Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 20.08.2017 22:15  
  Näyttäähän tuossa olevan pyörätkin alla. Kai kesäisessä kelissä voi matkaa jatkaa tuollakin pienen junan kanssa.
kuva 20.08.2017 18:25 [Tunnus poistettu]  
  Ne jaksot Falkista on hyviä joissa esiintyy Joel Kinnaman, muut on väkisin väännettyjä. Jossakin osassa GSI:n klasivitriinissä oli kans leikkivetureita.
kuva 20.08.2017 16:42 Mikko Herpman  
  Mikä on tuo toinen "ulkoliitäntä" pistoke oven oikealla puolella? Modernisoinnin mukanaan tuonut ohjaamon lisälämmitin?
kuva 20.08.2017 16:11 Simo Virtanen  
  Onko asemarakennuksella mitään muuta käyttöä kuin promota entistä aurinkokuntaa?
kuva 20.08.2017 16:02 Kurt Ristniemi  
  Vuonna 1876 ei ollut vielä siirrytty kaikkien rautateiden yhteiseen kalustoon, joten on hyvinkin mahdollista, että Pietarin rautatierakennukselle hankittuja vuoden 1870-mallisia päätysillallisia läpikuljettavia matkustajavaunuja ei nähty Helsinki-Hämeenlinna -rautatiellä. Muuta kuin tietenkin Helsinki-Riihimäki -välillä.

Vuosina 1874-76 rakennettiin Helsinki-Hämeenlinna-Pietari -radalle B- (I lk), D-(II lk) ja E-(III lk)sarjan vaunuja. Joten eivätköhän ainakin nämä liikkuneet Hämeenlinnaankin.

Ensimmäiset, sivuovelliset osastostovaunut todellakin muutetttin läpikuljettaviksi, mutta milloin, sitä en ole saanut selville.
Vaan olihan niitä muitakin kuin C-sarjan (I+II lk) vaunuja. Oli D- (II lk) ja Suomessa rakennettuja E-sarjan (III lk) vaunuja. Ja jopa A-sarjan vaunu, vallasvaunu nro 1. Jossakin vaiheessa kaikki nämä sivuovelliset vaunut alennettiin III luokan vaunuksi (vaunua 1 lukuunottamatta), mutta sekään vuosiluku ei ole minulla tiedossa.

Hangon rautatien matkustajavaunut olivat päätysillallisia läpikuljettavia vaunuja.
kuva 20.08.2017 14:10 Pave Saarinen  
  Lämmin kesäpäivä, kaikki räppänät auki.
kuva 20.08.2017 13:45 Jimi Lappalainen  
  Miksi kuvasi ovat aina näin pieniä?
kuva 20.08.2017 13:08 Kari Huuva  
  Transito kuljetus eli laivaan menee ja hiiltä on tarkoitus tulla paljon.
kuva 20.08.2017 11:14  
  No itsellä on sitten se ongelma, että en haluaisi aina liian lyhyesti ilmaista tietolaatikossa aiheesta mitä siinä käsitellään. Siitä jää minulle aina jotenkin "omasta mielestä" vaatimaton ja mauton fiilis jos ilmaisen pelkällä yhdellä lauseella ja lyhenteillä sen mitä kuvastani löytyy.
kuva 20.08.2017 10:25 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Onneksi näin jälkeenpäin kuvassa näkee muutakin.
kuva 20.08.2017 08:05 Kurt Ristniemi  
  Vuonna 1962 radassa oli K60-kiskot, puupölkyt ja sepelitukikerros. Jos tuo raide on sellainen, niin kuva on otettu ennen vuotta 1968.
kuva 20.08.2017 05:31 Ville Lindblom  
  Tuossa tasoristeyksellä ja läheisyydessä kuvattiin Johan Falk-elokuvasarjan Vapenbröder-jaksoa ja jollain raiteella näkyy elokuvassakin Ra-veturi parkissa.
kuva 19.08.2017 23:15 Jouni Hytönen  
  Olisiko naulakiinnitteinen K60-kiskotus?
kuva 19.08.2017 22:47 Reino Kalliomäki  
  Koskien matkustusta ennen rautatietä, on Topelius mainio tietolähde. Häneltä on lukuisia merkintöjä päiväkirjoissaan matkustamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Eipä ihme, että hän kirjeessään äidilleen rautatien valmistuttua kirjoitti seuraavasti.
"No, perjantaina meni ensimmäinen juna Hämeenlinnaan. ... Matkan varrella olevat talonpojat ovat viimeiseen asti epäilleet, ettei siitä mitään tule, ja seisoivat suut ammollaan, kun höyryvaunu kiiti ohi sellaista vauhtia, että se hetkittäin nousi noin 6 penikulmaan tunnissa. Tuntee elävästi, että Suomelle alkaa uusi tulevaisuus."
kuva 19.08.2017 21:43 Petri Nummijoki  
  Lempinimien käyttö kirjoitetussa tekstissä on ylipäätään hieman erikoista, koska epätäsmällisyyden lisäksi lempinimet ovat lähes aina perinteistä sarjamerkkiä pidempiä. Lättähattu ja Porkkana ovat ehkä poikkeus, koska jakaantuvat useampaan sarjaan erityisesti vielä liitevaunut huomioiden ja lempinimi voi aidosti helpottaa ilmaisua. Tai sitten Pendolino, joka lienee suuren yleisön keskuudessakin yleisesti tunnettu nimi mutta Sm3 kertoo jotain vain ammattilaisille ja harrastajille.
kuva 19.08.2017 21:20 Mikko Ketolainen  
  Kävin Maanantaina vilkaisemassa tätä aluetta ja kun meinasin käydä uudestaan tänään, niin tasoristeykseen tulevan tien alapäähän oli laitettu lukittu puomi.
Kuvasarja:
Ttv17:n viimeinen matka
 
19.08.2017 20:35 Petri Soronen  
  En tiedä, oliko viimeinen kerta mutta 2006 olin TETssä oulun junatoimistolla ja silloin käytiin viemässä paperinkeräykselle pari täyyttä vaunua Dv16.lla. Sivuraide oli jo niin huonossa kunnossa että miehistö pelkäsi vaunun kaatuvan kun kertoman mukaan oli kiinnitykset pölkyistä irti.
kuva 19.08.2017 20:04  
  Minäkin olen yhtälaisesti liikkunut niillä linjoilla että kaikki ollaan kuitenkin oltu lopulta oikeassa, enkä täten ole ottanut asiaa enää sen enempää puheeksi tämän kuvan kommenttien parissa.
kuva 19.08.2017 19:43 Hannu Peltola  
  Kivikukkohan se on! Virossakin tärkeimmille asemille on (neuvostoaikana) rakennettu suojatilat. Lagedissa yritin käydä paikallisessa kivikukossa, mutta sen urinaalinen ominaishaju lopetti yrityksen alkuunsa...
kuva 19.08.2017 19:38 Jaakko Pehkonen  
  Itse olen nähnyt sn50- ja JKV-nopeus merkin samassa pylväässä.
kuva 19.08.2017 16:14 Erno Palonheimo  
  Näin reilut kolme vuotta myöhemmin Hannulle vastattakoon, että tuonnäköistä naamaa tehtiin '55-'68.
kuva 19.08.2017 15:52 Eljas Pölhö  
  Tämä ketju selittää hyvin miksi 30.8.2017 ilmestyvässä kirjassa "Höyryveturit Valtionrautateillä" ei anneta lempinimiluetteloa eikä niitä käsitellä. Joissakin sarjoissa lempinimet vaihtelivat varikolta toiselle. Jos listaa vain muutaman lempinimen, niin kaikki ovat tyytymättömiä. Jos yrittää listata kaikki, niin metsä hukkuu puilta ja muutama unohtuu tai puuttuu tietämättömyyden takia. Kommentteja nimistä tulisi enemmän kuin koko muusta kirjasta. Aihe ansaitsisi ihan oman vihkosensa, mutta esim. minä en ole mikään asiantuntija lempinimien suhteen. Esim. edellä ketjussa kaikki ovat tavallaan oikeassa (minun mielestäni).
kuva 19.08.2017 15:42 Kurt Ristniemi  
  Onko tuossa raiteessa puupölkyt? Jos on, kuva on otettu ennen vuotta 1968, jolloin Saviolla rataan vaihdettiin betonipölkkyiset uudet raide-elementit.
kuva 19.08.2017 14:41 [Tunnus poistettu]  
  Veikkasin että tuossa Aapeen mainitsemassa T 53811 on tullut sellainen satsi nikkelikontteja Harjavaltaan että 2 Sr1 on ollut tarpeeseen. Juna näyttäisi kulkeeneen hidastetulla aikataululla, havaintoihin perustuen ammoniakki ja nikkelikonttivaunut Venäjältä ovat usein olleet syynä Tampere-Pori aamutavarajunien aikatalujen muuttumiseen kts https://vaunut.org/kuva/102945
kuva 19.08.2017 14:37 Panu Breilin  
  Paldiskin niemellä oli neuvostoaikaan laaja rataverkko, joka kiersi koko niemen ja ulottui mm. vanhalle ydinvoimala-alueelle. Osa vanhoista ratapohjista on merkittynä Openrailwaymapin karttaan: http://www.openrailwaymap.org/?lang=&lat=59.35673355500382&lon=24.0944766998291&zoom=13&style=standard
kuva 19.08.2017 14:24 Jimi Lappalainen  
  Oliko näillä main Golisjoen suorituspaikka?
kuva 19.08.2017 14:06 Raimo Harju  
  Timo, menitpäs aikalailla sivuraiteille, ei Hurua varmaan ole tarkoitus ruveta virittelemään sillä tavalla, että vaihdetaan umpipyörät pinnapyöriin, tai päinvastoin. Saattaa olla että umpipyörän keskiosa on senverran ohut, ettei painoeroa ole kovinkaan paljon pinnapyörään nähden.
kuva 19.08.2017 14:03 Timo Salminen  
  Eräs 1920-luvulla syntynyt ja nyttemmin jo edesmennyt veturinkuljettaja aikanaan oikein painottamalla painotti, että vain 1001 oli Ukko-Pekka. Seuraavista 1002 oli Ellen ja 1003 - 1021 olivat pelkkiä Pekkoja.
kuva 19.08.2017 12:40 Ossi Rosten  
  No sitä ihmettelinkin ko eikös se ollu suljettu koko laitos jo jossain vaiheessa :o
kuva 19.08.2017 10:09 Riku Outinen  
  Tahkoluotoon hiiltä.
kuva 18.08.2017 23:39 Jaakko Pehkonen  
  Kaikki Hr1-sarjan veturit ovat Ukko-Pekkoja, mutta 1020 ja 1021 ovat myös Rulla-Pekkoja. Syynä tähän on modernimmat rullalaakerit.
kuva 18.08.2017 23:12 Ossi Rosten  
  Mitä noilla Poriin viedään/haetaan?
kuva 18.08.2017 22:56 Eljas Pölhö  
  Vaunuharrastajille tiedoksi, että lisäsin arkistosivulle vaunujen dokumentteja (n. 80s) käsittäen uudelleennumerointeja, merkintämuutoksia, Rauman Rautatien vaunut VR:lle ym vuosilta 1940-1950 sekä vaunujen tilauskirjan 1913-1941. Siellä on mm tätä vanhempien Gsd-vaunujen numeromuutos 15951-15953 -> 15651-15653. Näitä vaunuja oli silloin vuokrattuna Kemi Oy:llä ja Rikkihappo ja Superfosfattitehtaat Oy:llä yksi kummallakin ja kolmas omistajallaan Suomen Forciitti- ja Dynamiitti Oy:llä.

http://rautatiearkisto.info/epolho/
kuva 18.08.2017 22:00 Marko Anttila  
  Toki avattiin liikenteelle, mutta ei välttämättä ollut vielä valmis viimeistelyineen päivineen... tätähän sattui paljon, kun rautateitä avattiin ensin väliaikaiselle liikenteelle. Täytyy itsekin olla tarkkana kun näitä lueskelee lehdistä vs kiertokirjeistä / Rh vuosikertomuksista.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/549938?page=1&term=Kerawan
(uutisen alla on myös uutinen uusista rautatievaunuista)
kuva 18.08.2017 21:17 Jimi Lappalainen  
  Kari; kyllä tämä vaunu on tässä kuosissa ollut ajossa jo huhtikuussa. https://vaunut.org/kuva/118181 Ja pelkkä teippaus tuskin testiajoa vaatii ;)
kuva 18.08.2017 20:59 Kurt Ristniemi  
  Sanomalehtiuutisen mukaan Tikkurila-Kerava -välin toinen raide avattiin liikenteelle jo lokakuussa 1898:

Siwuraide Kerawan ja Tikkurilan wälillä awattiin liikenteelle keskiwiikkona [12.10.1898]. Samanlainen on jo ennestään Helsingin ja Fredriksbergin wälillä.
Uusimaa no 79, 14.10.1898

Eipä se Savion tehtaan haararata siis ollutkaan olemassa ihan koko pääradan kaksiraiteisuuden aikaa, kun kerran valmistui vasta vuonna 1909.
kuva 18.08.2017 20:43  
  Kyllä minä uskoisin ainakin tämän perusteella myös 1021:n olevan tunnettu Ukko-Pekkana; https://fi.wikipedia.org/wiki/Hr1
kuva 18.08.2017 20:40  
  En ole aivan varma, mutta eikös 1009 ole Ukko-Pekka, ja 1021 Rulla-Pekka?
kuva 18.08.2017 20:37  
  Hieno kuva!
kuva 18.08.2017 20:34  
  VR:n sivuilla näkyy tietoa tästä ravintolavaunusta. Se on tällä hetkellä pilottivaununa. Varmasti kaikki vaunut muutetaan ajan mittaan, jos tämä uusi vaunu todetaan toimivammaksi.
kuva 18.08.2017 20:33  
  Kiskot mahtaa olla kiskopajalla väännetävänä sopiville mutkille.
kuva 18.08.2017 20:22 Kari Huuva  
  Taitaa olla jonkilainen testiajo.
kuva 18.08.2017 19:46 Jimi Lappalainen  
  Miksi ihmeessä näitä on tehty vain tämä yksi? Miksei kaikkia muuteta?
kuva 18.08.2017 19:44 Marko Anttila  
  Tikkurila - Kerava kaksoisraide valmistui 1900 vuoden aikana Rautatiehallituksen vuosikertomuksen mukaan. Samana vuonna oli valmistunut myös Fredriksberg - Malmi välin kaksoisraide.
kuva 18.08.2017 19:41 Valtteri Renfors  
  Ehkä sieltä. Yhden vaunun kotiasema ainakin oli Habarovsk, Kaukoidän rautatie.
kuva 18.08.2017 18:53 Kurt Ristniemi  
  ...
kuva 18.08.2017 18:34 [Tunnus poistettu]  
  Mistä päin Venäjää nämä ovat saapuneet? Uralvuorten lähistöltä?
kuva 18.08.2017 16:12 Jaakko Hakala  
  Komppaan Jukkaa! :) Pisarat linssissä vaan komistaa otosta tässä tapauksessa.
kuva 18.08.2017 14:55 Jukka Ahtiainen  
  Komea on!
kuva 18.08.2017 14:26 Timo Lähteenmäki  
  Kun autoja aletaan virittelemään olennaista ei ole kokonaispainon pudotus vaan pyörivien massojen pudottaminen, alkaen venttiilikoneistosta. Joku suhdelukukin sille on kuinka paljon kilo pyörivää massaa vastaa kiinteän massan pudottamista.
kuva 18.08.2017 14:21 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia tiedosta. Valitettavasti VR 150 v ei tukeudu vanhemmissa asioissa juurikaan alkuperäislähteisiin ja käsiteltävässäkään asiassa ei viitteitystä alkuperäis- tai toissijaislähteeseen ole.
Niinpä emme edelleenkään tiedä kuka asetti ja nimesi tällaisen toimikunnan ja hyväksyi sen ehdotukset.
Edelleen, emme tiedä milloin toimikunta toimi ja ketkä muut kuin Lönnrot olivat sen jäseniä.

Arvelen edelleen, että henkilö oli kenraalikuvernööri Berg. Hänhän painavimmin ratkaisi Hki-Hml -ratasuunnan ja pyrki edistämään suomenkielisten oikeuksia - ja joutui osaksi siksi lähtemäänkin (toki vaativampaan tehtävään) astuttuaan liiaksi ruotsinkielisen eliitin varpaille.
Bergiä syytettiin aiheellisestikin urkinnasta ja sensuurista, mutta nimenomaan rautatiekysymystä koskenut lehtikeskustelu oli vapaata kummallakin kielellä ja kyseessä olikin ensimmäinen värikäs lehtikeskustelu Suomessa.