|
|
27.06.2017 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| Pieni varoitus PoRhalaisille, vaunu kiihtyy ja kulkee Volvon voimin (varmaan ylikin tuon 90km/h), mutta ne jarrut... | ||||
|
|
27.06.2017 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Vanhan mallinen huo'ahtamispaikka on tarjolla kiirettömälle matkalaiselle ainakin Kymissä https://vaunut.org/kuva/120180 ja Kotkassa https://vaunut.org/kuva/120172 . Tuon kaltainen penkki tuli tutuksi eräällä Ri-Lh liikennepaikalla jo 60-luvulla, tosin penkin eteen oli istutettu kesäisin komea kukkaloisto, jota paikallinen asemamies "huolsi". | ||||
|
|
26.06.2017 23:05 | Juhani Pirttilahti | ||
| Briteissäkin on sama tilanne. Tavarajunien tarkempia junatyyppejä ei näytetä sikäläisessä avoimessa datassa muutoin kuin sellaisissa tapauksissa, joissa operaattori on sallinut niiden näkymisen. :-) | ||||
|
|
26.06.2017 22:49 | Perttu Karttunen | ||
| Oho oho, Huomenna pitää siis vilkaista tilannetta Vnj:llä, kiitän vinkeistä | ||||
|
|
26.06.2017 22:35 | Julius Ylitalo | ||
| Hieno ja nykyaikainen mansikkapitäjän asema. | ||||
|
|
26.06.2017 21:38 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Huomenna tiistaina tosiaan rahti Viinijärvelle ja sieltä vetti takaisin Joensuuhun. Liittyisiköhän ratatöihin, kun näkyy olevan työjunakin tulossa Viinijärvelle vähän vaunujen jätön jälkeen.. EDIT: toivottavasti joku Joensuun kirjeenvaihtajista olisi tilannetta ihmettelemässä :) | ||||
|
|
26.06.2017 21:09 | Panu Breilin | ||
| Kyllä noita tavarajunien tarkempia junatyyppejä käytetään, ne vaan eivät näy avoimessa datassa vaan ainoastaan Liike-järjestelmässä ym. | ||||
|
|
26.06.2017 21:06 | Panu Breilin | ||
| Tämä on Kälviän entisen ratapihan kohdalta kuvattu, etualalla on vanhaa sivuraiteiden ja kuormausalueen pohjaa. Asemarakennus jää kuvan oikealle puolelle. Kälviän uusi liikennepaikka (puolenvaihtopaikka) sijaitsee tästä pari kilometriä pohjoiseen. | ||||
|
|
26.06.2017 20:37 | Pasi Utriainen | ||
| Vieläkö näitä TA, KTA, TR, TK ym. käytetään? | ||||
|
|
26.06.2017 20:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä aivan varmasti on jo melko laajallekin levinnyt jonkinlainen tietoisuus ihmisen toiminnan vaikutuksista. Ympäristöasiat ovat nykyään esillä kaikissa medioissa, monissa tieteellisissä tutkimuksissa, jopa politiikassa hyvin vahvasti. Siltikin maapallon väestön määrä vain jatkaa kasvamistaan ja keskimääräinen elintaso nousee. Napajäätiköt sulavat, ja taivaalta sataa kumia. Se, että suomalaiset, niinkuin noin keskimäärin muutkin länsimaalaiset, tällä hetkellä käyttävät luonnonvaroja 3-4 -kertaisesti siihen nähden, mitä maapallolta on pidemmän päälle mahdollista ottaa, on käsittämättömän suuri epäsuhta. Noin suuren epäsuhdan korjaamiseen tuskin riittää pelkkä teknologioiden ja hyötysuhteiden kehittäminen. Kyllä siinä täytyy jo yksittäisten ihmistenkin luopua monesta asiasta, jos tuota aiotaan tasapainottaa. Mutta se on kyllä ihmisten mukavuudenhalu ja tapojen pinttyneisyys tuntien kovin paljon pyydetty. Kehitysmaiden kansat pyrkivät myös tulemaan perässä, minkä ehtivät. Nykyään somen aikana köyhempiin oloihin tottuneille ei voi edes väittää, etteikö muualla olisi rikkaampaa, kun tieto leviää ympäri maailman valonnopeudella. Esseen kaksi viimeistä virkettä saattavat olla epärealistisenkin optimistisia. Mutta jos ovat, niin sitä ne ovat kyllä tarkoituksella ja harkiten; sen myönnän. Ne ovat pehmentämässä kirjoituksen loppua. Ettei lukija vaipuisi vallan epätoivoon. Kun on se niinkin, että jos »maailmanloppu» tulee, niin sille ei kyllä siinä kohtaa enää kukaan voi mitään. Ja taas toisaalta ilman toivoa ei yksikään ihminen jaksa toimia paremman tulevaisuuden eteen. Senkään takia toivosta ei kannata missään oloissa luopua. ‒ »Aapeutua saa vaan ei lannistua.» |
||||
|
|
26.06.2017 19:15 | Timo Salminen | ||
| Olisiko jo kuitenkin syntynyt jonkinlainen tietoisuuden itu siitä, että meidän itse kunkin toimintatavoilla on jokin salaperäinen yhteys siihen, miten maapallomme voi (vrt. 8. kappaleen loppu A-PL:n kirjoituksessa yllä)? Jos tulkitsen oikein kommentin kahta viimeistä virkettä, A-PL taitaa lopulta kallistua sille kannalle, että niinkin asian voisi nähdä. | ||||
|
|
26.06.2017 19:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Tällainen kuvio olisi taas tiistaina, miksi numero on eri alkumatkalle? Vai onko Viinijärvellä puunlastausta? Tiistain suunnitelma viittaisi siihen. | ||||
|
|
26.06.2017 17:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Olet kysynyt asiaa jo kaksi vuotta sitten: https://vaunut.org/kuva/48553 :) | ||||
|
|
26.06.2017 16:36 | Timo Järvi | ||
| Onpas siinä mökki komialla paikalla. Ideaali paikka fisustamista ajatellen, oi voi.... | ||||
|
|
26.06.2017 16:25 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikä junatyyppi on TA? | ||||
|
|
26.06.2017 15:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitoksia kehuista :) | ||||
|
|
26.06.2017 15:10 | Jari Kuusinen | ||
| Se bensa-asemien letku on kyllä ainakin tähän asti ollut vähintään kolme-neljämetrinen ja tankkaus on onnistunut myös toiselle puolen (henkilö)autoa, mikäli edellisellä kommentilla viitattiin tähän? Tosin yli 99 prosenttia autoa kuljettavista ei tätä tiedä tai ymmärrä, jolloin ruuhkaisilla kylmäasemilla päästään näkemään mitä ihmeellisimpiä piruetteja sen sijaan että kokeiltaisiin vetää letkua enemmän ulos mitä sitä on näkyvillä! (Vai onko letkua lyhennetty viime aikoina kustannuspaineiden alla?) Mikon esittämä salaliittoteoria kuulostaa nerokkaan todelliselta, joten siihen on uskominen! :) |
||||
|
|
26.06.2017 14:40 | Pasi Seppälä | ||
| On kyllä hienolla tunnelmalla varustettu kuva. Kuin myös muut sarjan kuvat. | ||||
|
|
26.06.2017 13:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Satunnaiskuva. Ja siihen liittyvä satunnaishavainto: Huomasin tuossa keväällä, että terassimme laudat ovat päistään silmin nähden mädäntyneet ‒ suorastaan syöpyneet ‒, tasan niiltä kohdin, missä ruohon juuristo kasvaa aivan lautojen päissä kiinni. Tästä empiirisestä havainnosta ei ole tieteellisen hypoteesin perustaksi, mutta luulen kuitenkin, että jonkin syy-yhteyden tuossa täytyy piillä. Voisikohan kasvillisuus jollain tavoin jouduttaa puutavaran, kuten ratapölkkyjen lahoamista? ‒ Löytyyhän tätäkin kysymystä sivuava nettikeskustelu jo vanhastaan: https://puutarha.net/keskustelut/messages/33/3756.html?982065020 Äkkinäisellä lukaisulla tuosta saa sen käsityksen, että rakennusalan ihmiset väittävät seinällä kasvavien köynnösten mädättävän talon, kun taas hortonomit vakuuttavat köynnösten päinvastoin suojaavan rakennusta sateelta ja auringolta. =o] |
||||
|
|
26.06.2017 13:05 | Miika Rosendahl | ||
| Kiitos, Jimi! Tarkensin kuvatietoja. | ||||
|
|
26.06.2017 12:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| What the Fakks!? Jos saan kääntää (lapiolla) yleiskielelle; harrastajakollega tuossa tahtoi .orgmaiseen ‒ sähköveturin kyljen pyöreitä pikkuikkunoita ja Go-säiliövaunun niittejä laskeskelevaan ‒ tyyliin toivotella uuden harrastajan tervetulleeksi »vaunusomeen». ;o} Olen itse ollut »pöhkönä rautateihin» päälle kolmekymmentä vuotta, aina jauhesammuttimen kokoisesta mummolamatkojen lättärimatkustajasta ja ohi jyskyttävien Huru-rahtijunien ihmettelijästä alkaen. Lokeroidun sikäli »Eao-harrastajaksi», kun en esim. ole saanut aikaiseksi kunnostaa yhtään umpiruostunutta Hr11-veturia salonkinäyttely- ja ajokuntoiseksi. Yhden ajoportaan verran tietoisempi rautateiden kyttäily ja taivastelu kuitenkin alkoi siinä vuosituhannen taitteessa, jolloin oikeastaan vasta havahduin koko ilmiön olemassaoloon ‒ että on olemassa (muitakin) yleisesti »rautatieharrastajiksi» kutsuttavia. Herääminen tähän todellisuuteen tapahtui netin tulon myötä. Naputtelin hakukoneeseen hakusanaksi »Lättähattu», mistä vasta maailma avautuikin. Kohta olin hakemassa kotikylän sivulainastosta Mikko Alameren ja Ilkka Hovin kirjaa »Rautatiet ja pienoisrautatiet» sekä ostamassa junalippuja matkustaakseni Haapamäen höyryveturipuistoon ja Toijalan veturimuseoon. 90-luvun puhtaasti fiilis- ja ekstemporepohjainen »harrastus», joka piti sisällään lorvailua kreosootintuoksuisessa radanvarressa tavarajunien aikatauluista autuaan tietämättömänä, tyyppimerkinnöiltään tuntemattomien punakermaisten dieselvetureiden (osa kookkain tuulenhalkojin ja aina pareittain, toiset sen sijaan pötkylämäisiä, kauppa-autoa muistuttavia) vetämien junien ohikulun töllistelyä, veturimiehistöille heiluttelua ja muutaman polvet tutisten otetun räpsyn, on näihin päiviin tultua osin väistynyt analysoivan ja spekulatiivisen litterahirviö- ja vaihtotasevaikutus-infoähkyn tieltä. Kuvatekstistä välittyvä ohiajavan massiivisen tavarajunan ilmavirran tunnusta ja tantereen töminästä sekä veturimiehen kädenheilautuksesta ja hetkeksi kallon sisäseinämiin kumajamaan jäävästä junan pillin vihellyksestä seuraava sanaton sentimentaalinen innostus on jotain, mitä vuosikymmenten mentyä itse enää tuskin ja vaivoin pystyn radanvarresta tavoittamaan. Mutta se tunne on hieno. Onnittelut siitä, kun olet löytänyt sen. Ja tervetuloa joukkoon kummaan! Rautatiet ovat hieno ja monimuotoinen harrastuksen aihe. |
||||
|
|
26.06.2017 12:27 | Pauli Kyllönen | ||
| Ttv 6 on käyttökuntoisena ja Dm7 4074:n kunnostus jatkuu, jotta siitä saataisiin uusi moottorivaunu. Lättiä myös huolletaan tarpeen mukaan. | ||||
|
|
26.06.2017 11:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin jokainen joka ajaa japanilaisella autolla tietää millaiseen rumbaan pitää varautua kun aikoo tankata bensa-asemalla jolla on ruuhkaa ja jonoa mittareille. | ||||
|
|
26.06.2017 10:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Työkone on Tka7 210 ja mukana on virkatarvevaunu BUi-v. | ||||
|
|
26.06.2017 10:18 | Mikko Herpman | ||
| Eiköhän näissä kaikissa ole kaksi Dieseliä ja tankit/täyttöaukot molemmin puolin jo tankkausta helpottamassa.. Ehkäpä molemmat tankit täyttyy vaikka vaan toiselta puolelta täyttää ;). | ||||
|
|
26.06.2017 09:34 | Tero Virta | ||
| Alueella liikennöitiin varmasti juna kerrallaan ja siksi junat joutuivat odottamaan vuoroaan kuka missäkin. Siksi seisonta-ajat eri liikennepaikoilla voi olla noinkin pitkiksi. | ||||
|
|
26.06.2017 09:21 | Miika Rosendahl | ||
| Halikossa on ainutlaatuinen kokoelma siltoja - vanha Suuren rantatien museosilta, uusi maantiesilta, sekä vanha ja uusi rautatiesilta. Vanhaa rautatiesiltaa ei aikanaan purettu uuden tieltä. Olen käsittänyt ajatuksena olleen tehdä siltamuseo ja siinä yhdeydessä varustaa rautatiesilta kävelykannella. Hanke olisi vieläkin toteuttamiskelpoinen. Samalla voisi poistaa rautatiesillan rakenteisiin vähitellen tunkeutuvan kasvuston ja maisemoida jokilaakson rautatiekuvausystävällisemmäksi. |
||||
|
|
26.06.2017 03:01 | Jari Kuusinen | ||
| Tämä olikin minulle ihan uusi tieto! :)) :D Aina oppii junatekniikasta! :P Varsinkin kun on vain tällainen rautatie™ harrastaja juna harrastajan sijaan! :D Mutta vakavasti kysyttynä, oliko Sr3-sarjan alkupään veturit varustettu vain yhdellä Last Mile -dieselillä, kun näissä viimeisimmissä olisi kaksi dieselmoottoria, vai oliko tämä vain paperilla ja kaikki Suomeen tuodut Vectronit ovat kahdella dieselmoottorilla? Jostain tämä on päähäni tarttunut, mutta jälkigooglaaminen ei tehnyt minua yhtään viisaammaksi tämän asian suhteen. Toisin sanoen, linkatun kuvan 3302:ssa olisi kuvanottohetkellä ollut vain yksi dieselmoottoriyksikkö ja tässä tämän kuvan 3309:ssä kaksi, mistä johtuen moottorit (ja tankit) molemmin puolin veturia - totta vai tarua? | ||||
|
|
26.06.2017 02:47 | Jari Kuusinen | ||
| Olisko niin että kun Turun ns. kemikaaliratapiha jonain päivänä saadaan rahoitettua ja rakennettua (2020?), siirtyvät Vainikkalan ja Uudenkaupungin väliset ammoniakkikuljetukset esim. Fenniarail:n tai NR Rail:n hoidettaviksi - Karjaan kautta, dieselvedolla, ilman kulkusuunnan tai kuljettajanvaihtoja, sellaisella vetokalustolla jolla 50 vaunua liikahtaa perille saakka ilman että vaunuletka pitää puolittaa Turun ratapihalla? ... Nämä kaksi yritystä ovat toistaiseksi ainoat, jotka ovat ilmaisseet mielenkiintonsa transitoliikennettä kohtaan, Fenniarail sitä jo hoitaa ja lieneekö NR Rail se yritys, jolla on neuvottelut käynnissä EVR Cargo:n kanssa joutilaana seisovien vetureiden saamiseksi töihin Suomen rataverkostolle? | ||||
|
|
26.06.2017 01:24 | Teemu Sirkiä | ||
| Hieno kuvasetti näistä! | ||||
|
|
26.06.2017 01:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisää kuvia: http://tinyurl.com/y8zp56je | ||||
|
|
26.06.2017 01:14 | Teemu Sirkiä | ||
| Kuinkahan pitkään menee, että rantaradalla on seuraavan kerran jotain yhtä mielenkiintoista? Tämäkin toki voisi olla ihan normaaliliikennettä, jos Hy-Kr -välillä olisi sähköt. | ||||
|
|
26.06.2017 00:20 | Jouni Hytönen | ||
| Sieltä puuttuvat tyystin kauniit peltomaisemat. Jos joskus on jotain viljelty, niin ei ainakaan enää Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Jos löytyy tällainen aukea maisema, siellä ei muuta kasva kuin jättiputkea. | ||||
|
|
26.06.2017 00:10 | Otto Diekmann | ||
| Kyseessä on Tve2 447. | ||||
|
|
25.06.2017 23:55 | Otto Diekmann | ||
| Tuosta Rto:sta ei voi sanoa muuta kuin että se on ollut ratatyöosaston käytössä, varmaankin joku aura | ||||
|
|
25.06.2017 23:41 | Vesa Höijer | ||
| Kieltämättä mielenkiintoinen kirjoitus. Ehkä en ole aivan Linkolan linjoilla, mutta tämä nykyinen "joka paikka täynnä autoja" -kulttuuri on todella ärsyttävää. | ||||
|
|
25.06.2017 23:25 | Jyrki Talvi | ||
| Vaunut ovat Fakks sarjan hakevaunuja. | ||||
|
|
25.06.2017 22:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Sr1:n kesken on myös eroavaisuuksia. Joissain on kaksi pyöreää ikkunaa kyljellä, kun taas toisissa on jopa neljä pyöreää ikkunaa. | ||||
|
|
25.06.2017 22:15 | Mikko Nyman | ||
| Oho. Jarin linkkaama foto Sr3:n kyljestä on kieltämättä klikkaamisen arvoinen kaikkine yksityiskohtineen. | ||||
|
|
25.06.2017 22:11 | Mikko Virtanen | ||
| Kyllähän se hieno on, mutta kukapa se kertoisi mikä on vihreän värin värikoodi? Ja muiden värien koodit kiinnostaa myös. | ||||
|
|
25.06.2017 21:58 | Jari Kuusinen | ||
| Mikä veturi? Veturin numero? Numeron numero? Kuules Mikko kun näissä junaratahommissa on aivan ensisijaista, että jokaisen mutterin alkuperä dokumentoidaan erittäin tarkasti! Esimerkiksi 3302:n bensatankki on aivan erinäköinen mitä tämän tuntemattoman Sr3:n on: http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?pid=1630 - bensamittarikin on eri kohdassa! ;) | ||||
|
|
25.06.2017 21:52 | Oskari Kvist | ||
| Jos puut raivaisi pois, niin tuostahan voisi jonkun työkoneen ajaa (kunnossapidon/ratatöiden käyttöön tms) avovaunun kyytiin/sieltä pois. | ||||
|
|
25.06.2017 21:47 | Oskari Kvist | ||
| Oho, no tämä on uutinen. | ||||
|
|
25.06.2017 21:37 | Marko Anttila | ||
| Savossa näköjään rautatieinfra uudistui ja raidekalusto vanhentui. | ||||
|
|
25.06.2017 21:34 | Raimo Harju | ||
| Muistaakseni yksisylinterinen mutta Planeta nimi tuntuu kuitenkin niin tutulta. Ne takapotkut olivat sitä luokkaa, että se on ollut varmaan yksisylinterinen ja kahdella pakoputkella. Vuosimalli oli ehkä jotain 1964 tai 1965, ei kuitenkaan 1967 tai uudempi. | ||||
|
|
25.06.2017 21:30 | Erkki Nuutio | ||
| Hienoa nähdä sympaattinen kuva Hk5:stä. Viimeisetkin Hk:t poistuivat etelän liikenteestä 1960-vuoden vaiheilla. Itse näin ainoan kerran Hk2 446:n Tampere-Toijala matkustajajunan edessä kesällä 1960 ja yllätyin tietysti. Olisiko 446:n herättely kylmien rivistä ollut seurausta Pr2-veturien äkillisestä poistamisesta liikenteestä? 504 on melko saunapuhdas, höyry- ja hiekkakupu kiiltelevät. |
||||
|
|
25.06.2017 21:18 | Erkki Nuutio | ||
| Romanttisen puurakennuksen osoite (ainakin de Jure) oli Kalevantie 1. Käsittääkseni siellä olivat veturimiesten lepohuoneet ennen eteläisten veturitallien väliin tehtyä tiilirakennusta: https://www.vaunut.org/kuva/95635?u=3399&paik=Tampere+asema&tag0=17%7CRautatieinfra%7CVeturitalli . Oikaiskaa jos olen väärässä. Mukava kuva, joka jälleen havainnollistaa väistymässäkin olleiden höyryveturien siisteyden vielä 1960-luvun alkuvuosina. Veturinpuhdistajia ei vielä oltu kehitetty pois. |
||||
|
|
25.06.2017 21:04 | Riku Outinen | ||
| Eivät ole jääneet Kemiin vaan jatkavat Tornioon (eri junanumerolla) ja edelleen Haaparantaan. Näin olen ainakin käsittänyt. Jos ei varmasti, niin hyvin todennäköisesti liittyy tuohon kartonkiprojektiin. Tyylikäs kuva! | ||||
|
|
25.06.2017 21:03 | Erkki Nuutio | ||
| Einar Vihman 12D:lle oli alistettu Kev.Pr.T . Siihen kuuluva ratsumestari Kokon johtama Kevyt Osasto 1 hyökkäsi Vammelsuusta Inoon 31.8.1941 ja valloitti sen. Vastassa oli NL:n Sisäministeriön rajamiehiä, jotka rantaa vasten puristettuina mieluummin surmasivat itsensä antautumisen sijasta. Runsaaseen sotasaaliiseen kuului rautatiekaluston osalta panssarijuna, jossa oli 2 rautatietykkiä, 3 höyryveturia, panssaroituja ammusvaunuja ja 2 lentokonetta osina vaunuissa. Lisäksi saatiin bensiiniä sisältäviä säiliövaunuja. Paikka oli Inon Hovinmäki, joka Terijoen 1:100000 -kartassa (Kielletyt kartat, s.22, 469 6674) on hieman Inon asemasta itään. Onkohan mainitusta rautatiekalustosta lisätietoja ja löytyykö siitä SA-kuvaa? Inon komea asemarakennus siirrettiin vuonna 1928 Makslahteen. Ilmeisesti uuteen varsinaiseen asemarakennukseen ei ollut tarvetta. Suojeluskunnan kokoontumispaikkana 1918-1939 oli komea tiilinen veturitalli. |
||||
|
|
25.06.2017 19:31 | Erkki Nuutio | ||
| 12 D:n taistelukertomus toteaa 1.9.1941 koskien: "Iltaan mennessä JR 47 valtasi Kellomäen, Kuokkalan, Ollilan ja Rajajoen, vihollisen vetäytyessä radanrepimisjunineen sillan yli Valkeasaareen, räjäyttäen Rajajoen sillan. Klo 20.05 olivat Divisioonan joukot saavuttaneet vanhan valtakunnan rajan koko Divisioonan kaistalla." Tieto ilmenee Matti Turtolan kirjoittamasta erinomaisesta elämänkerrasta Jääkärikenraali Einar Vihma - Ihantalan taistelun ratkaisija (Otava, 2.p. 2005). Kirjan taustoituskin on erinomainen. Se selventää asioita sotiamme vähemmän tunteville lukijoille, eikä haittaa enemmän tunteviakaan. Kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Einar Vihma taisteli kunniakkaasti Talvisodassa 7D:n komentajana Taipaleenjoen raskaissa taisteluissa, perääntymättä. Jatkosotaan hän kokosi ja koulutti helsinkiläisistä 12D:n ja edestä rämäpäisesti johtaen vei sen Joutsenon vaiheilta Talvisodan rajalta 21.8.1941 Viipurin pohjoispuolitse läpi Kannaksen vanhalle rajalle kymmenessä päivässä! Tämä oli siten todellinen Kannaksen läpijuoksu, ei perääntyminen 1944. IV AK:n käskyn 1.9.1941 mukaisesti Divisioona ei saanut ylittää Rajajokea, ainoastaan lähettää partioita ylitse. AK:n käsky perustui Päämajan 31.8.1941 antamaan käskyyn. Hyökkäyksen ja rajan puolustuksen lisäksi Divisioona oli ankarissa taisteluissa Porlammen motista ulos pyrkiviä Puna-armeijan joukkoja vastaan, ja esti näiden murtautumisen maitse Leningradia kohti. Ihantalan suurtaistelussa kenraali Vihman johdossa oli 6D. Hän kaatui vihollisen tykistöiskussa Ihantalan kirkonmäellä 5.8.1944. Silloisen Kannaksen joukkojen komentajan, kenraaliluutnantti Karl Lennart Oeschin mielestä Einar Vihma oli paras hänen divisioonankomentajistaan. |
||||
|
|
25.06.2017 19:12 | Aleksi Ylikangas | ||
| Tuomo: Olen täysin samaa mieltä. Nämä ovat aina mukava näky! Etenkin näissä pellettijunissa näitä tuppaa näkemään harvoin, on todella mukava sattuma saada osumaan kohdalle. | ||||