|
|
10.05.2017 10:51 | Petri Sallinen | ||
| Linkin takaa löytyy kuvaus linja-autoliikenteen kartellitapauksessa. Päätöksessään Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää sakkoja Linja-autoliiton ja Matkahuollon lisäksi seitsemälle liikennöitsijälle, joista VR-Yhtymän omistama Pohjolan Liikenne on yksi. Päätös on viime vuoden tammikuulta. https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Tiedotteet/2016/25.1.2016-kkv-esittaa-38-miljoonan-euron-seuraamusmaksuja-kartellista-7-linja-autoyhtiolle-linja-autoliitolle-ja-matkahuollolle/ |
||||
|
|
10.05.2017 10:48 | Jari Välimaa | ||
| Salaiseen ? http://tuotekuvasto.virve.com/ |
||||
|
|
10.05.2017 10:24 | Jouni Hytönen | ||
| Eivät kai Green Cargo ja Railion ole olleet samaa yritystä missään vaiheessa? | ||||
|
|
10.05.2017 10:01 | Jouni Hytönen | ||
| Valtran traktoritehdas. | ||||
|
|
10.05.2017 08:50 | Kari Haapakangas | ||
| "Oikaisu" on tässä vähän luova termi. Tupoksen kohdalla (vajaa 5km) otetaan napsu vasempaan ja sitten lasketellaan Kempeleen ohi viivasuoraa rataa pitkin. Kaakkurin tuntumassa on sitten seuraava. Niin, no, onhan tässä takana pieni kaarre Limingan asemalta. Uudelle sillalle tässä kyllä on tarvetta. Temmesjokea on kanavoitu mennä vuosisadalla, ja lakeuden savikolla on ollut ongelmia rantojen vyörymisen kanssa. |
||||
|
|
10.05.2017 08:40 | Kari Haapakangas | ||
| Sillan kupeessa taitaa olla jonkinlainen padontapainen, kun vesi noin kuohuu siinä. Taustan saaren takaa kulkevan uoman jatkeena on voimalaitos. | ||||
|
|
10.05.2017 06:51 | Antti Kaisto | ||
| Ennen vanhaan rata ylitti Siikajoen vasemmalla näkyvää siltaa pitkin. Radan oikaisun myötä 1967 myös vanha asema jäi sivuun ja uusi asema rakennettiin uuden radan varteen, vanha asema sijaitsee nykyään Virastotiellä n. 300 m luoteeseen. | ||||
|
|
09.05.2017 23:16 | Jyrki Talvi | ||
| Tau:t ovat Jsk kierrossa. | ||||
|
|
09.05.2017 22:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämä näkyy olleen viimeinen havainto pellettikuljetuksista. | ||||
|
|
09.05.2017 22:44 | Perttu Karttunen | ||
| Jahas. Tau:han se siinä hännillä matkaa. Noita liikkui joitain vuosia sitten Vuonoksesta useinkin. | ||||
|
|
09.05.2017 22:44 | Teemu Saukkonen | ||
| Nytpä on rahdinkuljetus monilla bussivuoroilla loppunut, ei kuulemma kannata. Ja se on p-seestä, kohta matkahuollonkin paketteja saa odotella pitkään. | ||||
|
|
09.05.2017 21:31 | Pasi Seppälä | ||
| Onpas sattunut sopivasti vihreiden vetureiden perään kokovihreä vaunuletka. Yleensä näitä vihreitä V-tatteja on niin sekaisin punaruskeiden ja joskus myös sinisten kaltaistensa seassa. Melkein kokonaan punaruskeita letkoja on tullut joskus nähtyä, mutta vihreitä ei muistaakseni, ainakaan näin vaalean vihreitä. | ||||
|
|
09.05.2017 17:30 | Tuomas Pätäri | ||
| Mielestäni sekä ATU-asiat että ruuhkien välttäminen kuulostavat molemmat varteenotettavilta syiltä. Jos kuljetuksen on oltava perillä 00:30 kuten aikataulussa on, se viimeinen rupeama on varmasti helpompi järkätä aikatauluihin Karjaan kuin Pasilan suunnalta. Toisaalta syy voisi olla ATU:ssakin, em. siltojen kohdalla tai jossain muualla. Ymmärtääkseni Osg on säädettävissä monin tavoin kuljetettavan esineen asettamien vaatimusten mukaan. Esim. "Suurin ulkoleveys vaunussa alkaa korkeudella 900 mm kiskon pinnasta. Tapauskohtaisesti tämä voi kuitenkin olla matalammallakin." Ja sitten jossain tiukkakaarteisessa paikassa voinee olla rakenteita jotka tulevat tielle. Edellä mainittu lainaus ja vähän lisää tekstiä löytyy julkaisusta http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rhk_2009-a10_matalat_meluesteet_web.pdf |
||||
|
|
09.05.2017 17:11 | Petri Sallinen | ||
| Ristisubventio tarkoittaa sitä, että samassa konsernissa oleva liiketoiminta-alue tukee ansiottomasti toista liiketoiminta-aluetta. Yleensä niin, että toinen liiketoiminta-alue toimii kilpailluilla markkinoilla ja toinen monopolissa. Matkahuolto Oy taas on Linja-autoliiton omistama osakeyhtiö. Sen suhde yksittäiseen linja-autoyritykseen ei ole konsernimuotoinen. Toki yksittäinen linja-autoyhtiö voi Linja-autoliiton jäsenyyden kautta olla tavallaan osaomistajana Matkahuollossa — ei kuitenkaan juridisessa mielessä suora omistaja. Jos linja-autoyhtiö kuljettaa Matkahuollon rahtia, on linja-autoyhtiö puhtaasti Matkahuollon alihankkija. Tässä kuviossa ei siis ole kyseessä ristisubventio. Sehän on tunnettu tosiasia, että Matkahuolto ja Linja-autoliitto ovat jo useamman kerran olleet kilpailuviraston syynissä kartelliepäilyjen vuoksi — ensimmäisen kerran jo vuosina 1993 ja 1997. Puljujen toimistot ratsattiin vuonna 2011, jolloin niitä epäiltiin kielletystä yhteistyöstä ja määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Vuonna 2016 kilpailu- ja kuluttajavirastoksi muuttunut virasto taas totesi tutkinnassaan, että Matkahuolto on muodostanut kielletyn kartellin, joka on rajoittanut kilpailua ja estänyt uusien yrittäjien pääsyä markkinoille. Siksi virasto pläjäytti osapuolille 40 miljoonan euron sakot, joista tosin valitettiin Markkinaoikeuteen. En tiedä, onko markkinaoikeus jo tehnyt päätöksen asiassa. En ainakaan muista törmänneeni tällaiseen uutisointiin. Linja-autoliikenteen harjoittajilla ei siis ole ollut puhtaita jauhoja pussissaan, mutta ristisubventiosta tässä toiminnassa ei ole ollut kyse, vaan kielletystä kartellista. Sekin on hyvä tiedostaa, että VR omistaa Pohjolan Liikenteen. Sitä en ole tutkinut, mikä on ollut Pohjolan Liikenteen rooli em. kuvioissa tai onko Pohjolan Liikenne edes Linja-autoliiton jäsen. Asian selvittäminen ei ole kuitenkaan vaikeaa, jos se kiinnostaa. Mitä taas tulee VR:n liiketoimintojen eriyttämiseen, niin eriyttäminen yhtiöittämällä lisäisi kummasti läpinäkyvyyttä ja estäisi ristisubventiot. Tällä hetkellä VR-konsernin tilinpäätöstiedot ovat sen verran kimurantisti laaditut, että läpinäkyvyydestä ei voi juuri puhua. Se taas on luonnollista, että VR Track on yhtiöitetty. Ei se muuten voisi toimia kilpailluilla markkinoilla. VR Track on kokeillut siipiään myös sähköasemaurakoinnissa, mutta nolostihan siinä kävi. Yhtiö voitti tarjouskilpailun kantaverkon sähköasemasaneerauksessa, mutta ei kuitenkaan kyennyt hoitamaan hommaa. VR kertoo nettisivuillaan omistavansa 23 tytäryhtiötä ja kahdeksan osakkuusyhtiötä. Tosin tällaista määrää ei löydy tilinpäätöksen liitetiedoista — saattaa johtua siitä, että kaikki omistukset eivät ole suoria. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että VR:llä ei ole ollut minkäänlaista tuskaa perustaa uusia yhtiöitä, mikäli sellaisille on ollut tarvetta. Kokonaisuus on kuitenkin niin monimutkainen, että yhtiöiden välisten rahavirtojen seuraaminen ei ole ihan yksinkertainen asia. Tässä tutkivalle journalismille yksi aihe. |
||||
|
|
09.05.2017 16:46 | Rainer Silfverberg | ||
| No joskus kun piti ajaa erikseen jokin erikoismatkustajavaunuista koostuva tilausjuna Juutinrauman sillan yli niin vain Green Cargolla olisi ollut teknisesti sopiva veturi mutta se ei saanut verotussyistä vetää junaa muutoin kuin ilman matkustajia. Eli matkustajat bussilla yli ja juna tyhjänä. Tai sitten sekoitan Tanskan Railioniin joka on samaa firmaa. | ||||
|
|
09.05.2017 16:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Onko Ruotsissa todella erikseen verotettu tavaraliikenneveturit ja matkustajaliikenneveturit omaisuutena eikä esim. liikennesuoritteena? | ||||
|
|
09.05.2017 15:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Matkahuollon tavarakuljetus on ristisubventiota mitä suurimmassa määrin. Monet pienemmät bussifirmat eivät eläisi ilman sitä, ja liikennelupiin perustuva bussiliikenne on monopoliasemassa siellä missä junia ei kulje eikä myöskään lentokoneet. Ajamalla "sekabusseja" joissa on sekä tavaraa että muutama matkustaja ollaan saatu aikaan syrjäseutuja palveleva perusinfrastruktuuri joita mitkään uberit ei korvaa. Mä luulen että VR Cargon kuuluminenn VR Osakeyhtiöön taustalla on se että VR ei ole halunnut eriyttää veturinsa eri tavara ja henkilöliikenneyhtiöihin. Tietysti se olisi mahdollista mutta vaatii tarkempaa kirjanpitoa. Ruotissa esim missä näin on, ei kaikilla Green Cargon vetureilla saa edes ajaa matkustajajunia eri verokannan takia. Myös se että VR:llä ei ole omaa ulkomaanliikennettä EU-maihin käytännössä ollenkaan on mahdollistanut sen että ei tarvitse eriyttää. Täytyy muistaa että VR:llä on myös muita, kilpailuilla markkinoilla ulkomaita myöten toimivia yhtiöitä kuten VR Track Oy. Sitten kun monopoli puretaan niin katotaan mitä tapahtuu. |
||||
|
|
09.05.2017 15:21 | Petri Sallinen | ||
| Nyman on oikeilla jäljillä — myös siinä, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun asiaa tällä sivustolla käsitellään :) Jos samassa konsernissa on monopolissa toimivia liiketoiminta-alueita ja kilpailluilla markkinoilla toimivia liiketoiminta-alueita, on silloin riskinä, että monopolitoiminnoilla tuetaan kilpailtuja toimintoja, eli vahvistetaan niiden asemaa kilpailluilla markkinoilla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että monopolitoiminnot ottavat kattaakseen osan kilpailtujen toimintojen kustannuksista, jotka taas laskutetaan monopolitoimintoja käyttäviltä asiakkailta. Tällä tavalla konsernissa toimivat kilpaillut toiminnot saavat ansiotonta kilpailuetua, mikä vääristää asetelmaa kilpailluilla markkinoilla ja nostaa monopolissa valmistettavien palveluiden hintaa. VR:n henkilöliikenne toimii monopolissa ja VR Cargo kilpailluilla markkinoilla. Sama asetelma vallitsee sähkön myynnissä ja jakelussa. Sähkön myynti ja sähkön tuotanto ovat kilpailtuja, mutta sähkön jakelu on monopolitoimintaa — myös kaukolämpötoiminta luokitellaan monopolin kaltaiseksi toiminnaksi, jota kuuluu moniin energia-alan konserneihin. Tästä huolimatta toiminnot voivat olla tietyin ehdoin samassa konsernissa. Energia-alalla ongelma on ratkaistu siten, että toiminnot on eriytetty yhtiöittämällä. Sähkömarkkinalaki pakottaa tähän. Poikkeuksena ovat kuitenkin pienimmät yhtiöt, jolloin eriyttäminen yhtiöittämällä aiheuttaisi enemmän uusia kuluja kuin mitä hyötyjä eriyttäminen tuottaisi. Tässä tapauksessa riittää toimintojen kirjanpidollinen eriyttäminen, jota viranomainen valvoo. Sähköä ja lämpöä tuottavissa yhteistuotantolaitoksissa taas on ajauduttu monimutkaisiin laskentamalleihin, joilla kustannukset ja tuotot jaetaan kahden energiamuodon välillä. Olennaista tässä on kuitenkin se, että kaikkien liiketoimintamuotojen tuloksen muodostumista voidaan seurata läpinäkyvästi — kilpailluilla markkinoille olennaista on reilu kilpailu ja monopolissa resurssien käytön tehokkuuden seuranta. Toimintojen eriyttäminen voidaan toteuttaa monen tasoisesti. Vielä 1990-luvulla energia-alalle vaadittiin täydellistä eriyttämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että konserniin kuuluvat yhtiöitetyt liiketoiminta-alueet eivät saisi käyttää mitään yhteisiä resursseja. Ne eivät saisi esimerkiksi toimia samoissa kiinteistöissä eikä niiden hallinnossa saisi olla samoja henkilöitä eivätkä ne saisi käyttää konsernin muiden liiketoiminta-alueiden henkilöstön osaamista ristiin. Tästä vaatimuksesta kuitenkin tingittiin. Pitkällä aikavälillä kaikki rautatiemonopolit puretaan Suomestakin, jolloin ongelma ratkeaa luonnostaan. Todennäköisesti ylimenokauden ajaksi rautateille ei kuitenkaan säädetä samankaltaista erillislainsäädäntöä kuin mitä energia-alalle on räätälöity. Tällä hetkellä asetelma rautateiden osalta on kimurantti — en tiedä, onko asia kilpailuviranomaisten tiedossa. Putiikilla olisi halutessaan valtuudet tehdä VR-konserniin tarkastus ristisubvention tarkastamiseksi. |
||||
|
|
09.05.2017 14:49 | Kari Roininen | ||
| Martti muisteli varmaan Hankivaaraa? | ||||
|
|
09.05.2017 13:38 | Mikko Nyman | ||
| Mikäli tuetun henkilöliikenteen ja markkinaehtoisesti toimivan tavaraliikenteen välillä tapahtuu ristisubventiota, en näe sitä ainakaan kilpailua edistävänä toimintana (tavaraliikennepuolella) tässä nimenomaisessa tapauksessa. En myöskään väittänyt ristisubventiota laittomaksi, vaan käytin termiä "mahdollinen", sillä en tiedä, onko kyseessä laiton ristisubventio. Vertauksesi lentoyhtiöihin, laivanvarustamoihin ja Matkahuollon palveluihin on epärelevantti, sillä kaikissa näissä kulkumuodoissa on toimialan sisäistä kilpailua, mutta VR:llä sellaista ei rautateiden henkilöliikenteessä ole. Näin ollen VR voi henkilöliikenteen monopolinsa suoman erityisasemansa turvin laskuttaa kahta verovaroin toimivaa henkilöliikenteen tilaajaansa käytännössä millaisin hinnoin tahansa ja siirtää nämä ylijäämät kattamaan Transpointin tappiot. Siitä edellisessä kommentissani oli kyse ja juuri tämä ainakin mahdollistaa ristisubvention, mutta en väitä, että sellaista olisi varmasti tapahtunut. Tällä yhtiöjärjestelyllä varmistetaan joka tapauksessa se, ettei mahdollista ristisubventiota voida kovin helpoin konstein näyttää toteen, mutta tämä järjestely ainakin mahdollistaa sen toteuttamisen. On kieltämättä puuduttavaa kerta toisensa jälkeen toistaa samoille ihmisille samat asiat, vaikka kaikki muut ymmärtävät, mistä on pohjimmiltaan kyse. Ehkä eniten tällaisessa pään seinäänlyöntimaratonissa harmittaa se, että jo vuosikymmeniä sitten vääriksi todistetut väittämät joudutaan oikaisemaan aina vaan uudelleen ja uudelleen. VR:ää tämä ei tietysti haittaa, kun urhoolliset soturit pitävät evankeliumiaan julistaen huolen siitä, että monopoli on ja pysyy. Toistan yllä olevan kommenttini loppukaneetin vielä kertaalleen sen ymmärtämisen helpottamisen maksimoimiseksi: Oli miten oli, tämä näyttää todella kummalliselta, sillä näin monimutkaisia kuvioita ei varmasti tehdä vahingossa, hetken mielijohteesta puhumattakaan. |
||||
|
|
09.05.2017 13:18 | Jyrki Längman | ||
| Pasilan ja ilmalan ratapihojen ruuhkaisuus ja raide järjestelyt nykyään ? Eli onkohan helpomaa kierrättää Riihimäen kautta kuin lähteä sompaan helsingin ratapihoille. reitti helsingin kautta Vuosaari-Kerava-Pasila(suunnan vaihto pailan eteläpuolella)-Mankki tai ajo ilmala varikon kautta jolloin suunan vaihto rantaradan ristikkosiltojen luona. Eli taitaa olla helpomaa kierrättää riihimäen kautta jolloin kyseinen kuljetus voi odottaa Riihimäellä lauantaita ja hangon rata ei ole niin ruuhkainen kuin päärata ja rantarata Korjatkaa jos olen väärässä... |
||||
|
|
09.05.2017 13:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Nyman: "2) Miten mahdollinen laiton ristisubventio henkilöliikenteen ja VR Cargon välillä on voitu estää, kun ne ovat olleet koko VR:n osakeyhtiöajan saman yhtiön eri liiketoimintarykmenttejä?" Millä tavalla ristisubventio saman firman eri tuoteryhmisen välillä olisi laiton? Kuljettaahan monet bussifirmatkin sekä Matkahuollon rahtia että matkustajia, samoin lentoyhtiöt ja laivavarustamot. |
||||
|
|
09.05.2017 12:11 | Mikko Nyman | ||
| Petri voi olla oikeassa Transpoint-tuotemerkin osalta, vaikkei Transpointista olekaan merkintöjä PRH:n tavaramerkkitietokannassa vuodelta 1985. Enivei, Oy Pohjolan Tavaraliikenne Ab perustettiin 11.11.1987 ja se muuttui Transpoint Oy Ab:ksi 4.4.1990. Oy VR-Transport Ab perustettiin 26.4.1995 eli samoihin aikoihin VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Oy VR-Transport Ab oli joku kummajainen, sillä se fuusioitiin melko nopeasti (2.1.1997) Transpoint Oy Ab:hen ja tämä yhtiö lopulta emo-VR-ään 31.12.2010. Lisäksi VR Osakeyhtiön aputoiminimeksi merkittiin kaupparekisteriin 26.3.2002 VR Cargo. VR Osakeyhtiöön fuusioitiin Pohjolan Liikenne Oy Ab 31.12.2009 ja tämä paketti sulautettiin VR-Yhtymä Oy:öön siten, että uusi entistä vahvempi monopolimöykky aloitti toimintansa lähes nykymuodossaan 1.1.2010. Jotta kokonaisuus on mahdollisimman yksinkertaista hahmottaa, Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab:stä Pohjolan Liikenne Oy Ab:ksi nimensä muuttunut yhtiö aloitti toimintansa VR-Yhtymä Oy:n kokonaan omistamana tytäryhtiönä niin ikään 1.1.2010. VR-Yhtymä Oy myi VR Transpointin kappaletavaralogistiikan Itella Logistiikalle 1.10.2012, mutta tämä toteutettiin liiketoimintakauppana, sillä myytävää yhtiötä ei ollut olemassa enää 31.12.2010 jälkeen. Tästä firmapuljailusta nostaisin esiin pari seikkaa: 1) Miksi VR Cargo ei ole koskaan ollut Transpoint Oy Ab:n tavoin oma osakeyhtiönsä, vaan se on aina ollut yksi liiketoimintaryhmä osana VR Osakeyhtiötä ja sittemmin VR-Yhtymä Oy:tä? 2) Miten mahdollinen laiton ristisubventio henkilöliikenteen ja VR Cargon välillä on voitu estää, kun ne ovat olleet koko VR:n osakeyhtiöajan saman yhtiön eri liiketoimintarykmenttejä? 3) Koska en tiedä vastausta kohtaan 2), en luonnollisesti tiedä myöskään sitä, miten mahdollinen laiton ristisubventio näinkin ovelassa yhtiöjärjestelyssä voitaisiin todentaa ilman erityistilintarkastusta? Tämä yhtiöjärjestely, tarkemmin siis yhtiöerikoisjärjestely, on ihmetyttänyt minua VR:n yhtiöittämisestä asti. Oli miten oli, tämä näyttää todella kummalliselta, sillä näin monimutkaisia kuvioita ei varmasti tehdä vahingossa, hetken mielijohteesta puhumattakaan. |
||||
|
|
09.05.2017 12:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Taas oli mukava lukea Nuution Erkin teknillishistoriallista muisteloa. Arvostan suuresti suomalaista osaamista, ja mm. juuri tätä ongelmien tunnistus- ja ratkaisukykyä, olipa kyse rautateistä, lento-onnettomuuksista tai metsäkoneista. Osaamista on ja kykyä riittää pureutua ongelmien perimmäisiin syihin. Lisää vain muisteluita tulemaan, kiitos. | ||||
|
|
09.05.2017 11:47 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin osa Pasilan ja Ilmalan välisistä ristikkosilloista on rajoittanut tietyn ulottuman ylittävät kuljetukset. Minulle tuli ensimmäisenä asiana tämä näkökohta mieleen, voi syitä varmasti olla muitakin. | ||||
|
|
09.05.2017 10:27 | Jari Kuusinen | ||
| Kyllä kuljettaa: Kevitsan kaivoksen nikkelirikastetta Sodankylästä Kemiin Ajoksen satamaan. | ||||
|
|
09.05.2017 10:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Olin paluumatkalla Raahesta, missä rakennettiin koksauslaitosta, linkin sähköveturiakaan ei oltu vielä koottu. Laitos aloitti toimintansa 1987. https://vaunut.org/kuva/93957?liikp1=1456 . Lisään toisenkin kuvan Vihannista. | ||||
|
|
09.05.2017 09:48 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvin on saatu kirkko sommiteltua kuvan lisäelementiksi hieman ahtaasta kuvauspaikasta huolimatta. Kuljettaako VR Kemiä pohjosempana nykyään muuta säännöllistä tavaraa kuin raakapuuta? | ||||
|
|
09.05.2017 09:42 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä tällaiset tahtovat olla kiehtovampia kuin "tehokkaat" rungot. Seitsemän vaunua ja viitä eri vaunutyyppiä! | ||||
|
|
09.05.2017 09:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvä tilannekuva loistavasti sommiteltuna. | ||||
|
|
09.05.2017 08:58 | Petri Nummijoki | ||
| Transpoint-tuotemerkillä kulkenut kappaletavaran kuljetusjärjestelmä tuli käyttöön vuoden 1985 alussa. VR toki yhtiöitettiin heinäkuun alussa 1995, joten vuodella 1995 tarkoitettanee tässä tapauksessa hetkeä, jolloin Transpoint-niminen osakeyhtiö perustettiin. | ||||
|
|
09.05.2017 08:23 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvia 1917 vaiheilta on myös mm. T.A.Könösen Lokomo 70 vuotta -kirjassa (1985). Ne osoittavat sarjatyön luonteista Tampellan ja SLM Winterthurin VR:lle tekemien veturien peruskorjaamista. Toiminta maailmansodan aikana aloittaneessa konepajassa oli vaihtelevaista, kun osa tuotantokoneista upposi Atlanttiin ja materiaalit jäivät saarron taa. Wilsonit eivät onneksi uponneet, vaan ne saatiin koota Lokomolla. Tuli sitten toiminta Punasuomen aikana ja toiminta Suomen kuninkaan aikana, jolloin Schwartskoppf oli ostamassa Lokomon ja Saksan hengessä tilauksetkin menivät sinne. Tuli sitten pyrky VR:n keskuskonepajaksi, kunnes vihdoin löytyi pitkäjänteisyyttä, eli Emil Aaltonen osti Lokomon. Riittävä pitkäjänteisyys on tarpeen nykyäänkin. |
||||
|
|
09.05.2017 08:11 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Transpoint perustettu v. 1995. | ||||
|
|
09.05.2017 04:34 | Tommi K Hakala | ||
| Njuu, kokemukset metsäkoneista on juurikin Erkin kertoman mukaisia. Metsäkoneyrittäjien keskuudessa keskusteltaessa, Valmet ei ollut maailman paras kestävyydeltään...Tosin, valitettavasti edelleen eri merkin metsäkoneiden runkojen kestävyyden ongelmia on. Nyt niistä, kalliista ongelmista on parhaiten päässyt eroon entinen Lokomo, nykyinen Deere. Ja miten? - tuomalla runkojen ja puomien hitsauksen ja laaduntarkkailun takaisin omiin käsiin, Joensuun tehtaalla todella laadukas hitsaamo ja erittäin tarkka laadunvalvonta. Kun Valmet lähti mukaan metsäkoneiden kevennystalkoisiin 80-luvun puolivälissä, palasivat runkojen ongelmat (takarungot 832/836/838, myöhemmin yksi ja sama kohta eturungossakin), niistä on päästy eroon vasta 2000-luvulla - kun koneet järeytyivät taas. | ||||
|
|
09.05.2017 01:18 | Jukka Tölkkö | ||
| Kuvauspaikan löytäminen voi olla joskus aika haasteellista aitojen, ajojohtopylväiden, valon suunnan ym. syiden takia. Tämäkin kuvauspaikka olisi muuten ihan täydellinen, mutta radan varressa oleva laitekaappi näkyy kuvan oikeassa alakulmassa vähän ikävän näköisesti. | ||||
|
|
09.05.2017 00:29 | Jouni Hytönen | ||
| 8.5. aamulla tämä oli löytänyt majapaikan Kouvolan kauko-ohjaustornin edustalta lyhyeltä pussiraiteelta. En ole aikaisemmin kiinnittänyt koko raiteenpätkään huomiota, mutta nyt tämä veturi konkretisoi sen olemassaolon. :) | ||||
|
|
08.05.2017 23:48 | Jaakko Aumala | ||
| Kuva Lokomolta 1917. https://www.facebook.com/vapriikinkuvaarkisto/photos/a.221582261538926.1073741828.219160745114411/412921632404987/?type=3&theater | ||||
|
|
08.05.2017 22:35 | Erkki Nuutio | ||
| Täydennyksenä takasiltoihin liittyen voinee mainita, että kaikkien harrasteveteraanien, etenkin raitio- ja PMR-väen tuntema Antero Alku teki erinomaisen DI-työn SISUlle vuonna 1980 "Kuorma-auton takasillan kuormitus ja kestoikä". Siinä hän silloin uusimpia mittaus- ja analyysimenetelmiä (mm. Rainflow-analyysi) käyttäen väsytteli kokeellisesti takasiltoja tien päällä ja järeässä TTKK:n laboratorioon tehdyssä väsytyskehässä. Väsymismurtuman aiheuttaa yleensä liiallinen (suuruus tai toistuvuus) ylikuormitus tai jonkinlainen laatuvirhe. Vanaja-lähtöinen nostoteli jaksaa nostaa täydelläkin kuormalla, mikä johtaa yli 20 tonnin akselipainoon. Sen kanssa varomaton ajelu väsyttää takasiltaa ja laakerointeja. Koska sisulaisuudestani on jo 38 vuotta, tarkastelen mahdollista takasillan laatuvirhettä metsäkonekokemusteni valossa. Muutamasta Valmet 886:sta kaatui pakkasaikana koko teli koneen sivulle, kun telin keskiötappi katkesi juurestaan. Kenkku telin ja muiden romuttuneiden osien kenttävaihto, tietysti takuuseen. Väsymisvaurion syy: Osoittautui että keskiötapissa juuripyöristyksen alueella sallittu hyvin pieni pinnankarheus oli pilattu naarmuilla joita riittämättömästi valvottu työstöterän nirkko oli kuluneena tehnyt. Osoittautui myös, että kyseisen valuteräsosan materiaalin kylmähaurastumista kuvaava transitiolämpötila ei ollut -40 C, jonka johdosta teräksen sitkeys ei riittänyt käyttölämpötilassa naarmuuntuneena. Korjaus: muutettiin teli kokonaisuudessaan levyosista hitsatuksi ja työstöterien kuntoa vahdittiin huolellisemmin. Pienet asiat siis riittävät vaurioon kun koneiden rasitustaso on suuri, eikä ylimitoitukseen ole mahdollisuutta painosyistä. Pieniä asioita on missä milloinkin. Kun Valmet metsäkonetehtaalla laitettiin alihankintalaatu kerrasta kuntoon vuonna 1982, täytyi tehdä 700 reklamaatiota. Niistä kalliimpien hinta oli noin 100.000 mk (ehkä 50.000 € nykyhinnoilla). Yhtään riitaa ei susituksista silti tullut - kuka munii, se maksaa. Lisäksi jokaisen oman omavalmistuksen laatuvirheen toistuminen estettiin, samalla kun työohjeistusta parannettiin, tehtiin koeajorata jne. Voisin runkovaurioistakin kertoa, mutta metsäkoneissa ne lopetettiin erityisesti hitsien laadun varmistamisella. Läpihitsautuminen oli avainkysymys. Jo liiallinen kupu kertoi että tunkeumaa puuttui. Sen pystyi yleensä toteamaan jo juurta ronkkimalla takakautta, ilman ultrausta tai röntgeniä. Huonot hitsit tuli hioa auki ja hitsata uudelleen. Pätee muuten rautatiekalustoonkin, ja metsäkoneista saadulla kokemuksella sitä valvottiin Transtechissäkin. |
||||
|
|
08.05.2017 22:05 | Jani Järviluoto | ||
| Miksiköhän tämä kiertää Riihimäen kautta? | ||||
|
|
08.05.2017 21:48 | |||
| Nooo, en toisaalta ollut tuolla päin lähimainkaan paikallisia, joten paha sitä oli olla tietoinen sen tarkemmin siitä että miten paljon liikennettä on. Pikainen katsaus Kajaanin seudun aikatauluihin antoi sellaisen kuvan että liikennettä ei olisi kovinkaan paljoa tuolla päin kun ei juurikaan tavarajunia näkynyt aikatauluissa menossa Kajaaniin tai pois sieltä. | ||||
|
|
08.05.2017 21:34 | Teemu Saukkonen | ||
| Jossainhan kalustoa pitää varastoida, jos vaikka tulee käyttöä. On minullakin 12 kannettavaa tietokonetta, enkä joka kerta osta uutta kun tarvis ilmenee, vaan käytän jotain niistä vanhoista... (Uuden tietokoneen ostin viimeksi 1998 syksyllä). No, tahallisella liikenteen lopettamisella viittasin siihen että ei halutakaan ajaa jotain rahtia, vaan hävitään tarjouskilpailu tahallaan. Kyselin asiasta kansanedustajalta(ni) ja hänkin tiesi asiasta jo ennestään, eikä pitänyt siitä. Näillä passaisi ajaa sitä Ilomantsin pellettiä, joka loppui melkein heti kun lehdessä asiasta hehkuteltiin. |
||||
|
|
08.05.2017 21:17 | Panu Breilin | ||
| Voisin kuvitella, että näiden seisotuspaikka on vaan haluttu vaihtaa Pieksämäki lajitteluksi. Seisotettavien vaunujen siirtoja paikasta toiseen on tehty melko monta viime aikoina. Jos taas näin monta samojen sarjojen vaunua olisi kerralla menossa konepajalle korjaukseen/muutostöihin, niin sitten olisi varmaan jotain isompaa tekeillä... | ||||
|
|
08.05.2017 21:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitähän tälle vaunulle nykyisin kuuluu? | ||||
|
|
08.05.2017 21:11 | Tommi Koskinen | ||
| Liikennettä tosiaan on. Lisäsin aiheesta kuvan: https://vaunut.org/kuva/118757 | ||||
|
|
08.05.2017 20:33 | Ari Palin | ||
| Nopealla vilkaisulla näyttää kuin Dm12 olisi tulossa kohti.. | ||||
|
|
08.05.2017 20:23 | Martti Vuorikoski | ||
| Asema vaihtanut paikkaa, takana näkyvä vaalea talo ja hirsirakennus purettu, olisko asemapäälikkönä Hanhivaara tuohon aikaa. T. Paljonaikaa tuolla viettänyt. | ||||
|
|
08.05.2017 20:08 | Tuukka Varjoranta | ||
| Hienon kuvakulman olet löytänyt! ;-) | ||||
|
|
08.05.2017 19:46 | Markku Knuutti | ||
| Elettäskö vuotta noin 83 , sähköllä ouluun asti. Mihkähän tyhyjät omput ois menossa ? | ||||
|
|
08.05.2017 18:55 | Reino Kalliomäki | ||
| Veikkasit oikein, Tuomas! Vahvaa on "ammattitaito":) | ||||
|
|
08.05.2017 18:43 | Erkki Nuutio | ||
| Kaikissa tuotemerkeissä löytyy yksittäisiä laatu- ja/tai konstruktiomoitittavaa. Jos sellaisesta on kyse, on takuumenettely normaalisti asianmukainen. Jos ei ole asianmukainen, käy se liian kalliiksi laatumaineelle. Runko ja akselistot ovat ja ovat olleet Sisun myyntivaltteja, eli yleistäen ei niitä voine moittia. Ehkä on viitattava ns. yksittäistapauksiin. | ||||
|
|
08.05.2017 17:25 | |||
| Pohjanmaan-radalta haarukoiden mieleen tulee Pännäinen, Vihanti tai Kannus, veikataan näistä Vihantia. | ||||