|
|
21.12.2017 16:10 | |||
| No nyt on tunnelmaa - upea paikka kaikkinensa. | ||||
|
|
21.12.2017 15:41 | Ilkka Tuominen | ||
| Kyllä se on 1136 kuten hytin kyljessa lukee | ||||
|
|
21.12.2017 15:33 | Mikko Herpman | ||
| Trumpassa näyttäisi olevan myös laipaton keskimmäinen vetopyöräkerta. https://vaunut.org/kuva/77829 | ||||
|
|
21.12.2017 15:22 | Mikko Herpman | ||
| Tässä pöydässä taitaa muuten olla lukitukset erikseen molemmissa päissä.. Yleensä taitaa olla vain yksi käyttövipu mistä on tangot/vaijerit molempiin päihin. | ||||
|
|
21.12.2017 14:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuinkahan monessa veturisarjassa Suomessa on ollut laipattomia vetopyöriä? | ||||
|
|
21.12.2017 14:15 | Teppo Niemi | ||
| Olen Hytösen Jounin kanssa samaa mieltä, että liittyy lavan lukitukseen (vert https://vaunut.org/kuva/123104) | ||||
|
|
21.12.2017 13:15 | Jouni Hytönen | ||
| Olisikohan vipu ihan vain kääntöpöydän lukitusvipu eli toisessa asennossa se lukitsee pöydän valitun raiteen suuntaiseksi työntämällä lukitustangon pöydän keskilinjan suuntaisesti pöydän ympärillä olevan muuratun tai valetun kehän lukitusloveen. | ||||
|
|
21.12.2017 13:09 | Jouni Hytönen | ||
| Näillä nurkilla oli alun perin viimeinen suojastusopastin Jyväskylän suuntaan. Syystä tai toisesta se ei koskaan päässyt edes käyttöön, vaan tilalle vaihdettiin kaksivaloinen pääopastin. Muistelisin kuvanneeni ko. suojastusopastimen vuotta aikaisemmin eli syksyllä 1990. | ||||
|
|
21.12.2017 12:28 | Timo Oinonen | ||
| Tiirailin kotvan linkin laattakuvaa, sain jotenkin hahmotettua alemman rivin numeroksi 01168, saattaisi olla myös 01198. Toiseksi viimeinen numero katkeaa oikeasta reunasta niin terävästi että siitä arvelen numeron kuutoseksi. Ylemmän rivin toiseksi viimeinen numero mielestäni olisi 8 tai 9 ja viimeinen numero saattaisi olla 4 vaikka se näytti ensin ykköseltä. Saatko Esa noista oletuksista mitään irti? Edit: ehdotitkin toisen kuvan yhteydessä 01198 joten olisikohan se? |
||||
|
|
21.12.2017 12:11 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Amen to that. | ||||
|
|
21.12.2017 11:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Jimi! Valitettavasti minulta puuttuu juuri XT 01660:n tiedot. Linkittämäsi kuvan mukaan se olisi vuodelta 1925. Katsoin tietojani ja löysin kolme mahdollista BT:tä, joiden perusvaunut ovat 1925 valmisruneita: BT 01198, 01199 ja 01200. Näistä 01199 on selvillä, ja 01200 on hylätty 1983. Kaikki olivat siis entisiä satapaikkaisia Ei- vaunuja. 01300-numerosarjan vaunut ovat muilta valmistusvuosilta, esim. 01322 oli mallia 1922, samoin 01324. 01320 oli m/1924. Toivon, että tästä haarukoinnista/pähkäilemisestä olisi apua... |
||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
21.12.2017 11:45 | Erkki Nuutio | ||
| Pistävään hajuun vaikuttaa varmaan palamisterveys (ja siksi moottorimallien erot ja moottorien kunto). Paljon vaikuttaa myös taustasyynä käytetyn löpön, naftan, dieselöljyn rikkipitoisuus. VR ja SA ym. taisivat käyttää itänaapurin rikkipitoisimpia polttoöjyjä. Sitä kitkerää silmiä kirveltävää sauhua maistelin Parolassa 1972, kun aamuisin komppanian kymmenen T54 -vaunua ajettiin vierekkäin hallin eteen ja valmisteltiin ajoon ainakin vartin verran - kylmien moottorien polttaessa tyhjäkäynnillä rikkinaftaa. Olisi varmaan kannattanut hajauttaa vaunuja laajemmalle. |
||||
|
|
21.12.2017 11:28 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuva! Sortavalan todistaminen kun taustaa näkyy niukasti on vaikeaa. Kuvattu on silloisen veturitallin keskimmäisten raiteiden suunnalta kohti tavara-aseman aluetta ja sen takana olevaa Kymölän (III) kaupunginosaa. 1923 raidekaavioon voi veturitalli olla piirretty väärään asentoon. Viitaten ohikulkevaan raiteeseen veturin takana, saattaa talli olla kohtisuorempaan ratapihaan nähden. 1932 varsin tarkan kartan aikoihin muodostui talli kahdesta lyhemmästä (vanhemmasta) osasta ja kahdesta pidemmästä osasta. Lyhemmistä oli toimisto/varikko -osuudella jatkettu osa melkein ratapihan suuntainen (kaupunkiin päin), vierellään lähes kohtisuoraan ratapihaan ollut osa. Kumpi näistä oli vanhempi? Vastapäätä tallia ratapiharaiteiden takana oli VR:n tavara-asema ja sen lastauslaituri. Taustalla oikealla voisi näkyä lastauslaituria ja aivan kuvan oikealla reunalla tavaramakasiinin päätyä. Taustalla vasemmalla voisi näkyä siellä viimeistään 1932 ollut rakennus, mutta olisiko se ollut siellä jo 1900? Loistelias kuvaus Sortavalan rakennuksista taidokkaiden julkisivupiirustusten, karttojen ja nykyvalokuvien myötä on suurikokoisessa kirjassa Sortavalan arkkitehtuuria 1864-1939 (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2007, 176 s.). Kääntöpöydän keskikohdalta tulee vipu joka on kuvassa kääntyneenä. Onko tämä vipu pystyasennossa jos veturin painopiste on pöydän keskellä (kääntäminen helpottuu tällöin) ? |
||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
21.12.2017 11:25 | Timo Järvi | ||
| Kiitokset hienosta kuvasarjasta. | ||||
|
|
21.12.2017 10:17 | Jouni Hytönen | ||
| Oli tuohon aikaan erittäin yleistä nähdä Dr13-vetureita hinauksessa (oletan, että juna on T 6030 Pieksämäki-Tampere). Terävät kielet sanoivat, että tässä junassa meni ehjiä vetureita Tampereelle ja toiseen suuntaan T 3065/3067:ssä risoja Pieksämäelle. | ||||
|
|
21.12.2017 09:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturin keskimmäisissä vetoakseleissa on laipattomat pyörät ja tenderin 2 taimmaista akselia ovat telissä. Veturi oli siis tarkoitettu selviämään hyvin pienisäteisistä kaarteista; syrjä-, satama- ja teollisuusraiteista yms? |
||||
|
|
21.12.2017 08:51 | Jouni Hytönen | ||
| ...ah, kotiseutua muistoineen. | ||||
|
|
21.12.2017 08:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tällä veturilla oli tässä vaiheessa vajaa kolme vuotta palvelusta jäljellä, viimeiset kilometrit rataverkolla omin konein kertyivät samoissa maisemissa 31.5.1996, pelkkänä veturina 35 km/h nilkuttaen Jyväskylästä takaisin kotivarikolle. Jokin isompi vaurio tapahtui Toijalassa ja sieltä sitten tultiin 35 km/h kotiin. | ||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
21.12.2017 08:47 | Jouni Hytönen | ||
| Kiitokset tästä sarjasta, kolahtaa täysillä jyväskyläläistaustaiseen. | ||||
|
|
21.12.2017 08:46 | Jouni Hytönen | ||
| Tältä sillalta on joskus ihailtu toiseen rintamasuuntaan Partalan mäkeä ylös kiipeävää 3Dv12-vetoista Jämsänjokilaakson tuotejunaa. Kolmesta veturista ja täysistä tehoista huolimatta matka eteni kävelyvauhtia. | ||||
|
|
21.12.2017 08:43 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on suosikkipaikkojani Tampereen ja Jyväskylän välillä ja pääsee kyllä kärkikymmenikköön Suomen hienoimpien rautatiemaisemien joukossa. | ||||
|
|
21.12.2017 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän neuvostovaunuihin asetettiin puskimet Suomeen suuntautuvaa liikennettä varten 1955 - 1966. Tämän jälkeen siirryttiin suomalaisiin välivaunuihin (Hdka, Hka, Oba). Puskimien asennus suoritettiin Matkaselässä (Niiralan liikenne), Antreassa (Imatrankoski) ja Viipurissa (Vainikkala). Syynä muutokseen kerrotaan olleen se, että Neuvostoliiton uusissa vaunuissa ei ollut enää puskimien asennusreikiä. | ||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
21.12.2017 06:49 | Esko Maasalo | ||
| Olen Jorman kanssa hyvin samoilla mielillä. Radan varressa pitkään asuneena voin sanoa Nokikirnun haisseen rasvaiselta ja pistävältä verrattuna vaikka sivukammio-MANiin. Hurujen viimeiset moottoriversiotkin erotti erilaisesta hajusta ohi mennessään. | ||||
|
|
21.12.2017 06:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Esa, tietäisitköhän tämän vaunun historiasta: https://vaunut.org/kuva/108785 | ||||
|
|
21.12.2017 01:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| BF 03152 vuodelta 1966 oli entinen F 3612, vuosimallia 1929. Palokalustovaunulle tulikin sitten kova kohtalo: vietiin 1985 Pieksämäelle poltettavaksi. | ||||
|
|
21.12.2017 01:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040103 vuodelta 1976 oli entinen KEis 22405 vuosimallia 1954. Se kuului aikanaan johdonvetojuna 5:een. Hylätty 1986. Se F-vaunu oli BG 04828, jonka perusvaununa oli F 3629, vuodelta 1929. Se oli niin sanottu "nolla-teeteevee". | ||||
|
|
21.12.2017 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| BXT 01901 oli ennenvanhaan BT 01156 vuodelta 1959. Kantavaununa oli entinen Cm 2138 vuodelta yhdeksäntoistasataaseitsemäntoista. | ||||
|
|
21.12.2017 01:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entinen Po 9823 vuodelta 1952. | ||||
|
|
21.12.2017 01:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9839 vuodelta 1958 muutettiin siinä vuoden 1981 tienoilla virkatarvevaunuksi BG 040139. | ||||
|
|
21.12.2017 01:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 63 oli entinen Ei 87P n:o 22403. Tuon numeron se sai tammikuussa 1939, kun numerot alkoivat "juosta kilpaa" satapaikkaisten vaunujen numeroiden kanssa... Valmistuessaan vuonna 1935 sen alkuperäinen numero oli 22203. Viime vaiheessaan Ei 22401 oli 65-paikkainen, siihen oli nikkaroitu konduktööriosasto. Sekin muuttui näyttelyvaunuksi vuonna 1961: A 61. Hylky näille tuli 1967. | ||||
|
|
21.12.2017 01:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| XG 040310 oli entinen BG 040126. Se taas oli entinen BT 01359 vuodelta 1976. Perusvaunu oli ollut satapaikkainen Ei 22213 vuosimallia 1946. | ||||
|
|
21.12.2017 01:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9837 oli vuodelta 1957, ja virkatarvevaunumuutos BG 040132:ksi tehty noin 1981. PMR:lle se tuli 1996. | ||||
|
|
21.12.2017 01:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01405 vuodelta 1988 oli entinen A 94 m/1949. Siinä oli uusi kori ja aluskehys. A 94:ssä oli muuten päätyikkunat! T. nimimerkki "näin psykovaunun Östermyrassa 1979". Psykovaunu = psykoteknillinen testausvaunu. | ||||
|
|
21.12.2017 00:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01382, virkatarvevaunumuutos tehty 1980. Ei 22297 taas oli vuodelta 1948. BT 01361, ex Po 9906 m/1930. | ||||
|
|
21.12.2017 00:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01396, vuodelta 1984. Sitä ennen se oli ollut Ei 72P n:o 22780 vuodelta 1953. (Edit: korjattu kirjoirusvihre.) | ||||
|
|
21.12.2017 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01153, valmistunut 1957. Aluskehys on vaunusta Ei 22045 m/1914, se oli 90-paikkainen päivävaunu. Alkuperäinen numero ollut 2890. Tämäkin ollut huoltojaoston asuntovaunu. |
||||
|
|
21.12.2017 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01137 oli vuodelta 1954. | ||||
|
|
21.12.2017 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuten sanottu, Gfo 31'002, ex Oe 71'903 m/1968, ex CEi 2572 vuodelta 1930. Joutuikohan CEi:n kori metsävaunuksi? | ||||
|
|
21.12.2017 00:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gfo-vaunuista: 31'002 oli entinen Oe 71'903 vuodelta 1968, sen aluskehys oli peräisin vaunusta CEi 2572 vuodelta 1930. Se toinen Gfo, eli 31'003 oli entinen Oe 71'905, samoin vuodelta 1968. Aluskehys oli peräisin vaunusta Ei 22121 vuodelta 1931. | ||||
|
|
21.12.2017 00:29 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
21.12.2017 00:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Linke-Hofmannin perusti Gottfried Linke 1834. Herr Linke oli kärrynpyöräseppä. Linke-Hofmann-Busch siitä tuli 1928, kun firmaan liitettiin Waggon- und Maschinenfabrik AG vorm. Busch, Bautzen. Toisen maailmansodan jälkeen LHB vaikutti Salzgitterissä. Vuonna 2009 tuli sitten muutos: firmasta tuli Alstom Transport Germany GmbH. Ja vaunuja syytää maailmalle kuin papusoppapurkkeja... Pafawagin omisti vuodesta 1997 Adtranz Berliinistä. |
||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
21.12.2017 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Täytyy lopetta tämän kuvasarjan katselu, näytöltä alkoi yllättäen erittymään Alstikan (pakokaasun) ominaistuoksu, joka kiitettävästi pesiytyi myös työasusteisiin. (Valitettavasti en viiniasiantuntijana pysty kaikkia vivahteita erittelemään - dieselpolttonesteen palamistuloksiin hieman sekoittunut palanutta voiteluöljyä ???). | ||||
|
|
21.12.2017 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 23 on vuodelta 1963. Sitä ennen se oli CEi 2520 (istumapaikkoja 16 + 59). VR sai sen 1950, sen oltua ennen Rauma 14311. Aluskehys on vuodelta 1898. A 23 meni hylkyyn 1978. Tämän korin valmistumisajankohdasta on tieto hukassa... Vaunua DEi 2520 on ollut toinenkin. Alun perin se oli ollut II/III luokan makuuvaunu DEm 2405 vuodelta 1898, jossa II luokan puoli oli hyttiosastoina ja IIII puoli ns. Guntzburgin järjestelmän mukainen eli avo-osastona. Päivävaunuksi muutettaessa joskus vuonna akseli ja tappi, säilyi II lk hyttiosastoina ja vastaavasti III lk avo-osastona keskikäytävän kanssa. Vastaavaa järjestelyä nähtiin 1977 käyttöön otetussa CEhit-sarjassa. DEm/DEi oli avosiltainen lanterniinivaunu. |
||||
|
|
20.12.2017 23:54 | Jyrki Talvi | ||
| Sen aikainen T 6030 Pmt Tpet. | ||||
|
|
20.12.2017 23:36 | Aki Karvonen | ||
| Tässä ollaan varmaan jo aika lähellä samaa paikkaa. https://vaunut.org/kuva/25431?paik=Keljo | ||||
|
Kuvasarja: Rautpohja special |
20.12.2017 23:30 | Aki Karvonen | ||
| Kiitoksia Jarille! Kokosin kaikki Rautpohjan kuvat tähän yhteen sarjaan. | ||||
|
|
20.12.2017 23:17 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuo rakennus tuolla taustalla on ilmeisesti Jyväs-Golfin golfkentän rakennus. | ||||
|
|
20.12.2017 23:13 | Juhani Pirttilahti | ||
| Idea lienee ollut estää ihmisiä käyttämästä rautatien tasoristeystä radan ylittämiseen. Luultavasti käytännön maailma ei ole seurannut tätä tehtyä muutosta. | ||||
|
Kuvasarja: Kelloniemen radan remontti |
20.12.2017 22:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Joko täällä on ajettu sähköveturilla? | ||||
|
|
20.12.2017 22:26 | Petri Koskela | ||
| Neuvostovaunussakin ollut ilmeisesti Pushkimet ruuvattuina paikoilleen kun ei välivaunua näy. Teppo kertonee historian kulun - vaikka on se kai jo täällä jossain, ehkä useampaankin kertaan. | ||||
|
|
20.12.2017 22:10 | Miitre Timonen | ||
| Päivän ylin lämpötila on ollut Turun lentoasemalla -18 astetta ja lunta on ollut 39 cm. | ||||