|
|
25.04.2017 17:14 | Mikko Herpman | ||
| Aivan, ihan ei sentään mene yhdellä miehellä. Vähän nopeuttaa kahden kaverin tapaan. Lohikoskella kun joutuu käymään vaihteen takana. Jos olisi veturissa kamera ja kakessa sen näyttö.. Voisi mies jäädä vaiheelle ja katsella ruudusta ettei kukaan jää alle. ja vastaavasti samalla tapaa palatessa. Mahtaako olla missään päin maailmaa käytössä kauko-ohjaimessa näyttöä ja veturissa kameroita? |
||||
|
|
25.04.2017 17:01 | Jukka Voudinmäki | ||
| Henkilökuntaa oli veturissa ainakin yksi henkilö kuvassa näkyvän kelta-asuisen lisäksi. Mahdolliseen radio-ohjaukseen en osaa muuten ottaa kantaa. | ||||
|
|
25.04.2017 16:47 | Eljas Pölhö | ||
| Sekä Hr1 1004 että Tr1 1082 kunnostettiin Kuopion konepajalla. Tr1 1082 oli ajettu vain 878 km täyskorjauksen jälkeen ja se sijaitsi passelisti Ohenmäellä Iisalmelta lukien etummaisena keskimmäisellä raiteella. Hr1 1004 sijaitsi hankalammin lähes pihan perällä Lievestuoreella, mutta se oli viimeisiä täyskorjauksessa käyneitä Hr1-vetureita ja siinä oli huomattavasti paksummat pyöränrenkaat kuin muutama kuukausi myöhemmin korjatussa 1006:ssa. Kummassakin veturissa oli kattila tuoreemmasta päästä. Eiköhän näillä seikoilla ollut vaikutusta vetureita valittaessa. | ||||
|
|
25.04.2017 16:23 | Mikko Herpman | ||
| Ajetaanko tuossa puskimen päällä radio-ohjaimella veturia? | ||||
|
|
25.04.2017 16:11 | Jaakko Pehkonen | ||
| Nivala on ensimmäinen asema Ylivieskasta Iisalmen suuntaan. Asemalla kuormataan raakapuuta ja se toimii kohtaus-, ja välisuojastuspaikkana. Lisäksi asemalla on henkilöliikennettä. | ||||
|
|
25.04.2017 15:56 | Mikko Herpman | ||
| http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/140176-radanvarren-palanut-makasiini-vaistyy-ellin-talon-tielta Eli näin poistuu loputkin jäänteet makasiinista. |
||||
|
|
25.04.2017 15:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Oho, joku on vihdoin älynnyt ilmaista, että sakon uhka ei koske matkustajalaitureita... ja vielä rataosalla, jolla ei ole henkilöliikennettä. :-) | ||||
|
|
25.04.2017 15:11 | Mikko Ketolainen | ||
| 3.5.2017 kello 6.00 kytketään virta päälle Jyväskylän ja Äänekosken välille. Junaradan ratajohtoihin kytketään jännite – nyt varovaisuutta liikkujat! Äänekosken ja Jyväskylän väliselle radan ratajohtoihin kytketään 25 000 voltin jännite keskiviikkona 3.5. kello 6. Johtimien ja niitä kannattavien putkirakenteiden koskettaminen tai lähestyminen jotakin esinettä koskettamalla on hengenvaarallista. Rautatiealueella liikkuminen, matkustajalaitureita tai muita luvallisia kulkuteitä lukuun ottamatta, on hengenvaarallista ja sakon uhalla kielletty. Autoilijat: Autoilijoiden ja tiellä liikkuvien nosturien kuljettajien tulee huolehtia, että kaluston kuorma tai puomi ei sähköradan tasoristeyksessä ylitä tieliikenneasetuksen sallimaa korkeutta. Vanhemmat: Korostakaa lapsillenne rautatiealueen vaaroja. Pylväisiin ja vaunujen katoille kiipeäminen tai keppien, rautalankojen tai narujen heittäminen tai ojentaminen johtimia tai niitä kannattavia rakenteita kohti maasta tai radan yli kulkevilta ylikulkusilloilta on hengenvaarallista. |
||||
|
|
25.04.2017 15:07 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana iskeytyi tämä hauska otos. Missä muuten Risto kunnostettiin ajokuntoon varastoinnin jälkeen? Hyvinkäällä? Oliko varastoituna mihin, ja valikoituiko millä perusteella koe?kunnostukseen 1004 Ukko-Pekan kanssa? Olivatko kattilaltaan parhaita, vai sattuivatko olemaan ensimmäisinä kriisijonossa? |
||||
|
|
25.04.2017 12:09 | Mikko Herpman | ||
| Tulevaisuuteen katsominen on aika harvaa näinä aikoina. Kädestä suuhun menoa aika pitkälti tuntuisi olevan. Eli eipä yllättäisi vaikka VR pistäisi konepajan kokonaan lihoiksi. Varustus muilta kuin Ilmalaan siirrettäviltä osin romuksi. Kiinteistöt myyntiin ja täten sinne muuta toimintaa. Ulkoaluilta löytynee saastunutta maata, joten kiskot ja maa-aines pois. Siinä voi olla yksi mahdollinen skenaario.. |
||||
|
|
25.04.2017 10:53 | Kari Suominen | ||
| :D Viisautta asiantilan järkevyyden pohtimiseen ei tällaisella tavallisella rivikansalaisella oikein ole, kun ei siihen kykene korkeampaa matematiikkaa hallitsevat viisaammatkaan, sillä asiantilan taloudelliselta kantilta tarkastelun estää todellisten kustannusten läpinäkyvyyden puuttuminen. VR kun on aina ollut täysin haluton aukaisemaan kustannusrakennettaan kenellekään. Lähtekäämme siis siitä, että toiminta joka tapauksessa päättyy koska VR haluaa kustannussäästöjä. Hyvinkäällä on yhtenä vakituisena työnä muiden töiden ohella tehty Sr1 -vetureiden laajamittaisia peruskorjauksia, jossa veturi puretaan lähes atomeiksi eli riisutaan kaikesta tekniikasta ja kuluneet osat korvataan uusilla tai peruskorjatuilla osilla. En tiedä montako asentajaa tämän projektin kimpussa on häärinyt, mutta kestoltaan se on ollut n. kuukausi per veturi eli työllistävä vaikutus on kyllä ollut merkittävä. Tämä peruskorjaus on tehty jokaiselle Sr1 -veturille 10 vuoden välein ja korjauksesta valmistuneiden vetureiden määrä on pysytellyt vakiona ollen 11 kappaletta vuosittain. Ellei tämä toiminta ole jo päättynyt, niin näiden peruskorjauksien tekeminen päättyy kuitenkin viimeistään 2018 ensimmäisten korvaavien Vectronien ollessa jo kaupallisessa käytössä. Konepajan toiminnanhan on ilmoitettu päättyvän samaisen vuoden lopulla. Ensimmäisen Sr3 -veturisarjan toimitusten pitäisi jatkua vuoteen 2026, eli 80 tilatun veturin sarjalle tämä tarkoittaisi noin 9 veturin vuotuista toimitusmäärää. Tämä on osapuilleen sama määrä kuin nyt on Susia korjattu, eli konepajan poistuvien töiden listassa on ainakin yhdentoista veturin vuotuinen peruskorjaus, jonka vaikutus määrältään on siis x(?) miestyövuotta. Susikantaan liittyvien muidenkin töiden poistuminen lisääntyy luonnollisesti vuosi vuodelta enenevässä määrin hylättyjen Sr1 -vetureiden määrän kasvaessa, kun kerran korvaavan veturityypin huolto on ulkoistettu ja nivottu osaksi sen hankintaa. Todellistakin toiminnan supistumista siis on eli ei toimintojen keskittämisen taustalla yksin kasinotalouden pyörittäminen ole. Vectronitkin tarvitsevat huoltotilaa, se on selvä. Ensimmäinen tarkastus on 30 000 ajokilometrin kohdalla, muut tarkastukset 150 000 km:n, 300 000 km:n ja 600 000 km:n kohdalla. Ensimmäinen isompi huolto Sr3-vetureille tehdään noin 1,2 miljoonan ajokilometrin jälkeen. Nähtäväksi jää, tehdäänkö nämä huollot sitten aikanaan Hyvinkäällä vai jossain muualla. En kuitenkaan usko, että Siemensillä olisi kiinnostusta investoida kiinteistöihin täällä Suomessa, eli mitä todennäköisemmin se tulisi vuokralaiseksi konepajan kiinteistöön jos Hyvinkää olisi tulevan huollon osoite. |
||||
|
|
25.04.2017 09:37 | Ville Hautamäki | ||
| Viime kesänä sinne lisättiin pysähdyksiä kolmesta kahdeksaan. Nyt 19.6. vaihtuvalla aikataulukaudella kaksi junaa tulee taas lisää. | ||||
|
|
25.04.2017 08:53 | Petri Nummijoki | ||
| Kuten linkin takana todettiin niin aikatauluissa veturinvaihtoon Kokkolassa oli varauduttu junilla EP58, P70 sekä viikonloppujunalla P66. Silti näilläkin vaihto oli aikataulun puolesta mahdollinen myös Seinäjoella. Pohjoisen suuntaan ei pikajunien aikatauluissa ollut varauduttu vaihtamaan veturia Kokkolassa. | ||||
|
|
25.04.2017 07:56 | Kari Haapakangas | ||
| Onpas siinä leikattu nätti terassi (tontti) asemalle. | ||||
|
|
25.04.2017 07:49 | Kari Haapakangas | ||
| Kappas vain. Luulin ettei Ruukissa enää juuri junia pysähtele, mutta noinkin hyvä laiturivarustus sai tutkailemaan aikatauluja. Tänäänkin olisi kolme (3) IC-yhteyttä Ouluun. | ||||
|
|
25.04.2017 06:55 | Juhana Nordlund | ||
| Katrineholm oli itse asiassa vuosina 1968 - 2002 linja-autotehdas. Siellä valmistettiin sekä alustoja että koreja. Korit olivat suurimmaksi osaksi paikallisliikenteen tarpeisiin soveltuvia koreja. Tuttuja katrineholmilaisia kokonaan rakennettuja Scania-busseja olivat CR111M, CR112, CN112 (myös sen nivelversio CN112A), CN113 (nivelversio CN113A). Jo ennen CR111M:ää Katrineholmissa oli valmistettu CR110M:ää, joka oli periaatteessa sama kuin Scania-Vabis CR76. Slupskin Scania-korittamo on aloittanut jo 1993. Puolassa tehtiin aluksi CN113:a ja sen nivelversiota idän markkinoille. Samalla vuosikymmenellä Volvo-leirikin siirsi tuotantoaan Puolaan. Hintakilpailu oli kova. Kehitys johti siihen, että vuosituhannen vaihteen tienoilla bussikorituotanto Pohjolassa kävi vähiin: Scania siirsi oman korituotannon kokonaan halvemman työvoiman maihin pois Katrineholmista alustatuotannon siirtyessä Södertäljeen ja Volvolle noihin aikoihin siirtynyt Carrus sulki koritehtaitaan vaiheittain Suomessa siirtäen tuotannon pääosin Puolaan. |
||||
|
|
24.04.2017 23:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Uusi kuva: https://flic.kr/p/SU8qRw | ||||
|
|
24.04.2017 23:07 | Mikko Otava | ||
| Liekö tarkoituksena estää ajaminen autolla laiturille tai vaijerikanavan päältä. Näkyvät paremmin tässä kuvassa. https://vaunut.org/kuva/113658?liikp1=882 | ||||
|
|
24.04.2017 22:59 | Julius Ylitalo | ||
| Mikäs asema se tämä on? | ||||
|
|
24.04.2017 22:58 | Julius Ylitalo | ||
| Sitä minä tarkoitan. Siikajoen kunnan asema ja Ruukin rautatieasema. | ||||
|
|
24.04.2017 22:55 | Pietu Tuovinen | ||
| Joo olinpa hyvinkin :) | ||||
|
|
24.04.2017 22:50 | Matti Mustola | ||
| Olitkos se sinä joka kuvasi T5423:a? | ||||
|
|
24.04.2017 22:23 | Niklas Savinsaari | ||
| Melko samoilla renkaansijoilla seitsemisen vuotta sitten: https://vaunut.org/kuva/63041 | ||||
|
|
24.04.2017 22:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella komea kuva. | ||||
|
|
24.04.2017 21:59 | Heikki Jalonen | ||
| Lisättäköön tähän vielä, että Katrineholmin koritehdas suljettiin vuonna 2002. Tuotanto siirrettiin pääosin Södertäljeen. Sittemmin Słupsk Puolassa on saavuttanut yhä suuremman painoarvon Scanian bussituotannossa. Myös Lahden koritehdas (SOE) korittaa nykyään yksinomaan omistajansa Scanian alustalle tehtäviä busseja. | ||||
|
|
24.04.2017 21:50 | Niklas Savinsaari | ||
| Kyseessä tosiaan P44 (Sk - Hpk - Tpe), esim. 1983/4 lähtöajalla 16:30. Ma-la yhdellä rungolla ja su peräti kahdella. Runko yöpyi Tampereella ja seuraavana aamuna; ma junaan 91 (Tpe - Jy) ja ti-la junaan 90 (Tpe - Hki) ja su 108 (Tpe - Tku). Pyhän tuplarungon toinen runko jatkoi jo samana iltana illan 114:ään (Tpe - Tku). | ||||
|
|
24.04.2017 21:36 | Jyrki Talvi | ||
| Sen aikainen EP 58 Lapponia veturi vaihtui Kok Idän Ihmeeseen. | ||||
|
|
24.04.2017 20:16 | Toni Lassila | ||
| Olisiko tuo toinen veturi kuitenkin 2659 eikä 2655? 2655 on tietääkseni edelleenkin punainen. | ||||
|
|
24.04.2017 20:10 | Tuukka Varjoranta | ||
| Pikkuvirheitä ;-) | ||||
|
|
24.04.2017 18:49 | Sauli Vähäkoski | ||
| Kyseessä ei ole Kantamatkojen uusi hankinta, vaan Lahden Topparoikka ry:n kevätretkeily Kaupunkibussit ry:n Scanialla :) | ||||
|
|
24.04.2017 18:11 | Heikki Kannosto | ||
| Nuo(kin) pitäisi tutkia aikataulukausi kerrallaan... | ||||
|
|
24.04.2017 16:50 | Juhana Nordlund | ||
| Kaupallisessa mielessä C-merkinnällä varustetut Scania-bussit olivat Scanian kokonaan valmistamia linja-autoja (alusta + kori). Tätä vastaava irrallinen alusta (useissa tapauksissa alustakomponentit) oli merkinnältään BR112. BR112:een korin rakensi sitten jokin muu tehdas, kuten Ajokki, Delta-Plan tai vaikkapa VanHool. BR112 korvautui N112:lla ja CR112 CN112:lla. Tämä CGI taitaa olla CR112:ksi huomattavan nuori, CN112:ksia rekisteröitiin myös 1984 puolella. CN112:ia on sittemmin tuotu käytettynä Suomeen useampiakin - esimerkiksi Hämeenlinnaan ja Vaasaan. Mutta tuollaisten autojen valmistumisaikoina Suomessa bussit hankittiin etenkin kaupunkiajoon kotimaisin korein. Onpa BR112:ta mennyt jopa Ruotsiin suomalaisilla koreilla, joskin CR112:een verrattuna marginaalinen määrä. |
||||
|
|
24.04.2017 16:30 | Heikki Jalonen | ||
| Jodå. Mielenkiintoinen vierailija Spankkiksessa... Alusta Scania CR112CL, kori Scania Katrineholm, sekin mallitunnukseltaan CR112. Käyttöönottovuosi 1984; siis jo 33 vuotta sitten. Vaunu on silti oikein siisti ja hyvässä ryhdissä. Ensimmäinen käyttöpaikka tällä autolla oli Skellefteå, operaattori Skelleftebus AB (rekisteritunnuksella LSL896). Auto ei siten ollut SJ:n väreissä, jolla silläkin toki oli paljon näitä samanlaisia rivissään. (Lähde: http://www.svenskbusshistoria.se) |
||||
|
|
24.04.2017 16:25 | Teppo Niemi | ||
| P 90 sai Jyväskylästä tulleen vaunustonsa edellisen illan P 93:sta. Tampereella junaan lisättiin vielä yksi yksikkö. Ja jossakin vaiheessa 1980-luvulla P 94 Pieksämäeltä sai vaunustonsa P 105:stä, jolloin 93 päättyi Jyväskylään. |
||||
|
|
24.04.2017 15:36 | Heikki Kannosto | ||
| Teppo lienee oikeassa. Oliko P 90 vieläpä pariton kuten jossakin vaiheessa Seinäjoelta aamukuudelta lähtenyt P 46? | ||||
|
|
24.04.2017 15:20 | Petri Nummijoki | ||
| Taisi veturinvaihto olla myös vuosien 1981-1983 välillä useammin Seinäjoella kuin Kokkolassa. Tästä oli pohdintaa kuvan https://vaunut.org/kuva/90106 yhteydessä. | ||||
|
|
24.04.2017 14:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| 1609:n nokka vaikuttaisi olevan uudemmassa maalissa kuin muu motti, alahuulta lukuun ottamatta. Ehkä vielä tarkemmin katsoen vain nokan vasen puoli. |
||||
|
|
24.04.2017 13:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No ei saat...tarkoitan, kato perk... Mutta vähän asiaakin: mikä merkitys noilla mustakeltaisilla kiskonpätkillä on mahtanut olla? Nimimerkillä tämäntapaista asemadioraamaa rakentava. |
||||
|
|
24.04.2017 13:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei koskenut kaikkia junia, vaan osa kulki sähköllä Seinäjoki-Hki. Kerran kun olin opiskelijaporukan kanssa muistaakseni v 1982 tulossa Vaasasta Helsinkiin, niin odotettiin junaa Seinäjoen asemaravintolassa jossa oli hyvä näkyvyys raiteelle. Juna Oulusta Helsinkiin oli vähäsen myöhässä ja hätäisimmät lähtivät jo laiturille odottamaan junaa kun se kuulutettiin. Sanoin muille ravintolassa oleville että jos juna tulee dieselillä niin on aikaa hakea vielä yhdet tuopit veturivaihdon ajaksi. Ja niin myös tehtiin. | ||||
|
|
24.04.2017 12:50 | Teppo Niemi | ||
| Miten muistelisin, että P44 jäi Tampereelle... (ja juna palasi Helsinkiin vasta aamun P90 toisena yksikkönä Tampereelta? | ||||
|
|
24.04.2017 12:12 | |||
| Kyseessä taitaa olla Seinäjoelta Haapamäen kautta Helsinkiin matkaava P44, jota ajettiin tuohon aikaan porkkanalla. | ||||
|
|
24.04.2017 12:06 | Niila Heikkilä | ||
| Juna on tulossa pohjoisesta. Kuvanoton hetkellä juna ilmeisesti vielä liikkuu vielä kun ihmiset odottelevat paikoillaan. Jos kuvaajan muistiin on tarttunut menikö lämmittäjä junan pysähdyttyä irroittamaan veturin, silloin vuosihaarukointi voisi osua välille 1981-1983 toukokuu. Tällöin veturia vaihdettiin Kokkolassa dieselistä sähköön ja toisinpäin. En ole varma koskiko tämä aivan kaikkia junia esim. yöpikureita mutta yleensä veturi vaihtui. | ||||
|
|
24.04.2017 11:43 | Risto Vormala | ||
| Mahdollisesti. | ||||
|
|
24.04.2017 11:23 | Juhana Nordlund | ||
| Sähköistys näyttää melko valmiilta ja varsinkin tuoreelta. Voisiko vuosi osua lähelle 1981:tä? | ||||
|
|
24.04.2017 11:21 | Mikko Herpman | ||
| Onko lätän posket vähän lommolla..? Eli pieni vaurio ja on otettu jo keltapäisestä ehjä portti tähän. | ||||
|
|
24.04.2017 11:19 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaako olla keskikesän paahteinen iltapäivä. Ukkoskuuro ehkä roiskauttanut ennen porkkanan tuloa kun näkyy pölkyillä/laiturikivillä ja lankutuksella märkää. | ||||
|
|
24.04.2017 11:09 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva osittain keltapäisestä Lätästä. | ||||
|
|
24.04.2017 10:46 | Heikki Kannosto | ||
| Ei Tässä Voi Kuljettaa Kuormaa. | ||||
|
|
24.04.2017 10:46 | Heikki Kannosto | ||
| Åhå. | ||||
|
|
24.04.2017 10:37 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että tuohon Mikon kysymykseen löytyy vastaus lukemalla Liikenneosaston kiertokirjeitä ajalta ennen kuin alue luovutettiin Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen. | ||||
|
|
24.04.2017 10:32 | [Tunnus poistettu] | ||
| Koohak, melkeen ku E.V.V.K. :P | ||||