Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 16.05.2017 06:05 Marko Laine  
  DDR:ssä oli asemilla varsin tyylekkäitä ja vähän samantyyppisiä, mutta isompia loisteputkihässäköitä.
kuva 16.05.2017 03:29 Mikko Mäntymäki  
  Entinen pelto on rakennettu jos vertaa vuoteen 2001, ollaan km 170-171. Näin se maisema muuttuu. Junan kokoonpanosta tiesin junan numeron. Tuo vihreä teltta ei näy vielä kartassa.
kuva 15.05.2017 23:59 Jorma Toivonen  
  Taidettiin jo aiemmin arvuutella kohteeksi Pasila V https://vaunut.org/kuva/75538 . Samoja kuvia löytyy myös J-P. Halosen kuvasarjasta https://vaunut.org/sarja/1536
kuva 15.05.2017 23:56 Perttu Karttunen  
  Heh, jenkkijunafanina ekana katoin että eihän Canadian Pacificilla tollasia oo tietääkseni ollut.
kuva 15.05.2017 22:20 Johannes Erra  
  Vaunu on valmistettu joskus 1930-luvulla tai viimeistään vuonna 1940. Pieni määrä 1990-luvulla modernisoiduista sarjan 541-585 vaunuista on sittemmin muutettu kiertoajeluvaunuiksi, ja tämä on ilmiselvästi yksi näistä muutetuista.
kuva 15.05.2017 22:17 Johannes Erra  
  Vetureita valmistettiin tosiaan 30 kpl. Niiden nykyinen määrä CP:llä on kuitenkin olennaisesti pienempi kuin tuo 30. CP:n myytyä tavaraliikennetoimintonsa yksityiselle Medlog-konsernille siirtyi huomattava määrä tätä veturisarjaa osana kauppaa. Tämän lisäksi ainakin yksi veturi on vuosien varrella vaurioitunut kolarissa korjauskelvottomaksi.
kuva 15.05.2017 21:50 Johannes Erra  
  Vaunu on "Remodelo" eli uudelleenrakennus, mutta vähän eri tavoin kuin linjaliikenteen "Remodelado"-sarja 541-585. Vaunu on vuodelta 1947, mutta alkuperäistä tässä on vain alusta. Koriksi sen sijaan on 1980-luvulla vaihdettu jostakin 1930-luvun vaunusta otettu perinteisempi kori. Alun perin vaunu oli ulkoasultaan huomattavasti laatikkomaisempi.
kuva 15.05.2017 21:49 Hannu Peltola  
  Harvinainen kuva, Strykereitä näkee harvoin Suomessa junissa!
kuva 15.05.2017 21:38 Johannes Erra  
  Kuvan vaunu on siis vanhalla, 1990-luvulle saakka voimassa olleella numeroinnilla numero 264.
kuva 15.05.2017 21:37 Johannes Erra  
  Hieno kuva. Ja hienoa nähdä että talousvaikeuksista huolimatta vaunut ovat hyvässä kunnossa ja siistissä asussa.
kuva 15.05.2017 21:35 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Johannekselle täsmennyksestä! Sivusto, josta kaivoin näiden tietoja, oli selvästi epätarkka.
kuva 15.05.2017 21:34 Johannes Erra  
  Kaikki yhä linjaliikenteessä olevat kaksiakseliset on numeroitu sarjaan 541-585. Nämä vaunut on modernisoitu perusteellisesti 1990-luvulla, jolloin ne saivat Düwagin lisenssillä valmistetut alustat (kuvastakin näkee alustan sukulaisuuden Helsingin Valmet-nivelvaunujen teleihin) ja Škodan moottorit. Nykyisillä moottoreilla teho on 50 kW eli 68 hv per moottori.
kuva 15.05.2017 21:21 Mikko Herpman  
  Kuinkahan moni tai kukaan on pudonnut noihin aikaan katolta. On osattu varoa ja vieläpä maalaisjärjellä mietitty. Nykyäänhän tuo homma tappaisi jokaisen sinne kiipeävän henkilön. :)
kuva 15.05.2017 21:02 Simo Virtanen  
  Kaksi sanaa: työturvallisuus?
kuva 15.05.2017 19:55 Hannu Peltola  
  Lissabonin raitioteiden raideleveys on 900 mm ja sähköliikenne on alkanut 1901. Osa vanhemmista vetovaunuista on päässyt uusiokäyttöön Mallorcalle raideleveyden leventämisen jälkeen 914 millimetriin: https://vaunut.org/kuva/103311?s=1
kuva 15.05.2017 18:17 Pekka V. Puhakka  
  Mielenkiintoinen kuva, kiitos tästä. Tämä voisi olla entinen Pasila V:n kankiasetinlaite. Samaisessa rakennuksessa toimi sittemmin Siemensin vapaakytkentäinen releasetinlaite aina siihen asti kunnes Pasilan tavararatapiha muutettiin nykyiseen muotoonsa autojuna-asemaksi ja ko. puurakennus sisältöineen sai väistyä.
kuva 15.05.2017 17:34 Tapio Nikula  
  Oliko Malmilla kankiasetinlaite. Semmoinen tässä näyttäisi olevan.
kuva 15.05.2017 17:23 Heikki Kannosto  
  Sivuraiteiden perusteella tässä tuntuu enemmän Malmin aromi.
kuva 15.05.2017 16:30 Jani Järviluoto  
  Kyllähän tuolla jonkinlaista harrastajaruuhkaa oli havaittavissa. Lännestä Kumletin luokse saavuttaessa harrastaja 6sen auto kävi tekemässä u-käännöksen. Hetkeä myöhemmin ambulanssi ohitti paikan. 6nen autoineen tuli myös omiin Kumletilta otettuihin pendokuviini.

Myöhemmin Osg:n lähdettyä Siuntiosta Tuomaksen auto oli parkissa lähes samassa paikassa mutta radan toisella puolella. Tarkoitus oli mennä kuvaamaan juna Lillgårdin tunnelin viereiselle sillalle, mutta sinne johtaneen tien alussa olikin puomi ja jälleen 6sen auto. Kävellen sinne ei olisi välttämättä enää ehtinyt, joten uudeksi kuvauspaikaksi valikoitui Riddarbackenin läntinen suuaukko. Sen lähelle päästyä junan valot kuitenkin jo näkyivät sen ollessa juuri tämän kuvan paikassa, joten kuvat tuli otettua Niittykyläntieltä. Muitakin kuvaajia tuli nähtyä.
kuva 15.05.2017 16:05 Jukka P. T. Ruuskanen  
  "Oulunkylästä" lukee vasemmalle olevissa kulkutiekylteissä. Pasilasta kai tämä on?
kuva 15.05.2017 15:20 Eljas Pölhö  
  Heikin nosturijutut ovat olleet niin mielenkiintoisia, että piti oikein etsiä onko netissä mitään hyvää kuvastoa vanhoista nostureista. Tällainen löytyi: http://www.internationalsteam.co.uk/cranes/craneswesteurope.htm
Kuvasarja:
Finnish Chemicalsin teollisuusrata
 
15.05.2017 13:48 Jukka Voudinmäki  
  Vieläköhän tämä näkymä https://www.google.fi/maps/@61.2961973,22.7106363,3a,86.1y,156.08h,91.21t/data=!3m6!1e1!3m4!1s8BGWjf1mUKV45F7A3ic46g!2e0!7i13312!8i6656 on olemassa, etenkin tuo vallan sympaattinen tasoristeysmerkki?
kuva 15.05.2017 11:20 Teppo Niemi  
  Vaunuhan näyttäisi olevan vesihöyrykeskuslämmityksellä (lämmityskattila + vastavirtakoje) varustettu makuuvaunu. Sekä käyttövesisäiliön että lämmityksen paisuntasäiliön täyttö siirrettin sähköistyksen myötä tapahtuvaksi vaunun sisätiloista. Lämmityskattilan savutorven vieressä on juurikin paisuntasäiliön vedenlisäyssuppilo.
kuva 15.05.2017 11:09 Juhana Nordlund  
  1960-luvun Jyväskyläähän tuo näyttäisi olevan. Ainakin samankaltaisen kuvan https://vaunut.org/kuva/67501 perusteella.
kuva 15.05.2017 08:30 Kimmo Pyrhönen  
  Mukavia sattumuksia. Mutta on hieno kuva, kannattaa iltahämyssä rymytä junien perässä.
kuva 15.05.2017 08:27 Kimmo Pyrhönen  
  Hauska tilanne. Näin valoisalla jänö varmaan meni menojaan, mutta pimeässä se tahtoo juosta valokiilassa. Onhan siinä helpompi toki juosta, kun näkee...
kuva 15.05.2017 08:17 Teppo Niemi  
  Nehän ovat olleet yhdessä. Olikohan se SRHS:n retki Hyvinkäältä Hankoon niihin aikoihin kun molemmat olivat siirtyneet juuri museokäyttöön.
kuva 15.05.2017 02:23 Harri Junttila  
  Välilaiturilta on remontin jälkeen jopa hissiyhteys ratapihan alittavaan asematunneliin, joten liikuntarajoitteiselle parannus on huomattava.
kuva 15.05.2017 00:40 Heikki Jalonen  
  Nyt kun vielä tarkemmin katsoo: siinähän taitaa olla magneettinostovarustus. Siellähän taitaa olla virtalähde (muuttaja, jäähdytys) tuolla katolla. Magneetti ja kaapeli jossain syrjässä, kuvan ottohetkellä pois käytöstä. Puomin tyven alapuolella näkyy jokin paakku, hieman vinossa asennossa. Ehkä se on magneetti jonkinlaisessa säilytystelineessä? Tai sitten se on pelkkä "urakkapaino". Magneettia puomin pään taitto palvelisi oikein hyvin: ne magneetin taakat kun tahtovat olla vähän sellaisia laajalevikkisiä pörröjä.

Magneettinosturi romulaanilla ei muutenkaan ole pahin mahdollinen ohilaukaus....

Koneen valmistaja jää silti arvailuun, samoin kuin koneen alkuperä. Tuskin romumiehet uuteen koneeseen olisivat investoineet, ala oli kovin kilpailtua ja niukoilla resursseilla kituvaa. Olisiko ensimmäinen omistaja ollut jokin terästehdas tai valimo? Sarjaa Ovako, Vuoksenniska, Koverhar, Wärtsilä?
kuva 14.05.2017 23:45 Heikki Jalonen  
  Jätkän kraanasta enämpi sen kuvan kommenttina...

Voi tosiaan olla palvellut nipunnostossa. Puomi voi myös olla jälkikäteen syystä tai toisesta muutettu. Syynä saattaa olla jonkin kokoliaan, kuten nipun, laatan tai levyn, nostaminen mahdollisimman korkealle. Nippunosturilta vaaditaan yleensä min. 10 t kapasiteetti, jatkuvaan työhön. Mielummin vähän enemmänkin.

Toisaalta, tuo puomin muoto on juuri rautatienostureille niin ominainen, erikoisesti ahtaan ulottuman maissa suosittu. Kokoluokkansa puolesta tuo ei missään tapauksessa ole mikään raivausnosturi (satatonnari+plus) vaan enemmän kuin asennus- ja työkuntanosturi, semmoinen max. kymppitonnari. Kiskonvaihtoon, vaihde-elementtien asennukseen ja sellaiseen työhön sopiva.

Rautatiejuuriin viittaisi hieman myös puomitalja: se ei mene puomin toppiin vaan puomin tyvikappaleen päähän. Ratkaisu helpotti puomin muuttelemista (palojen lisäämistä/poistamista) kun ei tarvinnut puljata taljan köyden pujottelun kanssa. Riittävän korkeata taljapukkiahan ratanostureihin ei ulottuman puitteissa oikein helposti tahdo saada mahtumaan, ainakaan kiinteänä, ilman liikkuvia osia eli yksinkertaisena systeeminä. Toisaalta, tuolla järjestelyllä puomiin tulee huomattava taivutus joka ei ristikkopuomille ole eduksi. Jos toimitaan ilman tilarajoituksia järjestely ei ehkä olisi kaikkein loogisin mutta rataympäristön rajoituksissa asiassa on järkeä.

Asia on siis toistaiseksi edelleen "avoin tapaus". Mutta salaliittoa tässä tuskin tarvinnee epäillä...
kuva 14.05.2017 23:02 Heikki Jalonen  
  Kiitos jännästä kuvasta! Ollut ehkä ihan suotta laatikon pohjalla, ei anneta pienen vinouden häiritä suotta. Näitä aikansa arkipäiväisyyksiä ei monikaan hoksannut ajallaan kuvata. Silloin kun vielä oli kuvattavaksi. Ja nyt manaamme kun kuvaa "ei kannattanut" ottaa...

Kuvan nosturi on sähkökäyttöinen, hieman erikoisella yläkautta menevällä syöttökaapelilla. Kaapelin suojusputken ohjauskaari näkyy hyvin tuossa hytin yläpuolella. Kaapeli menee kääntökeskiön kohdalta alas sisälle. Kaapelin suojusputki lepää ohjauskaaren tukemana. Suojusputken päässä on rulla, joka kannattaa putkea ja päästää sen kääntymään nosturin liikkuessa. Kaapeli roikkuu tässä kuvassa jokseenkin suoraan koneen takana ja menee sieltä jonnekin kosketinkaapille. Järjestelyllä vältettiin kalliin (!) liukurengasyksikön tarve. Joka oli tuontitavaraa.

Ei tuo kuitenkaan taida olla se Hakkilan kone. Puomi on tuossa koneessa kattopukkisovituksella, vähän Coles-koneiden tyyliin. Ylävaunun kansitasolla (etureunassa) puolestaan ei ole puomille tarjolla mitään nivelpisteitä, joihin puolestaan Hakkilan koneen puomi on tyvestään nivelöity. Katolta puolestaan puuttuu puomitaljan köysipyörästö, jollainen siinä Hakkilan koneessa puolestaan on.

Alavaunu voi olla millä hyvänsä raideleveydellä; omalla pätkällään tuo kaiketi oli eikä yhteydessä raideverkkoon. Vanhoissa Koneen siltanostureissa, kokoluokka 5 tonnia, aikakausi 1940-lukua, oli kovasti samantyylinen vaunu - useimmiten tietysti korkealla katon rajassa. Ja raideleveydeltään yleensä hyvinkin leveämpi.

Ehkä tuo kone on tehty kotimaassa. Voisikohan valmistaja olla Kone Oy? Jotenkin se on sellaisen oloinen, heti sodan jälkeisen ajan henkinen. Ehkä pula ja puute vaikuttivat (Saksasta vaikeasti hankittavan) liukurengasyksikön välttelyyn? Ja siksi siis erikoinen kaapeliratkaisu? Jälleenrakennus ainakin kysyi maa-aineksia, antoi varmaan perustetta investointiin.

Kyseessä on joka tapauksessa kahmarikoneeksi varta vasten suunniteltu kone. Huomatkaa ns. "jojon" köysi, jonka taittorissa on puomin puolivälissä. Tavallisesti jojo pelaa jousitetulla kelasysteemillä. Tässä koneessa asia on ratkaistu painopuntilla + taljalla. Paino (epäilemättä kelta-mustaksi maalattu) näkyy oikealla, ikkunoiden vieressä. Jojon tehtävä on estää kauhaa pyörimästä, pelkät nostoköydet (kun niitä 2 kpl) eivät sitä estäisi kun ne ovat näin lähellä toisiaan. Taustalla näkyy isompi ja modernimpi kahmarikone. Siinä kauhan pyöriminen on estetty tavallisempaan tapaan, 3-köysisysteemillä.

Jatketaan siis sen Hakkilan koneen ihmettelyä sen kuvan alla.
kuva 14.05.2017 23:00 Toni Lassila  
  Sr1 3086. 3066 on punainen.
kuva 14.05.2017 22:11 Tommi K Hakala  
  Tuo puomiston pää näyttää erikoiselta. Olisiko ko. nosturi ollut jossain puunjalostustehtaalla nippunosturina?
kuva 14.05.2017 21:34 Petri Nummijoki  
  Pyrhösen Lättähattukirjan mukaan näyttää olevan niin, että numerosta 4112 alkaen eli vuodesta 1957 lähtien tilatuissa on ollut neljä mittaria uutena ja vanhempiin on lisätty jälkikäteen muutostyönä.
kuva 14.05.2017 21:13 Matias Kauramäki  
  Enpä ollut ikinä kuullutkaan tuollaisesta rungosta. Onko tietoa, kuinka kauan sellainen oli olemassa? Kuva olisi tosiaan kiva nähdä, jos siitä on sellaista otettu.
kuva 14.05.2017 20:34 Heikki Kannosto  
  Karmea ja kireä?
kuva 14.05.2017 20:06 Jorma Rauhala  
  Tuo nosturi ei nyt tainnutkaan olla se Jätkäsaaren nosturi. On sen verran erilaisia yksityiskohtia, katso kuvaa https://vaunut.org/kuva/118862
kuva 14.05.2017 19:02 Simo Haavisto  
  Minkä alueen postia tuolla sitten lajiteltiin? Otettiinko jotenkin esilajiteltu erä vaikkapa Lapin alueen postia ja työ tehtiin Rovaniemelle saapumiseen mennessä valmiiksi, vai kuinka?
kuva 14.05.2017 17:52 Tuomas Pätäri  
  No nyt kun osasin etsiä, bongasin henkilön (ilmeisesi siis sinut) omasta pendokuvastani :) Itse asiassa ajoin siitä sillan ali punaisella Mitsulla juuri kun joku (ehkä siis sinä) parkitteli autoaan pellon kupeeseen. Hetkeä myöhemmin ambulanssi kulki toiseen suuntaan.
kuva 14.05.2017 16:29 Heikki Jalonen  
  Ahaa. Siinä tapauksessa tuo nosturi voisi olla jopa sähkökäyttöinen. Ihan yksinkertaisella syöttökaapelilla kolmivaiheverkosta, ilman sen kummempia hienouksia. Syöttö alavaunun läpi ja edelleen liukurengaspakan kautta ylävaunuun. Kun on tuollainen matala alavaunu, niin mitkään kaapelirummut tai vastaavat eivät oikein sovi olemaan.

Olisiko mahdollista, että se olisi englantilainen Priestman? Ehkä jopa uutena Suomeen tilattu? Jotain 1940-luvun lopun aikojen mallistoa?

Sattuisikohan joku Jätkäsaaren vanhoja aikoja tunteva lukusalle ja kommentoimaan asiaa?
kuva 14.05.2017 14:56 Jari Kuusinen  
  Ja myös itse lisäjunakuva on ERITTÄIN SIISTI! Asetelman onnsituneisuus! Vetureiden väri ja yhteenkytkentä! Vaunuston ja konttien väri ja yhteneväisyys!
kuva 14.05.2017 14:53 Jari Kuusinen  
  Hieno kuva(teksti)!
kuva 14.05.2017 14:50 Jari Kuusinen  
  Tämä kerrostalotyömaa ja se itse kerrostalo meni sitten todellakin tuhoamaan lopullisesti yhden todella hyvän kuvakulman! Täältä jostainhan oli suora näköyhteys myös avattavalle sillalle, muistaakseni pitkän porraslinjan yläpäästä tai jopa sieltä vielä pidempää kadulta! Vaan ei ole enää. Eikä se ole sama asia tykittää rannasta lähes vedenpinnasta kuin zoomilla kauempaa ja korkeammalta..
kuva 14.05.2017 14:43 Jari Kuusinen  
  Mukavasti on oltu samoilla apajilla ueassakin paikassa parin sadan metrin säteellä ilman että on ollut minkäänlaista havaintoa mahdollisen harrastajaruuhkan olemassaolosta... En tiedä, olitko jo hyvissä ajoin leikkauksella, mutta mitään autoa en missään päin radanvartta nähnyt kun kävin merkkaamassa reviiriä tuolla sillan toisella puolen ja sen jälkeen menin kuvaamaan pendolinovuoron puolestaan toiseen suuntaan Riddarbackenin länsiaukolle.. :) Kuvan junan kuvasin puolestaan sen ulostauduttua Lillgårdista.
kuva 14.05.2017 13:10 Mikko Herpman  
  Niin, mitenköhän on ollut Dm7 alkupään vaunuissa. Dm6 vaunuissa ainakin oli kolme mittaria, toki tässäkin ajopöydässä on tuo mittarivalolippa.. Eli kuten Dm6. Mutta miten lie onko mittareissa jo sisäinen valaistus?
Sinänsä ei ole paha lovi museaalisuuteen vaikkei olisi ihan alkuperäinen. Toki vaan pieniä yksityiskohtia mistä on kiva keskustella hyvässä hengessä. Nappi ja kytkinjarjestys toki on eroava muista ajossa olevista vaunuista. Muistelen että tuli aikanaan Pieksämäellä purettua vastaava talteen, saattoi olla joku 41xx alkupään vaunu.
kuva 14.05.2017 12:50 Perttu Karttunen  
  Jahas, taitaa olla se perjantaina Vuonoksesta noukittu Uac keulimmaisena :)
kuva 14.05.2017 09:46 Petri Nummijoki  
  Ei kai ajopöytä voi muutenkaan olla täysin alkuperäinen. Eikö alkupään Lättähatuissa ollut ajopöydässä vain kolme mittaria?
kuva 14.05.2017 00:45 Jorma Toivonen  
  Mikko, ei ollut aikoinaan "Silentojakaan", pumpulia tunkivat korviinsa jotkut.
Tokihan olisi hienoa, että joskus saataisiin yhteen sarjan ensimmäinen ja viimeinen (4020 Rautatiemuseolta ja 4216 Toijalasta).
Kuvasarja:
Finnish Chemicalsin teollisuusrata
 
13.05.2017 23:03 Tero Korkeakoski  
  Niin ja Kemiran rata tämä ei muuten ole ikinä ollut. Kemira tuli tehtaan omistajaksi vasta 2000 -luvulla. Otsikoksi voisi muuttaa vaikkapa "Finniksen rata" tai "Finnish Chemicalsin rata".
Kuvasarja:
Finnish Chemicalsin teollisuusrata
 
13.05.2017 22:42 Kimmo Pyrhönen  
  Äetsäläinen oli pitkään Dr12-juna. Sitten myöhemmin veturiksi vaihtui Dr13.
kuva 13.05.2017 21:56 Teemu Sirkiä  
  Sen tehtävä on suojella laskuria auran terältä.