|
|
28.05.2017 23:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös se palovaurio sattunutkin Ylivieskassa? Kuvasin tätä 1991 Psl knp ratapihalla ja vaunun toisessa päässä oli sammutusjauhepölyä. | ||||
|
|
28.05.2017 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Armiroa valmistettiin myös 1970-luvun loppupuolella.. Maksoi saman kuin punainen Nortti. T.nmrk "Armiroa poltellut". | ||||
|
|
28.05.2017 23:25 | Teemu Sirkiä | ||
| VR:n kuormausohjeissa todetaan: "3 m tai pidempää tukki- tai kuitupuuta voidaan kuljettaa siten, että pelkästään vaunuryhmän äärimmäiset pinot on sidottu luotettavasti vaunun hihnoilla ja muut pinot vaunuissa voidaan jättää sitomatta. Korkeilla päädyillä varustetuissa vaunuissa (Snps, Snpss) voidaan äärimmäiset pinotkin jättää sitomatta." https://vrgroup.studio.crasman.fi/file/dl/i/Jt5YWA/5z5n-BnmQM7zE3gD9GVYUw/8.pdf | ||||
|
|
28.05.2017 22:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin tietoja Su-sarjasta: S tulee valmistajatehtaan nimestä Sormovo, u tulee sanasta usilenny eli vahvistettu. Tsaarivallan aikana vetureiden suunnittelu oli yliopistoprofessoreiden käsissä. Näin ollen höyryveturiteorian soveltaminen oli "hanskassa", todennäköisesti perusteellisemmin kuin muissa maissa. Mitä tulee itse vetureiden kehittelyyn, niin nämä oppineet herrat näyttävät päätyneen samaan periaatteeseen kuin itse George Stephenson: yksinkertaisin ratkaisu on paras ratkaisu. Ennen vallankumousta 1917 valmistui S-mallia noin 900 kpl. Tietenkin Venäjällä seurattiin veturialan kehitystä: näissä oli kaksi sylinteriä, Walschaertin luistinohjaus, leveä tulipesä, tulistin ja jousitus oli järjestetty tasausvivuilla siten, että kitkapainoa voitiin tarvittaessa muuttaa, jotta veturilla kyettiin liikennöimään myös pienempikantoisilla rataosilla. Vuonna 1926 alkoi moskovalainen Kolomna-tehdas valmistaa jonkin verran parannettua ja suurennettua Su-mallia. Tätä versiota valmistettiin seuraavien 15 vuoden aikana noin 2 400 kpl.Sylinterin mittoja, pyörästön pituutta ja kattilan mittoja oli suurennettu. Kattilapaine pidettiin ennallaan suht matalana (kunnossapitokustannukset pysyivät "kurissa", eikä paineenkorotuksen katsottu tuottavan suurtakaan teoreettista hyötyä). Toisen maailmansodan jälkeen valmistus jatkui Sormovossa (joka sodan aikana oli siirretty Nizhni Novgorodista Gorkiin) vuoteen 1951 asti. Tuotantoluku S- ja Su-sarjalla oli yhteensä noin 3 750! Muista muunnoksista mainittakoon sarja Sv, joka oli normaaliraideleveydelle rakennettu vuodesta 1915 alkaen, Varsovan - Wienin väliselle radalle. Edelleen valmistettiin jonkin verran myös tyyppiä Sum, jossa käytettiin polttoilman esilämmityslaitetta. Vuonna 1880 oli skottilainen Urquhart propagoinut Venäjällä öljypolton puolesta, niinpä sitä käytettiin myöhemmin yleisesti, myös monissa S- ja Su-vetureissa. Joitakin teknisiä tietoja: vetovoima 134 kN, akselipaino vaihdettavissa 18 tonnista 16 tonniin, sylinterin halkaisija 575 mm, iskunpituus 700 mm, vetopyörän halkaisija 1 850 mm, höyryttävä tulipinta 198 m2, tulistimen tulipinta 89 m2, kattilapaine 13 kg/cm2, arinan pinta-ala 4,72 m2, hiiltä 18 tonnia, vettä 23 m3, kitkapaino 54 - 48 tonnia, kokonaispaino työkunnossa 168 tonnia ja suurin pituus 23 738 mm. Tiedot kirjasta Dampflokomotiven, kirj. Brian Hollingsworth, Birkhäuser Verlag Basel 1983. Pyörästö oli siis kuvan veturilla 1'C1'h2. |
||||
|
|
28.05.2017 22:01 | Jouni Halinen | ||
| Tässä upeassa kuvassa vuodelta 1978 pöllit on sidottu skarpisti kiinni https://vaunut.org/kuva/11895 eikö tuo pankojen yläsidos toimisi nykyjäänkin, vai onko yläpuolella oleva 25 000 volttia syy siihen että ei voi näin enää menetellä | ||||
|
|
28.05.2017 21:18 | Petri Nummijoki | ||
| Kauniainen on ollut 60-luvun jälkipuoliskolle saakka aina miehitetty, koska siellä oli käsikäyttöinen ylikäytäväpuomi. Päivällä siitä huolehti asemamies ja yöllä junanlähettäjä. Alikulkutunneli valmistui Kauniaisiin jo 60-luvun puolivälissä mutta Kauniainen sai senkin jälkeen pitää jonkin aikaa jatkuvan miehityksen rata- ja sähköistystöistä johtuen. Kauniaisten lisäksi jatkuvasti miehitettyjä olivat 60-luvulla Pasilan ja Karjaan välisellä rataosalla vain Pasila, Kirkkonummi ja Karjaa. Leppävaara ei yleensä ollut jatkuvasti miehitetty mutta tässä vaiheessa se taisi olla kaksoisraiteen päätepiste, joka saattoi vaikuttaa tilanteeseen. Martinlaakson radan valmistuminen 1975 muutti Huopalahden asemaa sikäli, että asemamiessuorittaja piti korvata virkamiessuorittajalla, koska Huopalahdesta tuli risteysasema. Eri asia on sitten, oliko Huopalahti tämän jälkeen oikeasti vaativampi paikka, kun Martinlaakson radan rakentamisvaiheen aikainen epäsäännöllinen liikenne korvautui suunnitelmallisesti hoidetulla. Martinlaakson radan kauko-ohjaus otettiin käyttöön 1976. |
||||
|
|
28.05.2017 20:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Purettu on. | ||||
|
|
28.05.2017 20:29 | Mikko Nyman | ||
| Hyvä kysymys Vesalta. Voisiko kuvassa näkyvän talon kohdalla olla nykyisin tämä (lähes ex-) parkkipaikka: https://goo.gl/maps/ynGjvfnzucm |
||||
|
|
28.05.2017 20:24 | Vesa Höijer | ||
| Onko tuo vasemmalla yläreunassa oleva talo purettu vai onko se vain nykyään jäänyt puiden taa piiloon? |
||||
|
|
28.05.2017 20:15 | Vesa Höijer | ||
| Eli siis mikä tuo on? | ||||
|
|
28.05.2017 20:13 | Teppo Niemi | ||
| Ja aivan loppuun saakka. Vaunun viimeinen käyttö taisi olla katastroffiharjoituksessa Pasilan alaratapihalla.... Käsittääkseni vaunu oli ainoa A7 teleillä ollut EFi. | ||||
|
|
28.05.2017 20:13 | Vesa Höijer | ||
| Eräs virolainen sanoi minulle 1980-luvulla, että he katselevat lahden yli Helsingin katuvaloja, kun heillä ei ole omia. | ||||
|
|
28.05.2017 20:09 | Teppo Niemi | ||
| "Aamutavarajunassa", miten tuon ottaisi. Taisi tuo olla koko runko matkalla Veturipuistoon... Tekniikan museolta Hv2 ja Tv1, Hyvinkään konepajalta taas liuta muuta kalustoa, loppupäässä KCik ja Pr2. Tampereen hylkyletkasta taas tuo Dr12 2234. Lehtosen Timo ja Lehikoisen Hannu voivat muisrella tuosta hinauksesta yhtä sun toista. | ||||
|
|
28.05.2017 18:25 | Vesa Höijer | ||
| Eikö tuolla ylhäällä ole katulamppuja? | ||||
|
|
28.05.2017 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sotketaanpa vielä lisää: EFi-sarja muutettiin 100-paikkaisista Ei-vaunuista. | ||||
|
|
28.05.2017 17:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sedällä muodikas lierihattu! | ||||
|
|
28.05.2017 15:36 | Pasi Utriainen | ||
| Toisinaan kuormasta tipahtaneita pöllejä näkee radan varrella. Mm. tästä paikasta pari kilometriä pohjoiseen olevan Takasalon tunnelin päällä roikkui pitkään tuollainen koivuropsi lähes tunneliin pudonneena. | ||||
|
|
28.05.2017 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juttu entisestä Neuvostoliitosta: - Eräskin amerikkalainen turisti kysyi sananvapaudesta eräältä neukulta. - Saatteko te ollenkaan arvostella presidenttiä, niin kuin me meillä Amerikassa? Neukku vastasi: Kyllä, me saamme vapaasti arvostella Amerikan presidenttiä. Heko, heko! | ||||
|
|
28.05.2017 14:45 | Jari Ahokas | ||
| Kappas, korjataan tiedot! | ||||
|
|
28.05.2017 14:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo luupää-Datsuni oli yllättävän kestävä auto. Sen jälkeiset Datsunin mallit ei niin kestäviä enää olleetkaan... | ||||
|
|
28.05.2017 14:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoa Tr2-sarjan valmistajista: (lähteenä Wikipedia) Baldwinin veturitehdas perustettiin 1831. Kaikkiaan se valmisti vetureita yli 70 500 kpl, joista suurin osa oli höyryvetureita. Vuosina 1904 - 1943 se valmisti yhdessä Westinghouse Electric Co:n kanssa sähkövetureita. Myös dieselsähkövetureita oli sen valmistusohjelmassa. Kuitenkin Baldwin ei oikein pärjännyt kilpailussa General Motorsin dieselvetureille. Baldwinin veturivalmistus loppui vuonna 1956 ja yritys lopetti vuonna 1972. American Locomotive Company (ALCO) taas perustettiin 1901 yjdistämällä seitsemän eri veturitehdasta. ALCO oli toiseksi suurin höyryveturivalmistaja Baldwinin jälkeen. Se valmisti höyry- ja dieselvetureita yhteensä yli 75 000 kpl. ALCO valmisti myös autoja vuosina 1905 - 1913.Vuosi 1948 oli viimeinen, jolloin höyryvetureita valmistettiin Schenectadyn tehtaissa. Ensimmäinen kaupallisesti onnistunut dieselsähköveturi valmistui vuonna 1924 (General Electric valmisti sähköosat ja Ingersoll-Rand moottorin). 1955 yhtiö muutti nimensä: Alco Products Inc. Vuonna 1964 Worthington-yhtiö hankki Alcon omistukseensa. Tässä vaiheessa veturituotanto käsitti vain 20 % kokonaistuotannosta. Mainittakoon, että Alco valmisti ydinenergialaitteita vuosina 1954 - 1962. Veturituotanto loppui 1969. Yhtiön toiminta sellaisenaan loppui samana vuonna. | ||||
|
|
28.05.2017 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Japsiautotehtaat joutuvat nuukailemaan autojen pelleissä siitä syystä, että ovat raudan ja teräksen suhteen aivan täysin tuonnin varassa. Tietysti kierrätyskin auttanee hieman asiassa. | ||||
|
|
28.05.2017 12:57 | Jouni Hytönen | ||
| 2234 taisi ajaa viimeisen ajonsa jo helmikuussa 1989. Olisiko se tässä kuvassa juuri tullut aamutavarajunassa Tampereelle matkallaan Veturipuiston kokoelmiin. | ||||
|
|
28.05.2017 12:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitenkähän minulle tulee mieleen kuvassa nelosraiteella olevaksi lättäjunaksi P98? Jos on perjantai, niin silloin ainakin pikalättä oli kulussa. Säännöllisesti P98:ssa runkona oli veto-veto. Uskoisin Pieksämäen junan sisältäneen myös EFiabin? Korjatkaa, jos muistan/oletan/luulen väärin. Kuva on loistava!!!! Ottohetkellä.P41 on jo ylittänyt Pollarinmäen, veturina Huru12 ja rungossa mukana perjantain lisävaunuina kolme Ei:tä. Yksi muisto Haapamäeltä: käydessäni kerran asemaravintolassa kahvilla, siellä oli jukeboksi. Sen kerran kun rahanieluun työnsin markan, niin valitsin kappaleeksi Hortto Kaalon esittämän "Ei kenenkään lähimmäinen". Mielestäni kappale kuvasi hyvin rautatieharrastajan yksinäisyyttä pienessä kaupungissa... | ||||
|
|
28.05.2017 11:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrankin on EFiab oikein päin lättäjunassa, mitä tulee rautatieharrastukseen kuuluvalla osiolla lätän peräpäästä taaksepäin katselemiseen... | ||||
|
|
28.05.2017 11:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan asjallinen lukitussokka mutterissa! Hitsisaumatkin ovat kunnollisia: ei käytetty liikaa virtaa... | ||||
|
|
28.05.2017 11:21 | Mikko Otava | ||
| Tämä on vaihteenlämmitysmuuntaja, 27500/400 V 50 kVA. | ||||
|
|
28.05.2017 10:29 | Tuomas Pätäri | ||
| Todella hyvä kuvakattaus Kymenlaakson pohjoiskolkista. Junatkin ovat näyttäviä. | ||||
|
|
28.05.2017 10:13 | Timo Järvi | ||
| Sopivan silmän mukainen ja kesäisen kuva. :) | ||||
|
|
28.05.2017 07:22 | Kari Haapakangas | ||
| Aikaan ennen kuin kasarmien mukavuuslaitoksetin varustettiin väliseinillä, ovista nyt puhumattakaan... | ||||
|
|
28.05.2017 07:18 | Kari Haapakangas | ||
| Tähän voisi heittää sarkastisen kommentin pääkaupunkiseudun tonttipulasta, jonka takia täytyy uhrata kulttuurihistoriallisesti arvokas lentoasema, mutta enpä taida kehata. Kokemus on opettanut, etteivät stadilaiset siedä meidän landepaukkujen kommentointia heidän rakennushankkeistaan ja niiden viisaudesta. | ||||
|
|
28.05.2017 03:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaajan selän takana on Knieffin kulma. Siinä olleessa talossa oli ennen muinoin lihakauppa (muisteli pikkutyttönä Telakkakadulla asunut naisystäväni). Nyt siinä on OP:n rakennuttama/omistama vuokratalo. | ||||
|
|
28.05.2017 03:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entä BT 01368? Näin sen Seinäjoella huhtikuussa 1997. Se ainakin oli muutettu Eim-vaunusta. | ||||
|
|
28.05.2017 03:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ostin kerran kaupasta vihreää Norttia, kun luulin sitä mentholisavukkeeksi. | ||||
|
|
28.05.2017 03:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei tuo Porvoon keskustan laiturirakennus olisikin vuodelta 1967? | ||||
|
|
28.05.2017 02:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jerry (Jeremias Aaron) Cotton ja Phil (Philipe Marcel) Decker, lyömätön FBI:n pari! | ||||
|
|
28.05.2017 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan, kun katsoin televisiosta näitä avajaisia niin Jorma Pulkkinen sekoili paikkakunnan nimessä tyyliin Haapavesi - Haapamäki. Se vain harmitti, kun ohjelman edetessä enemmän tai vähemmän känninen Topi Sorsakoski ei esittänyt rautatielauluja. | ||||
|
|
28.05.2017 02:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvatekstissä on virhe. Kuvausajankohtana rungon 5113-5114 välivaununa ei voi olla 5607, sillä se tuhoutui elokuussa 1979 onnettomuudessa Hki ratapihalla ja hylättiin seuraavana vuonna. Mainittujen vetovaunujen väliin sijoitettiin 5603. Mainittakoon, että 5603:aa ei koskaan täyskorjattu Tku knp:ssa. Siinä säilyi täyskorjausmerkintänä Valmet 11.65. Tiedä sitten, mitä puuhasivat 5603:lle johdonvetojunamuutoksen yhteydessä... | ||||
|
|
28.05.2017 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvinkin tuttu paikka! Tässä kohdassa tuli useinkin katseltua illan tavarajunan menoa kohti Vilppulaa Hurun vetämänä... Asuin muutaman sadan metrin päässä vuosina 1967 - 1981. Kuvaajan selän takana meni pyörätie Vuohijoelle. Muistaakseni Kukkarokiven taloja alettiin rakentaa 1970-luvun puolivälin tienoilla. | ||||
|
|
28.05.2017 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi:ssä 22393 oli vielä elokuussa 1975 A7-telit. T.nmrk "näin sen Pm ratapihalla junassa P98". | ||||
|
|
28.05.2017 00:00 | Jouni Halinen | ||
| "Pasilan metsärata" | ||||
|
|
27.05.2017 23:38 | Jouni Halinen | ||
| Minkä takia noita "pöllejä" ei tarvitse sitoa kiinni, samaan tapaan mikä on autokuljetuksissa pakollista. Samalla tavalla sieltä voi pölli lentää jonkun kaaliin, tai vastaantulevan matkustajajunan ikkunasta sisään, paine iskukin on aika kova. Täytyy varmaan odottaa ensimmäistä tapausta, saamme sitten lukea vuoden kuluttua tutkintaraportista "onnettomuus johtui siitä että kuorma oli sitomatta, nyttemmin on ohjeistusta muutettu, eli kuormat pitää vastedes sitoa asianmukaisesi". |
||||
|
|
27.05.2017 23:04 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kaunis ja kokonaisvaltainen kuvaelma Jukalta l96o-luvun hengestä. | ||||
|
|
27.05.2017 21:47 | Jukka Ahtiainen | ||
| Niinpä. Omat muistot yltävät 60-luvulle. Mieleen jäi monipuolinen komeus: kalusto, turvalaitteet, virkapuvut, asemat, radat, maisemat... sekä niihin tiivisti liittyvät äänet ja tuoksut. Junamatkat seurasin ikkunasta kaikkea mahdollista - jos ei ollut muuta, niin puhelinlankojen "tanssia". 60-luvulla näin Jokelassa sivulla hinauksessa ensimmäisen kerran sähköjunan. Myöhemmin kun sähköistys eteni Keravalle saakka, niin noustessani Sm1-junaan ensimmäistä kertaa, pelkäsin mahdollista sähköiskua. Asiasta tulee mieleen Tekun kurssijulkaisumme: "Teoreettisen sähkötekniikan yliopettajan esitettyä kolmidimensionaalisen Schrödingerin yhtälön, hän lupasi, että kaikki valkenee myöhemmin." Tuntui, että rautatieläiset olivat suurta perhettä. Haaveita oli ja suureksi ilokseni ne toteutuivat ja ylittyivät kymmenien vuosien jälkeen. Tuossa rannalla ei tullut mieleen, että joskus kuvakulma penkan toiselta puolelta olisi tällainen https://vaunut.org/kuva/113477?u=2471&tag0=2%7CSr3%7C |
||||
|
|
27.05.2017 21:44 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| 5308:ssa ei Höljäkän tuotteita ole tavattu kuljettaa vaan yleensä käynti Höl:ssä on tehty Binderholzin tuotejunalla. | ||||
|
|
27.05.2017 21:29 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Ilmeisesti kyseessä on ollut vaunujen vienti Höljäkkään. | ||||
|
|
27.05.2017 20:43 | Teemu Saukkonen | ||
| Hieno iltakuva, vai joko lasketaan yökuvaksi. | ||||
|
|
27.05.2017 20:37 | Raimo Harju | ||
| Hienon kuvan olet Jukka ottanu, piristävää nähdä vielä tällaisia, nykyään näillä sivuilla näkee melkein pelkästään sähköjohtoja, sekä opastimia. Onhan nykyaika dikiaikaa, mutta siitä puuttuu se oikea tunnelma. | ||||
|
|
27.05.2017 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jokelan valimosta tuli aikoinaan Mäntän pumpputehtaalle valuja, jotka olivat seostettua haponkestävää terästä. Arvatkaapa muutoin, millä valutuotteet kuljetettiin Mänttään? Rekalla! |
||||
|
|
27.05.2017 20:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs työkaveri, moldovalainen, kutsui kaupunkia nimellä "Kisinjov". | ||||
|
|
27.05.2017 20:00 | Jouni Hytönen | ||
| Aika monta junaa olen itsekin samoilta jalansijoilta kuvannut. :) | ||||