|
|
16.09.2017 10:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Olisikin aika erikoista, jos hallintorakennuksen edustalla olisi ollut kaasuvalaisimia, kun hallintorakennuksen pihalla oli hallintorakennuksen kanssa samaan aikaan rakennettu sähkösentraali tuottamassa sähköä koko rakennuskompleksille. Toisaalta, jos valaisin on Helsingin kaupungin katuvalaisin, niin kukapa tietää: Kaasun käyttö Helsingin katuvalaistuksessa kun päättyi lopullisesti vasta vuonna 1941. - On kai kuitenkin aika lailla epätodennäköistä, että massiivisen rakennustyömaan yhteydessä olsi enää asennettu kaasuvalaistusta? |
||||
|
|
16.09.2017 01:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Vihjeenä kuva https://vaunut.org/kuva/122165 | ||||
|
|
15.09.2017 23:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tommi: voisit. Jos sulla on tietokone käytettävissäsi, tuo onnistuu alle vartissa. Eli anna palaa vaan! | ||||
|
|
15.09.2017 23:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuleekohan Taivalkosken rataa vielä joskus kulkemaan joku juna? | ||||
|
|
15.09.2017 23:01 | Jaakko Pehkonen | ||
| Vielä jos kuvassa olisi juna... Komea kuva! | ||||
|
|
15.09.2017 23:00 | Jaakko Pehkonen | ||
| Komea junarunko! Mukava että Elht on taas liikenteessä. Kyseisessä vaunussa on ilmeisesti myös lelut mukana? | ||||
|
|
15.09.2017 22:29 | Simo Haavisto | ||
| Kaunis näky. | ||||
|
|
15.09.2017 22:13 | Tommi K Hakala | ||
| http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1870-00/sahkovalo.htm | ||||
|
|
15.09.2017 21:58 | Jouni Hytönen | ||
| Kun Kuopion konepaja aloitti Dv12-sarjan korjaukset, ilmestyi rataverkolle tosiaan erikoisilla keulanumeroilla varustettuja mustapuskinpalkkisia yksilöitä. Pieksämäen varikko maalasi samaan aikaan vetureita vielä kolmannella tavalla. :) | ||||
|
|
15.09.2017 21:30 | Heikki Jalonen | ||
| Totta. Mutta oliko se sekään Suomen ensimmäinen sähkövalon kokeilu, on vähän auki. Ravintola Kaisaniemessä kokeiltiin tiedon mukaan jo vuonna 1874 sähköistä "koristevalaistusta" tai "ilotulitusta", mikä se sitten lieneekin. Mutta, kokeilut olivat kokeiluja eivätkä ehkä heti johtaneet sovelluksiin. Kyllä VR:kin sähkövaloa käytti jo viimeistään 1890-luvulla. Mutta, siitä lisää sen asian tutkimuksissa, uuttakin tietoa on kuulemma tulossa. | ||||
|
|
15.09.2017 21:16 | Oskari Kvist | ||
| Tässä menee kyllä täysin käyttökelpoisia vaunuja valitettavasti pilalle. Eikö olisi vähemmän ilkivaltaista säilytyspaikkaa? | ||||
|
|
15.09.2017 21:08 | |||
| Ns. taksipysäkki/asema, jolla on kenties Suomen pisin vapaan taksin tai ylipäätään taksin odotusaika? :D | ||||
|
|
15.09.2017 21:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei SVR/VR suinkaan konservatiivinen ollut sähkövalaistuksen suhteen: Tiettävästi koko Suomen ensimmäinen sähkövalaistuskokeilu tehtiin rautateiden Helsingin konepajalla 10. joulukuuta 1877. | ||||
|
|
15.09.2017 19:45 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tässä olisi karttalinkki hiilijunien lähtöasemalle, melkoisen pitkän matkan ovat tehneet! https://www.google.fi/maps/place/Linevo/@54.4525651,83.3120133,10777m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x42de37e2c7217201:0x2dc3ddfda027644c!8m2!3d54.4388999!4d83.3548996 |
||||
|
|
15.09.2017 19:33 | Heikki Jalonen | ||
| Aivan! Tämä on melkein se kuuluisa "manuaalinen kaivinkone". Sellainen, jonka puikkoihin armeijassa pääsi, kun kysyttiin oliko alokkaiden joukossa vapaaehtoista kaivinkoneen kuljettajaa... | ||||
|
|
15.09.2017 19:29 | Heikki Jalonen | ||
| Olisikohan tuo koirakuljettimen kuuppa oikealla kuitenkin sitä varten, että sen avulla sekoittimeen nostetaan sora ja sementti. Määrät joko mitataan kuupassa olevalla asteikolla tai lapiolliset laskien. Ainemäärän ollessa oikea kuuppa vedetään ylös tuolla vajeri+vinssi-nostimella ja sisältö kipataan sekoittimen kitaan. Vinssikelan alla näkyy kylpyammeen kaltainen allas. Luultavasti se on veden annostelu/mittasäiliö, josta satsin suuruuden edellyttämä vesimäärä lasketaan sekoittimeen. Kaikki ainesosat listään siis mitattuna, eikä näppituntumalla miten sattuu. Laatubetonin ehdoton edellytys. Sekoitin näyttää olevan pakkosekoitin-tyyppiä. Sellaisessa on kaksi vastakkain pyörivää sekoitinakselia, joiden lavat varsinaisesti sekoittavat massan. Akseleita yhdistävä hammaspyöräpari on etualan koteloinnin alla. Vasemman kotelon kanteen on nivelöity sekoittimen laskuluukun vipu. Lapiomiesten välissä näkyy kantoaisoilla varustettu purtilo. Sillä varmaan tuotiin tarvittava sementti paikalle, jostain lähellä olevasta katetusta varastosta, ehkä rautatievaunusta, jossa sementti oli suojassa sateelta. Etualan laatikossa puolestaan on luultavasti massaan lisättävää täytesoraa tai mursketta. Sekoituksen jälkeen valmis massa lasketaan sekoittimen alla olevaan kuuppaan ja viedään lähelle valukohdetta kuuppavaunulla. Valukohteessa joko nosturi nostaa kuupan muotille ja valu suoritetaan. Vaihtoehtoisesti, massa siirretään lapiopelissa valukohteen lähellä kottikärryihin, joilla massa viedään sitten valulle. Muistikuvani mukaan myös Lokomo tai Tampella tekivät tämän tyyppisiä betoninsekoittimia. |
||||
|
|
15.09.2017 19:01 | Heikki Jalonen | ||
| Siinä samassa tolpassa on itse asiassa kaksikin samanlaista riippuvalaisinta, tyypiltään öljykaasuvaloja. Ne toimivat itsenäisesti valopetroolilla eikä niitä ole liitetty ulkopuoliseen kaasuverkkoon. Syynä luultavasti se, että nuo lamput olivat VR:n vastuulla eikä kaupungin. Samanlaisia oli aikoinaan monilla muillakin asemilla ja VR:n laitoksilla, ympäri sähkötöntä ja kaasutonta Suomenmaata. 1920-luvulla oli toki mahdollista, että ne olisi jo sähköistetty; mutta "luotettavaksi todetun mallin" muuttaminen oli tietenkin (varsinkin VR:llä) isomman kynnyksen takana. Sähkö oli sentään vielä vähän epäilyttävä uutuus, vasta noin neljänkymmenen vuoden luotettavuushistorialla tuolloin. Samanlaisia lamppuja jokainen voi käydä itsekin tutkiskelemassa, Tampereella. Pikilinna-pubin katossa niitä roikkuu kaksikin kappaletta. Niissä on tosin jo ennakkoluulottomasti siirrytty sähkövalaisuun. Ehkäpä Tampereella sähkövalosta alkaa jo olla riittävän pitkä kokemus luottamuksen syntymiseksi. Pitää vain nostaa katse ylös laipioon eikä vain tuijotella tuopposta. Toki, Pikilinnassa laipio on korkealla; mutta savu on jo sen verran hälventynyt että detaljit paljastuvat... GIMP on tosiaan vähän omanlaisensa käyttää. Joka Shoppia käyttää, ei välttämättä siitä pidä. Eikä tarvitsekaan, Shoppi on ehkä kuitenkin parempi. Jolla koneessaan on Akkuna ja Shoppi, hoitaa hommat sillä ainakin yhtä hyvin. |
||||
|
|
15.09.2017 18:14 | Erkki Nuutio | ||
| Luulisin että se on sähköistetty entinen kaasulamppu. Ehkä katuvalot sisältyivät Saaris-kokonaisuuteen, eikä niitä ainakaan heti korvattu mitäänsanomattomilla lamppupylväillä. | ||||
|
|
15.09.2017 18:09 | Erkki Nuutio | ||
| Raitsikan häiriköivät pysäkkirakennelmat pilaavat nykyään aseman Kaivokadun puoleisen julkisivun ja sisäänkäynnin monumentaalisuutta. | ||||
|
|
15.09.2017 18:03 | Erkki Nuutio | ||
| Neljä teräspyörää suurehkolla raideleveydellä, mutta raidetta ei taida olla. Rillirata sensijaan näkyy. Sillä on kuuppavaunun alusta, mutta onko itse kuuppa juuri nostettuna sisällön kippaamiseksi koneeseen? Valmista betonilitkua saatiin kaiketi kippaamalla oikean sivun kaltevan radan kuuppaa? |
||||
|
|
15.09.2017 17:47 | Jarkko Korhonen | ||
| Tämän aamun perusteella ilmastointia oli edesautettu roikan päätyoven lasin ja yhden Exän sivulasin kautta. Siitä se lähtee... | ||||
|
|
15.09.2017 17:45 | Erkki Nuutio | ||
| Kaivinkoneeseen verrattuna toiminta on enintään puoliautomaattista, minkä lapiomiehet osoittavat. Koukuttava kuva silti, koukkukin näkyy! Koukutti etenkin kun asuin Bedfordin Cranfieldissä opintovuoden 76/77. Google-haku: Bedford, England, "Grafton crane" tuottaa paljon kiinnostavaa. 1912 mennessä Grafton ehti toimittaa lähes 1500 höyrynosturia. |
||||
|
|
15.09.2017 16:54 | Mikko Ketolainen | ||
| Aamupäivän Vuosaarelainen, eli T53492 näkyi olevan lähdössä matkaan suoraan selluvaraston raiteelta, eikä ratapihalta. Lähtö venyi 10 minuutilla, mutta ehdin ikuistaa sen videolle Suolahden asemalta. | ||||
|
|
15.09.2017 14:01 | Pasi Seljas | ||
| Kalmar DRF 400-450 kurottaja konttitarttujalla. Vekkuli lisälaite erikoisnostoa varten. | ||||
|
|
15.09.2017 12:53 | Pave Saarinen | ||
| Huomasin jotain kuvassa. Siinä on vain yksi katulamppu rautatiehallituksen edessä ja se on vähän omituisen näköinen. Ei kai vaan ole kaasuvalaisin? | ||||
|
|
15.09.2017 12:28 | Pave Saarinen | ||
| Mulla on myös ubuntu ja gimp. Mutta jos näitä kaikkia kokeilee ja käyttää, siinä menee ikä ja terveys! Muuten ihan kivaa. Muuten mikään ei minua ärsytä niin paljoa kuin SA-kuvien julkaisut sanomalehdissä ja nettilehdissä. Ne kuvat lätkäistään sinne ilman mitään käsittelyä. Sen verran olen kokeillut SA-kuvia, jotta tiedän, että niistä saa usein pienellä käsittelyllä tosi kelvollisia kuvia. Arkistot ovat täynnä raakaskannauksia valokuvista. Ne pitää käsitellä. Erityisesti mv-kuvien ja negojen skannaus ja käsittely on kiitollista puuhaa. Vanhoista ylivalottuneista 6x9 kuvista saa usein varsin hyviä tuloksia. Värikuvien käsittelyssä pitää olla hyvin varovainen. | ||||
|
|
15.09.2017 12:10 | Heikki Jalonen | ||
| Kuva on ajalta ennen kinofilmikameroiden "kätevää" aikakautta, kuvattu siis luultavimmin rulla-6x6:lle tai vastaavalle. Kamera voisi olla tietenkin Näpsä-Brownie (Kodak Brownie) tai jokin sen monista kopioista. Paven huomio pystylinjojen täsmällisyydestä puhuu kuitenkin vähän sitä vastaan, nuo halvat Näpsät eivät olleet kuvanlaadustaan kovinkaan kuuluisia... Ehkäpä kuva onkin otettu jollain Klamottella eli taittuvalla paljekameralla, aikansa tavallisella matkakameralla? Niitähän oli tarjolla heti vuosisadan alusta monien valmistajien tekeminä. Ne olivat yleensä varsin laadukkaita varsinkin optiikan osalta, useimmat saksalaista tekoa ja hyvin yleisiä myös meillä. Paljekameroissahan oli useimmiten aika pitkä ja säädettävä polttoväli, jolloin suorat linjat eivät kovin pahasti vääristy vaikka kallistusta ei ollutkaan. Ja tuossa kuvassa aukko vieläpä pienellä, koska kävelymieskin on epäterävä. Kieltolain aikana ja poliisin läsnäollessa henkilö ei tietenkään voi olla epäselvä, ei mitenkään... Pieni aukko auttaa muotojen pitämisessä. Spekuloidaanpas vielä lisää. Etualan hattupäinen herrasmies saattaa jopa olla kuvaajan matkaseuraa, ehkäpä he ovat tulleet junalla kaukaisesta Wiipurista pääkaupunkivisiitille? Ehkä kuvaaja on jättänyt oman (raskaan, tietysti, onhan siinä varmistusvyökin) matkalaukkunsa tuohon portaalle, mentyään ottamaan valokuvaa (melko kauas, pitkä polttoväli kun oli...) pääportaikon toiseen reunaan. Raskas laukku ei ole kuvakulmaa haeskellessa se mukavin kaveri, useimmat tämänkin foorumin lukijat sen hyvin tietävät. Ehkäpä kuvan ottaja on sitten valmistuttanut kuvat - pääkaupungin viettelyksistä kotiuduttuaan - kotipuolessaan Valovausliike Adamissa. Ja tilannut postikorttiformaattia, jotta voisi mukavasti sopivin välein muistuttaa sukulaisiaan pääkaupunkimatkastaan? Pave: oletko muuten kokeillut lubuntua ja GIMPpiä? Halpaa lystiä ja toimii useimmissa kuvankäsittelytarpeissa riittävän mainiosti. Ainakin oman (surkean) skannerini oksennuksia se siivoaa mitenkuten siedettäviksi. Toisinaan. |
||||
|
|
15.09.2017 10:53 | Pave Saarinen | ||
| Näkyy kustantaja olleen Valokuvausliike Adam Viipurissa. Oheisesta linkistä löytyy lisää tietoja valokuvausalan kilpilusta Viipurissa ja Muualla Suomessa. http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/images/stories/kuka-kuvasi/viipurilaiset%20kuvaajat%20ja%20kuvaamot%201900-1940.pdf Kuvaajan elämä ei ollut helppoa. Itseoppineista kaikki kuitenkin kehittyivät. Skannaaminen originaalista on taitolaji ja usein tarvitsee , tai aina, kuvan käsittelyä. W kympissä on pikatoiminto valokuva, jossa kuvaa voi muokata. Mielestäni varsin käyttökelpoinen, suorastaan erinomainen omissa rajoissaan. Ei se kuvakäsittelyohjelmia korvaa, mutta on nopea ja erinomainen lisä ohjemarepertuaariin. Myös näytöt ovat valitettavasti kaikki erilaisia asetuksineen. Ko. kuvan pystysuorat linjat ovat hyvin yhdensuuntaiset, joten arvelen kuitenkin ammattilaiskameraa käytetyn, sellaista jossa voi kallistuvat linjat oikaista, siis palkkikameraa tai sinne päin. |
||||
|
|
15.09.2017 10:18 | Pasi Utriainen | ||
| Tuhoamisoperaation seuraava vaihe lienee tuleen tuikkaus. | ||||
|
|
15.09.2017 10:15 | Pasi Utriainen | ||
| Parhaimmillaan asfalttia on ollut vanhoja teitä purettaessa liki 50 cm. Nykyisten valtateiden päällysteet eivät enää pääse niin paksuiksi, koska uusiopintaus tehdään uuden asfalttikerroksen sijaan yleensä remix-menetelmällä, joka pitkässä juoksussa vain ohentaa pintaa. Näistä näkee hyvin asfalttimassan koostumuksen muutokset ajan saatossa. Alimpana voi olla vaikka 60 vuotta vanha öljysorapinta. |
||||
|
|
15.09.2017 09:21 | Tommi K Hakala | ||
| Voiskohan joku välittää näitä kuvia Bernerin sähköpostiin, luulisi omistajatahoa kiinnostavan Tälläinen touhu... | ||||
|
|
15.09.2017 08:44 | Juhani Suntioinen | ||
| Tällä "kansalaiset" varmistavat, että kalusto pysyy omistajansa hallinnassa. Onkohan Joensuussa kalusto paremmassa turvassa?. | ||||
|
|
15.09.2017 08:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä siellä kuule on jo yhdessä vaunussa ikkunailmastointi :) Oli jo heti seuraavana päivänä vaunujen saavuttua. | ||||
|
|
15.09.2017 07:49 | Jussi Laitila | ||
| https://mining.sandvik.com/en/products/equipment/underground-loading-and-hauling/underground-trucks/th663 | ||||
|
|
15.09.2017 07:36 | Jussi Laitila | ||
| Aika paksuilta näyttäis nuo sidotut kerrokset olleen vanhassa 6-tiessä. | ||||
|
|
15.09.2017 05:52 | Pave Saarinen | ||
| Kuvassa on kansallisomaisuutta esitelty hienosto, asema ja teatteri. Kohtahan entisestä rautatiehallituksen tilasta tulee hotelli. Vanerikapsekissa saattaa olla pirtua. Kuvassa on jännittävä tilanne. | ||||
|
|
15.09.2017 00:00 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Näissä kolmessa kuvassa voi vetureiden yksityiskohdissa havaita jonkinlaista remmin luistamista. 2559:ssä on oudosti maalattu numero, 1805:ssä ei-alkuperäisyyksiä numeroissa sekä alakerran maalauksissa. 1978:n raita on kierossa. Toki tuo Jounin viittaama "kermankeltainen" on myös terminä nostalgiaa, sillä nykyaikainen laitosvalmisteinen kerma on käytännössä valkoista. | ||||
|
|
14.09.2017 23:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Kortin saajan nuoremmat siskot ovat lähettäneet onnittelut. Kieli on monelle tuttu: "Kontin kieli"! Ei mitään erityistä. Heikki on varmaan oikeassa, kyse on tuskin ammatikuvaajasta. "Adam" lienee "Valokuvaustarpeisto Adam, omist. I. P. Mouritzen, Karjalank. 10 puh. 1011." | ||||
|
|
14.09.2017 22:46 | Simo Haavisto | ||
| Upeasti raitarimoitetut istuimet, kuin Jumbossa ikään. | ||||
|
|
14.09.2017 22:45 | Simo Haavisto | ||
| Aika järeä lämmityslaitekin, hyvä vain toki. | ||||
|
|
14.09.2017 21:30 | Simo Virtanen | ||
| "Postirekallakin" on tässä kuvassa enemmän sympoliikkaa kuin ensivaikutelma antaisi olettaa. Kyseessähän on tukevasti rautateissä historiansa omaavan Pohjolan Liikenteen ja sittemmin VR-Transpointin rekasta. Sen oikean postin kanssa tuolla rekalla ei ole tekemistä muuten kuin uudelleen nimetyt valtion kumipyöräfirmojen nimi. |
||||
|
|
14.09.2017 20:32 | Osku Reinikka | ||
| Mikähän tämän nykytilanne on? | ||||
|
|
14.09.2017 19:32 | Mikko Nyman | ||
| Pave: mihinkäs kuvat ovat hävinneet mainioilta rautatiehistoria.blogspot.fi-sivuiltasi? | ||||
|
|
14.09.2017 18:16 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuvassa kaikki "maamerkit" ovat kyllä osanneet piiloutua kuvaajalta mainiosti. Pommisorvaamo savuverhon taakse, Pasilan asema (ehkä) puun taakse, päärata lumen keskelle, vanha silta joka meni konepajan ja satamaradan ylitse muuten vaan maisemaan (sillä oli joku nimikin?), Porkkanahallit kuva-alan vasemmalle puolelle ("kaarihalli" diisselin takana näyttää aika pieneltä, onko joku tavaravaunu?) ja Paven käymä kansakoulukin on häveliäästi kuva-alan oikealla puolella. Itä-Pasilan kalliot myös näyttävät kuvassa luonnottoman korkeilta, niitä on kai louhittu myöhemmin ankaralla kädellä?. Veturitallien muoto ja sijainti kyllä kertovat totuuden, kuin myös alareunan rakennelmat. | ||||
|
|
14.09.2017 17:24 | Tuomas Pätäri | ||
| Mahtavia kuvia Koverharin putkijunasta, kiitos näistä. Näyttävää ja erilaista liikennettä kunnon dieselveturoinnilla. Sarja myös muistuttaa minua siitä, että tätähän piti itsekin käydä kesällä kuvaamassa. Syksyllä kyllä otin yhden kuvan tylsemmästä paluujunasta. Pitäisiköhän ensi yönä herätä aikaisin? Valoa ei vain taida enää olla ihan näin paljoa.. :) | ||||
|
|
14.09.2017 16:44 | Marko Vornanen | ||
| Tuolloin tuli käytyä useita kertoja Kuopion konepajalla mutta eipä silloin ollut kännykameroita eikä pieneen mieleen tullut pyytää ketään kuvaamaan reissuja. Oli vain niin mahtavaa päästä isäni mukana konepajalle vierailulle. | ||||
|
|
14.09.2017 15:14 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä vaalea väri on melko lähellä valkoista kuten Rautatiemuseon Dv16 2026:ssa. Jossain välissä värisävy ilmeisesti muuttui kerman suuntaan, kun nyt tämä vaikuttaa silmään jopa aavistuksen oudolta. Muistikuvat 30 vuoden takaa alkavat pahemman kerran haalistua. :) | ||||
|
|
14.09.2017 14:14 | Pave Saarinen | ||
| Toralinnan kattoluukusta ilmeisesti kuvattu. Sorvaamo jää savun suojaan ja pääradan raiteet ovat tallin katon tasalla. Ilmeisesti lättä osittain näkyy konttorirakennuksen sivussa. | ||||
|
|
14.09.2017 13:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Oi! Todella hieno kuva! | ||||
|
|
14.09.2017 13:03 | Riku Outinen | ||
| Paljonkohan vielä vanhoja VEKkejä on hommissa? Lyhyen laskuopin mukaan nuorimmatkin kasarilla valmistuneet vekit saavuttavat parin vuoden sisään 55 vuoden iän. Toinen kysymys on sitten että paljon heitä on jatkanut tuon alimman iän ohi hommissa. | ||||
|
|
14.09.2017 12:25 | Heikki Jalonen | ||
| Ehkä tuossa taustalla ei tapahdu mitään sen dramaattisempaa, kuin että matkustajat ovat juuri poistumassa auton takaistuimelta. Auto saattaisi olla jopa helsinkiläinen taksi, avoautona tietenkin Luokkaa II. Auton merkki on vähän vaikea haamuilla, mutta se voisi olla joko 1927-28 Chrysler tai saman ikäinen Fiat (malli ehkä 507). Jälkimmäisessä olisi logiikkaa: tuon ajan Fiatissa ohjaus oli oikealla ja siten matkustajien oli helpompi kulkea vasemmalle puolelle jossa kuljettaja ei ollut tiellä. Juuri sinnepäin nuo herrat tuossa kuvassa näyttäisivät nojailevan. Mistään SF-elokuvan still-kuvasta tai vastaavasta ammattilaiskuvasta tuskin on kyse, kuvan laatu ei ole sellaista tasoa kuin niissä poikkeuksetta oli tapana. Tulihan ammattikovaajallakin toki susia ja hukkalaukauksia, mutta ne päätyivät poikkeuksetta kehittämön roskikseen. Ammattilaisen maine olisi susista kärsinyt. Siksipä veikkaan, että kyseessä on satunnaisen matkailijan tai pääkaupunkilaisen alkuasukkaan ottama amatööriotos. On myös mahdollista, että kyseessä on jokin aikansa paparazzi (mutta vähän hätäinen ehkä), odottamassa jotain arvovierasta (kuten presidenttiä) saapuvaksi linssin ulottuville? |
||||