Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 04.11.2017 20:43 Kimmo Huhta  
  Joo. Töppi, mikä töppi. Korjataan...
kuva 04.11.2017 19:47 Erno Palonheimo  
  https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/636450?page=3

Toimisikohan tämä?
kuva 04.11.2017 19:27 Joni Lahti  
  Kurt, linkki ei toimi!
kuva 04.11.2017 19:06  
  https://vaunut.org/kuva/122352?tag0=0%7CHr1%7C1012. Pieleen meni yritys liittää kuva 1012:sta Pajujärveltä. Tulikin kuva lähtövalmisteluista.
kuva 04.11.2017 19:03  
  Kuvassa näkyvä mänty on kai edelleen olemassa.
kuva 04.11.2017 18:52  
  https://www.facebook.com/Pilpalan-L%C3%A4tt%C3%A4hattu-273373099741996/
kuva 04.11.2017 18:52  
  https://www.facebook.com/Pilpalan-L%C3%A4tt%C3%A4hattu-273373099741996/
kuva 04.11.2017 18:50 Kurt Ristniemi  
  Onnettomuuden kuvaukseen ja tutkinnassa esiintulleisiin tietoihin voi perehtyä esim. Itä-Suomen Sanomien 16.6.1910 jutun avulla https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/636450?page=3
kuva 04.11.2017 18:16 Joni Lahti  
  Jokamiehen Viikkolehti -niminen julkaisu kirjoitti samalla viikolla kuvien kanssa tästä onnettomuudesta seuraavasti:

”Viime maanantaina [oli 13.6.1910] sattui Huopalahden pysäkin ja Sockenbakan [Pitätäjänmäen, kirjoitusasu lehden mukainen] aseman välillä rannikkoradalla kamalin rautatieonnettomuus, mitä tähän saakka Suomessa on tapahtunut. Neljä henkilöä menetti henkensä ja toista kymmentä haavoittui, toiset vakavammin ja toiset lievemmin, jotapaitse valtionrautateiden kalusto kärsi moniin kymmeniin tuhansiin markkoihin nousevia vaurioita.”

Lehti valotti syyllisyyskysymystä. Lehden mukaan ”...junamiehistön puolelta on sanottu, että Huopalahdesta saadut määräykset ovat olleet häilyviä ja pysäkin palveluskunnan puolelta väitetään, ettei junamiehistö ole noudattanut annettuja määräyksiä.” Miten syyllisyyskysymys ratkesi, sitä en tiedä.
kuva 04.11.2017 17:41 Riku Outinen  
  2743
kuva 04.11.2017 16:53 Timo Järvi  
  Kyllä, on se vain asijallisen näköinen peli! Tuota äänimaisemaa kaipailisi vielä tavarajunan keulille :)

Pienet negatiivien naarmut ja pölyt kuuluu asiaan, eikä niitä oikeastaan edes huomaa. Nykyisin kaiken digi-vouhutuksen aikakautena ollaan vähän turhan kranttuja, mitä tulee kuvien tekniseen laatuun. Meinaa vallan unohtua itse asia - kuvan sisältö ;)
kuva 04.11.2017 15:45 Tuomo Ala-Keturi  
  Tuo kuvassa ja tunnisteissa näkyvä ruotsinlaiva ei voi mitenkään olla 2734, sillä sehän hylättiin jo vuonna 2009. Mutta sen verran siistiltä se näyttää että kyseessä voisi olla kenties 2754 tai 2735.
kuva 04.11.2017 15:12 Perttu Karttunen  
  Ehdottomasti tämäkin viikon kuva - aineistoa.
kuva 04.11.2017 13:54 Heikki Jalonen  
  Nyt on Petri oikeilla jäljillä: eivät nuo tosiaankaan mitään askelmia ole, vaan pylvään alatupen lattarautakehiä. Kuva hämää tuossa kohdassa, ne ovat valottuneet voimakkaasti esiin tummasta taustasta. Tämä tieto myös varmistaa Kurtin alkuperäisen kysymyksen vastauksen: suomalainen vaunusto on kuvassa oikealla, kyllä siinä niin moni yksityiskohta täsmää. Jännä tutkimusketju kerta kaikkiaan!
kuva 04.11.2017 12:51 Anne Soini  
  Simolan ensimmäinen asemarakennus,joka on ollut kotimme 16vuotta.Odotusterassin ja eteisen katot pellitettiin ja piippuihin pantiin hatut 2015.Konesaumakatto uusittu muuten vlta.1998.Sisällä portaikossa ollut vanha vesivaurio purettiin ja korjattiin 2016 sekä pintoja maalattiin.Puiston 100 vuotta vanhat lehmukset kevennysleikattiin nostimien kanssa 2015.Versovat joka kevät juuresta ja nyt myös rungosta.Ne on leikattu keväisin.Rossilattian luukut avataan huhtikuussa ja suljetaan lokakuussa.Alapohjan tuuletus toimii hyvin juuri vanhalla alkuperäisellä logiikalla.Olemme luopumassa perhesyistä(lapset muuttaneet kotoa) tästä kansallisaarteesta.Kuntotarkastus tehtiin nyt syksyllä ikään nähden hyvin tuloksin.
Vanhalla asemalla asuminen ja sen ylläpito edellyttää omanlaistaan ymmärtämystä,mutta on palkitsevaa.Huolella tehty rakennus on kestänyt sodat ja säät lähes 150 vuotta.Siinä on edullista asua;puita uuniin ja ilmalämpöpumput huolehtii lopusta.Upeimmillaan elo on ollut Joulujen aikaan kun tunnelma valaistuksineen tekee oikeutta korkeille(3,60m)huoneille tai keväällä kun radanpuolen huoneet kylpövät valossa auringon noustessa idästä.Kellon voi tarkistaa ohi hurauttelevista Allegroista.Pala elämää vanhalla asemalla on ollut antoisa ja arvokas kokemus.Sitä ei myydä mistään,se pitää itse tehdä ja kokea.
kuva 04.11.2017 12:36 Toni Itäluoma  
  Kuvausvuosi taitaa ajoittua 1974–1983 välille kuvassa näkyvän Jeepin perusteella.
kuva 04.11.2017 11:51 Joni Jurmu  
  Hyvä huomio, ennätin jo huomata ja fiksata tuon virheen :) Vaunut.orgista näyttäisi yksi vanha kuva löytyvän kyseisestä liitevaunusta. Kyllähän tällainen vaunu sopisi tänne Taivalkoskellekin vaikka Iijoen rautatiesillalle kesäkahvilaksi...
kuva 04.11.2017 11:50 Erkki Nuutio  
  Valokuviin verraten varmaan on kyse Miinasta, vasemmiston ansioituneesta edustajasta, vasemmistossa tässäkin kuvassa. M.S. syntyi vuonna 1866 Jokioisilla, aloitti työuransa 12-vuotiaana Forssan Pumpuli-Kehruu-Pajassa, siirtyi 16-vuotiaana Forssan (Jokioisten) lankanaulatehtaalle ja 18-vuotiaana palvelijattareksi Bonsdorffin perheeseen Porvooseen.
Yhteiskunnalliset tehtävät alkoivat vähitellen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Miina_Sillanp%C3%A4%C3%A4

Miina Sillanpään elämänkerta "Yhteiskunnalle omistettu elämä" (Oma Mäkikossa, Tammi 1947, 404 s.) kertoo M.S.:n matkoista synnyinseuduilleen Jokioisille Jokioisten rataa pitkin.
Elämänkerrasta poimittu tukkijätkän lausahdus Tornionlaakson tavarajunassa kuului:
Sen ihmisen elämä on oikeastaan kuin kuva kokonaisen aikakauden kehityksen tahdosta. Eihän ole harvinaista, että torpan poika nousee oppituoliin, mutta että tehtaantyttö ja talousapulainen kiipeää ministerintuolille.
kuva 04.11.2017 11:46 Tuomo Ala-Keturi  
  Laita Joni tunnisteisiin liitevaunu: EFiab 11618 ;)
kuva 04.11.2017 10:51 Jukka Ahtiainen  
  Sitä yritin tiirailla, onko tuossa tuplaovet.
kuva 04.11.2017 10:25 Petri Sallinen  
  Vanhemman mallinen pylvässovite näkyy hyvin tässä kuvassa.
https://vaunut.org/kuva/99603?tag0=11%7CMp%7C
kuva 04.11.2017 09:40 Pekka Porkkakoski  
  Esilämmitys käynnissä.
kuva 04.11.2017 09:38 Kurt Ristniemi  
  Venäjän ministerineuvosto totesi jo kesällä 1907, että oli vältämätöntä saada 'välittömän liikkeen' (= ilman siirtokuormausta) yhdysliikenne Venäjän ja Suomen rataverkkojen välille jo ennen yhdysradan rakentamista. Kuormaulottumien eroavuus esti 'välittömän liikkeen' välittömän toteuttamisen, mutta Pietariin siis rakennettiin kesällä 1910 siirtokuormaukseen perustuva väliaikainen yhdysrata Nikolain aseman ja Suomen aseman välille. Väliaikaisuus tässä tarkoittanee aikaa tämän radan rakentamisen ja varsinaisen yhdysradan rakentamisen välillä.
Kun lisäksi muistetaan, että lehtitiedot kertovat radan rakentamisen kestäneen pari kolme kuukautta, niin kyse ei arvatenkaan ollut häthätää rakennetusta yhden kesäkauden radasta, joka olisi purettu pois katujen talvikunnossapidon tähden.
kuva 04.11.2017 09:24 Kari Huuva  
  Erikoiseen aikaan lisäjuna tuohon suuntaan.
kuva 04.11.2017 09:17 Mikko Heino  
  Tästä kuvasta joten kuten näkee, miten kahden lännimmäisen radan keskikikohdalta puuttuu sähköistys.
kuva 04.11.2017 09:03 Juhana Nordlund  
  Onpas asiallinen kuva! Lähiliikennevaunuja peräti kaksi kappaletta ja nekin keskenään erilaisia. Junan keskimmäinen vaunu näytää 94-paikkaiselta. Etummainen vaunu on muutettu 100-paikkaisesta vaunusta lähiliikennevaunuksi, jos oikein ymmärrän, 83-paikkaiseksi.
kuva 04.11.2017 08:31 Juhana Nordlund  
  Kuvausvuosi ei ehkä ole ylempänä ilmoitettu 1992. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/42767 (vuodelta 1991) samassa veturissa näkyy vaihtotyökytkin ja turvaraidoitukset.

Mutta oikein mukava kuvallinen dokumentaatio junasta, jota ei enää ole, paikassa jota rautatiepaikkana ei enää ole.
kuva 04.11.2017 08:26 Anne Soini  
  Pulsa ja Simola valmistuivat samanaikaisesti vuoden 1869 loppuun mennessä ja samoilla Knut Nylanderin suunnittelemilla tyyppipiirustuksilla.Rakennettu toistensa peilikuviksi.Olen käynyt kansallisarkistossa lukemassa rakennusaikaiset kassa-ja pääkirjan Simolan osalta.Se etenee päivämäärä järjestyksessä.Historiallisessa sanomalehtiarkistossa netissä on luettavissa hakusanalla löytyviä artikkeleja.Taavetin ja Simolan välisen rataosuuden rakennusaikainen toimisto sijaitsi Simolassa.
Helsinki- Pietari rataosuus valmiina avattiin virallisesti syksyllä 1870.
Myytyjen matkalippujen ja tavarankuljetuksen osalta mainittakoon että tilastojen valossa Simolan käyttöaste yllätti välittömästi suunnittelijat sillä liikenne laivareiteiltä Saimaalta suuntautui tavararahdin ja matkustajien osalta itään (Viipuri,Pietari) ja idästä Simolan kautta luonnollisesti lyhyempää reittiä Saimaalle.Lännen suunnassa kulkeva edestakaisliikenne Lappeenrantaan nähden oli huommattavasti vähäisempää perustellustikin kun valtaväestö ja toiminta painottui suurkaupunkeihin idässä.
Simolan toinen suurempi asema ravintoloineen valmistui 1885 kun Lappeenrannassa oli sotaväen leirikokous.Aleksanteri kolmas oli myöntänyt määrärahan ja vieraili myös itse seurueineen sekä Simolassa että Lappeenrannassa,jonne tarkoitusta varten oli tehty pääteasema.Simolan ensimmäinen asema siirtyi tuolloin asemapäälikön taloksi.
kuva 04.11.2017 07:29 Anne Soini  
  Vesitorni on nykyään Myötävirtaan yhdistyksen omistuksessa ja pihassa on ulkovalo.
Kuvassa olevan vaatimattoman,mutta edustavan valaistuksen laitoimme vuonna 2004 ja 2005 jouluksi kylätoimikunnan lukuun.Puheenjohtaja Juha Suuntala,sihteeri eli minä (Anne Soini ent.Pentikäinen) sekä puolisoni Ilkka Soini.Haimme yhdessä tavallisia joulukynttelikköjä kaupasta ja paljon syöttökaapelia.Amatöörimäinen lopputulos sai paljon kiitoksia ja huomiota.Kiitos Jouni Hytönen kuvasta,hienoa että se on nähtävillä täällä.
kuva 04.11.2017 01:32 Heikki Jalonen  
  Haeskelun jälkeen löytyi myös vähän mittadataa: vanhimmissa (1907...30) Pietarin vaunuissa korin leveys oli vain 2400 mm. Tässä oli siis selvä ulottumaongelma jos olisi pitänyt käyttää raitiotieratoja yleisen liikenteen junakaluston siirtoon. Kyseessä ei siis ollut pelkkä vetovoimakysymys.

Myöhemmän yleisliittolaisen "jokapaikan" vaunun UKVZ 71-605 korin leveys oli sekin vain max 2568+15 mm. Siten, vaikka kulkutien raideleveys olisikin yhteiskulun mahdollistanut, ei gabariitti olisi junille mitenkään riittänyt jos raitiotie oli rakenettu vain raitiotien tarpeita nähden. Ilman varautumia.
kuva 04.11.2017 01:14 Harri Junttila  
  2806 on punainen, joten 2816 täytyy olla tässä kuvassa.
kuva 04.11.2017 00:30 Eljas Pölhö  
  Kyllä vain Jorma, samasta "käsipäivää ja rapsutusta" herrasta on kyse.
kuva 04.11.2017 00:23 Jorma Rauhala  
  Taisin tavata tämän Sammon Nopon tiilitehtaan Corps de Logiessa joskus muinoin. Ystävällinen, etten sanoisi oikea vanhan ajan herrasmies. Käsipäivää ja rapsutusta!
kuva 03.11.2017 23:37 Jaakko Pehkonen  
  Ompas komea kuva!
kuva 03.11.2017 23:31 Jorma Rauhala  
  Pietarin raitioteillä oli käytössä höyryvetureita vuoteen 1922 saakka. Tulee mieleen: niiden käyttö olisi mahdollista SVR:n tavaravaunujen vetoa varten sähköistettyjen raitioteiden yhteyteen rakennetulla raiteella SVR:n ja Nikolain Rautatien välillä.
kuva 03.11.2017 23:05 Jorma Rauhala  
  Jos noin, niin Miina Sillanpää käymässä Tammelan pitäjässä.
kuva 03.11.2017 22:35 Jyrki Talvi  
  Pekka siirrettin keskiviikkona nostureiden avulla lavettikuljetuksena sijoitus paikalle odottaen tulevaa kevättä ja uutta ehostamista.
kuva 03.11.2017 21:11 Perttu Karttunen  
  Syy tällaiseen kollaasiratkaisuun on viereisellä raiteella seisonut IC3/10 joka peitti tehokkaasti näkymiä, jtätä odotellessani oli hauska kuunnella kuinka paljon metakkaa Sr2 loppujen lopuksi pitää paikallaan seisoessaan.
kuva 03.11.2017 20:42 Kurt Ristniemi  
  Toiseksi lähin vaunu on D 205.
Tämä käy ilmi kuvasta https://vaunut.org/kuva/75069
kuva 03.11.2017 20:26 Teemu Saukkonen  
  Jahas, nyt on havainto: https://vaunut.org/kuva/123074
kuva 03.11.2017 20:25 Teemu Saukkonen  
  Taisivat mennä sinne eilen, siis veturit: https://vaunut.org/kuva/123075
kuva 03.11.2017 18:55 Tapio Keränen  
  Lähin vaunu näyttää sarjan E päivävaunulta.
kuva 03.11.2017 18:23 Vesa Höijer  
  https://en.m.wikipedia.org/wiki/Wabash_Cannonball

Eli kyseessä oli alun perin kuvitteellinen juna laulussa, mutta myöhemmin laulu antoi nimen oikealle junalle.

Pete Seegerin versio Youtubessa: https://m.youtube.com/watch?v=b7rbHob7zAs
kuva 03.11.2017 18:03 Heikki Jalonen  
  Kiinnostavia lisätietoja, kiitoksia tietoarkeologeille!

Kiinnostava on Aamulehden maininta, että junakulkua varten asetettiin lisäkisko Liteinin sillan raitiotiekiskon yhteyteen. Syy lienee ilmeinen, raitiotien ajojohtimen kannatinpylväät (jotka Liteinin sillalla olivat raitiotien ratojen välissä olevia koristeellisia valurautaisia yksikköpylväitä, kannatellen kukin molemman puolen ajolankaa) olivat ilmeisesti niin lähellä raitiotien rataa, että junien vaunustot eivät olisi gabariitin puolesta mahtuneet kulkemaan raitiotien kiskoilla. Siksi siis lisäkisko, joka tietysti sijaitsi varsinaisen raitiotien radan ulkopuolella. Pietarin raitiovaunut eivät ole (olleet) kovin leveitä, muistelen että vaununkorin leveys olisi yhä edelleen enintään 2850 mm, siis selvästi kapeampia kuin junakalusto. Koripiirros oli vielä jokunen vuosi sitten pöytäni kulmalla, vaan ei ole enää...

Ilmeisesti samasta syystä kaduilla ainakin paikoitellen käytettiin tilapäisrataa, jolla esteet voitiin kiertää riittävän kaukaa. Samalla myös kaarteet voitiin tietysti mitoittaa paremmin junien vaatimusten mukaan ja ainakin pahimmat ylitiukat raitiotien kaarteet saatiin vältettyä. On mahdollista, että tilapäisrata on jouduttu (ainakin osittain) purkamaan kovimman talven ajaksi, jotta katujen kunnossapito ei olisi kohtuuttomasti vaikeutunut. Muutoinhan katutilassa raitiotien ajojohdin useimmiten oli ripustettu kannatinlangoilla rakennusten seinistä ja vastaavista, jolloin hankalia tolppia oli vähemmän.
Kuvasarja:
Pekka Oulaisiin
 
03.11.2017 17:26 Jaakko Pehkonen  
  Kiitokset jälleen hyvistä kuvista!

Näitä Jorman kuvasarjoja on aina mukava katsella. Itselle nämä ovat muodostuneet jo eräänlaiseksi käsitteeksi, joita odotan innolla HMVY:n-ajojen jälkeen. Tosin tällä kertaa joukosta puuttuivat jo lähestulkoon legendaariset tulotolppa-kuvat, liekö tämän kuvan https://vaunut.org/kuva/122522 kommentilla osuutta asiaan.
kuva 03.11.2017 17:13 Hannu Peltola  
  Kiitokset Kari ja Esa lisätiedoista. En muistanut, missä ankkatarinassa puhuttiin Wabash Cannonballista, mutta sehän oli tosiaan kirjassa "Roope Ankan elämä ja teot". Don Rosa on erinomainen ankkapiirtäjä ja sarjat ovat hienosti tehtyjä, mutta selvästikään hän ei ole rautatieharrastaja. Wabash oli kuitenkin Rosan lapsuus- ja nuoruusaikoina tunnettu rautatieyhtiö eikä sen operointialuekaan ole kaukana Rosan lapsuusmaisemista Kentuckystä. Don Rosa on selvästi kuvitellut, että laulussa mainittu Wabash Cannonball olisi ainoastaan junan nimi, ei viittaus rautatieyhtiöön.

Esan esille nostama laulu on todennäköisesti juuri se, johon myös Don Rosa viittaa. Laulussa Rock Island viittaa toiseen kuuluisaan Keski-Lännen rautatieyhtiöön Chicago, Rock Island & Pacific RR:ään, joka tunnettiin yleisesti Rock Islandina tai yksinkertaisesti "the Rock"-yhtiönä. Itse tulkitsen laulun niin, että Wabash Cannonball tarkoittaa Wabash Railroadin "Cannonball"-junaa.
kuva 03.11.2017 16:52 Erkki Nuutio  
  Avoimia kysymyksiä riittää tästä aiheesta, joka ei muisteltu 1918 jälkeen. Alkuaan salaiset venäjänkieliset dokumentit ovat säilyneet lähinnä Venäjällä. SVR:n sotilastoimiston arkisto kaiketi paloi Helsingin aseman ilmapommituksessa.
Kun tämä kuva on jo vuodelta 1910, on kyse sapööri-, pioneerioperaatiosta.
Aihepiirin lähes ainoa suomalainen tuntija Pentti Luntinen sanoo TY:n historiatieteen julkaisussa 11 "Venäjän sotasuunnitelmat Suomen separatismia vastaan" (1984, 162 s.) :

"Ministerineuvosto pani v. 1909 santarmiupseeri Kurlovin johtaman komitean pohtimaan Suomen turvaamisen yksityiskohtia. Tämä komitea keksi väliaikaisen ratkaisun, jonka ministerineuvosto tammikuussa 1910 hyväksyi:
Keväällä 1910 piti rakentaa yhdysrata Nikolain (nyk. Moskovan) asemalta Kalasnikovin rantakatua Liteinii-sillalle asti, missä se yhtyisi raitiovaunurataan (normaaliraiteinen [leveäraiteinen mielestäni] Pietarissa) joka johti Suomen asemalle.
Laskettiin ettei työ kestäisi kuin kaksi viikkoa ja maksaisi 60 000 - 70 000 ruplaa, talvikelillä 20% enemmän*.
Asiakirjoista ei löytynyt tietoa tämän päätöksen seurauksista, rakennettiinko katurata ja käytettiinkö sitä joskus."

* Spravka o meroprijatijah na slucai oblavlenica Finlandii na voennom polozenii. Ministerineuvoston päätös 17.1.1910 (tietysti vanhaa lukua) KKK 1913, I osasto, akti 1-4, VA (eli Kansallisarkistosta löytynee).

Näyttää nyt siltä, että toteutettu on, oheinen kuva todistaa. Poikkesiko 1912-1913 versio paljonkin 1910 versiosta ei ole tiedossa.
kuva 03.11.2017 16:13 Kurt Ristniemi  
  Mihin perustuukaan ajatus, että kuljetus vuonna 1912 olisi tapahtunut pääosin raitioteitä pitkin?

Ehkäpä vuonna 1912 hyvinkin oli vielä käytettävissä tuo vuonna 1910 rakennettu välikaikainen yhdysrata, joka oli rakennettu pölkkyineen ja kiskoineen Pietarin kaduille. Tuskin venäläisten halu joukkojen nopeaan rautateitse tapahtuvaan siirtoon oli tällä välin haihtunut.
kuva 03.11.2017 15:40 Jussi Tepponen  
  Voisikohan tuo vasemman puoleinen nainen olla Miina Sillanpää? Hieman on saman näköinen ja seisoo jotenkin niin ylväästi tuossa päätysillalla.
Silloin tuo kuvausvuosi voisi olla esim 1919, jolloin hänet valittiin kolmannen kerran kansanedustajaksi. Tuo vaunun pellitys sopisi vielä siihen ajankohtaan ja myös nuo 1910-lukua modernimmat vaatteet ja virkapuku.
kuva 03.11.2017 15:30 Erkki Nuutio  
  Keisari päätti 30.9.09 väliaikaismääräyksistä koskien SVR:n alistamista Venäjän kulkulaitosministeriön valvontaan.
Venäjän väliaikainen hallitus kumosi tämän ja muut Nikolai II:n laittomat määräykset 3.7.17.
Tuskin Venäjä noteerasi pitäjänmäkien kaltaisia asioita (terroriteosta ei ollut kyse), muuten sen olisi pitänyt alistaa Venäjän rautatiet Suomen senaatin valvontaan.
kuva 03.11.2017 15:15 Erkki Nuutio  
  Tässä vakuuttava todiste henkilö- ja tavarajunien veturien siistitystä ulkonäöstä menneinä aikoina.
Menneitä aikoja riitti pääosin 100 vuotta, edes sotavuodet eivät muodostaneet poikkeusta.