|
|
16.05.2017 06:05 | Marko Laine | ||
| DDR:ssä oli asemilla varsin tyylekkäitä ja vähän samantyyppisiä, mutta isompia loisteputkihässäköitä. | ||||
|
|
16.05.2017 03:29 | Mikko Mäntymäki | ||
| Entinen pelto on rakennettu jos vertaa vuoteen 2001, ollaan km 170-171. Näin se maisema muuttuu. Junan kokoonpanosta tiesin junan numeron. Tuo vihreä teltta ei näy vielä kartassa. | ||||
|
|
15.05.2017 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Taidettiin jo aiemmin arvuutella kohteeksi Pasila V https://vaunut.org/kuva/75538 . Samoja kuvia löytyy myös J-P. Halosen kuvasarjasta https://vaunut.org/sarja/1536 | ||||
|
|
15.05.2017 23:56 | Perttu Karttunen | ||
| Heh, jenkkijunafanina ekana katoin että eihän Canadian Pacificilla tollasia oo tietääkseni ollut. | ||||
|
|
15.05.2017 22:20 | Johannes Erra | ||
| Vaunu on valmistettu joskus 1930-luvulla tai viimeistään vuonna 1940. Pieni määrä 1990-luvulla modernisoiduista sarjan 541-585 vaunuista on sittemmin muutettu kiertoajeluvaunuiksi, ja tämä on ilmiselvästi yksi näistä muutetuista. | ||||
|
|
15.05.2017 22:17 | Johannes Erra | ||
| Vetureita valmistettiin tosiaan 30 kpl. Niiden nykyinen määrä CP:llä on kuitenkin olennaisesti pienempi kuin tuo 30. CP:n myytyä tavaraliikennetoimintonsa yksityiselle Medlog-konsernille siirtyi huomattava määrä tätä veturisarjaa osana kauppaa. Tämän lisäksi ainakin yksi veturi on vuosien varrella vaurioitunut kolarissa korjauskelvottomaksi. | ||||
|
|
15.05.2017 21:50 | Johannes Erra | ||
| Vaunu on "Remodelo" eli uudelleenrakennus, mutta vähän eri tavoin kuin linjaliikenteen "Remodelado"-sarja 541-585. Vaunu on vuodelta 1947, mutta alkuperäistä tässä on vain alusta. Koriksi sen sijaan on 1980-luvulla vaihdettu jostakin 1930-luvun vaunusta otettu perinteisempi kori. Alun perin vaunu oli ulkoasultaan huomattavasti laatikkomaisempi. | ||||
|
|
15.05.2017 21:49 | Hannu Peltola | ||
| Harvinainen kuva, Strykereitä näkee harvoin Suomessa junissa! | ||||
|
|
15.05.2017 21:38 | Johannes Erra | ||
| Kuvan vaunu on siis vanhalla, 1990-luvulle saakka voimassa olleella numeroinnilla numero 264. | ||||
|
|
15.05.2017 21:37 | Johannes Erra | ||
| Hieno kuva. Ja hienoa nähdä että talousvaikeuksista huolimatta vaunut ovat hyvässä kunnossa ja siistissä asussa. | ||||
|
|
15.05.2017 21:35 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Johannekselle täsmennyksestä! Sivusto, josta kaivoin näiden tietoja, oli selvästi epätarkka. | ||||
|
|
15.05.2017 21:34 | Johannes Erra | ||
| Kaikki yhä linjaliikenteessä olevat kaksiakseliset on numeroitu sarjaan 541-585. Nämä vaunut on modernisoitu perusteellisesti 1990-luvulla, jolloin ne saivat Düwagin lisenssillä valmistetut alustat (kuvastakin näkee alustan sukulaisuuden Helsingin Valmet-nivelvaunujen teleihin) ja Škodan moottorit. Nykyisillä moottoreilla teho on 50 kW eli 68 hv per moottori. | ||||
|
|
15.05.2017 21:21 | Mikko Herpman | ||
| Kuinkahan moni tai kukaan on pudonnut noihin aikaan katolta. On osattu varoa ja vieläpä maalaisjärjellä mietitty. Nykyäänhän tuo homma tappaisi jokaisen sinne kiipeävän henkilön. :) | ||||
|
|
15.05.2017 21:02 | Simo Virtanen | ||
| Kaksi sanaa: työturvallisuus? | ||||
|
|
15.05.2017 19:55 | Hannu Peltola | ||
| Lissabonin raitioteiden raideleveys on 900 mm ja sähköliikenne on alkanut 1901. Osa vanhemmista vetovaunuista on päässyt uusiokäyttöön Mallorcalle raideleveyden leventämisen jälkeen 914 millimetriin: https://vaunut.org/kuva/103311?s=1 | ||||
|
|
15.05.2017 18:17 | Pekka V. Puhakka | ||
| Mielenkiintoinen kuva, kiitos tästä. Tämä voisi olla entinen Pasila V:n kankiasetinlaite. Samaisessa rakennuksessa toimi sittemmin Siemensin vapaakytkentäinen releasetinlaite aina siihen asti kunnes Pasilan tavararatapiha muutettiin nykyiseen muotoonsa autojuna-asemaksi ja ko. puurakennus sisältöineen sai väistyä. | ||||
|
|
15.05.2017 17:34 | Tapio Nikula | ||
| Oliko Malmilla kankiasetinlaite. Semmoinen tässä näyttäisi olevan. | ||||
|
|
15.05.2017 17:23 | Heikki Kannosto | ||
| Sivuraiteiden perusteella tässä tuntuu enemmän Malmin aromi. | ||||
|
|
15.05.2017 16:30 | Jani Järviluoto | ||
| Kyllähän tuolla jonkinlaista harrastajaruuhkaa oli havaittavissa. Lännestä Kumletin luokse saavuttaessa harrastaja 6sen auto kävi tekemässä u-käännöksen. Hetkeä myöhemmin ambulanssi ohitti paikan. 6nen autoineen tuli myös omiin Kumletilta otettuihin pendokuviini. Myöhemmin Osg:n lähdettyä Siuntiosta Tuomaksen auto oli parkissa lähes samassa paikassa mutta radan toisella puolella. Tarkoitus oli mennä kuvaamaan juna Lillgårdin tunnelin viereiselle sillalle, mutta sinne johtaneen tien alussa olikin puomi ja jälleen 6sen auto. Kävellen sinne ei olisi välttämättä enää ehtinyt, joten uudeksi kuvauspaikaksi valikoitui Riddarbackenin läntinen suuaukko. Sen lähelle päästyä junan valot kuitenkin jo näkyivät sen ollessa juuri tämän kuvan paikassa, joten kuvat tuli otettua Niittykyläntieltä. Muitakin kuvaajia tuli nähtyä. |
||||
|
|
15.05.2017 16:05 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| "Oulunkylästä" lukee vasemmalle olevissa kulkutiekylteissä. Pasilasta kai tämä on? | ||||
|
|
15.05.2017 15:20 | Eljas Pölhö | ||
| Heikin nosturijutut ovat olleet niin mielenkiintoisia, että piti oikein etsiä onko netissä mitään hyvää kuvastoa vanhoista nostureista. Tällainen löytyi: http://www.internationalsteam.co.uk/cranes/craneswesteurope.htm | ||||
|
Kuvasarja: Finnish Chemicalsin teollisuusrata |
15.05.2017 13:48 | Jukka Voudinmäki | ||
| Vieläköhän tämä näkymä https://www.google.fi/maps/@61.2961973,22.7106363,3a,86.1y,156.08h,91.21t/data=!3m6!1e1!3m4!1s8BGWjf1mUKV45F7A3ic46g!2e0!7i13312!8i6656 on olemassa, etenkin tuo vallan sympaattinen tasoristeysmerkki? | ||||
|
|
15.05.2017 11:20 | Teppo Niemi | ||
| Vaunuhan näyttäisi olevan vesihöyrykeskuslämmityksellä (lämmityskattila + vastavirtakoje) varustettu makuuvaunu. Sekä käyttövesisäiliön että lämmityksen paisuntasäiliön täyttö siirrettin sähköistyksen myötä tapahtuvaksi vaunun sisätiloista. Lämmityskattilan savutorven vieressä on juurikin paisuntasäiliön vedenlisäyssuppilo. | ||||
|
|
15.05.2017 11:09 | Juhana Nordlund | ||
| 1960-luvun Jyväskyläähän tuo näyttäisi olevan. Ainakin samankaltaisen kuvan https://vaunut.org/kuva/67501 perusteella. | ||||
|
|
15.05.2017 08:30 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Mukavia sattumuksia. Mutta on hieno kuva, kannattaa iltahämyssä rymytä junien perässä. | ||||
|
|
15.05.2017 08:27 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Hauska tilanne. Näin valoisalla jänö varmaan meni menojaan, mutta pimeässä se tahtoo juosta valokiilassa. Onhan siinä helpompi toki juosta, kun näkee... | ||||
|
|
15.05.2017 08:17 | Teppo Niemi | ||
| Nehän ovat olleet yhdessä. Olikohan se SRHS:n retki Hyvinkäältä Hankoon niihin aikoihin kun molemmat olivat siirtyneet juuri museokäyttöön. | ||||
|
|
15.05.2017 02:23 | Harri Junttila | ||
| Välilaiturilta on remontin jälkeen jopa hissiyhteys ratapihan alittavaan asematunneliin, joten liikuntarajoitteiselle parannus on huomattava. | ||||
|
|
15.05.2017 00:40 | Heikki Jalonen | ||
| Nyt kun vielä tarkemmin katsoo: siinähän taitaa olla magneettinostovarustus. Siellähän taitaa olla virtalähde (muuttaja, jäähdytys) tuolla katolla. Magneetti ja kaapeli jossain syrjässä, kuvan ottohetkellä pois käytöstä. Puomin tyven alapuolella näkyy jokin paakku, hieman vinossa asennossa. Ehkä se on magneetti jonkinlaisessa säilytystelineessä? Tai sitten se on pelkkä "urakkapaino". Magneettia puomin pään taitto palvelisi oikein hyvin: ne magneetin taakat kun tahtovat olla vähän sellaisia laajalevikkisiä pörröjä. Magneettinosturi romulaanilla ei muutenkaan ole pahin mahdollinen ohilaukaus.... Koneen valmistaja jää silti arvailuun, samoin kuin koneen alkuperä. Tuskin romumiehet uuteen koneeseen olisivat investoineet, ala oli kovin kilpailtua ja niukoilla resursseilla kituvaa. Olisiko ensimmäinen omistaja ollut jokin terästehdas tai valimo? Sarjaa Ovako, Vuoksenniska, Koverhar, Wärtsilä? |
||||
|
|
14.05.2017 23:45 | Heikki Jalonen | ||
| Jätkän kraanasta enämpi sen kuvan kommenttina... Voi tosiaan olla palvellut nipunnostossa. Puomi voi myös olla jälkikäteen syystä tai toisesta muutettu. Syynä saattaa olla jonkin kokoliaan, kuten nipun, laatan tai levyn, nostaminen mahdollisimman korkealle. Nippunosturilta vaaditaan yleensä min. 10 t kapasiteetti, jatkuvaan työhön. Mielummin vähän enemmänkin. Toisaalta, tuo puomin muoto on juuri rautatienostureille niin ominainen, erikoisesti ahtaan ulottuman maissa suosittu. Kokoluokkansa puolesta tuo ei missään tapauksessa ole mikään raivausnosturi (satatonnari+plus) vaan enemmän kuin asennus- ja työkuntanosturi, semmoinen max. kymppitonnari. Kiskonvaihtoon, vaihde-elementtien asennukseen ja sellaiseen työhön sopiva. Rautatiejuuriin viittaisi hieman myös puomitalja: se ei mene puomin toppiin vaan puomin tyvikappaleen päähän. Ratkaisu helpotti puomin muuttelemista (palojen lisäämistä/poistamista) kun ei tarvinnut puljata taljan köyden pujottelun kanssa. Riittävän korkeata taljapukkiahan ratanostureihin ei ulottuman puitteissa oikein helposti tahdo saada mahtumaan, ainakaan kiinteänä, ilman liikkuvia osia eli yksinkertaisena systeeminä. Toisaalta, tuolla järjestelyllä puomiin tulee huomattava taivutus joka ei ristikkopuomille ole eduksi. Jos toimitaan ilman tilarajoituksia järjestely ei ehkä olisi kaikkein loogisin mutta rataympäristön rajoituksissa asiassa on järkeä. Asia on siis toistaiseksi edelleen "avoin tapaus". Mutta salaliittoa tässä tuskin tarvinnee epäillä... |
||||
|
|
14.05.2017 23:02 | Heikki Jalonen | ||
| Kiitos jännästä kuvasta! Ollut ehkä ihan suotta laatikon pohjalla, ei anneta pienen vinouden häiritä suotta. Näitä aikansa arkipäiväisyyksiä ei monikaan hoksannut ajallaan kuvata. Silloin kun vielä oli kuvattavaksi. Ja nyt manaamme kun kuvaa "ei kannattanut" ottaa... Kuvan nosturi on sähkökäyttöinen, hieman erikoisella yläkautta menevällä syöttökaapelilla. Kaapelin suojusputken ohjauskaari näkyy hyvin tuossa hytin yläpuolella. Kaapeli menee kääntökeskiön kohdalta alas sisälle. Kaapelin suojusputki lepää ohjauskaaren tukemana. Suojusputken päässä on rulla, joka kannattaa putkea ja päästää sen kääntymään nosturin liikkuessa. Kaapeli roikkuu tässä kuvassa jokseenkin suoraan koneen takana ja menee sieltä jonnekin kosketinkaapille. Järjestelyllä vältettiin kalliin (!) liukurengasyksikön tarve. Joka oli tuontitavaraa. Ei tuo kuitenkaan taida olla se Hakkilan kone. Puomi on tuossa koneessa kattopukkisovituksella, vähän Coles-koneiden tyyliin. Ylävaunun kansitasolla (etureunassa) puolestaan ei ole puomille tarjolla mitään nivelpisteitä, joihin puolestaan Hakkilan koneen puomi on tyvestään nivelöity. Katolta puolestaan puuttuu puomitaljan köysipyörästö, jollainen siinä Hakkilan koneessa puolestaan on. Alavaunu voi olla millä hyvänsä raideleveydellä; omalla pätkällään tuo kaiketi oli eikä yhteydessä raideverkkoon. Vanhoissa Koneen siltanostureissa, kokoluokka 5 tonnia, aikakausi 1940-lukua, oli kovasti samantyylinen vaunu - useimmiten tietysti korkealla katon rajassa. Ja raideleveydeltään yleensä hyvinkin leveämpi. Ehkä tuo kone on tehty kotimaassa. Voisikohan valmistaja olla Kone Oy? Jotenkin se on sellaisen oloinen, heti sodan jälkeisen ajan henkinen. Ehkä pula ja puute vaikuttivat (Saksasta vaikeasti hankittavan) liukurengasyksikön välttelyyn? Ja siksi siis erikoinen kaapeliratkaisu? Jälleenrakennus ainakin kysyi maa-aineksia, antoi varmaan perustetta investointiin. Kyseessä on joka tapauksessa kahmarikoneeksi varta vasten suunniteltu kone. Huomatkaa ns. "jojon" köysi, jonka taittorissa on puomin puolivälissä. Tavallisesti jojo pelaa jousitetulla kelasysteemillä. Tässä koneessa asia on ratkaistu painopuntilla + taljalla. Paino (epäilemättä kelta-mustaksi maalattu) näkyy oikealla, ikkunoiden vieressä. Jojon tehtävä on estää kauhaa pyörimästä, pelkät nostoköydet (kun niitä 2 kpl) eivät sitä estäisi kun ne ovat näin lähellä toisiaan. Taustalla näkyy isompi ja modernimpi kahmarikone. Siinä kauhan pyöriminen on estetty tavallisempaan tapaan, 3-köysisysteemillä. Jatketaan siis sen Hakkilan koneen ihmettelyä sen kuvan alla. |
||||
|
|
14.05.2017 23:00 | Toni Lassila | ||
| Sr1 3086. 3066 on punainen. | ||||
|
|
14.05.2017 22:11 | Tommi K Hakala | ||
| Tuo puomiston pää näyttää erikoiselta. Olisiko ko. nosturi ollut jossain puunjalostustehtaalla nippunosturina? | ||||
|
|
14.05.2017 21:34 | Petri Nummijoki | ||
| Pyrhösen Lättähattukirjan mukaan näyttää olevan niin, että numerosta 4112 alkaen eli vuodesta 1957 lähtien tilatuissa on ollut neljä mittaria uutena ja vanhempiin on lisätty jälkikäteen muutostyönä. | ||||
|
|
14.05.2017 21:13 | Matias Kauramäki | ||
| Enpä ollut ikinä kuullutkaan tuollaisesta rungosta. Onko tietoa, kuinka kauan sellainen oli olemassa? Kuva olisi tosiaan kiva nähdä, jos siitä on sellaista otettu. | ||||
|
|
14.05.2017 20:34 | Heikki Kannosto | ||
| Karmea ja kireä? | ||||
|
|
14.05.2017 20:06 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo nosturi ei nyt tainnutkaan olla se Jätkäsaaren nosturi. On sen verran erilaisia yksityiskohtia, katso kuvaa https://vaunut.org/kuva/118862 | ||||
|
|
14.05.2017 19:02 | Simo Haavisto | ||
| Minkä alueen postia tuolla sitten lajiteltiin? Otettiinko jotenkin esilajiteltu erä vaikkapa Lapin alueen postia ja työ tehtiin Rovaniemelle saapumiseen mennessä valmiiksi, vai kuinka? | ||||
|
|
14.05.2017 17:52 | Tuomas Pätäri | ||
| No nyt kun osasin etsiä, bongasin henkilön (ilmeisesi siis sinut) omasta pendokuvastani :) Itse asiassa ajoin siitä sillan ali punaisella Mitsulla juuri kun joku (ehkä siis sinä) parkitteli autoaan pellon kupeeseen. Hetkeä myöhemmin ambulanssi kulki toiseen suuntaan. | ||||
|
|
14.05.2017 16:29 | Heikki Jalonen | ||
| Ahaa. Siinä tapauksessa tuo nosturi voisi olla jopa sähkökäyttöinen. Ihan yksinkertaisella syöttökaapelilla kolmivaiheverkosta, ilman sen kummempia hienouksia. Syöttö alavaunun läpi ja edelleen liukurengaspakan kautta ylävaunuun. Kun on tuollainen matala alavaunu, niin mitkään kaapelirummut tai vastaavat eivät oikein sovi olemaan. Olisiko mahdollista, että se olisi englantilainen Priestman? Ehkä jopa uutena Suomeen tilattu? Jotain 1940-luvun lopun aikojen mallistoa? Sattuisikohan joku Jätkäsaaren vanhoja aikoja tunteva lukusalle ja kommentoimaan asiaa? |
||||
|
|
14.05.2017 14:56 | Jari Kuusinen | ||
| Ja myös itse lisäjunakuva on ERITTÄIN SIISTI! Asetelman onnsituneisuus! Vetureiden väri ja yhteenkytkentä! Vaunuston ja konttien väri ja yhteneväisyys! | ||||
|
|
14.05.2017 14:53 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva(teksti)! | ||||
|
|
14.05.2017 14:50 | Jari Kuusinen | ||
| Tämä kerrostalotyömaa ja se itse kerrostalo meni sitten todellakin tuhoamaan lopullisesti yhden todella hyvän kuvakulman! Täältä jostainhan oli suora näköyhteys myös avattavalle sillalle, muistaakseni pitkän porraslinjan yläpäästä tai jopa sieltä vielä pidempää kadulta! Vaan ei ole enää. Eikä se ole sama asia tykittää rannasta lähes vedenpinnasta kuin zoomilla kauempaa ja korkeammalta.. | ||||
|
|
14.05.2017 14:43 | Jari Kuusinen | ||
| Mukavasti on oltu samoilla apajilla ueassakin paikassa parin sadan metrin säteellä ilman että on ollut minkäänlaista havaintoa mahdollisen harrastajaruuhkan olemassaolosta... En tiedä, olitko jo hyvissä ajoin leikkauksella, mutta mitään autoa en missään päin radanvartta nähnyt kun kävin merkkaamassa reviiriä tuolla sillan toisella puolen ja sen jälkeen menin kuvaamaan pendolinovuoron puolestaan toiseen suuntaan Riddarbackenin länsiaukolle.. :) Kuvan junan kuvasin puolestaan sen ulostauduttua Lillgårdista. | ||||
|
|
14.05.2017 13:10 | Mikko Herpman | ||
| Niin, mitenköhän on ollut Dm7 alkupään vaunuissa. Dm6 vaunuissa ainakin oli kolme mittaria, toki tässäkin ajopöydässä on tuo mittarivalolippa.. Eli kuten Dm6. Mutta miten lie onko mittareissa jo sisäinen valaistus? Sinänsä ei ole paha lovi museaalisuuteen vaikkei olisi ihan alkuperäinen. Toki vaan pieniä yksityiskohtia mistä on kiva keskustella hyvässä hengessä. Nappi ja kytkinjarjestys toki on eroava muista ajossa olevista vaunuista. Muistelen että tuli aikanaan Pieksämäellä purettua vastaava talteen, saattoi olla joku 41xx alkupään vaunu. |
||||
|
|
14.05.2017 12:50 | Perttu Karttunen | ||
| Jahas, taitaa olla se perjantaina Vuonoksesta noukittu Uac keulimmaisena :) | ||||
|
|
14.05.2017 09:46 | Petri Nummijoki | ||
| Ei kai ajopöytä voi muutenkaan olla täysin alkuperäinen. Eikö alkupään Lättähatuissa ollut ajopöydässä vain kolme mittaria? | ||||
|
|
14.05.2017 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Mikko, ei ollut aikoinaan "Silentojakaan", pumpulia tunkivat korviinsa jotkut. Tokihan olisi hienoa, että joskus saataisiin yhteen sarjan ensimmäinen ja viimeinen (4020 Rautatiemuseolta ja 4216 Toijalasta). |
||||
|
Kuvasarja: Finnish Chemicalsin teollisuusrata |
13.05.2017 23:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Niin ja Kemiran rata tämä ei muuten ole ikinä ollut. Kemira tuli tehtaan omistajaksi vasta 2000 -luvulla. Otsikoksi voisi muuttaa vaikkapa "Finniksen rata" tai "Finnish Chemicalsin rata". | ||||
|
Kuvasarja: Finnish Chemicalsin teollisuusrata |
13.05.2017 22:42 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Äetsäläinen oli pitkään Dr12-juna. Sitten myöhemmin veturiksi vaihtui Dr13. | ||||
|
|
13.05.2017 21:56 | Teemu Sirkiä | ||
| Sen tehtävä on suojella laskuria auran terältä. | ||||