|
|
18.09.2017 01:28 | Mika T. Polamo | ||
| Kyl' maar. Varsin asjallisen nostalginen kokonaisuus. Tällaisia wanhemmiksi väitettäessä jäisin ihmettelemään vain punaista viirua neljännessä vaunussa ja sitä miten näitä fotaillessa 42 veturisesta sarjasta nokalle kohdalleni jälleen osui 2216. Taitaa olla koko sarja numeroitu samalla numerolla. | ||||
|
|
18.09.2017 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Hannulta, mutta yleisemmin raiteelle 5 saapuivat pikajunat Riihimäelle idän suunnasta (kuten näköjään tämäkin). Mikähän lienee ollut viimeisin idän suunnan pikajunapari, joka ajettiin Hr12-vedolla (en muuten itsekkään tiedä vastausta, mutta jos joku muistaisi)? | ||||
|
|
17.09.2017 23:56 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vastaavien ongelmien välttämiseksi paljon parjatussa Iso-Britanniassa jouten oleva kalusto sijoitetaan armeijan varikoille yms. vartioinnin alaisille alueille. | ||||
|
|
17.09.2017 23:51 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuota noin joo... rikkoutunut ikkuna päästää niin paljon vettä vaunuun, että sen puurakenteet ja istuimet ovat jo piloilla. Kaiken uusimisen hinta on nopeasti kymmeniä tuhansia euroja per vaunu. Voidaan siis puhua miljoonien eurojen vahingoista, jotka on VR:n nykyinen johto tuottamuksellisesti ja tarkoituksella aiheuttanut. Kyse ei ole vain pintavaurioista tässä tapauksessa. | ||||
|
|
17.09.2017 23:32 | Vesa Höijer | ||
| Pintavauroita nuo kuitenkin ovat. Kallista korjata, muttei mahdotonta. | ||||
|
|
17.09.2017 22:51 | Kari Kuusela | ||
| Kuvattu Santavuoren näkötornista? | ||||
|
|
17.09.2017 22:50 | Panu Breilin | ||
| Nykarlebyvyer.nu-sivustolta löytyy vanha kuva, missä tosiaan rakennuksen läntinen osa puuttuu: http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/kortindi/LR/LR_F/Lrfv054s.htm Rakennus on ilmeisesti purettu joko 1986 tai 1987: http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/hus/stations.htm | ||||
|
|
17.09.2017 22:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Tuntemissani vanhoissa kuvissa ei ole avokuistia, eikä läntistä poikkiharja-osaakaan. Ehkä joku tietää rakennuksen historiaa. | ||||
|
|
17.09.2017 21:56 | Petri P. Pentikäinen | ||
| H.E. otti yhteyttä. Miltei kuiskaten hän kehotti aktiivisia kansalaisdetektiivejä tutkimaan sitä, onko vaunujen tuhotyöstä tehty rikosilmoitusta. | ||||
|
Kuvasarja: 'Helsingin uusi asematalo' |
17.09.2017 21:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos mielenkiintoisista kuvista! | ||||
|
|
17.09.2017 21:42 | Ari Palin | ||
| Tuo on hieman Platformskjul-rakennuksen oloinen. Onkohan siinä ollut alun perin avokuisti? | ||||
|
|
17.09.2017 21:29 | Jouni Halinen | ||
| Joo ei oo niitä rypytettyjä valkoisia yhden desin pahvimukeja. | ||||
|
|
17.09.2017 21:20 | Ari Palin | ||
| Mannerheimintien vanhan nimen tiesinkin, mutta kiitos noiden muiden katujen historiatiedoista. Toki arvasin, ettei Postikatu ollut vielä Postikatu, koska Postitalo tosiaan valmistui vasta vuonna 1938. Keskuskadusta historiasta ei sen sijaan ollut mitään käsitystä. Wikipediasta löytyy kuva Hakasalmenkadusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskuskatu_(Helsinki)#/media/File:Hakasalmenkatu.jpg. Kadun toisessa päässä lienee suoran kulun Espalle estäneeseen kortteliin kuulunut rakennus Aleksanterinkadun eteläreunassa. Kuvan perusteella Hakasalmenkadulla olisi ollut raitiotiekin ainakin 1920-luvun alussa, mutta Saarisen suunnitelmasta poiketen yksiraiteisena. Toki raide on voinut olla siinä jo ennen Saarisen suunnitelmaakin, jolloin suunnitelma olisi sisältänyt toisen raiteen lisäämisen. |
||||
|
|
17.09.2017 20:53 | Tero Hyvärinen | ||
| Junasta en osaa paljon sanoa, mutta kiintoisa tämä pohjalainen vaaramaisema... | ||||
|
|
17.09.2017 20:51 | Tapio Nikula | ||
| Eikös tuossa pullossa ole VR:n uudempi logo, joka otettiin käyttöön parikymmentä vuotta sodan jälkeen. Ei siis Marski tuosta pullosta juonut. | ||||
|
|
17.09.2017 20:17 | Jouni Halinen | ||
| Sen verran on pakko kysyä tietämättömän, että ovatko näiden vaunujen paskahuusit mallia "toimii kuin junan vessa" (eli radanvarret lannoittavaa mallia) vai täyttävätkö ne nykyiset tiukat viemäröintimääräykset, jotka huusit eivät kylläkään aina toimi kuin "junan vessa". Suurin syyhän tähän on tietenkin vessojen ohjeiden vastainen käyttö, tungetaan pönttöön kaikkea keilapallosta pienempää. Voiko tässä olla syy että nämä vaunut ovat siirretty tulevan kalustopankin "maalausosastolle". | ||||
|
Kuvasarja: 'Helsingin uusi asematalo' |
17.09.2017 16:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Olihan siinä kääntöpöytä, veturitallin edessä. Ks. kuva https://vaunut.org/kuva/122169 Se näkyy myös tuon ajan kartoissa. | ||||
|
Kuvasarja: Putkea Koverhariin |
17.09.2017 15:48 | Kari Suominen | ||
| Luin aiheesta artikkelin keväällä ja lehtitietojen mukaan ensimmäiset 200 kilometriä putkea päällystetään Venäjällä ja ne kuljetetaan Hankoon junalla. Maaliskuussa Wasco aloitti betonipinnoituksen Suomessa ja sen olisi osaltaan tarkoitus pinnoittaa Hamina Kotkan satamassa sijaitsevassa tehtaassaan lähes puolet koko hankkeessa tarvittavista 200 000 putkesta. @TP : Pojot täältäkin asiallisesta dokumentoinnista ! |
||||
|
Kuvasarja: Putkea Koverhariin |
17.09.2017 15:05 | Pasi Seppälä | ||
| Komean kuvasatsin olet valottanut niukasta valosta huolimatta. Onko tietoa missä nämä putket on pinnoitettu? Mussaloonhan menee pinnoittamattomia putkia pinnoitusta varten. | ||||
|
|
17.09.2017 14:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Käy kyllä, Jarmo! Toisessa poikkiharjassa koristetta ei ole. Ehkä se osa rakennuksesta ei ole rautatien aikainen? | ||||
|
Kuvasarja: 'Helsingin uusi asematalo' |
17.09.2017 14:30 | Risto Sollo | ||
| Olikohan tuossa aseman länsisivulla koskaan kääntöpöytää? | ||||
|
|
17.09.2017 14:29 | Reino Kalliomäki | ||
| Asema avattiin liikenteelle 10.04.1949. Avokuparit ovat oikeasti noin, - jätin roskatkin poistamatta. | ||||
|
|
17.09.2017 14:11 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Vaunut olisivat hyvässä suojassa noin 500 m päässä: https://vaunut.org/kuva/122138?u=1499 Jos vaunut olisi haluttu säilyttää mutta kun, uusia kermankuorijoita ei tänne sovi, yksi kyllä riittää. |
||||
|
|
17.09.2017 14:05 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Käviskö tämä: https://vaunut.org/kuva/78942?paik=Uusikaarlepyy ja tämä https://vaunut.org/kuva/122186?a=1 oikeaksi asemaksi? | ||||
|
|
17.09.2017 12:07 | Markku Knuutti | ||
| Noh , koskas sitte rakennettiin " nykyinen " asema ja makasiini sen viereen ? | ||||
|
|
17.09.2017 11:49 | Kari Suominen | ||
| Tämän kuvan jälkeen otetuissa myöhemmissä kuvissa maalauksen raja on noussut jo kattoon asti https://vaunut.org/kuva/122139?liikp1=2570, joten maalareilla on täytynyt olla mukanaan jonkinlainen telinekin sinne ylettyäkseen. Mielenkiintoinen tuo Jorman näkökulma asiaan, joskin asiasta päättäneiden tahot ovat päätöksensä kaluston sijoittamisesta tehneet varmasti "vilpittömän mielen suojassa" ja tällaisia toimia voidaankin tarkastella vain moraaliselta kannalta kuten Jormakin tekee. Kun tahallisuutta arvioidaan rikosoikeudellisesti, kyse on siitä, mitä teon tekijä on tekohetkellä halunnut saavuttaa tai mieltänyt saavuttavansa. Jos tekijän tarkoituksena on ollut aikaansaada haluttu seuraus, kyse on selkeimmästä tahallisuuden lajista. Lähes yhtä selkeä tilanne on myös se, kun tekijä ei sinänsä ole pyrkinyt saamaan seurausta aikaan, mutta on varmuudella ymmärtänyt näin tapahtuvan. |
||||
|
|
17.09.2017 08:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Keskuskadun suunnitelmassaan (ks. https://vaunut.org/kuva/122187 ) Saarinen on korjannut kiertoliittymäerheensä ja muuttanut Rautatientorin puistoalueen kokonaan jalankulkualueeksi. | ||||
|
|
17.09.2017 08:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuohon aikaan Postikadun nimi oli vielä Kaasutehtaankatu. Postitaloa ei vielä ollut ja posti käsittääkseni toimi rautatieaseman hallintorakennuksessa. Ja Mannerheimintie oli tietenkin vielä Heikinkatu. Keskuskatua ei tuolloin vielä ollut olemassakaan, vaan Rautatieaseman nurkalta Ateneumin vieritse etelään johtava ja Aleksanterinkadulle päättyvä katu oli nimeltään Hakasalmenkatu. Keskuskatu rakennettiin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Ks. kuva https://vaunut.org/kuva/122187 Tuossa kuvassa raitiovaunureitit on suunniteltu taas eri tavalla. |
||||
|
|
17.09.2017 08:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, onpas komea. | ||||
|
|
17.09.2017 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| VR:llä taitaa vieläkin olla voimassa romutus-/hukkaamiskielto (myyntiinhän yhtiö on kieltäytynyt). Varsin nerokkaasti nykyinen johto (nousseet johto-asemaansa Lidl:n kassoilta yms) on keksinyt erinomaisen tavan hankkiutua eroon kalustosta - eipä maallikko moista keinoa voinut kuvitellakkaan. Lyhyehkön neuvonpidon jälkeen löytyi sopiva, vartioimaton paikka vaunukalustolle esim. Turun seudulta, jossa nuoriso pitää huolen vaunujen uudelleen muokkaamisesta - tuskin kukaan tuleva kilpailija "kalustopankista" huolii moista kalustoa itselleen. Sm:t Joensuussa kokenevat tulevaisuudessa vähitellen saman kohtalon. Ei edes Pm:n konepajalle säilöön otettuja Dv12-sarjan vetureita ole "romutettu", ainoastaan vain kaikki vara-osiksi kelpaavat komponentit on varastoitu uusiokäyttöön. Valitettavasti vain museojunissa ei näitä kalustoja näköjään tulevaisuudessa nähtäne. | ||||
|
|
16.09.2017 23:53 | Ari Palin | ||
| Henkilöliikenteen vaihtoyhteys Hangon suuntaan kaipaisi parannusta eli läntistä alikulkua. Itäpäässä on sekä ali- että ylikulku, länsipäässä ei kumpaakaan. Aikoinaan länsipäässä oli laituripolku. Silloin tilanne tosin taisi olla se, että Karjaan keskustaan mennessä joutui tekemään pitemmän kierroksen, koska välilaiturilta ei ollut yhteyttä sillalle. | ||||
|
|
16.09.2017 23:33 | Ari Palin | ||
| Nykyinen raiteiden alkukohdan km-lukema on 0+159. Joskus olen miettinyt, mitäköhän Helsingin aseman km-lukemille olisi tehty, jos muutos olisi ollut toisinpäin eli uudet raiteet olisivat ulottuneet etelämmäksi kuin alkuperäinen nollakohta. Rautateiden km-laskenta on joskus sangen mielenkiintoista. Esimerkiksi Keravalla on km-tolpat 28 ja 29, joilta ei kummaltakaan ole Helsinkiin 28 tai 29 kilometriä (ei edes noin) mitään kautta laskettuna, eikä ole koskaan ollutkaan. |
||||
|
|
16.09.2017 23:30 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä menee junat komeissa maisemissa tällä radalla! | ||||
|
|
16.09.2017 23:04 | Ari Palin | ||
| Raitiotieyhteydet Kaivokadulta on tässä suunniteltu Postikadun kautta Mannerheimintielle ja Keskuskadun kautta Aleksanterikadulle. Nykyinen tilannehan on se, että Mannerheimintielle kuljetaan suoraan Kaivokatua ja Aleksanterinkadulle Mikonkadun kautta. | ||||
|
|
16.09.2017 22:54 | Ari Palin | ||
| Saarinen on näköjään suunnitellut kiertoliittymänkin - noin 80 vuotta ennen kuin niitä alkoi Suomeen enenevässä määrin ilmestyä. :) | ||||
|
|
16.09.2017 22:39 | Joni Jurmu | ||
| Mahdollinen tulevaisuuden kaivosteollisuus varmasti olisi paljon vartijana, eikä haittaa olisi jos tuo Taivalkosken Mustavaaran kaivoskin vielä joskus oikeasti toteutuisi. Itsekin miettinyt, että rata päättyy "kesken", olisi se pitänyt vähintäänkin kuusamoon asti tehdä, ja myöhemmin jatkaa vielä lappiin, mutta mitä reittiä, sitä en osaa sanoa. Jossakin hyvin vanhassa lehtijutussa oli joku laskenut, että jos rata olisi tehty oulusta kuusamoon, pudasjärven ja taivalkosken kautta, se olisi hyvinkin kannattava. Mene ja tiedä. Voi olla että sen lehtijutun aikoihin ei juurikaan ollut henkilöautoliikennettä, ja maantietkin oli mitä oli :P | ||||
|
|
16.09.2017 22:26 | Ari Palin | ||
| Jos Savon radan yöjuna joskus palautettaisiin, olisihan se mielenkiintoinen vaihtoehto jatkaa junan reittiä Kajaanista Kontiomäen ja Taivalkosken kautta Rovaniemelle. Juna siis saapuisi Rovaniemelle idästä päin Kemijärven kautta. Liitos nykyiseen (jo suljettuun) rataan voisi olla jossain Joutsijärven paikkeilla. Taivalkosken ja Kemijärven välillä voisi olla pysähdykset Kuusamossa ja Rukalla. Tällainen rata tosin ei taitaisi olla kannattava, kun kysyntää olisi lähinnä hiihtosesonkina. Paitsi ehkä siinä tapauksessa, jos Itä-Lapin kaivoshankkeet lähtisivät vauhtiin ja näillä kaivannaisilla olisi kysyntää Itä-Suomessa. | ||||
|
|
16.09.2017 22:19 | Jouni Hytönen | ||
| Ihmetyttää kyllä, miksei näitä oikeasti voitu työntää Turun tyhjillään olevaan huoltohalliin. | ||||
|
|
16.09.2017 22:17 | Jouni Hytönen | ||
| Nämä rajoittavat junan nopeuden 160 km/h:iin ja sehän ei tänä päivänä ole muodikasta. Kokonaan kaksikerrosvaunuista koostuvalla junalla voidaan ajaa 200 km/h. Ovilla on portaita, mutta niin on kyllä Pendolinossakin. Ehkä nämä vaativat enemmän kunnossapitoa kuin kaksikerrosvaunut, mene ja tiedä. | ||||
|
Kuvasarja: Olli-Prv tasoristeykset |
16.09.2017 22:12 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole raidevirtapiirejä, vaan samaa tekniikkaa kuin Toijala-Valkeakoski-radan huomiolaitteissa. Huomiolaitteen varoituslogiikka vain ohjaa Porvoon radalla täysiä varoituslaitoksia. Radalla liikkuvassa yksikössä on oltava mukana varoituslaitoksia ohjaava salkku. | ||||
|
|
16.09.2017 21:09 | Joni Jurmu | ||
| Kyllä odottavan aika voi käydä pitkäksi jos tähän jää "taxia" odottamaan :P Kyllähän siinä aikansa ruskaa ihmettelee, mutta viimeistään marras/joulukuussa saattaa pakkanen laittaa toisiin ajatuksiin. | ||||
|
|
16.09.2017 21:06 | Joni Jurmu | ||
| Hienohan se olisi, vaikkapa lättä näissä maisemissa, mutta paljon saa tapahtua asioita tässä maassa, että tästä vielä juna kulkisi. En ole kovinkaan vakuuttunut että sitä ihmettä tulisi tapahtumaan minun aikana, mutta ootastellaan :P | ||||
|
Kuvasarja: Olli-Prv tasoristeykset |
16.09.2017 20:16 | Esko Ampio | ||
| Miksi ei toimisi? Ruosteiset kiskot? Raidevirtapiirien säädöt? Jos rvp:t on. | ||||
|
|
16.09.2017 20:04 | Vesa Höijer | ||
| Miksi nämä vaunut on poistettu liikenteestä? Varmaan se on täällä kerrottu, mutta kertokaa vielä kerran. En ole seurannut keskustelua. | ||||
|
|
16.09.2017 16:50 | Heikki Kannosto | ||
| "Valitettavasti vaunut ovat ulkosäilytyksen aikana päässeet niin huonoon kuntoon ettei niitä enää...", sanoo poliitikko vuonna 2019. | ||||
|
|
16.09.2017 15:56 | Heikki Jalonen | ||
| Olipa niin tai näin, niin nuo valaisimet joka tapauksessa ovat tukholmalaisen Aktiebolaget Lux'in valmistetta olevia öljykaasulyhtyjä, polttoaineenaan fotogeeni eli valopetrooli. Lyhty ei toimi pumpatulla paineella kuten tutut Hasagit tai Petromaxit vaan polttoaineen syöttö on painovoimainen ja juuri siitä johtuu lyhdyn tunnusomainen korkeus. Myös lasikuvun muoto ja aivan erikoisesti yläosassa näkyvä munkkirinkilän muotoinen polttoainesäiliö ovat tuolle Lux-lyhdylle tunnusomaisia. Kuten jo aikaisemmassa kommentissani mainitsin, lyhty on täysin autonominen eikä vaadi kytkentää sähkö- tai kaasuverkkoon. Tankkaaminen ja sytyttäminen/sammuttaminen sen sijaan on tehtävä paikan päällä. Ja juuri sitä varten lyhty on ripustettu pylvääseensä vaijerilla, jonka avulla se voidaan laskea hoidettavaksi maan tasalta. Pylvään rungossa on tätä varten pienet kelavintturit, joiden kampi on tietysti hoitajan hallussa. Lyhdyn yläpuolella näkyy vielä erillinen myrskysuoja, joka estää lyhdyn liian heilumisen tuulessa ja suojaa lyhtyä sateelta. Kuvassa lyhtyä ei ole päivän ajaksi nostettu täysin ylös, jolloin polttoainesäiliö olisi suojan sisällä piilossa. Nestemäisellä polttoaineella toimivalle lyhdylle liika heilahtelu on haitaksi, toisin kuin kaasulla tai sähköllä toimivalle. Sitä on toki mahdotonta tämän kuvan perusteella sanoa, olisiko lyhdyt muutettu sähkökäyttöön. Epäillä sitä kuitenkin sopineee, luultavasti lyhdyt olisi silloin yksinkertaisesti vaihdettu kokonaan. Noina aikoina hyvin varustettuja sähkötarvikepuoteja oli vielä harvakseltaan. Konversiota tietysti puoltaa, jos lyhtymalli nähdään arvokkaaksi juuri sinä ainoana paikkaansa sopivana ja korkeasti kanonisoituna mallina. Samalla järkilogiikalla kuin marmori helsinkiläisen julkisen rakennuksen seinässä... Lyhdyn ylläpitäjä on vielä oma kysymyksensä: paitsi VR tai H:gin Kaupunki, sopassa saattaa kokkina olla vielä myös Raitioetieliikenne. Kaikilla tietenkin omat tapansa hoidella asioita, huolellisesti erilaiset muihin nähden. |
||||
|
|
16.09.2017 15:32 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Helsingin rautatieasema'-kirja kertoo: Tuohon aikaan puupaalu iskettiin maahan yleensä 30 miehen voimalla, mutta asematyömaalla raskaimman työn tekivät höyryjuntat sekä tiettävästi ensimmäisen kerran Suomessa myös sähköjuntta. |
||||
|
|
16.09.2017 14:51 | Pave Saarinen | ||
| Puupaalut juntattiin miesvoimaisella juntalla. Narun päässä oli äijät ja yksi lauloi junttalaulua. 1950-luvun alussa rakennettiin Elannon tavarataloa samaiseen merenpohjaan siinä aika lähellä. Olen silloin nähnyt mieskäyttöisen juntan käytössä ja kuulin myös junttalaulua. Rakennushan on modernin näköinen, mutta käsijunttaa vain käytettiin. | ||||
|
|
16.09.2017 13:12 | Otto Diekmann | ||
| Tässä kuvassa näkyy syy miksi dieselit on se juttu. Kerrassaan hävyttömän kaunis veturi! | ||||
|
|
16.09.2017 10:01 | Vesa Höijer | ||
| Kuten olen ennenkin sanonut, käytöstä pois olevat junat pitäisi säilyttää lukitussa varastossa. Oletteko koskaan nähneet graffitia raitiovaunussa? Tai muuta isompaa ilkivaltaa? | ||||
|
|
16.09.2017 10:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Olisikin aika erikoista, jos hallintorakennuksen edustalla olisi ollut kaasuvalaisimia, kun hallintorakennuksen pihalla oli hallintorakennuksen kanssa samaan aikaan rakennettu sähkösentraali tuottamassa sähköä koko rakennuskompleksille. Toisaalta, jos valaisin on Helsingin kaupungin katuvalaisin, niin kukapa tietää: Kaasun käyttö Helsingin katuvalaistuksessa kun päättyi lopullisesti vasta vuonna 1941. - On kai kuitenkin aika lailla epätodennäköistä, että massiivisen rakennustyömaan yhteydessä olsi enää asennettu kaasuvalaistusta? |
||||