Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 28.05.2017 23:36 Esa J. Rintamäki  
  Eikös se palovaurio sattunutkin Ylivieskassa? Kuvasin tätä 1991 Psl knp ratapihalla ja vaunun toisessa päässä oli sammutusjauhepölyä.
kuva 28.05.2017 23:29 Esa J. Rintamäki  
  Armiroa valmistettiin myös 1970-luvun loppupuolella.. Maksoi saman kuin punainen Nortti. T.nmrk "Armiroa poltellut".
kuva 28.05.2017 23:25 Teemu Sirkiä  
  VR:n kuormausohjeissa todetaan: "3 m tai pidempää tukki- tai kuitupuuta voidaan kuljettaa siten, että pelkästään vaunuryhmän äärimmäiset pinot on sidottu luotettavasti vaunun hihnoilla ja muut pinot vaunuissa voidaan jättää sitomatta. Korkeilla päädyillä varustetuissa vaunuissa (Snps, Snpss) voidaan äärimmäiset pinotkin jättää sitomatta." https://vrgroup.studio.crasman.fi/file/dl/i/Jt5YWA/5z5n-BnmQM7zE3gD9GVYUw/8.pdf
kuva 28.05.2017 22:39 Esa J. Rintamäki  
  Joitakin tietoja Su-sarjasta: S tulee valmistajatehtaan nimestä Sormovo, u tulee sanasta usilenny eli vahvistettu. Tsaarivallan aikana vetureiden suunnittelu oli yliopistoprofessoreiden käsissä. Näin ollen höyryveturiteorian soveltaminen oli "hanskassa", todennäköisesti perusteellisemmin kuin muissa maissa. Mitä tulee itse vetureiden kehittelyyn, niin nämä oppineet herrat näyttävät päätyneen samaan periaatteeseen kuin itse George Stephenson: yksinkertaisin ratkaisu on paras ratkaisu. Ennen vallankumousta 1917 valmistui S-mallia noin 900 kpl. Tietenkin Venäjällä seurattiin veturialan kehitystä: näissä oli kaksi sylinteriä, Walschaertin luistinohjaus, leveä tulipesä, tulistin ja jousitus oli järjestetty tasausvivuilla siten, että kitkapainoa voitiin tarvittaessa muuttaa, jotta veturilla kyettiin liikennöimään myös pienempikantoisilla rataosilla. Vuonna 1926 alkoi moskovalainen Kolomna-tehdas valmistaa jonkin verran parannettua ja suurennettua Su-mallia. Tätä versiota valmistettiin seuraavien 15 vuoden aikana noin 2 400 kpl.Sylinterin mittoja, pyörästön pituutta ja kattilan mittoja oli suurennettu. Kattilapaine pidettiin ennallaan suht matalana (kunnossapitokustannukset pysyivät "kurissa", eikä paineenkorotuksen katsottu tuottavan suurtakaan teoreettista hyötyä). Toisen maailmansodan jälkeen valmistus jatkui Sormovossa (joka sodan aikana oli siirretty Nizhni Novgorodista Gorkiin) vuoteen 1951 asti. Tuotantoluku S- ja Su-sarjalla oli yhteensä noin 3 750! Muista muunnoksista mainittakoon sarja Sv, joka oli normaaliraideleveydelle rakennettu vuodesta 1915 alkaen, Varsovan - Wienin väliselle radalle. Edelleen valmistettiin jonkin verran myös tyyppiä Sum, jossa käytettiin polttoilman
esilämmityslaitetta. Vuonna 1880 oli skottilainen Urquhart propagoinut Venäjällä öljypolton puolesta, niinpä sitä käytettiin myöhemmin yleisesti, myös monissa S- ja Su-vetureissa. Joitakin teknisiä tietoja: vetovoima 134 kN, akselipaino vaihdettavissa 18 tonnista 16 tonniin, sylinterin halkaisija 575 mm, iskunpituus 700 mm, vetopyörän halkaisija 1 850 mm, höyryttävä tulipinta 198 m2, tulistimen tulipinta 89 m2, kattilapaine 13 kg/cm2, arinan pinta-ala 4,72 m2, hiiltä 18 tonnia, vettä 23 m3, kitkapaino 54 - 48 tonnia, kokonaispaino työkunnossa 168 tonnia ja suurin pituus 23 738 mm. Tiedot kirjasta Dampflokomotiven, kirj. Brian Hollingsworth, Birkhäuser Verlag Basel 1983. Pyörästö oli siis kuvan veturilla 1'C1'h2.
kuva 28.05.2017 22:01 Jouni Halinen  
  Tässä upeassa kuvassa vuodelta 1978 pöllit on sidottu skarpisti kiinni https://vaunut.org/kuva/11895 eikö tuo pankojen yläsidos toimisi nykyjäänkin, vai onko yläpuolella oleva 25 000 volttia syy siihen että ei voi näin enää menetellä
kuva 28.05.2017 21:18 Petri Nummijoki  
  Kauniainen on ollut 60-luvun jälkipuoliskolle saakka aina miehitetty, koska siellä oli käsikäyttöinen ylikäytäväpuomi. Päivällä siitä huolehti asemamies ja yöllä junanlähettäjä. Alikulkutunneli valmistui Kauniaisiin jo 60-luvun puolivälissä mutta Kauniainen sai senkin jälkeen pitää jonkin aikaa jatkuvan miehityksen rata- ja sähköistystöistä johtuen. Kauniaisten lisäksi jatkuvasti miehitettyjä olivat 60-luvulla Pasilan ja Karjaan välisellä rataosalla vain Pasila, Kirkkonummi ja Karjaa. Leppävaara ei yleensä ollut jatkuvasti miehitetty mutta tässä vaiheessa se taisi olla kaksoisraiteen päätepiste, joka saattoi vaikuttaa tilanteeseen.

Martinlaakson radan valmistuminen 1975 muutti Huopalahden asemaa sikäli, että asemamiessuorittaja piti korvata virkamiessuorittajalla, koska Huopalahdesta tuli risteysasema. Eri asia on sitten, oliko Huopalahti tämän jälkeen oikeasti vaativampi paikka, kun Martinlaakson radan rakentamisvaiheen aikainen epäsäännöllinen liikenne korvautui suunnitelmallisesti hoidetulla. Martinlaakson radan kauko-ohjaus otettiin käyttöön 1976.
kuva 28.05.2017 20:42 Juhani Pirttilahti  
  Purettu on.
kuva 28.05.2017 20:29 Mikko Nyman  
  Hyvä kysymys Vesalta. Voisiko kuvassa näkyvän talon kohdalla olla nykyisin tämä (lähes ex-) parkkipaikka:
https://goo.gl/maps/ynGjvfnzucm
kuva 28.05.2017 20:24 Vesa Höijer  
  Onko tuo vasemmalla yläreunassa oleva talo purettu vai onko se vain nykyään
jäänyt puiden taa piiloon?
kuva 28.05.2017 20:15 Vesa Höijer  
  Eli siis mikä tuo on?
kuva 28.05.2017 20:13 Teppo Niemi  
  Ja aivan loppuun saakka. Vaunun viimeinen käyttö taisi olla katastroffiharjoituksessa Pasilan alaratapihalla.... Käsittääkseni vaunu oli ainoa A7 teleillä ollut EFi.
kuva 28.05.2017 20:13 Vesa Höijer  
  Eräs virolainen sanoi minulle 1980-luvulla, että he katselevat lahden yli Helsingin katuvaloja, kun heillä ei ole omia.
kuva 28.05.2017 20:09 Teppo Niemi  
  "Aamutavarajunassa", miten tuon ottaisi. Taisi tuo olla koko runko matkalla Veturipuistoon... Tekniikan museolta Hv2 ja Tv1, Hyvinkään konepajalta taas liuta muuta kalustoa, loppupäässä KCik ja Pr2. Tampereen hylkyletkasta taas tuo Dr12 2234. Lehtosen Timo ja Lehikoisen Hannu voivat muisrella tuosta hinauksesta yhtä sun toista.
kuva 28.05.2017 18:25 Vesa Höijer  
  Eikö tuolla ylhäällä ole katulamppuja?
kuva 28.05.2017 18:13 Esa J. Rintamäki  
  Sotketaanpa vielä lisää: EFi-sarja muutettiin 100-paikkaisista Ei-vaunuista.
kuva 28.05.2017 17:56 Esa J. Rintamäki  
  Sedällä muodikas lierihattu!
kuva 28.05.2017 15:36 Pasi Utriainen  
  Toisinaan kuormasta tipahtaneita pöllejä näkee radan varrella. Mm. tästä paikasta pari kilometriä pohjoiseen olevan Takasalon tunnelin päällä roikkui pitkään tuollainen koivuropsi lähes tunneliin pudonneena.
kuva 28.05.2017 15:00 Esa J. Rintamäki  
  Juttu entisestä Neuvostoliitosta: - Eräskin amerikkalainen turisti kysyi sananvapaudesta eräältä neukulta. - Saatteko te ollenkaan arvostella presidenttiä, niin kuin me meillä Amerikassa? Neukku vastasi: Kyllä, me saamme vapaasti arvostella Amerikan presidenttiä. Heko, heko!
kuva 28.05.2017 14:45 Jari Ahokas  
  Kappas, korjataan tiedot!
kuva 28.05.2017 14:17 Esa J. Rintamäki  
  Tuo luupää-Datsuni oli yllättävän kestävä auto. Sen jälkeiset Datsunin mallit ei niin kestäviä enää olleetkaan...
kuva 28.05.2017 14:01 Esa J. Rintamäki  
  Tietoa Tr2-sarjan valmistajista: (lähteenä Wikipedia) Baldwinin veturitehdas perustettiin 1831. Kaikkiaan se valmisti vetureita yli 70 500 kpl, joista suurin osa oli höyryvetureita. Vuosina 1904 - 1943 se valmisti yhdessä Westinghouse Electric Co:n kanssa sähkövetureita. Myös dieselsähkövetureita oli sen valmistusohjelmassa. Kuitenkin Baldwin ei oikein pärjännyt kilpailussa General Motorsin dieselvetureille. Baldwinin veturivalmistus loppui vuonna 1956 ja yritys lopetti vuonna 1972. American Locomotive Company (ALCO) taas perustettiin 1901 yjdistämällä seitsemän eri veturitehdasta. ALCO oli toiseksi suurin höyryveturivalmistaja Baldwinin jälkeen. Se valmisti höyry- ja dieselvetureita yhteensä yli 75 000 kpl. ALCO valmisti myös autoja vuosina 1905 - 1913.Vuosi 1948 oli viimeinen, jolloin höyryvetureita valmistettiin Schenectadyn tehtaissa. Ensimmäinen kaupallisesti onnistunut dieselsähköveturi valmistui vuonna 1924 (General Electric valmisti sähköosat ja Ingersoll-Rand moottorin). 1955 yhtiö muutti nimensä: Alco Products Inc. Vuonna 1964 Worthington-yhtiö hankki Alcon omistukseensa. Tässä vaiheessa veturituotanto käsitti vain 20 % kokonaistuotannosta. Mainittakoon, että Alco valmisti ydinenergialaitteita vuosina 1954 - 1962. Veturituotanto loppui 1969. Yhtiön toiminta sellaisenaan loppui samana vuonna.
kuva 28.05.2017 13:03 Esa J. Rintamäki  
  Japsiautotehtaat joutuvat nuukailemaan autojen pelleissä siitä syystä, että ovat raudan ja teräksen suhteen aivan täysin tuonnin varassa. Tietysti kierrätyskin auttanee hieman asiassa.
kuva 28.05.2017 12:57 Jouni Hytönen  
  2234 taisi ajaa viimeisen ajonsa jo helmikuussa 1989. Olisiko se tässä kuvassa juuri tullut aamutavarajunassa Tampereelle matkallaan Veturipuiston kokoelmiin.
kuva 28.05.2017 12:26 Esa J. Rintamäki  
  Mitenkähän minulle tulee mieleen kuvassa nelosraiteella olevaksi lättäjunaksi P98? Jos on perjantai, niin silloin ainakin pikalättä oli kulussa. Säännöllisesti P98:ssa runkona oli veto-veto. Uskoisin Pieksämäen junan sisältäneen myös EFiabin? Korjatkaa, jos muistan/oletan/luulen väärin. Kuva on loistava!!!! Ottohetkellä.P41 on jo ylittänyt Pollarinmäen, veturina Huru12 ja rungossa mukana perjantain lisävaunuina kolme Ei:tä. Yksi muisto Haapamäeltä: käydessäni kerran asemaravintolassa kahvilla, siellä oli jukeboksi. Sen kerran kun rahanieluun työnsin markan, niin valitsin kappaleeksi Hortto Kaalon esittämän "Ei kenenkään lähimmäinen". Mielestäni kappale kuvasi hyvin rautatieharrastajan yksinäisyyttä pienessä kaupungissa...
kuva 28.05.2017 11:32 Esa J. Rintamäki  
  Kerrankin on EFiab oikein päin lättäjunassa, mitä tulee rautatieharrastukseen kuuluvalla osiolla lätän peräpäästä taaksepäin katselemiseen...
kuva 28.05.2017 11:22 Esa J. Rintamäki  
  Aivan asjallinen lukitussokka mutterissa! Hitsisaumatkin ovat kunnollisia: ei käytetty liikaa virtaa...
kuva 28.05.2017 11:21 Mikko Otava  
  Tämä on vaihteenlämmitysmuuntaja, 27500/400 V 50 kVA.
kuva 28.05.2017 10:29 Tuomas Pätäri  
  Todella hyvä kuvakattaus Kymenlaakson pohjoiskolkista. Junatkin ovat näyttäviä.
kuva 28.05.2017 10:13 Timo Järvi  
  Sopivan silmän mukainen ja kesäisen kuva. :)
kuva 28.05.2017 07:22 Kari Haapakangas  
  Aikaan ennen kuin kasarmien mukavuuslaitoksetin varustettiin väliseinillä, ovista nyt puhumattakaan...
kuva 28.05.2017 07:18 Kari Haapakangas  
  Tähän voisi heittää sarkastisen kommentin pääkaupunkiseudun tonttipulasta, jonka takia täytyy uhrata kulttuurihistoriallisesti arvokas lentoasema, mutta enpä taida kehata. Kokemus on opettanut, etteivät stadilaiset siedä meidän landepaukkujen kommentointia heidän rakennushankkeistaan ja niiden viisaudesta.
kuva 28.05.2017 03:43 Esa J. Rintamäki  
  Kuvaajan selän takana on Knieffin kulma. Siinä olleessa talossa oli ennen muinoin lihakauppa (muisteli pikkutyttönä Telakkakadulla asunut naisystäväni). Nyt siinä on OP:n rakennuttama/omistama vuokratalo.
kuva 28.05.2017 03:32 Esa J. Rintamäki  
  Entä BT 01368? Näin sen Seinäjoella huhtikuussa 1997. Se ainakin oli muutettu Eim-vaunusta.
kuva 28.05.2017 03:23 Esa J. Rintamäki  
  Ostin kerran kaupasta vihreää Norttia, kun luulin sitä mentholisavukkeeksi.
kuva 28.05.2017 03:05 Esa J. Rintamäki  
  Ettei tuo Porvoon keskustan laiturirakennus olisikin vuodelta 1967?
kuva 28.05.2017 02:53 Esa J. Rintamäki  
  Jerry (Jeremias Aaron) Cotton ja Phil (Philipe Marcel) Decker, lyömätön FBI:n pari!
kuva 28.05.2017 02:23 Esa J. Rintamäki  
  Muistan, kun katsoin televisiosta näitä avajaisia niin Jorma Pulkkinen sekoili paikkakunnan nimessä tyyliin Haapavesi - Haapamäki. Se vain harmitti, kun ohjelman edetessä enemmän tai vähemmän känninen Topi Sorsakoski ei esittänyt rautatielauluja.
kuva 28.05.2017 02:16 Esa J. Rintamäki  
  Kuvatekstissä on virhe. Kuvausajankohtana rungon 5113-5114 välivaununa ei voi olla 5607, sillä se tuhoutui elokuussa 1979 onnettomuudessa Hki ratapihalla ja hylättiin seuraavana vuonna. Mainittujen vetovaunujen väliin sijoitettiin 5603. Mainittakoon, että 5603:aa ei koskaan täyskorjattu Tku knp:ssa. Siinä säilyi täyskorjausmerkintänä Valmet 11.65. Tiedä sitten, mitä puuhasivat 5603:lle johdonvetojunamuutoksen yhteydessä...
kuva 28.05.2017 01:59 Esa J. Rintamäki  
  Hyvinkin tuttu paikka! Tässä kohdassa tuli useinkin katseltua illan tavarajunan menoa kohti Vilppulaa Hurun vetämänä... Asuin muutaman sadan metrin päässä vuosina 1967 - 1981. Kuvaajan selän takana meni pyörätie Vuohijoelle. Muistaakseni Kukkarokiven taloja alettiin rakentaa 1970-luvun puolivälin tienoilla.
kuva 28.05.2017 01:07 Esa J. Rintamäki  
  EFi:ssä 22393 oli vielä elokuussa 1975 A7-telit. T.nmrk "näin sen Pm ratapihalla junassa P98".
kuva 28.05.2017 00:00 Jouni Halinen  
  "Pasilan metsärata"
kuva 27.05.2017 23:38 Jouni Halinen  
  Minkä takia noita "pöllejä" ei tarvitse sitoa kiinni, samaan tapaan mikä on autokuljetuksissa pakollista. Samalla tavalla sieltä voi pölli lentää jonkun kaaliin, tai vastaantulevan matkustajajunan ikkunasta sisään, paine iskukin on aika kova.
Täytyy varmaan odottaa ensimmäistä tapausta, saamme sitten lukea vuoden kuluttua tutkintaraportista "onnettomuus johtui siitä että kuorma oli sitomatta, nyttemmin on ohjeistusta muutettu, eli kuormat pitää vastedes sitoa asianmukaisesi".
kuva 27.05.2017 23:04 Petri P. Pentikäinen  
  Kaunis ja kokonaisvaltainen kuvaelma Jukalta l96o-luvun hengestä.
kuva 27.05.2017 21:47 Jukka Ahtiainen  
  Niinpä. Omat muistot yltävät 60-luvulle. Mieleen jäi monipuolinen komeus: kalusto, turvalaitteet, virkapuvut, asemat, radat, maisemat... sekä niihin tiivisti liittyvät äänet ja tuoksut. Junamatkat seurasin ikkunasta kaikkea mahdollista - jos ei ollut muuta, niin puhelinlankojen "tanssia". 60-luvulla näin Jokelassa sivulla hinauksessa ensimmäisen kerran sähköjunan. Myöhemmin kun sähköistys eteni Keravalle saakka, niin noustessani Sm1-junaan ensimmäistä kertaa, pelkäsin mahdollista sähköiskua. Asiasta tulee mieleen Tekun kurssijulkaisumme: "Teoreettisen sähkötekniikan yliopettajan esitettyä kolmidimensionaalisen Schrödingerin yhtälön, hän lupasi, että kaikki valkenee myöhemmin."
Tuntui, että rautatieläiset olivat suurta perhettä. Haaveita oli ja suureksi ilokseni ne toteutuivat ja ylittyivät kymmenien vuosien jälkeen.
Tuossa rannalla ei tullut mieleen, että joskus kuvakulma penkan toiselta puolelta olisi tällainen
https://vaunut.org/kuva/113477?u=2471&tag0=2%7CSr3%7C
kuva 27.05.2017 21:44 Antti-Matti Hartikainen  
  5308:ssa ei Höljäkän tuotteita ole tavattu kuljettaa vaan yleensä käynti Höl:ssä on tehty Binderholzin tuotejunalla.
kuva 27.05.2017 21:29 Antti-Matti Hartikainen  
  Ilmeisesti kyseessä on ollut vaunujen vienti Höljäkkään.
kuva 27.05.2017 20:43 Teemu Saukkonen  
  Hieno iltakuva, vai joko lasketaan yökuvaksi.
kuva 27.05.2017 20:37 Raimo Harju  
  Hienon kuvan olet Jukka ottanu, piristävää nähdä vielä tällaisia, nykyään näillä sivuilla näkee melkein pelkästään sähköjohtoja, sekä opastimia. Onhan nykyaika dikiaikaa, mutta siitä puuttuu se oikea tunnelma.
kuva 27.05.2017 20:25 Esa J. Rintamäki  
  Jokelan valimosta tuli aikoinaan Mäntän pumpputehtaalle valuja, jotka olivat seostettua haponkestävää terästä. Arvatkaapa muutoin, millä valutuotteet kuljetettiin Mänttään?




Rekalla!
kuva 27.05.2017 20:14 Esa J. Rintamäki  
  Eräs työkaveri, moldovalainen, kutsui kaupunkia nimellä "Kisinjov".
kuva 27.05.2017 20:00 Jouni Hytönen  
  Aika monta junaa olen itsekin samoilta jalansijoilta kuvannut. :)