|
|
06.11.2017 10:35 | Panu Breilin | ||
| Tämä on Krogarsista. | ||||
|
|
06.11.2017 10:26 | Panu Breilin | ||
| Pieksämäen uuden asemarakennuksen eteläpäästä kuvattu. Etualan raiteita pitkin pääsi varikolle. | ||||
|
|
06.11.2017 10:19 | Petri Nummijoki | ||
| Toisaalta maisema on huomattavan samankaltainen, kuin Pyrhösen Porkkanajunakirjan sivun 93 kuvassa, jonka kuvauspaikaksi kerrotaan Inkoo. | ||||
|
|
06.11.2017 09:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, eikös sitä sanota: "parempi tossun alla kuin taivasalla"? Minun ex-avokki oli juuri kuvaamasi besserwisserin tapainen. Lusikat meni jakoon... Nykyinen naisystäväni on eri maata: joka päivä (jo yli 18 vuoden ajan) olen kiitollinen hänestä. Loistomimmi! Kehu vaimoasi jostakin, missä hän on erityisen hyvä, niin huomaat ihmeen tapahtuvan... Judokin perustuu siihen että vastustajan liikettä myötäillään, jotta saataisiin yliote... (jos tarpeen) |
||||
|
|
06.11.2017 09:32 | Petri Nummijoki | ||
| 1865 oli pitäaikainen Pieksämäen veturi, joten hakisin paikkaa ennemmin Itä-Suomesta, kuin Länsi-Suomesta. | ||||
|
|
06.11.2017 09:28 | Petri Nummijoki | ||
| Ei Kelan lähettyviltä löytyisi tähän sopivaa paikkaa? Ihan kuin taustalla olisi tunneli, joka taitaa sopia huonommin Inkooseen. Jos kuvassa on kuitenkin Inkoon itäinen tulo-opastin niin voiko juna olla P133 eli ajankohta myöhäinen ilta, kun varjojen perusteella aurinko paistaisi ennemmin idästä? | ||||
|
|
06.11.2017 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Tk3 ja lätän kääntäminen pitäisi tuossa onnistua. | ||||
|
|
06.11.2017 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Inkoon itäinen tulo-opastin ja juna olisi P133 (to, pe, su) | ||||
|
|
06.11.2017 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Haa tai Hac autojenkujetusvaunu. Kuormaustapa viittaisi Hac vaunuun, jossa kuormaus myös yhteen riviin oli mahdollista. | ||||
|
|
06.11.2017 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Yhjyn Toivosen Jorman päätelmiin. Muiden junien kokoonpanossahan oli EFi. | ||||
|
|
06.11.2017 07:18 | Juhana Nordlund | ||
| Inkoo tästä ensimmäisenä tulee mieleen. Inkoon itäpään tulo-opastin. Mitä mieltä muut ovat? | ||||
|
|
06.11.2017 06:42 | Jari Hämäläinen | ||
| Tää VOISI olla Seinäjoen aseman seutuvilta. Taustalla oleva vaalea talo sopisi muistikuviini 90-luvun alusta. | ||||
|
|
06.11.2017 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Panokseni voisin lyödä H429:n (Hnk-Ri) laariin. Alkujaan, kun tuo juna muuttui lätiltä veturivetoiseksi (oliko kevät -79), juna ajettiin 12-akselisena. Olikohan kevät 1982 (?) (vai jo 1981?), kun koostumus vaihtui 10-akseliseksi - iso Fo muuttui G-sarjaksi. Päivällä, kun H426 saapui Riihimäeltä, ensin veturin ympäriajo ja painatus tavaratoimistolle. Runko vetureineen vietti tauon siellä asemahenkilökunnan vaihtaessa Fo:n sisällön. Veturimiehistön ruokailun ja pienen lepohetken jälkeen vaunusto siirrettiin lähtöraiteelle asemalle. H429:n lähtö Hangosta oli n. klo 16;00. | ||||
|
|
06.11.2017 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Kuva oletettavasti 1960/1970-luvun vahteesta. Kuten Esko tuolla aiemmin jo tiesi, keskellä on Ri:n vet.kulj. O.Talarmo kameroineen. Ei ole kuvassa Römeriä, eikä edes vrp:ä. En tunnista muita, mutta ei varmaan kovin virallisesta tapahtumasta ole kyse. Myös kuvan ottaja K.J. oli "kameramies". | ||||
|
|
05.11.2017 23:11 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitos nopeasta vastauksesta :) | ||||
|
|
05.11.2017 23:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan se yhteydessä :) | ||||
|
|
05.11.2017 23:08 | Jaakko Pehkonen | ||
| On ilmeisesti edelleen yhteydessä rataverkkoon? Saisikohan tuolla vielä vaikka lätän ympäri? Kyseinen kääntöpöutä näyttää löytyvän kyllä rautatieden verkkoselostuksesta. | ||||
|
|
05.11.2017 22:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Maisema yli 25 vuotta myöhemmin: https://flic.kr/p/Z7mjQs | ||||
|
|
05.11.2017 22:22 | Tauno Hermola | ||
| Voisiko olla Herbert Römer? En kyllä nyt löytänyt ainuttakaan valokuvaa hänestä enkä tiedä, milloin hän taloon tuli; pitkän uran VR:llä kuitenkin teki ennen pääjohtajaksi tuloaan. | ||||
|
|
05.11.2017 21:09 | Raimo Harju | ||
| Mulle olis " luonnollisen " tarpeen yllättäessä tullu mieleen joku muu, kuin vaihdekoppi. | ||||
|
|
05.11.2017 19:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Totta puhut: https://www.hameensanomat.fi/14628-tanapa-onkin-sitten-ajastettu-juttu Porissakin »tänään» on »tänäpä». Raumalla se sen sijaan onkin »tänäpe». (Vrt. myös: https://fi.wiktionary.org/wiki/tänäpänä ) Käyttämäsi persoonapronomini »meitti» on myös osunut korviini, nimittäin loimaalaista puhetta kuulostellessani; vieläpä erilaisissa taivutusmuodoissaan. Loimaahan on ihan siinä Kanta-Hämeen rajoilla. »Koskela ohitti ampuvia miehiä, jotka hermostuneina syytivät tulta vaunuihin, mikä tietenkin oli turhaa. Joku kuoli panssarivaunun kranaatista, ja lähistöltä kuului hätääntynyt huuto:‒ Ne jyrää meitin. Pojaat! Ne jyrää meitin ...» (Väinö Linna: Tuntematon sotilas; Viidestoista luku, V alaluku) Sen lisäksi Loimaalla asti saattaa harvakseltaan erottaa myös tamperelaisten hullutukseksi käsitettyä »nääs» -adverbiä, mikä on ollut itselleni yllätys, kuitenkin ihan hauska sellainen. |
||||
|
|
05.11.2017 19:35 | Petri Sallinen | ||
| Tuolta lisää huttua puutornimuuntamoista. https://www.aviador.fi/kirjat/puutornimuuntamot-tarinoita-sahkonsiirrosta.htm |
||||
|
|
05.11.2017 19:16 | Ismo Kirves | ||
| .. | ||||
|
|
05.11.2017 19:13 | Ismo Kirves | ||
| Mutta jospa siinä on kuitenkin ollut pohjalla se vanha koppi. | ||||
|
|
05.11.2017 17:13 | Raimo Harju | ||
| Esa, saat kysyä. Katsos kun sitä on vähän vaikea muistaa, on niin pitkä aika. Silloin nuoruudessa lemmen liekki leimahteli ja välillä hiippui noinniinkuin puolin ja toisin, joten taisi olla tasapuolista. Myöhemmin sitten suhteen vakiintuessa vaimo valitsi vaatteeni ja sanat suuhuni, ja hän on aina oikeassa ja osaa tehdä oikeat valinnat. Nyt sitten kun saan kuulla tietämättömyydestäni ja osaamattomuudestani, totean hänelle, älä valita kun kerran parhaan olet valinnut. Tähän lopuksi vielä, kyllä minä sen kaapin paikan näytän. | ||||
|
|
05.11.2017 17:06 | Markku Knuutti | ||
| Muuntajista kiinnostuneille! Tommonen löytyy autenttisilla sisuskaluilla Kälviän Talonpojan museolta , museo on auki kesäisin. | ||||
|
|
05.11.2017 17:03 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Vahvistetaan Ari O.:n arvelu BRØYT-kaivaimesta välillä Pieksämäki-Suonenjoki. Havainto parin viikon takaa Markkalasta, samaan tapaan radan varrella raivion keskellä. Väri punainen. | ||||
|
|
05.11.2017 16:18 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tarkoitan lähintä niemeä, eli samaa kohtaa kuin sinä. Pienoismallista puuttuu niemi, mutta kiveys on jonkinlainen tunnusmerkki paikan ulkonäöstä. https://vaunut.org/kuva/122572?u=2471 |
||||
|
|
05.11.2017 15:54 | Eljas Pölhö | ||
| Jos tarkoitat niemeä, jossa näkyy valkoinen venelaituri (Vanhanpaikanlahden länsireuna), niin siellä ei ole ollut rataa eikä olisi ollut mitään syytäkään sellaiseen. Olin 50-luvulla kesäasukkaana siitä parinsadan metrin päässä. Sen sijaan, jos tarkoitat lähinnä olevaa niemeä, edelleen näkyvästä laiturirakenteesta lahdelman takana seuraavaa, missä häämöttää tummaa pohjaa vaaleamman veden takana, niin siinä on ollut laituri ja rillirataa. Haukivuoren sahalla oli aikoinaan varsin laaja rataverkko varasto- ja puutavaran tapulointialueellaan. | ||||
|
|
05.11.2017 15:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, saanko kysyä sinulta yhtä asiaa? Valitsiko vaimo sinut, vaiko valitsitko sinä vaimosi? Jos vaimo valitsi sinut, on hänen oikeutensa määritellä keräilytavarasi romuksi epäoikeutettu... Siinä tapauksessa, että sinä valitsit vaimosi, oli riski olemassa, eikö vain? Elämä on sarja valintoja (erinomaisesti onnistuneita ja onnistuneita), vasta jälkikäteen yleensä saa tietää, että menikö suunnitelmien mukaan? T. nimimerkki: "myös valintoja tehnyt". |
||||
|
|
05.11.2017 15:13 | Alex Chudoba | ||
| Nyttemmin (marraskuussa 2007) XT 01622 on palautettu alkuperäiselle litteralleen ja numerolleen. | ||||
|
|
05.11.2017 14:35 | Eljas Pölhö | ||
| Trafik-Nostalgiska teetti yhdestä tai kahdesta kiiltokuva-arkista uusintapainoksen. Lisäksi oli joku muu ulkomainen valmistaja, joka teetti juna-aiheita (esim. saksalaisia vetureita ja Pennsylvanian S-2 höyryturbiini oli minulla). Viime vuosina olen saanut ZTF:n auto- ja eläinaiheita. Viikko sitten keksin norjalaisen keräilysivuston, joka listaa eri valmistajien tuotteita. http://www.glansbilder.info/ | ||||
|
|
05.11.2017 14:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, kyllä se se on eli Knorr-esilämmittimen pumppu. Kaimasi Ivalon kirja kertoo sivuilla 96 - 108 laitteesta. Vuonna 1940 tätä oli kahta kokoa käytössä, pumppaustehot 250 ja 120 litraa minuutissa. Itse esilämmitinpönttö oli sijoitettuna vantringille veturin toiselle puolelle. Kun silmämäärin vertaa kuvan pumppua Ivalon kirjan kuvaan 71-72, lienee kuvan veturilla pienempi malli asennettuna (höyrysylinterin halkaisijat kirjassa 152 ja 203 mm). Oikein hyvä kuva muutoin! (painovirhepaholainen manattu huut helvettiin.) | ||||
|
|
05.11.2017 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minullakin oli poikana veturikiiltokuvia. Ne olivat ruotsalaista alkuperää ja jo silloin sain tietää ruotsinlätän olevan erilainen kuin suomenlättä. Ruotsissa ei tietääkseni ole eBaytä, mutta vastaava Tradera on. Siellä oli noin kuukausi sitten myynnissä kohtuuhintaan tuo Paul T.J.:n mainitsema kiiltokuvasarja. Katsokaapa pilan päiten! Toinen kiiltokuvia myyvä lafka on TNF, eli Trafik-Nostalgiska Förlaget. Löytyykö sieltä sitten, en osaa sanoa... |
||||
|
|
05.11.2017 13:59 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla oli kolme Walesinspringeriä (Sampo oli Jaskan ja Vilman pentu). Kaikki vilkkaita ja ihmisystävällisiä. Eivät oppineet kulkemaan nätisti hihnassa (huono opettaja?). Kovia uimaan ja innokkaita pääsemään autoajelulle. Kaikki oppivat avaamaan ovet oli kahvan avautumissuunta ylös tai alas tai oli siinä haka. Tulivat hyvin toimeen parin kissan kanssa. Maaseutuasuminen ja iso piha oli niille selvästi mieluisa ratkaisu kun muutin esikaupungista maalle. Jaska kiersi kesällä 1971 minun kanssani jokseenkin kaikki Suomen turvesuot ja tiilitehtaat, jolloin kulki entisiä ja olevia ratalinjoja paljon pidemmän matkan kuin minä. | ||||
|
|
05.11.2017 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Kari! Ilkka Rekiaron kirjassa "Amerikanenglannin slangi" sana "gun" (josta tuo tykki lienee suora käännös) tarkoittaa mm. aseistettua rikollista, isoa kihoa (myös big gun), painaa nasta lautaan (to give it the gun), alan parhaat, ehtiä nipin napin, eri jehu (son of a gun), huumeruisku jne. Uskoisin don Rosan tarkoittaneen "isoa kihoa", miten lieneekään? Myös Johnny Cash on levyttänyt tuon Rock Island Line-biisin jo Sun-vuosinaan. Kappaleen tekijäksi mainitaan Huddie Ledbetter alias Leadbelly, joka soitti folkia jo noin 20 vuotta ennen 1960-luvun folk-buumia. Bob Dylan on tyylisuunnan tunnetumpia esittäjiä. |
||||
|
|
05.11.2017 13:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Millainen Sampo oli luonteeltaan? Minulla on kokemusta yhdestä Englanninspringerspanieliuroksesta, nimeltä Garo. Oli hiukan jästipäinen mutta ehdottomasti hyvä noutamaan ja muistetaanpa mainita myös loistava ruokahalu! Epilepsia vei Garon koirien taivaaseen alkuvuonna 1986, kolmivuotiaana. Silloin kun spanielien häntiä sai vielä typistää, niin muistan aina iloisen hännän vipatuksen. Kuvassa näyttää Sampon häntä olevan "vanhan liiton" mukainen. |
||||
|
|
05.11.2017 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eis 22732 muutettiin vaunuksi BT 01139 vuonna 1971 ja A 91 vuodelta 1944 oli alunperin Cm 2158 m/1917. BT muuttui myöhemmin vaunuksi XT 01622. | ||||
|
|
05.11.2017 12:42 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo on uustuotantoa. Rakennettu asemapuistikkoa elävöittämään aikana jolloin tuolla oli vielä junasuoritus, lipunmyynti ja kappaletavaratoimisto sekä yhdysliikennebussiliikenne kaikkiin suuntiin joka junalta. Olikohan se 1980-lukua... Rakentaja on tässä yhdistellyt kaikenlaisia vanhanaikaisia tyylisuuntia. Oli alun perin tässä asemapuistikossa olleen betonirengaskaivon päällä, ja voi olla vieläkin. Ei mitään historiallista arvotaustaa. | ||||
|
|
05.11.2017 12:34 | Kari Näriäinen | ||
| Vasemmalla vaunujen takana radan toisella puolella näkyy Osuusliike Vankan varastomakasiini. Ks. https://vaunut.org/kuva/22660. | ||||
|
|
05.11.2017 12:28 | Kari Näriäinen | ||
| Sininen talo on nimeltään "Kuutola". Sitä pidetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaana. Talon suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn. Talolle on pitkään etsitty uutta omistajaa, ja lokakuussa 2017 sen osti huutokaupasta joukko lähiseudun toimijoita ja yksityisiä tahoja. Ks. Aamulehden uutinen aiheesta: https://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuurihistoriallisesti-arvokas-kuutola-meni-vihdoin-kaupaksi-lahiseudun-toimijat-tulivat-vilppulassa-apuun-200452586 | ||||
|
|
05.11.2017 12:21 | Ismo Kirves | ||
| Onko Suomessa muualla jäljellä näin vanhaa vaihdekoppia. Sen verran minulla on tästä tietoa, että tämä vaihdekoppi on tuotu muulta, muistaakseni Alavudelta tai joltain muulta sen suunnan liikennepaikalta. VR:n Haapamäen rata-alue on sen laittanut tuolle paikalle 80-/90- lukujen taitteessa. Olin VR:llä kesätöissä 80-luvun lopulla ja koppi oli otettu talteen tuolloin Haapamäelle. | ||||
|
|
05.11.2017 09:33 | |||
| Yäk! Phyi! Phyi kun näyttää rumalta ja karulta ympäristö! Tahtoo luonnollisen ympäristön tasoristeyksineen takaisin! Juna on kyllä hyvä, mutta ympäristö hyi! Pelkkää harmaata soramonttua! | ||||
|
|
05.11.2017 08:16 | Timo Salminen | ||
| Meitillä Etelä-Hämeessä sanotaan "tänäpän". | ||||
|
|
05.11.2017 08:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset, Petri. Nyt kun noiden 'astinlautojen' todellinen rakenne on selvillä, tuntuu hassulta, miten näin ne ensin astinlautoina. Niin voi silmä pettää. |
||||
|
|
05.11.2017 00:40 | Eljas Pölhö | ||
| Sampo oli Walesin springerspanieli. Hieman kevytrakenteisempi ja vaaleamman ruskea kuin Englannin springerspanieli. | ||||
|
|
04.11.2017 23:12 | |||
| Joskus jouduttiin joku pyöräkerta "keventämään" jos se alkoi oikein häjyksi. Pyöräkerta vetästiin ison avaimen tms. raudan päälle, ja pannukappaleiden väliin laitettiin muttereita tai jotain että pyöräkerta jäi korkeammalla kuin muut. Tuo auttaa kevennetyn pyöräkerran laakereita, mutta rasittaa toisia enemmän. | ||||
|
|
04.11.2017 23:03 | Pauli Kyllönen | ||
| Voisi kai liikennepaikaksi korjata Helsinki aseman. | ||||
|
|
04.11.2017 22:35 | Heikki Jalonen | ||
| E.P.: olisiko mahdollista, että Hän suvaitsee kuulua Englannin Springerspanieleiden kunnioitettuun sukuun? Sukuun, jossa moitteettomat käytöstavat ja tapa olla ruoka-aikaan säntillisesti saapuvilla ovat keskeistä sukuperintöä. | ||||
|
|
04.11.2017 21:08 | Joni Lahti | ||
| Toimii, kiitos. Kuulusteluissahan Huopalahden henkilökunta ja junan konduktöörit puhuivat tuossa vaiheessa pahasti ristiin. | ||||
|
|
04.11.2017 20:43 | Kimmo Huhta | ||
| Joo. Töppi, mikä töppi. Korjataan... | ||||