|
|
26.08.2017 08:27 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kuin hieno taulu. Voi katsoa vaikka kuinka monta kertaa. | ||||
|
|
26.08.2017 07:46 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä työmaa kesti perjantaista 11.10.1996 sunnuntaille 13.10.1996. Kuva lienee otettu joko perjantaina tai lauantaina. | ||||
|
|
25.08.2017 23:54 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ainakin Julian mukaan https://julia.dy.fi/timetables?s=1921&d=26.8.2017 Dr13 on junan perässä Vilppulaan asti, mutta minkä takia???? Edit: Jorma ehti ensin. |
||||
|
|
25.08.2017 23:52 | Jorma Toivonen | ||
| Näyttäisi olevan evakkojunan peräpäässä "varmistuksena" Tpe-Vlp välin https://julia.dy.fi/timetables?s=1921&d=26.8.2017 | ||||
|
|
25.08.2017 23:36 | Petri Nummijoki | ||
| Onko Dr13 mukana myös evakkojunassa Vilppulaan asti, kun sen pitäisi olla paluujunan veturina mutta tälle illalle tai huomiselle päivälle ei löydy sille sopivaa aikataulua Tampere-Haapamäki, kuin osuudelle Vilppula-Haapamäki heti evakkojunan perässä? | ||||
|
|
25.08.2017 23:22 | Miko Ojala | ||
| Upea kuva | ||||
|
|
25.08.2017 23:02 | Petri Nummijoki | ||
| Sodan jälkeen oli vuoteen 1950 asti todella köyhää aikaa mutta 1951-1952 oli Korean suhdanne, jolloin myös ajoneuvojen tuontia helpotettiin. Sitten oli pari laihaa vuotta, kunnes 1955-1956 oli taas taloudellisesti parempi kausi. Totta tietysti on, että tavalliselle kansalaiselle länsimaisen henkilöauton hankkiminen oli 50-luvulla vaikeaa mutta jos rahaa oli, kuten autourheilua harrastavalla tuohon aikaan oletettavasti täytyi olla niin kyllä jo 50-luvulla sai länsiautojakin merimiestuontina tai maksamalla itsensä jonotuslistan kärkeen. Suhdetoimintaan kykenevillä saattoi olla muitakin hankintakeinoja. Hyötyajoneuvojen tuonti vapautettiin syksyn 1957 suurdevalvaation yhteydessä ja hyötyajoneuvoiksi laskettiin myös pakettiautot, jonka jälkeen henkilöautojen tuontisäännöstelyä kierrettiin ns. piilofarmareilla eli pakettiautoksi rekisteröidyillä henkilöautoilla. 50-luvun lopulla sai siis länsimaisiakin henkilöautoja jo melko vapaasti, jos tyytyi farmarimalliin. | ||||
|
|
25.08.2017 20:40 | |||
| Juu sellaista juttua olen itsekin hieman kuullut. Todellakin harmin paikka kun ottaa huomioon että näin vanhoja vävlejä ei loppujen lopuksi enää kovin montaa ole jäljellä. Mahtaakohan Valko-Läntinen (Bella)n vävlistä tulla seuraava vanhimman vävlin tittelin hallitsija kun sekin on kuitenkin peräisin vuodelta 1962. | ||||
|
|
25.08.2017 19:37 | Erno Palonheimo | ||
| Käsittääkseni viimeisen kerran kuvassa näkyvän kaltaisella kalustolla ajettiin Eltsussa '48. | ||||
|
|
25.08.2017 19:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Taitaa olla kommentoijat osittain aika nuoria? Poplari ja ylioppilaslakki olivat likipitäen pakollinen miesten univormu vappuna ja kevään tärkeissä tapahtumissa 1950-luvulla. https://www.google.com/search?q=vappu+1950 kuvat Eikä se 1940-luvulla käyttöön tullut poliisin virkalakki minun silmiini lätsähtäneeltä näytä, vaan toki ihan asialliselta koppalakilta: http://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/1941 . Ja junakatsomosta tuossa jo aiemmin totesinkin, että sitä käytettiin ainakin 1940- ja 1950-luvuilla, ehkä jopa 1930-luvulla, joten sitä ei ajoitukseen voi käyttää. Ja 1950-luku oli köyhää aikaa. Valuutta- ja autojen tuontisäännöstelyn tähden autot olivat vanhoja. Myös kilpa-autot. Henkilöautojen tuontisäännöstely kun päättyi vasta vuonna 1962. Vuoden 1948 Eläintarhan ajoja kuvaavassa filmissä näkyvät niin poplarit, valkolakit, poliisin koppalakit kuin rautatievaunukatsomokin (ja katsojien paikalletuonti junalla). Eivätkä ne kilpa-autotkaan kovin moderneja ole. Modernimpia ehkä kuitenkin kuin tässä kuvassa. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/10-elaintarhan-ajoissa-ennatysyleiso Ja koska kaikki nuo mainitsemani asiat filmissä näkyvät, voin hyvinkin laajentaa aika-arviotani 1940-luvulle. ;) |
||||
|
|
25.08.2017 15:13 | Mikko Heino | ||
| Onko tuon Juurikorvesta tuleva ja Kouvolan suuntaan menevä ratakaarre Kouvola Oikoraide- liikennepaikalla? Luulin sen olevan vain Luumäen suunnan kaarre. Kysyy nimim. epätietoinen. | ||||
|
|
25.08.2017 14:48 | Petri Sallinen | ||
| YLEn arkistossa käsitellään Eläintarhan ajoja. Vanhin selostus näyttäisi olevan seitsemänsistä ajoista eli vuodelta 1938. Alussa selostaja toteaa, että "suosittu junakatsomo on juuri ajettu paikoilleen". Junakatsomoa siis kaiketi käytettiin useampana vuonna. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/elaintarhan-ajot-60-vuotta |
||||
|
Kuvasarja: Rautarouva |
25.08.2017 14:46 | Mikko Heino | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/121573?a=1 taitaa Rautarouvan Kotkan radan ylitys näkyä jo piuhoiltaan purettuna. | ||||
|
|
25.08.2017 13:30 | Mikko Herpman | ||
| Sattuukohan missään kohtaa ratikan reitillä, että ajolankoja kiinnitettäisiin vanhoihin trollikan ajojohtojen kannatipylväisiin? | ||||
|
|
25.08.2017 12:07 | Pasi Seljas | ||
| Mitä hyötyä on kiveyksen uusimisesta? | ||||
|
|
25.08.2017 11:23 | Niklas Savinsaari | ||
| Ja aiheen ansiokas kirjatutkielma (ISBN 978-952-5805-11-6) kertoo Raumalle liikennöidyn 1976 - 1985. | ||||
|
|
25.08.2017 10:39 | Hannu Peltola | ||
| Autojen perusteella tuntuisi selvältä, että kuva on vuoden 1932 kilpailusta. Kuvan etualalla oleva koppalakkiherra voisi olla poliisi. Poliisin verkkosivujen perusteella vuoden 1923 virkapukuun kuului kuvan kaltainen koppalakki, mutta seuraavassa virkapuvussa vuodelta 1941 lakki on lässähtäneempi: http://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/1923 Kuvassa on myös useita valkolakkisia herrasmiehiä. Päähine lienee ylioppilaslakki ja olen ollut siinä uskossa, että ylioppilaslakkien käyttö yleispäähineenä hiipui jo ennen sotia? |
||||
|
|
25.08.2017 09:22 | Petri Nummijoki | ||
| Jossain vaiheessa alaratapihalle johtavien raiteiden penkereelle rakennettiin puiset penkit. Näkyvät esim. Rantarata-kirjan sivun 13 kuvassa vuodelta 1957. Niiden kai pitäisi näkyä tässä kuvassa, jos ovat jo olemassa vai onko kuvan rajaus sellainen, että jäisivät juuri kuvan ulkopuolelle? Kuvassa tosiaan myös autot ja vaunut ovat silmiinpistävän vanhoja. Vaikka 50-luvulla olisi jonkinlainen museoautojen luokka järjestettykin niin olisiko pula-aikojen yli voinut säilyä tämmöisiä autoja ilman, että olisivat päätyneet varaosiksi tai muutettu vaikka traktoreiksi? Jos joku olisi moisen aarteen onnistunut silti säilyttämään niin raaskisiko omistaja rääkätä sitä vielä kilpa-ajoissakin? |
||||
|
|
25.08.2017 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Dm8-9 junien kierto kesäkaudelta 1979 mukaan kierrossa on ollut 141-553-556-142 perjantaista sunnuntaisin. Eli ainakin tällöin on ajettu Raumalle säännöllisesti Dm8-9 junilla. | ||||
|
|
25.08.2017 08:00 | Jukka Pitkänen | ||
| Hyvä kun kävit kuvaamassa näitä. Itse mietin että lähtisikö kameran kanssa sinne, mutta onneksi ehdit ensin. Toivottavasti näille vielä käyttöä löytyisi. | ||||
|
|
25.08.2017 07:45 | Esko Maasalo | ||
| Kävin lomalla Örössä, missä vielä on jäljellä kaksi vastaavaa Obuhovin tykkitehtaan valmistamaa (1914,1915) torneissaan ja kaksi varaputkea ulkona telineissään. Painoa putkella on kunnioitettavat 50 t ja niiden siirtelyä sekä muuta huoltoa varten oli saarella aikoinaan 750 mm kapearaiteista rataa 4,2 km sekä ainakin kaksi eri höyryveturia. Tykin kantama oli yli 30 km ja ballistisella kranaatilla jopa 40 km. | ||||
|
|
25.08.2017 07:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Niinkuin on todettu jo pariin kertaan: Aikaisin mahdollinen vuosi on 1932, jolloin Eläintarhassa ajettiin ensimmäisen kerran. Selasin Finnan kuvia: Rautatievaunuja näkyy olleen katsomona ainakin sekä 1940- että 1950-luvulla. Jonkun kuvan arvioajan mukaan jopa 1930-luvulla. Niinpä rautatievaunukatsomo ei lainkaan auta ajoittamisessa. Ihan niinkuin ei auta vuonna 1915 valmistunut Eläintarhan kansakoulukaan, joka oli olemassa jokaikisenä Eläintarhanajojen vuonna 1932-1963. Radan toisella puolella, Alppipuiston takana, Viipurinkatu 31:ssä on 5-kerroksinen kerrostalo, joka on rakennettu vuonna 1941. Jos se oli olemassa kuvaa otettaessa, niin näkyisikö se kuvassa: Osuisiko se kuva-alaan ja olisiko se riittävän korkea näkyäkseen radan yli Eläintarhan kansakoulun tavoin? Ajoitusapuna kiinnittäisin huomion - autojen lisäksi - katsojien kevätmuotiin. 1930-lukua se ei nähdäkseni ainakaan ole. Lähinnä se mielestäni on 1950-lukua. |
||||
|
|
25.08.2017 07:21 | Pave Saarinen | ||
| Ainakin 1915 jälkeen.Toinen peruste on yläraiteiden valmistuminen, noin 1930. Yläraiteiden ainakin penger on jo näkyvissä kuvassa. | ||||
|
|
25.08.2017 06:37 | Juhana Nordlund | ||
| Vuosi 1981 on mielestäni mahdollinen. Jopa niinkin myöhään on joissakin Dv12:issa ollut etupään merkit eli ne kuuluisat tikkarit. Itselläni on kuva 2719:stä tikkareineen päiväyksellä 10.7.1981. Tuohon aikaan kyseiset merkit olivat ilman muuta jo harvinaisia. Minäkin annan suuren arvon vorgilaisten valtavalle liikennevälineasiantuntemukselle. Ja pidän rikkautena sitä, että näissä kuvissa näkyy varsinaisen rautatieaiheen lisäksi paljon muutakin - vaikkapa nyt sitten autoja. |
||||
|
|
25.08.2017 05:54 | Pave Saarinen | ||
| Kuvassa on eltsun kansakoulu taustalla. Rakennettu 1915. Vanha kansikseni. Lähteitä: Lukuvuonna 1916-1917 kuusi koulurakennusta oli jo luovutettu armeijalle. Yksi niistä oli Eläintarhan kansakoulu, joka valmistui ja otettiin koulukäyttöön jonkin verran keskeneräisenä marraskuussa 1915, mutta 1916 maaliskuussa se jouduttiin luovuttamaan sotilasmajoitukseen. https://www.wetterstrand.fi/tag/elaintarhan-kansakoulu/ Karl Adam Nils Gabriel Hård af Segerstad (28. tammikuuta 1873 Helsinki – 22. lokakuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka toimi Helsingin ensimmäisenä kaupunginarkkitehtina 1907–1921. Töitä mm. Eläintarhan koulu (1915) https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_H%C3%A5rd_af_Segerstad |
||||
|
|
25.08.2017 00:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kumpi sapettaa enemmän? Se, että romutetaan nyt vaiko vähän myöhemmin? | ||||
|
|
24.08.2017 23:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Löysin mielestäni tilanteesta värikuvan, arvelen alkuperäisen ajoitukseni vääräksi. Kuvassa (kuvissa) näkyy sama Dv12-pari: https://vaunut.org/kuva/121613 . Hämmästyttää tuo autojen tuntemus, mutta sen tiedän, että myin Dacian ennen kesää 1982. Rakkineen vähiä hyviä puolia oli ns. "huonon tien alusta". Tässä kuvassa muuten näkyy vielä vesiviskuri! | ||||
|
|
24.08.2017 23:26 | Heikki Jalonen | ||
| 2722 on vielä etupään merkit paikallaan. Missä vaiheessa tikkarit lipaistiin pois? Taaemmassa veturissa niitä ei nimittäin enää ole. Tuon arvoitus-auton maski on turhan takakeno ollakseen Granada, aikaikkunaan sopivissa Saranoissa maski oli jöpykän pysty. Ja kromipuskuria olisi näkyvillä. Mitsu Lancer G2 olisi ihan mahdollinen, mutta vasta vuodesta 1979 lähtien. Siten, aikadilataatio Reinon ilmoitukseen olisi jo 4 vuotta. Olisikohan hän niin paljoa erehtynyt? Mutta tuo vaalea mysteeripaku: entäs jos se ei sittenkään ole MB Kuljetin Uusi (TN) vaan Volkswagen LT gen 1? Joka tuli Suomessa saataville jo vuonna 1975. Tuo etuoven ikkunan alalinja sen kertoisi, jos ihan varmasti voisi nähdä. MB:ssä viisto, eteenpäin hieman laskeva. VW:ssä vaakasuora. Hämäävä on kuva sillä kohdalla, jokin varjo häiritsee siinä ehkä? Niin tai näin, kiva kuva ja jännää tutkimisen aihetta antava! Ja Raumalta. Juuri sinne tein viimeisen VR:n normaalivuorolla tekemäni lättämatkan, Kokemäeltä marraskuussa 1987. Luullakseni Lätän liikut siellä(kin) loppuivat seuraavan aikataulukauden vaihteeseen tammikuussa 1988. |
||||
|
|
24.08.2017 23:18 | Kari Huuva | ||
| Itsellä tieto, että tarkoitus olla ihan pysyvä kuljetus. Tämä ehkä joku erä vain. | ||||
|
|
24.08.2017 23:06 | Teemu Saukkonen | ||
| Onkos liikenteelle tullut jatkoa? Tämä oli viimeinen tiedossa oleva kulkupäivä silloin kun liput ostin. | ||||
|
|
24.08.2017 23:06 | Jyrki Talvi | ||
| Irstas näky sapettaa suoraan sanottuna yhteistä verovaroin hankittua omaisuutta tuhotaan tällä tavalla. | ||||
|
|
24.08.2017 23:01 | Jyrki Talvi | ||
| Sillan alla on Oikoraide Nro 455 ja sillan päällä Kehäraide Nro 888. | ||||
|
|
24.08.2017 22:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai Ford Granada | ||||
|
|
24.08.2017 21:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Autot ovat kieltämättä vanhoja, mutta Eläintarhan ajoissa oli eri luokkia. Kenties joku luokka oli vakioautoista kehitellyille kilpureille? Pohdin tätä mahdollisuutta Motowikin kertoman tähden. Se kun on ainoa löytämäni teksti, missä kerrotaan rautatievaunuja ajetun katsomoksi. Ja se teksti kertoo vuoden 1958 yleisöennätysvuodesta: "Kilpailun kulta-aika oli 1950-luvulla, jolloin 1958 saavutettiin kävijäennätys 82.000 katsojaa. Heitä varten ajettiin jopa vaunuja pääradan varteen, jonka törmä oli varustettu puukatsomolla." http://www.motot.net/wiki/Suomen_TT-kilpailuja/ratoja Pitäisi varmaan löytää Eläintarhanajojen historiikki, jotta totuus selviäisi. |
||||
|
|
24.08.2017 21:21 | Kari Huuva | ||
| Mistä johtuen kuvaat junaa viimeiseksi hiilijunaksi? | ||||
|
|
24.08.2017 20:59 | Erkki Nuutio | ||
| Ruhtinas Ivan Obolenski oli kenraalikuvernöörimme 1904-1905, siis kun Bobrikov oli saatu hengiltä. Obolenskin avulla Nikolai II yritti rauhoitella suomalaisia kuitenkaan peruuttamatta aikaisempaa valtiollista laittomuutta. Obolenski on uhkan edessä arka ja päättämätön ja menettänyt arvovaltaansa Venäjän Suomessa olevan armeija- ja laivastojohtoon sekä ylimpiin (Bobrikovilaisiin) siviiliviranomaisiin nähden. Suurlakon aikana 30.10.- 6.11.1905 hän menetti otteensa, mutta tämän ansiota paljolta on, että Venäjän laivasto ei pommittanut Helsinkiä raunioiksi. Lakon jälkeen Nikolai II saamiensa selvitysten perusteella katsoi Obolenskin epäonnistuneen ja aiheuttaneen Venäjän arvovallan menetyksen. Obolenski haki eroa/vapautettiin tehtävästään. Jo 18.11.1905 vt. kenraalikuvernööriksi nimitettiin Suomessa olevien joukkojen komentaja, kenraaliluutnantti, vapaaherra Anton von Saltza. |
||||
|
|
24.08.2017 20:30 | Pasi Utriainen | ||
| Kilpa-autokalusto viittaa 1930-luvun alkupuolelle. | ||||
|
|
24.08.2017 20:28 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä 1932 on mitä todennäköisimmin kyseessä. Autot ovat pääosin 1920-luvun loppupuolen normaaliautoista rakenneltuja. Ei niillä olisi ollut mitään mahdollisuuksia pärjäillä myöhempinä vuosina. Ensimmäiseen kisaan saattoi tuollaisiakin vielä tarjota. |
||||
|
|
24.08.2017 20:24 | Mikko Nyman | ||
| Aivan oikein, Jouni. Korjasin kuvatekstiä tältä osin. Kiitokset. | ||||
|
|
24.08.2017 20:14 | Pasi Utriainen | ||
| Siinähän on jo TSL:n (Työnväen Sivistysliitto) ja TBK:n (Tammerfors Bollklubb) mainokset valmiina kyljessä. | ||||
|
|
24.08.2017 19:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Aikaisin mahdollinen ajankohta on siis vuosi 1932, koska silloin Eläintarhassa ajettiin ensimmäiset kisat. Mutta poplareista ja lierihatuista päätelleen saatetaan olla jopa 1950-luvulla. |
||||
|
|
24.08.2017 19:33 | Julius Ylitalo | ||
| Soravaihde on hieno paikka. | ||||
|
|
24.08.2017 19:31 | Julius Ylitalo | ||
| Onko Palomäen seisakkeella laituria? | ||||
|
|
24.08.2017 18:48 | Timo Polvinen | ||
| Kuten Tapio jo totesikin, Mersun paku siirtää kuvausajankohtaa ainakin pari vuotta eteenpäin. Ja tuon kulmikkaan keulan tuntomerkit täsmää takavetoiseen Mitsubishi Lanceriin, joka esiteltiin 1979. http://txautonet.com/wp-content/uploads/parser/Mitsubishi-Lancer-1.6-1981-3.jpg | ||||
|
|
24.08.2017 17:36 | Joni Lahti | ||
| Vasta vuonna 1921 Suomessa siirryttiin Helsingin paikallisajasta Itä-Euroopan vyöhykeaikaan siirtämällä vappuna kelloja eteenpäin 20 minuuttia ja 1 sekunti. Pituuspiiri 30 astetta itäistä pituutta, jonka aika määrää Itä-Euroopan vyöhykeajan, kulkee Suomessa mm. Lieksan kautta. Vappupirskeet olivat siten hiukan aiempaa lyhyemmät. Junien kulkuun muutos ei ilmeisesti juurikaan vaikuttanut. | ||||
|
|
24.08.2017 15:03 | Mikko Ketolainen | ||
| Juuri tuota ääntä mikä alkaa kuulumaan ennen kuin juna ilmestyy näkyviin. | ||||
|
|
24.08.2017 14:59 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvassa on itse asiassa P 99, ei IC. Tuon työmaan aikana siis kaikki IC- junat ja P 99 + 92 vedettiin Dr16:lla. | ||||
|
|
24.08.2017 14:57 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä oli siitä hauska työmaa, että kaikki liikenne ajatettiin työn ajan Suinulan kolmosraidetta pitkin ja se ei ollut sähköistetty. Tämän vuoksi kaikki muut matkustajajunat paitsi IC:t vedettiin Dr13-vetureilla kuin vanhaan hyvään aikaan. Olin jonakin päivänä koko päivän Oriveden ja Jämsän välillä kuvaamassa dieselvetoisen liikenteen renessanssia. | ||||
|
|
24.08.2017 14:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Wikipedian mukaan Eltsussa ajettiin vuosina 1932–1963. Finnasta tms. löytyy lisää kuvia, joissa Eltsun yleisö istuu rautatievaunuissa. Niistä saattaa löytyä vuosilukujakin. Jos kuka jaksaa kaivaa... Niin, eivätkä katsomot tietenkään liikkuvia olleet. |
||||
|
|
24.08.2017 14:23 | Pave Saarinen | ||
| Tarkistettu tieto, kysy kirjastosta: Eltsun kansis olisi rakennettu 1915. | ||||
|
|
24.08.2017 13:27 | Pave Saarinen | ||
| Linee vuosi joskus 1920 tai jälkeen. Päärata yläraiteilla on jo rakennettu ja eltsun kansis. | ||||