Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 19.05.2017 11:38 Teppo Niemi  
  Ja kyllästetyt puupylvääthän eivät ole mitenkään uusi juttu Suomessa. niitähän on ollut sähköradan rakentamisesta alkaen 2000-luvulle saakka Kauniaisten ratapihan länsipään ja Espoon ratapihan länsipään välissä.
kuva 19.05.2017 11:05 Tero Korkeakoski  
  Normaalisti kerran kuukaudessa näyttää tänä vuonna kulkeneen :D
kuva 19.05.2017 10:16 Petri P. Pentikäinen  
  Alueella on jonkin verran perinteitä sähköarmatuurien aiheuttamista tunnekuohuista, olihan Bonk-yhtiön aikanaan kehittelemä anjovissähkövoimala Uudessakaupungissa kovan arvostelun kohde. Yksi tykkää koirasta, toinen veräjästä, mutta sähköistys tehdään normaalein varustein, mikäli asiaan ei kansalaisten toimesta tartuta. Myöskään puita ei hallinnollisessa nykykatsannossa radanvarsille toivota.

Vaihtoehtoja tylynharmaille sähkötolpille on, helpoimmillaan ruotsalaistyyppinen maalaus vihreäksi, mutta olisipa kertakaikkista, mikäli tolppahankinnassa päädyttäisiin kyllästettyyn puuhun.
kuva 19.05.2017 10:00 Teemu Saukkonen  
  Minun kuvat meni kaikki pilalle kun kameran nappi oli mennyt vahingossa Tv-asentoon. Video jotenkin onnistui https://youtu.be/tYAY4judDnc
Kuvasarja:
Aikatauluja yms.
 
19.05.2017 00:32 Jorma Toivonen  
  Muisteluni pohjautuvat 70-luvun puolenvälin tienoille. Varmaan joku kaivelee tiedoistaan tuon pohjoiseen matkaavan TK-junan numeron, joka pysähtyi hetkeksi Riihimäelle klo 21;00 jälkeen. Junan puolessa välissä oli matkaposteljooneille oma vaununsa, jonne heiteltiin postisäkkejä Riihimäelläkin -"keltainen kuljetus" (taidettiin täydentää viereistenkin Gb-vaunujenkin kuormaa?).
Noiden lähtevien "kiitovaunujen" jarrut tarkastettiin ennen siirtoa asemalle siirtokuormaukseen - ei viimehetken ongelmia odotettavissa.
kuva 18.05.2017 23:54  
  Eipä vaan tapahtunut lopulta radan liikenteeltä sulkemista. Liikennettä kulkee edelleen normaaliin tapaan; https://vaunut.org/kuva/116754?s=1
kuva 18.05.2017 23:33 Ari-Pekka Lanne  
  Luulen kans, että Ennevirasto suhtautuu Hangonsaaren välin sähköistykseen varsin pragmaattisesti. Itse saaressa sen sijaan saatetaan käyttää portaaleja hieman säästeliäämmin.
kuva 18.05.2017 23:10 Kari Huuva  
  Näytti olevan ainakin ensi viikolla junia tuolle välille. Vaunuthan voivat tulla muualtakin esim. Kokkolasta tähän ajoon.
kuva 18.05.2017 22:14 Tero Korkeakoski  
  Ja nuokaan eivät jatka Harjavaltaan. Kaipa se tästä taas pitenee kun rikkihapon tuotanto jatkuu.
kuva 18.05.2017 21:49 Niila Heikkilä  
  Uusikaupunki-Hangonsaari -väli on viisi kilometriä. Vaikea kuvitella että loppuosuus jätettäisiin sähköistämättä pelkästään maisemallisten arvojen vuoksi. Poikkeuksellisen aroissa kohteissa ei kai sen sijaan olisi mitään estettä ottaa oppia ratikasta ja laittaa vaikka kilometrin matkalle puistomaisemaan sopivia design-pylväitä.
kuva 18.05.2017 19:52 Markku Knuutti  
  Bolinder - Munktel Volvo , noitä näkee käytössä vieläkin.
kuva 18.05.2017 17:57 Ari-Pekka Lanne  
  Toki näinkin, mutta eiköhän Vektori saa tehtyä itse tuomaansa ja viemäänsä junapariin liittyvät vaihtotyöt, jos kyseessä on kokojuna tai parista-kolmesta vaunuryhmästä koostuva osajuna. Vallankin jos veturi pidetään aina siinä päässä roikkaa, että se on mahdollisimman paljon langan alla. Näin tosin on usein jo luonnostaankin vaihtotöiden itsensä onnistumisen kannalta tehtävä, ettei veturi jäisi vaunujen ja lastausraiteen päätepuskimen väliin.
kuva 18.05.2017 16:01 Arto Papunen  
  Oiskohan raivausauto RR905 kuitenkin VR:n..
kuva 18.05.2017 15:17 Mikko Herpman  
  Last mile vetureiden polttoainesäiliöt ovat kohtuullisen maltilliset ja jos joudutaan käyttämään isoja tehoja kulutus on lähes tavallisen dieselveturin luokkaa. Eli kovin monen tunnin ison tehon vaihtotöitä ei voi ilman polttoainetäydennystä tehdä. Joten mahtaa edelleen olla tarvetta diesel-vaihtovetureille ja/tai muulla vastaavalla polttoaineella toimivalle.
kuva 18.05.2017 15:09 Reino Kalliomäki  
  Sama talo kuin Matin lisäämässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/107847?t=fiskars
Kasvillisuudesta arvioiden suunnilleen samalta ajalta. Hieno kuva maamme tiettävästi ensimmäisestä kapearaideveturista!
kuva 18.05.2017 14:33 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä, ja tämä kuvan happopendeli on siinä mielessä oiva esimerkki myös Uudenkaupungin radan sähköistyksen edullisuudesta, kun sen myötä yhdellä Sr3:lla voidaan periaatteessa korvata 2 x Sr1 ja samalla 3 x Dv12. Sivenin Kari Valtionrautateiltä totesi perjantaina 19/3-2004 pitämässään luennossa, että ajolankoja ei voida koskaan ulottaa satamiin, kun niissä on lukkitrukkeja ja sen semmoista. Juuri sen laatuisissa toimissa last mile -veturi on paikallaan.
kuva 18.05.2017 14:21 Petri Nummijoki  
  Eikös Sr1-veturit ole tarkoitus poistaa Sr3-vetureiden myötä ja perinteisten sähkövetureiden määrä tipahtaa siinä noin kolmasosaan nykyisestä. Jäljelle jääville löytyy kevyesti töitä nykyisiltä sähköradoilta, jos löytyy nykyisellekin määrälle, joten mitään oikeaa haastetta ei ole näköpiirissä. Miksi ylipäätään varustaa Sr3-veturit dieselaggregaateilla, jos sitä ominaisuutta ei saisi missään käyttää? Uusikaupunki-Hangonsaari on hyvä esimerkki radasta, jossa Sr3:n dieselaggregaattien käyttö olisi järkevää, ettei tarvitse hävittää puistoa metallipylväiden tieltä.
kuva 18.05.2017 14:10 Ari-Pekka Lanne  
  Kiteelläkin sujuvat vasta uusitun puutavaraterminaalin vaihtotyöt konventionaalisilla sähkäreillä. Mutta onpa Sastamalan Vammalassakin tehty jo hyvän kappaletta aikaa puutavaravaunujen vaihtotöitä sähkövetoisen raumalaisen toimesta. Näin ne orastavat uutuudet ja kuin varkain alaa valtaavat uudiskäytännöt enteilevät myöhempien aikojen logistisesti ja ekonomisesti soljuvaa rautatiemaailmaamme.
kuva 18.05.2017 12:30 Niila Heikkilä  
  Viime vuosien uusissa sähköistysprojekteissa on muuten aika paljon tehty sellaisia ratkaisuja että päivystykset onnistuvat pitkälti myös tavallisella sähköveturilla. Esimerkkinä vaikkapa Pietarsaari, Kemijärvi jne. Parempi kai tietysti niin. Muuten voisi muodostua haastava tilanne jos tulevaisuuden sähköistykset suunniteltaisiin aina pelkälle last mile-sähköveturille. - Junia ei käytännössä voisi silloin vetää millään muulla. Paitsi perinteisellä dieselillä koko matka langan alla. Kehitystä on tapahtunut sähköistyksissä. Ennen vanhaanhan ajolanka päättyi aina tuloratapihalle ja dieselpäivystäjä hoiti loput.
kuva 18.05.2017 12:14 Mika T. Polamo  
  Kjyllä. AP - asjaa. Ah kevät. Heleän hiirenkorvainen turvateipinvihreä on väistynyt ja coco luonnon täyttää seesteinen juhannusmainen vehreä vectorinvihreä. Hyvä vuodenajankuva... eiku tota... hyvä ajankuva.

*Hyvä kuva*
kuva 18.05.2017 08:03 Ari-Pekka Lanne  
  Tarkemmin ajatellen, eivätköhän nämä Hangonsaarenkin junat ole paremminkin Kolmosen heiniä. RO-valmius ja dieselgenu ovat varmasti hyödyllisiä, lähes korvaamattomia tulevaisuuden vaihtotöissä, parempi vetokyky on selvä etu raskaiden tavarajunien kanssa. Kakkoset ovat elementissään parin, kolmen vaunun Edo-junissaan; sirkkelöiköön niitä.
kuva 18.05.2017 00:08 Heikki Kannosto  
  Museon Pienoisjunatreffeillä kysyin lopultakin Lorenz Schmucklilta voisiko modellähnlich-sana olla "oikeaa" saksaa. Hänen mielestään se on rakenteeltaan pelkkää suomea. Saksassa ei oikein taida olla muuta ilmaisua kuin "Sieht wie ein Modell aus" kun 'modellgetreu' tarkoittaa suunnilleen samaa kuin 'vorbildgetreu' eikä istu tähän lainkaan. Urputtaa-verbin hyvinkäänsaksalainen käännös 'urpfen' on sillä lailla parahiksi onomatopoeettinen että ehkäpä...
Kuvasarja:
Aikatauluja yms.
 
18.05.2017 00:03 Heikki Kannosto  
  Kiinnostavaa - kiitos! Toisaalta muistan kuvanneeni 1980-luvulla Pasilassa kiitotavarajunan jossa oli Pot. VR:n satavuotishistoriikki muuten mainitsee että EFi-vaunujen ansiosta pystyttiin 1950-luvulla siirtämään enemmän F-vaunuja kiitotavarajuniin. Onkohan kellään mitään dokumenttia tai muistitietoa kuinka paljon kiitotavarajunissa aikoinaan oli F-vaunuja ja missä tehtävässä? Kuinka suuressa osassa oli höyrylämmitys jolloin niillä olisi voitu korvata mahdollista Gg-vaunujen puutetta ennen kuin katalyyttisesti lämmitettävät Ggk- ja Ggv-sarjat tulivat käyttöön?
Kuvasarja:
Aikatauluja yms.
 
17.05.2017 23:29 Jorma Toivonen  
  Lahden vaunut saapuivat Riihimäelle vasta T1466:lla 22;00, vaiko 23;00 jälkeen? Vasta seuraavana iltana jatkoivat matkaansa. P² (aloitus klo 21;00) täydensi pohjoiseen menevän seuraavan TK:n? Muistaakseni ensin muutama vaunu "heitettiin" viereiselle raiteelle, josta matkaveturi noukki (mahdollisesti muutaman vaununsa kera) ne mukaaansa ja päivystäjä hoiteli junan peräpään. Itäänpäin vaunuja liitettiin P7x:een, tuskin oli aikaa toimenpiteeseen Lahdessa.
kuva 17.05.2017 23:06 Jukka P. T. Ruuskanen  
  T 4134 kyseessä.
Kuvasarja:
Aikatauluja yms.
 
17.05.2017 22:15 Heikki Kannosto  
  Hyvät hykkyrät sentään - miten olen onnistunut olemaan huomaamatta koko kuvasarjaa? Oulun TK:n aikataulussa - https://vaunut.org/kuva/35952 - yllättää jonkin verran ettei juna pysähtynyt Riihimäellä. Tottahan sitä luulisi Lahden suunnalta tulleen pari vaunullista kiitotavaraa.
kuva 17.05.2017 21:16 Teemu Saukkonen  
  Taisivatpa olla T4510:ssä tänään.
kuva 17.05.2017 21:11 Jyrki Talvi  
  Milloin T 4036 on muuttunut Rapu junaksi?
kuva 17.05.2017 20:47 Markku Knuutti  
  Sattumakuva...
kuva 17.05.2017 20:19 Jukka Ahtiainen  
  Siinä tulikin hyvät vinkit. Ainoa muistikuva itselläni oli erilaiset ovet, kun nousi junaan.
kuva 17.05.2017 15:33 Jorma Rauhala  
  Yksi toinen helppo erilaisuuskohta on katolla. Dm9:ssä olisi torpedotuulettimet.
kuva 17.05.2017 15:01 Ari-Pekka Lanne  
  Mikäs tommosessa pöntössä on akkuhappoa kuletellessa pitkin maakuntia.
kuva 17.05.2017 15:00 Ari-Pekka Lanne  
  Jolleivat Vektoreiden määrän eksponentiaalisesti noustessa sekä Susien kokiessa samalla laajaa hävikkiä ala suosimaan vaikka Kakkosia tällaisissa pitempimatkaisissa, raskaammissa tavarajunissa. Mut kyl (varsinais)suomalainen metsämaisema sit on nätin näköinen näin keväällä.
kuva 17.05.2017 12:41 Julius Ylitalo  
  Vihreä Ylivieska
kuva 17.05.2017 11:08 Teppo Niemi  
  Kyllä se on kohtuullisen vakaata. Pahempia heilujia löytyy....
kuva 17.05.2017 09:43 Mikko Herpman  
  Miten oli pyöränrenkaassa vielä paksuutta? Kuvasta ei oikein näe että vieläkö on sorvausvaraa? Tosin, uudella kulutuspinnalla museoajoilla pääsee todella pitkään.
kuva 17.05.2017 09:01 Petri Nummijoki  
  Aikoinaan 50-70-luvuilla oli Tampereella pääasiassa uusimmat dieselveturit, joten ehkä tilannetta tasapainotetaan nyt.
kuva 17.05.2017 08:49 Teppo Niemi  
  Väittäisin, että olisi asetinlaite Pasila V, joka on paremmin tunnettu Pasila viitosena. Ja aikaan jolloin Helsinki - Tikkurila oli jo suojastettuna, mutta kolmosraiteen rakonnustyöt oli korkeintaan vasta aloitettuna.
kuva 17.05.2017 00:20 Mikko Mäntymäki  
  Sama toistuu taas että Tampereelle tuodaan huonokuntoisimmat dieselveturit.
kuva 16.05.2017 23:15 Sakari Kestinen  
  Millos nää päädyt on purettu ja miksi? Radan varrella-kirjassa nää on vielä Markku Nummelinin kuvassa v. 1985, nykyään asemalla ei ole niistä jälkeäkään!
kuva 16.05.2017 22:30 Hannu Peltola  
  Jukka, noista ovisyvennyksistä on helppoa erottaa, että kyseessä on Dm8. Dm9:ssä on suorat seinät ilman ovisyvennyksiä: https://vaunut.org/kuva/98478?tag0=3%7CDm9%7C
kuva 16.05.2017 21:00 Riku Outinen  
  Sen liikennehän on takavuosista vaan lisääntynyt. Täytyy kaivaa uutinen jostain huomenna kun on enemmän aikaa.
kuva 16.05.2017 20:43 Tero Korkeakoski  
  Ai Ugin nestekaasuterminaali on vielä käytössä.
kuva 16.05.2017 17:52 Teemu Saukkonen  
  No jopa on tämäkin paikka muuttunut, ja muuttuu kohta lisää.
kuva 16.05.2017 17:52 Heikki Kannosto  
  Voi talikynttilät ja muut vanhat valoneuvot... Überlandstrassenbahn in Helsinki. Suunnilleen perävaunun kohdalla on nykyisin Kylänevantien ja Kivihaan välinen katusilta poikittain ja sillan alla ikään kuin raitiotien korvannut Hämeenlinnanväylä. Ettei tuo kivitalo ole edelleen pystyssä?
kuva 16.05.2017 17:14 Pasi Utriainen  
  Tämä juna meni Iisalmeen. Sp-vaunuissa kulkee puuta ja Kbp-vaunuissa Ponssea.
kuva 16.05.2017 13:31 Johannes Erra  
  Kanadan CP kaavaili sähköistystä joillekin Kalliovuorten radoille joskus 1980-luvulla. Projekti laitettiin kuitenkin verrattain nopeasti jäihin, ja uskallan veikata että kuluu vielä kauan ennen kuin kiinnostuvat sähköistyksestä uudelleen.
kuva 16.05.2017 11:50 Timo Humalisto  
  Taitaa sokaistua, ettei meinaa uskaltaa hypätä sivulle pilkkopimeään. Vasta kunnes sopiva sivupolku näkyy myös valokiilassa.
kuva 16.05.2017 09:33 Hannu Peltola  
  Jep Perttu, Canadian Pacificin (tytäryhtiön) sähkökalusto oli hivenen vanhempaa:
http://www.okthepk.ca/dataCprSiding/news/2009/images/09092101x.jpg
kuva 16.05.2017 09:04 Petri Nummijoki  
  Jos kuvan oletetaan olevan 60-luvulta niin Malmilla oli Siemensin releasetinlaite siihen aikaan. Varmaan jo 50-luvun lopullakin, koska suojastus on valmistunut Pasilan ja Tikkurilan välille noin 1957.
kuva 16.05.2017 06:05 Marko Laine  
  DDR:ssä oli asemilla varsin tyylekkäitä ja vähän samantyyppisiä, mutta isompia loisteputkihässäköitä.