Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 18.08.2017 14:21 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia tiedosta. Valitettavasti VR 150 v ei tukeudu vanhemmissa asioissa juurikaan alkuperäislähteisiin ja käsiteltävässäkään asiassa ei viitteitystä alkuperäis- tai toissijaislähteeseen ole.
Niinpä emme edelleenkään tiedä kuka asetti ja nimesi tällaisen toimikunnan ja hyväksyi sen ehdotukset.
Edelleen, emme tiedä milloin toimikunta toimi ja ketkä muut kuin Lönnrot olivat sen jäseniä.

Arvelen edelleen, että henkilö oli kenraalikuvernööri Berg. Hänhän painavimmin ratkaisi Hki-Hml -ratasuunnan ja pyrki edistämään suomenkielisten oikeuksia - ja joutui osaksi siksi lähtemäänkin (toki vaativampaan tehtävään) astuttuaan liiaksi ruotsinkielisen eliitin varpaille.
Bergiä syytettiin aiheellisestikin urkinnasta ja sensuurista, mutta nimenomaan rautatiekysymystä koskenut lehtikeskustelu oli vapaata kummallakin kielellä ja kyseessä olikin ensimmäinen värikäs lehtikeskustelu Suomessa.
kuva 18.08.2017 13:47 Raimo Harju  
  Paljonkohan veturi kevenis, jos kaikki pyöräkerrat olis pinnapyörät?
kuva 18.08.2017 13:45 Jari Välimaa  
  EMUja kylläkin, mutta ei liene vetureita. TSI liian kova vaatimus ?
kuva 18.08.2017 13:29 Joonas Viita  
  Varikolla taitaa olla täyttä joten tuolla Pohjois-satamassa on eräänlainen säilöntäpaikka reserviyksikölle.
kuva 18.08.2017 13:18 Jouni Hytönen  
  Onkohan koko Euroopan unionin alueella muita Kiinassa valmistettuja vetureita kuin kaksi tämän tyypin veturia EVR:llä?
kuva 18.08.2017 13:17 Jouni Hytönen  
  Mitähän se tuolla tekee? Onko käynyt laivamatkalla?
Kuvasarja:
Viron reissu 16.08.2017
 
18.08.2017 12:58 Teemu Saukkonen  
  Eipä olisi Paldiskiin 80-luvulla ollut mitään asiaa, se kun taisi olla sotilaskohde. Mutta vuonna 2010 navigaattori koetti ohjata (muistaakseni) Keila-Joan tienoilla aution sotilasalueen läpi, vaikka tie kasvoi metristä pajua...
kuva 18.08.2017 12:36 Teemu Saukkonen  
  Ja laiturilla kyttää junan kissa
kuva 18.08.2017 12:15  
  Näin se luultavasti on A-P.
kuva 18.08.2017 11:08 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Kuvassa paikallinen kivikukko? Vai ihan normaali maakellari?
kuva 18.08.2017 10:43 Kurt Ristniemi  
  Ei, tämä vetoraide ei ole koskaan jatkunut Keravalle saakka. Keravalle johtanut Savion kumitehtaan raide (Oy Nokia Ab:n teollisuusraide) oli tosiaankin tässä vaiheessa (v. 1994) jo parikymmentä vuotta aikaisemmin jäänyt pääradan kolmannen raiteen alle, tai kunnostettu pääradan kolmanneksi raiteeksi. Tämä tapahtui vuoden 1970 maaliskuuhun mennessä.

Savion ja Keravan välillä otettiin käyttöön kolmas raide vuoden 1970 maaliskuun alkupäivinä. Se erkani pääradan itäisestä raiteesta. Erkanemisvaihteeksi asennettiin noin 70 metrin pituinen erikoisvaihde, jossa junan nopeus saa olla 120 km. Ryömintäkaistaksi kutsutulle raiteelle ohjattiin kaikki Saviolla pysähtyvät ja Keravalle päin jatkavat matkustajajunat. Raide oli siis tavallaan Keravan kaupunkiradan ensimmäinen vaihe. Raide ja erkanemisvaihde näkyvät vuoden 1978 peruskartassa. Ks. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Mutta vuosina 1909-1970 Savion tehtaalta siis johti oma pääradasta erillinen sivuraide/haararata Keravalle saakka. Siis koko pääradan kaksiraiteisuuden ajan:

Vuonna 1908 Rautatiehallitus ehdotti [senaatille] rakennettavaksi 2 060 m sivuraiteen Keravalta Saviolle, ja siihen 50 m pistoraiteen. Ja 16.11.1909 Keravan aseman alainen Savion sivuraide avattiin tavaraliikenteelle kokonaisissa vaunun lasteissa.

Vuonna 1909 päärata taisi Savio-Kerava -välillä olla jo kaksiraiteinen, sillä toinen raide Helsinki-Riihimäki - välille rakennettiin vuosina 1892-1909 (Valtionrautatiet 1962-1987, s. 26). Nähtävästi Kerava-Savio -sivuraide rakennettiin siis samaan aikaan kolmanneksi raiteeksi pääradan itäpuolelle.

Vuoden 1924 raidekaaviossa pääradassa on Savion kohdalla kaksi raidetta ja Savion tehtaalta on kolmas raide Keravan suuntaan. Vuoden 1958 kartassa pääradassa on Savion kumitehtaan ja Keravan välillä kaksi rataviivaa, kun kumitehtaalta etelään on vain yksi (karttaan ei ole merkitty yksittäisiä raiteita). Vuoden 1969 peruskarttaan on merkitty yksittäiset raiteet: Saviolta Keravalle on kolme raidetta, mutta Saviolta etelään vain kaksi. Ks. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pääradan kolmannen raiteen rakentamisen yhteydessä Oy Nokia Ab:n teollisuusraide siis jäi kolmannen raiteen alle vuonna 1970. Tai kunnostettiin kolmanneksi raiteeksi? - Koko välillä Tikkurila-Kerava kolmas raide otettiin käyttöön toukokuun lopussa vuonna 1981, jolloin Keravan kaupunkirata oli yksiraiteisena valmis koko matkan Helsingistä Keravalle.
kuva 18.08.2017 10:32 Markku Kari  
  Pelastuslaitosten omistamalla (isolla) autokalustolla on talkoo/tyyökeikat kiellettyjä suurimmassa osassa Suomen pelastuslaitoksia (22kpl). Tarkoittaa siis perussammutusautoa ja säiliöautoja. Syynä on valmiuskysymykset ja osin myös tämä kilpailuastelema. Joissain paikoissa pakettiautoluokan autoilla saa suorittaa varainhankintaa. Palosuojelurahasto ei ole puuttunut varainhankintatarkoituksissa tehtyihin töihin, ja mielestäni tämä ilmaisee että toiminta on pienimuotoista yhdityksen hyväksi. Lisäksi PSR on kautta aikojen tukenut VPK:ita miehistöautohankinnoissa, vaikka auton käyttötarkoitus on pääasiassa yhdistyksen tukitoimien pyörittäminen. On haluttu että VPK:n toimintaedellytykset erityisesti jäsenistön suhteen on olemassa tältä kantilta.
Joidenkin pelastuslaitosten alueella (esim. Helsinki) VPK omistaa itse ajoneuvokalustonsa ainakin toistaiseksi, ja varainhankinta on mahdollista kunhan valmiusasia on mietitty.
Se miksi jotkin toimijat suosivat mielummin VPK:ta kuin yritystä on usein ideologinen; palkkio halutaan antaa talkootyöstä hyvään tarkoitukseen ennemmin kuin yrityksen liikevaihtoon. Toisaalta VPK voi pitää talkootyön tuntitaksan alhaisena koska palkkakuluja sivukuluineen ei ole.
Ja ehkä on paikallaan mainita että VPK voi hoitaa koko vesikeikan täysin vastikkeetta, puhtaana PR-työnä, ilman että raha tai vastike liikkuu mihinkään suuntaan.
kuva 18.08.2017 10:21 Ari-Pekka Lanne  
  Se saattoi olla tämä sama Susi-pari ‒ joka tapauksessa punavalkoinen tupla-Susi ‒ joka toi samaisen maanantaipäivän aamuna ylimääräisenä kulkuun asetetun junan T 53811 ( https://julia.dy.fi/timetables?s=53811&d=31.7.2017 ) Viinikasta Poriin. Kuljin junan T 53811 vierellä Kakkostietä Ulvilasta Poriin. Juna oli koottu pitkähköstä (arviolta ≥20) letkasta anodikuparilastissa olleita Oa-vaunuja. Luultavasti vaunut olivat kuitenkin tulleet mukaan vasta Valloissa, jossa juna näyttääkin Datan mukaan seisoneen yli puolitoista tuntia. Epäilemättä Valtoihin on vastaavasti myös ollut jotain tuomisia. Silmillepantavinta junan T 53811 kulussa siinä Ulvilan paikkeilla oli, että pari alkupään vaunua ‒ mahdollisesti 3. ja 4. vaunu ‒ hakivat jatkuvasti suuntaansa tehden keskipisteidensä suhteen pyörivää heijausta, mistä seurasi myös samantahtinen korvin kuultava kitinä. Näiden kahden Oa-vaunun heijaus oli keskenään synkassa siten, että vaunujen toisiaan vasten olevat päät heijasivat aina samalle sivulle. Kuitenkaan junan muut vaunut eivät näyttäneet reagoivan tähän keinumiseen.

Saatuaan klo 14:11 ( https://julia.dy.fi/timetables?s=3846&d=31.7.2017 ) tuotua kuvan junan T 3846 Valtoihin, kuvan punertava tupla-Susi luultavasti palasi Tampereelle veturisiirtona VET 11150: https://julia.dy.fi/timetables?s=11150&d=31.7.2017
kuva 18.08.2017 10:00 Pasi Seppälä  
  Komeassa iltavalaistuksessa veturit poseeraavat.
kuva 18.08.2017 09:48 Jouni Hytönen  
  Viimeinen sinipäinen lättä taisi poistua liikenteestä vuonna 1984. Itsekään en ehtinyt nähdä yhtäkään sinipäätä normaaliliikenteessä, joten sinipäisiin museovaunuihin piti aluksi totutella. :) Loppuvuosien standardinäky oli veto-liite-veto, vetovaunut keltapäisinä. Joitakin vähäliikenteisimpiä yhteyksiä ajettiin kahdella vetovaunulla (esim. Kokemäki-Rauma, Jyväskylä-Äänekoski ja Joensuu-Niirala).
kuva 18.08.2017 08:26 Erno Palonheimo  
  STRUG, ei STPUG.
kuva 18.08.2017 00:36 Teemu Sirkiä  
  Jos olisi 1980-luvulta, niin raideopastimissa palaisi valkoisia valoja. :-)
kuva 18.08.2017 00:15 Arto Papunen  
  Ei nyt kyllä sentään valtiollisessa pelastustoimessa olla, vaan kuntien yhteistyössä toimivassa alueellisessa pelastustoimessa, jatkossa maakunnan alla.
kuva 17.08.2017 23:36  
  Kiitoksia Pietu! Ja totta, kyllä tämän kuvan sävyjen perusteella voisi kuvitella ihan hyvin että elettäisiin tyyliin vuosien 1985-88 välistä aikaa. :)
kuva 17.08.2017 23:22 Pietu Tuovinen  
  Hieno kuva! Kuva näyttää mielestäni yllättävän vanhalta, ehkä 1980-luvulla otetulta, kun on vanhat valaisimet ja opastimet (ja tietenkin Lättä) Vain korkeat laiturit ja kauempana kurkkivat Edo ja Sm5 paljastavat kuvan olevan 2010 luvulta. Paremmin aluetta tuntevat toki löytävät lisää paljastavia yksityiskohtia, mutta tässä on oma tulkintani maisemasta. :)
kuva 17.08.2017 23:01 Mikko Ketolainen  
  Näkyy olevan tuo Perjantain T53496 peruttu.
kuva 17.08.2017 21:57 Pasi Utriainen  
  Paloautoissa on ainakin riittävän tehokas pumppu, mitä yksityisillä ei välttämättä ole.
kuva 17.08.2017 21:50 Olli Saari  
  Juha T. En tiedä miten on muilla pelastuslaitoksilla, mutta Länsi-Uudenmaa pelastuslaitos on sopimuksiin kirjaten kieltänyt sopimuspalokuntien varainkeruun, kaikella pelastustoimen kalustolla, oli omaa tai laitokselta saatua.
kuva 17.08.2017 21:43 Pasi Utriainen  
  Yhteisellä matkalla VR 150 vuotta -kirjassa kerrotaan, että veturien nimiä oli valitsemassa komitea, johon kuului muun muassa Elias Lönnrot.

Taustalla varmaankin oli voimakas kansallinen herääminen (oma valuutta, suomen kielen virallistaminen jne.) 1860-luvulla Lönnrotin, J.V. Snellmanin ja kumppaneiden johdolla.
kuva 17.08.2017 20:58 [Tunnus poistettu]  
  Mikä ongelma siinä on että pitää just paloautosta saada vettä?
Keltaiset sivut auki ja kohdasta kuorma-autoilijoita auki tai soitto paikalliseen KTK-hon kyllä sitä vettä jostain saa aina. Vai onko kyse siitä että vesi pitäis saada ilmatteeksi.. ei autot ole olemassa hyväntekeväisyyttä varten.
kuva 17.08.2017 20:09 Kurt Ristniemi  
  'Kausalan asema' -blogissa on pari todella hyvää valokuvaa nähtävästi tästä samasta autosta. Toisessa kuvassa auton kyljessä komeilee suuri siipipyörä ja merkintä 'Rto HR 11'.
http://kausalanasema.blogspot.fi/2016/05/liikennetarkastajan-rata-auto.html

Löytyyköhän jostakin kortistosta auton tarkka malli? Sehän voi olla vaikka 1934 Ford Model 40 730 De Luxe Fordor Sedan.
kuva 17.08.2017 18:47 Juha Toivonen  
  Näin. Mikä on pelastuslaitosten kanta VPK-varainhankintaan silloin, kun varainhankinta suoritetaan pelastuslaitoksen omistamalla ja hankkimalla yksiköllä...esim. säiliöyksiköllä? Onko Suomen eri pelastuslaitoksilla eriävät ohjeet kyseisen asian suhteen? Ammattipätevyys (sen puuttuminen) on eräs syy torpata kaikki vähemmän kriittinen avustustoiminta, kuten vaikkapa höyryvetureiden vesitys. Jo 1980-luvulla asiasta käytiin keskustelua ja tuolloin asetelma oli yksittäinen kunta vs. saman kunnan VPK(:t). Toisin sanoen; joissakin kunnissa varainhankinta palo- ja pelastuskalustolla oli ok, ja tämä tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä kunnan palopäällystön kanssa. Joissakin kunnissa se oli täysin kielletty, etenkin kunnan omistamalla kalustolla. Toki joissakin kunnissa avustustoiminta saattoi myös olla niin laajaa, että sitä voitiin kutsua suoranaiseksi urakoinniksi. Nyt kunnat on korvattu valtiollisella pelastustoimella ja pääsääntöisesti vapaapalokuntien kalusto on hankittu valtion toimesta. Onko yhä edelleen mahdollista käyttää mm. veturien vesitykseen aluepelastuslaitosten säiliöyksikköjä, ja onko tässä säännössä/käytännössä alueellisia/hankintaperusteisia eroja, mikäli esim. kyseisen yksikön omistaa/on hankkinut VPK omavastuullisella rahoituksella? Mikäli palosuojelurahasto on avustanut kyseisen yksikön hankintakustannuksissa, aiheutuuko siitä puolestaan joitakin käyttörajoituksia juuri varainhankinnan suhteen? Kysyn, sillä en tiedä varmaksi, mutta vaikeaksi tuo on mennyt. Ennen kaikki oli paremmin :)
kuva 17.08.2017 15:19 Markku Kari  
  Tässä on edeltävällä kirjoittajalla varmaankin väärinkäsitys. Kyllä palokuntalainen saa pelastustoimen tehtävissä ja harjoittelussa ajaa "pelkällä" C-kortilla kuorma-autoluokan autoja. Ammattipätevyyksiä ei vaadita.
Mutta kun kyseessä on yhdistyksen talkootyö/varainhankinta jossa tämä paloauto on keskeisessä roolissa, tarvitaan ammattipätevyys. Toinen asia on sitten koettu kilpailuasetelma, mutta yleensä VPK-yhdistyksen talkootyö on yleishyödyllisen yhdistyksen pienimuotoista varainhankintaa (>10t€/vuosi), eikä veroja maksella siitäkään syystä.
kuva 17.08.2017 13:41 Raimo Harju  
  Tässähän mennään juhlimaan 120 vuotiasta Rauman rataa.
kuva 17.08.2017 11:35 Paul T. J. Koskinen  
  Suomalaisten höyryjen kattilapellit, sylinterivaipat ja kupujenkin vaipat olivat sinistettyä kiiltopeltiä. Nuo Hr1 ja Tr1 koneiden yhdistelmäkuvut olivat hytti-ja tenderi-värisiä. Tuosta "runko"-kommentista tuli mieleeni muisto kansakoulusta, kun vetureista tietämätön opettaja kertoi höyryveturin rakenteesta että se pyöreä iso osa on sylinteri. En uskaltanut oikaista kun tuo puhui muutenkin kummia?..ptj.
kuva 16.08.2017 23:45 Mikko Ketolainen  
  Kuskataanko traktoritehtaan tuotteet nykyisin suoraan Äänekoskelle eikä Suolahden ratapihalle odottamaan matkan jatkumista etelään päin? Näkyi olevan traktoreita Äänekosken ratapihalla olleessa vaunuletkassa.
kuva 16.08.2017 23:32 Jouni Hytönen  
  Hyvä avoin paikka on löytynyt kuvauspaikaksi, koko veturi on tarjottimella kuin karamelli.
kuva 16.08.2017 23:31 Jouni Hytönen  
  Tarkoitatko kattilapeltejä? Rungon väri näkyy melko heikosti pyörien takaa.
kuva 16.08.2017 18:30 Jimi Lappalainen  
  Tänään näkyi hommissa.
kuva 16.08.2017 15:32 Kurt Ristniemi  
  En ole koskaan älynnyt ihmetellä veturien nimeämistä suomalais-ihanteellisin nimin, vaikka hyvin tiesin rautateiden ruotsinkielisyyden. - Paras tapa ohjata ihmisten ajattelua onkin juuri asiasta vaikeneminen. - Toisaalta höyrylaivoilla oli suomenkieliset ja usein suomenmielisetkin nimet. Ehkä se vai oli maan tapa silloin?

Rautatiejohtokunta tosiaankin nähtävästi ignoreerasi suomen kielen kokonaan. Niinpä esim. Suometar 21.3.1862 arvosteli sitä, ettei aikatauluja ja tariffeja ollut annettu suomenkielisiin lehtiin.

Suomenkieliset lehdet näyttävät hoitaneen ongelman itse, kääntämällä rautateiden aikataulut ja ilmoitukset suomeksi. Eri lehtien käännökset ovat kuitenkin siinä määrin erilaiset, että vain ilmoituksen päiväys ja allekirjoittaja osoittavat kyseessä olevan sama ilmoitus. Joskus tekstit ovat ainakin nykyihmiselle likipitäen käsittämättömiä.

Minua hämmästyttää se, että eri lehdet käänsivät ilmoitukset itse. Muutoinhan lehdet kopsasivat toistensa juttuja vallan suruttomasti.
- Vai oliko olemassa lehtisyndikaatteja, joiden sisällä vain saattoi kopioida? Silloin tietenkin eri syndikaatit joutuivat tekemään omat käännöksensä.
- Vai oliko kyseessä kilpailukeino: Rautatieilmoitukset suomeksi yksinomaan meillä!

En todellakaan tunne 1800-luvun lopun lehdistön tapoja.
kuva 16.08.2017 14:57  
  Ajettiin se Ilr-Lh-Ri-Ilr välillä 2 kertaa tuona kyseisenä Torstaina. Sitä ennen en itse ainakaan ole monta kertaa havainnut. @Timo
kuva 16.08.2017 14:23 Pasi Seppälä  
  Mulla silmään pisti peräkärri, huomiväri asusteissa ja alumiiniset kainalosauvat, jotka ovat selvästi tätä päivää. Mutta kuten jo totesin, on kuva mielestäni oikein onnistunut.
kuva 16.08.2017 12:46 Eljas Pölhö  
  Nopeusmittarit vetureissa yleistyivät vasta 1900-luvun alkupuolella. Tanskassa veturikäsikirjassa sellainen esitellään ensi kerran 1901 painoksessa. Vanhin muistamani maininta Englannista on vuodelta 1874 ja silloin vain yhdellä yhtiöllä (London, Brighton & South Coast). Tunnetut nimet Deuta ja Flaman ovat 1900-luvun alussa luotuja firmoja ja tuotteita.
kuva 16.08.2017 12:39 Risto Sollo  
  Ilmeisesti ajettu 2 miehistöllä,vai onnistuuko Kolmosen moniajo langattomasti?
kuva 16.08.2017 12:29 Erkki Nuutio  
  Nopeusmittareita ei ollut, mutta ehkä virstanpylväät (myöhemmin kilometripylväät) olivat paikoillaan ja veturinkuljettajalla oli taskukello.

Minua on askarruttanut kenen päätöksellä suomenkieliset kalevalaiset nimet annettiin A1- ja A2-vetureille.
Kaikissa kirjoissa ja kertomuksissa vain sanotaan, että veturit saivat nämä nimensä, ei muuta.
Itse epäilisin kenraalikuvernööri (1855-1861), kreivi F. W. Bergiä, jonka kanta itse Hämeenlinnan ratapäätöksessäkin oli ehkä ratkaisevin.

Kirjoittipa Hänen Hirmuisuutensa ja vastustajansa, senaattori (-1859) L.G. von Haartman ministerivaltiosihteeri, kreivi A.Armfeltille, että kreivi Berg, "suomalaismielinen rautateiden kannattaja on joutunut salaisten ja yksityisten vaikutusten valtaan." Ja jatkoi "Harrastettaessa Hki-Hml -rataa ei huomata, että tavoitettu suunta käy pohjoiseen ja halkaisten sisämaan, hivelee kansallisia ja suomikiihkoisia haaveita."
Von Haartmanille suomen kieli oli La langue de Percelä.

Suomenkielisiä veturinnimiä ei ainakaan antanut svekomaaninen Senaatti, eikä rautatien johtokunta, joka julkaisi kaiken matkustaja-aineiston, aikataulut, matkaliput jne yksinomaan ruotsiksi.

Vaikenemiseta nimien päättäjästä selittäisi myös vastentahtoisuus kreivi Bergiä kohtaan.
Berg ehti matkustaa rakenteilla olevaa Hki-Hml rataa pitkin 15.10.1861 junalla Oulunkylään, neljän miehen liikuttamalla resiinalla Hämeenlinnan lähelle ja kiskottoman loppuosuuden kävellen ja droskalla. Koska mukana oli myös eversti Knut Stjernvall ja paroni Ungern-Stenberg, saattoivat mainitut herratkin joutua resiinaa polkemaan.
kuva 16.08.2017 11:19 Mikko Herpman  
  Omaan silmään kuvan nostaa tähän päivään tuo heinikko tallin edessä ja kääntöpöydän ympärillä. Ja toki edellä minitutkin seikat.
kuva 16.08.2017 10:56 Petja Touru  
  Kuvan värillisyys, peräkärry vasemmalla ja tankkiauto oikealla taka-alalla. Näyttäisi joku ottavan taaempana myös kamerakännykällä kuvaa, sekin voi kertoa vähän uudemmasta aikakaudesta. Niin, ja luonnollisesti Suomi 100 -merkki veturin keulassa. Muita tekijöitä ei omaan silmään osu.
kuva 16.08.2017 10:52 Pasi Seppälä  
  Komea otos. Höyryveturin työskentely näkyy hyvin kuvasta.
kuva 16.08.2017 10:50 Pasi Seppälä  
  Ihan hieno minunkin mielestäni. Vanhentaa kuvaa sopivasti, vaikkakin muutama tekijä paljastaa kuvan 2000-lukuiseksi.
kuva 16.08.2017 07:39 Timo Salminen  
  Korjaathan vielä Tk3:n numeron. Hieno kuva ansaitsee tulla löydetyksi myös sillä. - Onkos tuo 3303 muuten pyörinyt enemmänkin tällä kulmalla viime aikoina? Viime viikon torstai-iltana se nimittäin seisoi Ri aseman raiteella 2.
kuva 16.08.2017 07:32  
  Nyt on, se oli aikaisemmin päivän edellä. @Esko
kuva 16.08.2017 07:12 Kurt Ristniemi  
  Wikipediakin kertoo tuon ajan peninkulman pituuden. Ja nimenomaan virstan kautta:
"Suomen virsta on Venäjän virstaa hieman pidempi, 1068,80 metriä. Määritelmän mukaan Suomen virstan pituus on kymmenesosa Ruotsin ja Suomen metrijärjestelmää edeltäneestä peninkulmasta. Suomen virsta otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1827."

T.s. peninkulma on 10 Suomen virstaa, eli 10688 m (10,688 km).

Tällä tiedolla 3 peninkulmaa tunnissa = 32,064 km/t, ja 6 peninkulmaa tunnissa = 64,128 km/t. Mutta tietenkin sanomalehden kertomat nopeudet olivat pyöristettyjä 'noin'-nopeuksia.

Olikohan A1-vetureissa nopeusmittari? Virstaa tunnissa, vai peninkulmaa tunnissa?
kuva 16.08.2017 06:29 Esko Maasalo  
  Onko kuvanottopäivämäärä oikea?
kuva 16.08.2017 04:22 Antti Rautiainen  
  Kyllä on menny elämä Suomessa monimutkaiseksi ja jopa vaaralliseksikin.
Jospa tulee joku luonnonmullistus tai muu kriisi ja apua ois kulman takana niin ei voi ajaa kun ei oo pätevyyttä tai muutakaan passia tai viisumia että jotain vois tehdä,huh.
Ominsilmin ajateltuna ammatikseen ajava jokapäivä tienpäällä leipänsä tienaava on se ammattilainen joka sen kortin tarvitsee,muut harrastelijat sais pudottaa siitä pois mutta minkäs teet kiitos jälleen EU.n
Hätätilanteessa kun ei ehdi enää kortteja ajelee tai kysellä pätevää kuskiakaan,paljon myös tapahtumia missä tarvitaan isompaa kuljetuskalustoa,jospa siinä kuski sairastuu kesken kaiken niin mikään ei liiku minnekkään,on se kummallista tää nykyaika.
kuva 15.08.2017 23:50 Antti Havukainen  
  Allekirjoittaneen edellisestä kommentista ei sitten ehtinyt kulua edes kolmea vuotta, kun neliyksikköiset Sm2-rungot olivatkin taas joka-arkipäiväinen näky normaalissa matkustajaliikenteessä. Niin nopeasti ja ennakoimattomasti ne tilanteet vaan muuttuvat.
kuva 15.08.2017 22:55 Juha Toivonen  
  Totta. Osaltaan tähän vaikuttanee myös kohteena oleva höyryveturi, eli mitä pienempi veturi (kattila) on kyseessä, sitä helpompi se on ajossa vesittää. Uskaltaisin lyödä vetoa, että Tk3, Hv3, Tv1 - sarjojen syöttöön asti tuo 3" (75 mm) riittäisi vapaassa virtauksessa. Toki edellä mainittu riippuu myös vedettävän junan painosta > höyryn kulutuksesta.