|
|
31.12.2017 01:14 | Jorma Rauhala | ||
| Ennen sen nimi oli Alppilan kirkko (vasemmalla), ennen kuin kaikki annettiin markkinavoimille ja kaupallisuudelle. | ||||
|
|
31.12.2017 01:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22537 valmistui 1950 ja poistui hylättynä 1987. Se kuitenkin kunnostettiin, ja muinaisen Resiina-lehden mukaan palautettiin rekisteriin. 2012 VR:n 150-vuotisjuhlallisuuksien aikana se kuitenkin oli kätketty Hyvinkäällä pusikkoiselle raiteelle, pois juhlivan yleisön silmistä. Kunto taisi olla sellainen, että se ansaitsisi sarjamerkin XFo... | ||||
|
|
31.12.2017 01:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| 22545 valmistettiin 1950, ja hylkäys koitti 1987. Kun postin kuljetus Fo-vaunuissa päättyi, raksittiin tietysti nuo postitorvet veks, ja postin osastosta tuli sitten junamiehen hytti. Aikaisempi junamiehen hytti, joka sijaitsi suunnilleen vaunun keskiosassa, sai vähemmän haikeat jäähyväiset. | ||||
|
|
31.12.2017 00:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22508 muutettiin vuonna 1973 vaunuksi BG 040092. Sittemmin siitä tuli XG 040302, ja haapamäkeläisten huiman kunnostustyön myötä siitä tuli jälleen 22508. LOISTAVAA!! Muuten, EPö:n kertoman mukaan 22508 varattiin pikajunaan Helsinki-Turku-välille 1934, ja tuolloin käskettiin siihen nikkaroida pieni keittiö. Sama koski vaunua 22509. | ||||
|
|
31.12.2017 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haapiksen veturipuistossa lojuva vaunu 22531 valmistui vuonna 1950, ja hylkäytyi 1987. | ||||
|
|
31.12.2017 00:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Koppivaunu" 22554 on vuoden 1952 tuote ja se poistui hylättynä 1983. Huomatkaa, ei nestekaasulämmitysjärjestelmää; se tuli vasta kuvanoton ajan jälkeen. | ||||
|
|
31.12.2017 00:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Fo 22540 valmistui 1949 ja hylättiin 1984. Nykyisin se on Haapamäellä HMVY:llä. | ||||
|
|
31.12.2017 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan kohdattiin laiturilla? En osannut olettaa, että olisit reviirisi ulkopuolella (Riihimäki/Hausjärvi). Jos näin tulevaisuudessa tulee missävain tapahtumaan, niin potkaise "vanhusta" polveen herätykseeksi huomioni,,, tuskin ehdin potkulla vastata. Sama määräys myös muille tutuille, EI suositus... | ||||
|
|
31.12.2017 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Ai, se olit sinä, joka juoksenteli sillalla. Havaittu veturista, mutta ei tunnistettu. | ||||
|
|
30.12.2017 23:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| http://www.auto24.ee/used/2442442 VR:n vanha A-45 myynnissä sekä toinen armejalta. https://www.youtube.com/watch?v=-3EG-pxV5eA |
||||
|
|
30.12.2017 23:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On mullakin pistänyt silmään tämän puheena olevan »kommenttigenun» käsittämätön tietomäärä ja selittämätön kyky jotenkin prosessoida ja printata se vorkkikommenteiksi. Kommenttia on pukannut parhaimmillaan minuutin-parin välein. Tiukkaa, täsmällistä tavaraa rautatievaunuyksilöiden vaiheista sekä jo iäksi hävinneiksikin luultuja tiedonjyväsiä menneestä rautatiemaailmasta ja vähän muustakin maailmasta. Välistä sekaan sattuvat humoristiset pilkahdukset ovat ikään kuin muistuttamassa, että kyseessä ei ole eksklusiivinen supertietokone ‒ kuten näytteet tiedonkäsittelykapasiteetista antavat ymmärtää ‒, vaan siltikin humaani ihminen. | ||||
|
|
30.12.2017 22:47 | |||
| Joo, siinä tuli hieman kiire kun saavuttiin paikalle ja juna näkyi jo. Menin vielä ensin väärälle puolelle josta olikin huono näkyvyys radalle. | ||||
|
|
30.12.2017 22:44 | Mikko Ketolainen | ||
| Harvinaisempi näky on vankka tuolla puolen ratapihaa, yleensä nuo raiteet ovat täynnä tavaravaunuja. Veturien ja Ic:n kohdalla on näky ja sijainti tutumpi. | ||||
|
|
30.12.2017 22:34 | Johannes Erra | ||
| Tyypin K moottorivaunun ja kahden tyypin k perävaunun muodostama juna. Viimeiset näistä K/k-sarjojen vaunuista poistuivat normaalista linjaliikenteestä käsittääkseni vuonna 1980, mutta käyttö Ebbelwei Express -kiertoajelujunana on jatkunut senkin jälkeen tauotta. | ||||
|
|
30.12.2017 22:20 | Petri Nummijoki | ||
| Puhumme ilmeisesti eri aikakaudesta. Pahin ravintola- ja kahvilavaunupula oli 60-luvun puolivälissä, kun viimeiset R-vaunut olivat jääneet 1964 pois käytöstä ja Eikt-vaunuistakin alkoi tulla helpotusta vasta vuodesta 1966 lähtien. Eikt-vaunutkin merkittiin alkuaikoina osassa vuoroista aikatauluihin ravintolavaunuiksi, kun 6 Rk-vaunua eivät riittäneet, kuin parin kolmen junaparin tarpeisiin. Yöjunien kärräytarjoilut tulivat käyttöön ilmeisesti vasta teräsrakenteisten makuuvaunujen myötä 70-luvulla tai ainakaan 60-luvun yöjunien aikatauluihin ei ko. palvelua merkitty. Junan ja linja-auton välisessä työnjaossa tietysti ratkaisi, kummalla pääsi kätevämmin perille. Helsingistä Turkuun tai moniin Itä-Suomen kohteisiin juna meni mutkien kautta, joten linja-auto oli vahvoilla mutta Helsingin ja Tampereen välillä oli 60-luvulla pikajunia noin kaksinkertainen määrä siihen nähden, mitä Paunulla pikavuoroja ja junan matka-aika 30-60 min lyhyempi tai nopeimmilla kiitojunilla lähes 1,5 h lyhyempi. Nyttemminhän tilanne on kääntynyt päälaelleen, kun melkein kaikki bussiliikennöitsijät tuntuvat haluavan juuri Helsinki-Tampere-välille, joka ennen oli linja-autolle lähes turha reitti. |
||||
|
|
30.12.2017 22:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joo, samaa on näkynyt viime aikoina monissa Dv12-sarjan vetureissa. Lisäksi on ollut tuota vihreää, jota näkyy tuossa kuvan oikeassa laidassa olevassa kojekaapissa. | ||||
|
|
30.12.2017 21:35 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Tässäpä siis näimme mekin pikaisesti! | ||||
|
|
30.12.2017 21:34 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Jaahas, me siis näimme pikaisesti tässä sillalla. | ||||
|
|
30.12.2017 21:28 | Kai Krause | ||
| Joku ääliö oli sotkenut 1140:n oikean kyljen aika pahasti valkealla maalilla. | ||||
|
|
30.12.2017 21:23 | Jukka Ahtiainen | ||
| Toivottavasti tulevat viikonloppujunat joskus kesäisin takaisin. https://vaunut.org/kuva/91644?t=viikonloppujuna |
||||
|
|
30.12.2017 21:00 | Jouni Halinen | ||
| Harvoin voi R-kalustosta sanoa "kuin pakasta vedetty" mutta tässä kuvassa se pitää 110%ti paikansa. | ||||
|
|
30.12.2017 20:20 | Juhani Pirttilahti | ||
| Haapamäen arkistossa tuli taannoin vastaan kansiollinen materiaalia muistaakseni juuri A 40:n muutostyöstä. Tuon muutoksen on tehnyt Valmet Oy Tampereen tehdas. | ||||
|
|
30.12.2017 20:05 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Resiinan vaunuluettelossa ( http://resiinalehti.fi/artikkeli/17 ) väitetään tämän olleen 22255. Kirjelmässä Ko 157/267 ( http://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1955%20muutetut%20ja%20hyla%cc%88tyt%20vaunut/25%20hyla%cc%88tyt%20vaunut%201955-01%20IMG_5046.JPG ) kuitenkin kerrotaan 22255:n uudeksi numeroksi 22379. | ||||
|
|
30.12.2017 20:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä virallinen Haapamäki-sää on se kaiken kasteleva ja läpeensä harmaa ilmentymä. | ||||
|
|
30.12.2017 19:59 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Resiinan vaunuluettelon ( http://resiinalehti.fi/artikkeli/17 ) mukaan 22400 oli entinen 22187. Kumpi mahtaa olla oikea numero? | ||||
|
|
30.12.2017 19:53 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Resiinan (http://resiinalehti.fi/artikkeli/17 ja vuoden 2002 lehtiartikkeli) mukaan 24005:stä tehtiin 24041 vuonna 1978, ja A 40 valmistui vuonna 1984 suoraan salonkivaunuksi. Mikähän lie alkuperäinen lähde noille tiedoille? Myös Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto 1.1.1996 pitää A 40:ä uutena vaununa, mutta 24005:stä tai sen yhteydestä 24041:een ei kirjassa ole mainintaa. Ja hämmennetäänpä lisää: muistaakseni Pölhön Eljaksen skannausarkistosta löytyy asiakirja ( http://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1984.01%20VR%20henkilo%cc%88vaunut.pdf ), jossa on mm. maininta 24005:n muuttamisesta A 40:ksi. |
||||
|
|
30.12.2017 19:50 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Valmistajanlaattaa ei enää ole tai sitten se on piilotettu huolellisesti. Mitään muitakaan tunnistetietoja en löytänyt vaunun ulkopuolelta, kun tutkin sitä kesäkuussa 2011. Olisiko korjausmerkinnöistä (M.11.59 Psl ja 4.78 Psl) apua tunnistamisessa? | ||||
|
|
30.12.2017 18:42 | Mikko Herpman | ||
| Tosi kuin vesi, toki sateisen tuhnuinen keli on myös varsin tuttu tällä asemalla... | ||||
|
|
30.12.2017 18:12 | Rainer Silfverberg | ||
| En tiedä kaivattiinko. Puuvaunuista koostuvien viikonloppujunien kahvilavaunussa istui enimmäkseen vanhemman polven isäntämiehiä pilsnerin ääressä ja kahvila oli niin tännä tupakansavua että voisi veitsellä leikata! Suomessa oli siihen aikaan, ennen öljykriisiä, muodikkkaampaa matkusta linja-autolla tai jopa lentokoneella pidempiä matkoja. Ennen oikoratoja ja sähköistystä juna oli pitkillä matkoilla auttamattoman hidas ja vanhanaikainen. Mutta onneksi tilanne alkoi muuttua 190-luvun loppupuolella. Muistan että vielä 80-luvun alussa vain Kemijärven yöjunassa oli kahvila, muissa oli kärrytarjoilu. |
||||
|
|
30.12.2017 18:04 | Tommi K Hakala | ||
| Oho, hieno homma. Mutta, eikö sinne Tornihotellille tosiaan löytyisi jotain muistomerkkiveturia...mikä on Riihimäen veturin tilanne? | ||||
|
|
30.12.2017 17:52 | Jaakko Pehkonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/124257?tt=0&i1=Tk3&i2=1140 | ||||
|
|
30.12.2017 17:11 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Näkymä 29.12.2017: https://vaunut.org/kuva/124258?u=3246&d=30.12.2017 . | ||||
|
|
30.12.2017 16:47 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Hienoa kun dokumentoit tämän! - Hyvä että tuo veturi pääsi uuteen elämään; itse veikkailin pitkään, että se päätyisi Tornihotellin pihalle kääntöpöydälle, mutta parempi näin! | ||||
|
|
30.12.2017 15:21 | Erno Palonheimo | ||
| Ehdin reilun kolmen vuoden ajan miettiä pressun reunan raotusta sen verran, että selviäisi mikä siellä lymyää. Myöhästyin. | ||||
|
|
30.12.2017 13:48 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Olen aivan samaa mieltä kuvatekstin kanssa. | ||||
|
|
30.12.2017 13:13 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämä on kyllä taivaan tosi. | ||||
|
|
30.12.2017 11:58 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta kahvilavaunuissa oli vain puoli vaunua keittiön ja tarjoiluosaston käytössä. Jos viikonlopun ruuhkaliikenteessä oli pikajunassa 1000-1500 matkustajapaikkaa niin voisi kuvitella, että parikymmentä asiakaspaikkaa sisältävän Eik-vaunun tarjoiluosastossa tulisi ahdasta ja kunnollista ravintolavaunua olisi kaivattu kapasiteetin puolesta. Toisaalta yöjunissa ei ollut usein edes kahvilaa. Vielä 60-luvun alkupuolella oli tilanne, että seitsemästä päivittäisestä yöpikajunaparista vain Oulun junassa (P65/66) oli koko matkan kahvila. Rovaniemen junassa (P61/62) oli ravintolavaunu Helsingin ja Seinäjoen välillä sekä Haaparannan junassa (P63/64) kahvila vain Helsingin ja Tampereen välillä. Kontiomäen (P71/72), Joensuun (P81/82), Savonlinnan (P5/6) ja Jyväskylän (P95/96) yöjunissa ei ollut minkäänlaista tarjoilua ainakaan operaattorin puolelta. Helsingistä Kontiomäelle piti matkustaa 13 h kuivin suin, jos ei ollut omia eväitä mukana. En tiedä sitten oliko syynä kysynnän vähäisyys, kalustopula vai pyrkimys keventää junia jättämällä kaikki "tarpeettomat" vaunut pois, jos juna jouduttiin osalla matkaa siirtämään väliraskaiden vetureiden vetämäksi. |
||||
|
|
30.12.2017 11:46 | Petri Sallinen | ||
| En ole aikaisemmin törmännyt dokumentteihin, jossa D(k)-vaunut olisivat jossain vaiheessa esiintyneet Ck-litteralla — loogisesti se olisi kyllä täysin mahdollista. Vaunusarja 388-407 rakennettiin vuonna 1927, jolloin vaunut saivat litteran D. Littera oli käytössä aina vuoteen 1944 asti. Vuosina 1944-46 rakennettiin suurehko sähkövalaistujen E(k)-vaunujen sarja. Tuolloin uudet vaunut litteroitiin poikkeuksellisesti Ek-tunnuksella, vaikka vuonna 1925 rakennetut samanlaiset kaasuvalaistut vaunut oli litteroitu E-sarjaan. Samalla vanha kaasuvalaistu sarja sai litteran Ek. Ilmeisesti vaunut haluttiin erottaa vanhemmista avosiltaisista E-sarjan vaunuista. Tuolloin myös em. D-vaunut litteroitiin uudestaan Dk-sarjaan. Vuoden 1956 luokkamuutoksen yhteydessä Dk-vaunuista tuli ensimmäisen luokan vaunuja. Käskykirjeen mukaan Dk-vaunujen uusi littera olisi tuolloin ollut C, vaikka mielestäni Ck olisi ollut loogisempi ottaen huomioon vaunujen historian. |
||||
|
|
30.12.2017 11:31 | Otto Diekmann | ||
| Ompas jyhkeä etugrilli, johon kuuluu jyhkeät kahvat. | ||||
|
|
30.12.2017 11:23 | Petri Sallinen | ||
| Päättelyketjusi on looginen. Hiivankuljetukseen tarkoitettu Ggkk muutettiin juurikin T-vaunusta rakentamalla seiniin ulkopuolinen eritys — muutoksesta on olemassa kirjallinen määräys. Samalla ikkunat suljettiin. Ggkk:n piirustuksen mitat osuvat hyvin yksiin työläisvaunujen mittoje kanssa kanssa. | ||||
|
|
30.12.2017 11:21 | Otto Diekmann | ||
| On kyllä kerrassaan idioottimaista toimintaa Vr:ltä. Vievät täysin kunnossa olevia vaunuja seisomaan paikkaan jonne kaiken maailman vandaalit pääsevät niitä tuhoamaan ja tuhrimaan ja sitten hakevat myöhemmin ne vaunut kunnostukseen. Rahan tuhlausta kun korjataan vielä hetki sitten kunnossa olleita vaunuja joitten vandalisoimiselta oltaisiin voitu välttyä jos vaunut olisi alunperinkin sijoitettu suljetulle alueelle. | ||||
|
|
30.12.2017 09:50 | Erkki Nuutio | ||
| Tuliko A5/A60:stä Suomen (Moskovan alaisen) ortodoksikirkon arkkipiispa Nikolain ja Sergein vaunu, tämän yrittäessä sortovuosien aikana saada itäsuomalaista väkeä vastaanottamaan sanomaa ja lähettämään lapsiaan Pyhän synodin ja Karjalan veljeskunnan Viipurin lääniin perustamien kymmenien venäläistämiskoulujen oppilaiksi. Kenraalikuvernöörille rakennettiin 1898 telivaunu 41, jossa oli harmonikkapalkeet päissä. Tällöin A5/A60 vapautui kenraalikuvernöörin käytöstä Arkkipiispan vaunu siirtyi 1918 Suomen senaatin käyttöön. |
||||
|
|
30.12.2017 03:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo-o, pimuhoukuttimena tepsii Cadillac '59 paremmin kuin IFA F9 vuodelta 1953... | ||||
|
|
30.12.2017 03:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 5 valmistunut 1873, kenraalikuvernöörin vaunu, muutettiin 1907 vaunuksi A 60. Se oli ollut kolmiakselinen vuoteen 1907. Hylätty 1952. Vaunun valmistaja oli Waggonbau Pflugh Berliinistä. Pituus puskimenpäitse oli 12 014 mm. Paikkaluku 4. |
||||
|
|
30.12.2017 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 60 m/1989 oli entinen Fot 23912 vuodelta 1985. | ||||
|
|
30.12.2017 03:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten minusta tuon numero näyttäisi zoomaamisen jälkeen olevan 040019? Jos näin on, olisi se ollut entinen Ggkk 34'501 vuodelta 1934. BG:ksi muutettu 1951 ja hylätty 1968. Ilmiselvästi työläisvaunutaustainen.... | ||||
|
|
30.12.2017 03:15 | Jarno Heikkinen | ||
| Se onkin jännä kysymys: Ensin oli Pirkanmaan Elämyspalvelut Oy, sitten ilmaantui Kulmalan Koulu Oy ja se menikin sitten konkurssiin. Vaunujen omistaja on siis monen vaiheen takana, nuo vaunut ovat tulleet Pettukankaalle jäädäkseen. | ||||
|
|
30.12.2017 03:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| R 2016 (valmistunut 1913 alunperin makuuvaunuksi, Suomeen 1928 (?) ravintolavaununa), hylättiin 1962. | ||||
|
|
30.12.2017 03:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| R 2014 (valmistunut 1904, Suomeen 1928), hylättiin 1963. | ||||
|
|
30.12.2017 03:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se valmistui vuonna 1971 vaunuksi Eikt 23613. | ||||
|
|
30.12.2017 03:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eik 22351 vuodelta 1955, oli entinen Ei 22262 m/1948. Siitä tuli BT 01336 vuonna 1975. Se siirrettiin XT-sarjaan 1988, numeronsa säilyttäen. | ||||