta. Kuten tässä, siinä oli kaksi umpivaunuletkaa ja metsäkoneet välissä, mutta etummaisena oli vielä letka kontteja. Näin junan tuolloin sattumalta juoksulenkillä lähestyessäni Porvarinlahden siltaa, joten mitään kuvallista dokumenttia en siitä saanut. | ||||
|
|
22.01.2018 15:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvun lopulla myyttin myös Armiroa. Se maksoi saman kuin punainen nortti. Halvempaa kuin Marlboro tms. Aski oli sininen-hopea. | ||||
|
|
22.01.2018 15:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kutsutaanpa Saksassa höyryveturiakin hellittelynimellä "Dampfrösser". | ||||
|
|
22.01.2018 15:24 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni siellä ei romutettu yhtään porkkanaa... Yksi runko oli siellä odottamassa kohtaloaan, mutta se hinattiin vielä Turkuun, jossa se sitten romutettiin. | ||||
|
|
22.01.2018 15:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika velkkulia - Kriegslok tenderi edellä kiskomassa Rheingoldia huimaan vauhtiin...! Kaikkea se saksalainen keksii! | ||||
|
|
22.01.2018 15:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herr Oberlokfuehrer valppaana tähystämässä rataa kiiltävää...! | ||||
|
|
22.01.2018 15:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei kai nyt sentään hevosta...? | ||||
|
|
22.01.2018 15:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Poliisin Ransiitti kuvan vasemmassa laidassa. | ||||
|
|
22.01.2018 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan tuo linja-autonkuva maalattu Lahden Autokorin bussista mallia ottamalla? | ||||
|
|
22.01.2018 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja mikähän se konduktöörien "asiakaspalvelu" oikein kattaa? Liputtoman matkustajan ulos heittämistä keskellä ei-mitään? | ||||
|
|
22.01.2018 14:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei päivää ilman Elantoo eikä iltaa ilman Vinettoo... | ||||
|
|
22.01.2018 14:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| "(ja talvisen KTK:n pihan)" , KTK = Korkeintaan Tunnin Keikka! Heko, heko! | ||||
|
|
22.01.2018 14:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikealla tamperelainen alkuasukas tutkii Aamulehdestä että onko mustamakkara tarjouksessa - nääs! | ||||
|
|
22.01.2018 13:47 | Kari Suominen | ||
| Thänks Eljas. Minulla on hämärä muistikuva jossain Tve4-vetureita ohimennen sivunneessa artikkelissa taannoin mainitun ylimalkaisesti joitakin raideleveyteen 1435 millimetriä rakennettuja Move 250-vetureita toimitetun Ruotsiin, mutta tarkkaa lukumäärää ei kerrottu. Suomeen näitä on rakennettu vain yksi ja se on nykyään Boliden Harjavalta Oy:n vaihtotyöveturina Porin elektrolyysilaitoksella työskentelevä vuonna 1982 valmistunut ja valmistusnumerolla 201 Valmetin Tampereen tehtaalta luovutettu yksilö. Vientiversioiden valmistusnumerointi näyttää tästä poiketen alkavan ykkösellä (102,105..) Vielä tähän kuvan veturiin palatakseni, niin tämän Komsorin yksilön peruskorjauksessa hytin ovi- ja ajopöytäjärjestelyt on jätetty näköjään alkuperäiseen asuun päätellen siitä, että ovet ovat päistä katsottuna yhä vasemmalla puolella eli ajopöydän sijoituskin lienee siis edelleen Ruotsin malliin kulkusuunnassa vasemmalla. |
||||
|
|
22.01.2018 12:38 | Pasi Seljas | ||
| Tässä kuvassa näkyvät laivan nostolaitteet hyvin. Köyden sisään- ja uloskelaus koneellisesti. Mutta oliko taakan kääntely miesvoimin tehtävää työtä? | ||||
|
|
22.01.2018 11:10 | Erkki Nuutio | ||
| Visuaalista iskevyyttä löytyy tästä! | ||||
|
|
22.01.2018 10:30 | Vesa Kauhajärvi | ||
| Vorgista opin, joidenkin kuvien kommenteista ja teksteistä, että tuo on DHL:n raide. En tiedä tarkemmin käyttäjistä. | ||||
|
|
22.01.2018 09:00 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Joulukuu 1973 oli Länsi- ja Pohjois-Suomessa 5-9 astetta normaalia kylmempi. Tampereen Härmälässä joulukuun keskilämpötila oli -8.5°C. | ||||
|
|
22.01.2018 08:40 | Ossi Rosten | ||
| Mutta näin se tieto lisääntyy... :) | ||||
|
|
22.01.2018 08:24 | Hannu Peltola | ||
| Täytyy Jonille, Karille, Ossille ja Jormalle esittää pahoittelut, että hyvin painokkaasti kommentoin rataa normaalileveyksiseksi! Tämä etummainen rata näyttäisi olevan normaalileveydellä ja jotenkin ajattelin, että kaikki muutkin kuvan raiteet olisivat. Veturi on tosiaan mm. Railfaneuropen mukaan 1000 millinen ja kyllähän nuo jälkimmäiset raiteet näyttävät varsin kapeilta... | ||||
|
|
22.01.2018 07:25 | Ossi Rosten | ||
| Dieseleitä lienee kiinni päivystyshommissa mikä näkyy nyt liikenteen piristyessä. Aikaisemmin oli vemppuja ja sittemmin kuollutta... | ||||
|
|
22.01.2018 04:10 | Eljas Pölhö | ||
| Valmet 250B 102/1981 oli Degerfors Järnverk n:o 180 (havaintovuosi 1995). | ||||
|
|
22.01.2018 02:39 | Jari Kuusinen | ||
| Jäin nyt miettimään, milloin ja missä kuljetukset ovat niin paljon piristyneet, että sen seurauksena on dieselveturipulaa? Eikö tilanne ole pikemminkin päinvastoin, dieseleitä on vapautunut ja sähkövetureista pitäisi olla pulaa? Äänekosken rata on sähköistetty, samoin Pietarsaaren ja Ykspihlajan radat. Parkanoon ja Kemijärvellekään ei enää tarvitse mouruuttaa dieselillä uusien terminaalien ansiosta. Vai onko niin, että lähinnä vaihtotyöliikenteeseen siirretyt dieselveturit seisovat nyt entistä enemmän toimettomina ratapihoilla VR:n ryhdyttyä ajamaan linja-ajoja sähkövedolla? Eli yhteen tavarajunaan tarvitaan sekä diesel- että sähköveturi, kun ennen ajettiin koko suorite dieselvedolla. | ||||
|
|
22.01.2018 01:46 | Kari Suominen | ||
| Hyvä tarkennus Jormalta. SL:n nro 16 on Eljaksen ilmoittamien valmistetietojen mukaan Transtech 105/1991 kun taas Retraden ilmoituksen veturi näyttäisi olevan 102/1981 ja myyntihetken sijaintikunta Gävle, Sweden. Hyvä kun saatiin virhe oikaistua, kiitos korjauksesta ! | ||||
|
|
22.01.2018 01:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuhinaa kuin Rautaruukilla aikoinaan. Mikä mahtaa olla suurin rahtiasiakas nykyisin. Tonnikilometreinä? | ||||
|
|
22.01.2018 01:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Tuomon kommentista päätellen vuosi saattaa olla väärä. Monet muutot ja järjestelyt ovat sekoittaneet pakan, pahoittelen. Viimeinen talvi , kun käytin kinaria alkoi 1973. | ||||
|
|
22.01.2018 00:54 | Jorma Rauhala | ||
| Neglingen varikolla Nackassa viettää rauhallisia elonpäiviään edelleenkin SL:n Z66 nro 16, vuoden 1991 Move250-veturi. Tuo toinen romu retrade.eu-sivustolla on kotoisin muualta Sveamamman hameenhelmoista. | ||||
|
|
22.01.2018 00:20 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan tuo selvä metrinen juna. Honkataipaleen Puten kokoinen tahi Helsingin spora. Mannerheimintiellä saattaisi tulla vastaan... | ||||
|
|
21.01.2018 21:22 | Ossi Rosten | ||
| Railfaneurope väittää jotta noista vetureista vain 81/82/99 on ollut normaalileveydellä. Tuo on nro 83, niin tuon mukaan olisi siis metrisellä. | ||||
|
|
21.01.2018 20:15 | Kari Kuusela | ||
| Rohkenen väittää, että kuvan juna kulkee 1000mm raiteeella. Kuvan vasemman puoleisin raide on varmaankin normaalia raideleveyttä. Tunisialaisessa kapearaidekalustossa on käytössä sivupuskimet, mikä lienee aika harvinaista https://vaunut.org/kuva/36398?maa=177 | ||||
|
|
21.01.2018 19:29 | Petri Nummijoki | ||
| Tähän ei liene Mikko yksiselitteistä vastausta. Junassa saattoi olla 60- ja 70-luvuilla enemmän akseleita ja vaunuja mutta metreissä laskettuna pituus jäisi pienemmäksi, koska puuvaunut olivat nykyisiä matkustajavaunuja lyhyempiä. Toinen vertailua haittaava tekijä on junien pituuden vaihtelu matkustajakysynnän mukaan. Jos toisessa junassa vaunumäärä vaihtelee esim. välillä 7-10 ja toinen on säännöllisesti 9-vaunuinen niin kumpi katsotaan pidemmäksi? 60-luvun puolivälistä alkaen P13 Helsingistä Kotkaan, P43 Poriin ja viikonloppujuna P45A Tampereelle vedettiin vakituisesti yhdellä Sr12-veturilla ja näistä taitaa täälläkin olla havaintoja 40-44 akselin kokoonpanoista. Melko pitkiä runkoja saattoi olla 70-luvullakin yhden veturin perässä yöjunissa https://vaunut.org/kuva/19433 ja https://vaunut.org/kuva/71585 tai Rantaradallakin https://vaunut.org/kuva/38056. Mutta jos määritelmänä käytetään pituutta metreissä ja junan vakituista pituutta eikä jotain juhlapyhän ruuhkaliikenteen runkoa niin hyvinkin mahdollista, että tämä oli pisin. |
||||
|
|
21.01.2018 17:21 | Erkki Nuutio | ||
| Sakarakytkimen nimitys Shakespeare-kielellä on useimmiten Dog Clutch. Tiedä sitten missä koira piilee kytkimessä. Saksaksi nimitys on Klauenkupplung. Käyttö vaihteistoissa on laajaa ja yhä laajentuu: useimmat moottoripyörät ja useat kuorma-autot: vaihteisto joko jo alunperin synkronoimaton (tunnetuimpana Fuller) tai synkronikytkimet on poistettu ja kytkentöjä ohjaa nyt moottorin tietokone. Se säätelee moottorin kierrosnopeutta niin, että kytkeytyvän vaihteen sakarakytkimen puoliskojen pyörimisnopeudet tasautuvat riittävästi kytkennän mahdollistamiseksi.. Nykyratkaisuilla nopeusero supistuu muutamaan prosenttiin. Jos se on suurempi kuin noin 6%, ei kytkeytymistä tapahdu. Kuuluu vain kilinää, kun sakaroiden kärjet törmäilevät toisiinsa. Kytkeytyminen estyy myös, jos esimerkiksi kylmyyttään jäykkä vaihteistoöljy liiaksi jarruttaa ensiöpuolen pyörintää. Liika kolistelu voi muuttaa sakaroiden päiden muotoa niin, että kytkennät eivät enää onnistu. Kuorma-autojen sakarakytkinvaihteistojen yhteydessä varmistaa tietokoneohjattu, nopeasti irrottava (pää)kytkin ja tarkasti ja nopeasti säätyvä moottorin kierrosnopeus nopeat ja luotettavat kytkennät. Näin hyvin ei varmaan ollut Mekydrossa, jossa vaillinaisesti ja viiveellisesti tapahtuva, muuntimen turbiinipyörän pois- ja päällekytkentä yritti tehdä samaa hydraulisen säätimen ohjaamana. Mekydron rakenne ja sakarakytkimien geometrinen muoto, ja sakaroiden kytkeytymisen dynamiikkayhtälöt esitetään Motortechnische Zeitscrift (MTZ) -lehden numeron 7/1959 kirjoituksessa Die Maybach-Abweis-Klauenkupplung im Zuge der Entwicklung mechanischer Schaltgetriebe grosser Leistung. Kirjoittaja Hermann Gros , Friedrichshafen. Saksalaiskirjoituksissa tulee käsiteltävä asiakin otsikon lukemalla perusteellisesti selvitetyksi! |
||||