|
|
10.04.2017 10:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Tästä olen samaa mieltä, mutta sitä että juna olisi merkitty S-junaksi aikatauluun en muista. Mun mielestäni se kulki tunnuksettomana pitkälle 1980-lukua, 1990-luvusta en muista. Pysähdyskäytäntö oli muistaakseni harvempi kuin S-junalla. | ||||
|
|
10.04.2017 10:05 | Mikko Nyman | ||
| YTV:n seutuliput otettiin käyttöön 1.6.1986, joten seison edelleen sen takana, että tämä oli ainut yleisöaikatauluihin painettu dieselvetoinen juna, jossa kelpasivat YTV:n seutuliput. Tarkkaa sen olla pitää... :-) | ||||
|
|
10.04.2017 09:16 | Rainer Silfverberg | ||
| 1980-luvun alkupuolella oli käytössä sellainen viikonloppujunien vaunukierto kesäaikataulun ollessa voimassa, että pari vaunua, yksi niistä jaettu 1. ja 2. luokan teräsvaunu kulki Helsingistä Hankoon perjantai-iltana Turun laivapikajunassa ja vaunut palasivat takaisin sunnuntai-iltana tässä H398 vuorossa. Tässä H398:ssa oli lisäksi mukana pari puuvaunua jotka palasivat samana iltana takaisin Karjaalle tai Hankoon. Tässä H398:ssa ja sen parijunassa H399 kelpasivat seutuliput sekä HKL:n sisäiset liput. | ||||
|
|
10.04.2017 09:11 | Jorma Toivonen | ||
| Korjaan virheellistä olettamustani, Sm1 6001 on todellisuudessa Hyvinkään konepajalla (Resiina 4/2016 sivu 49). | ||||
|
|
10.04.2017 08:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Asia selviää kuvan https://vaunut.org/kuva/118199 kuvatekstistä. | ||||
|
|
10.04.2017 07:03 | Jukka Voudinmäki | ||
| Mitä tai mitä tarkoitusta varten sivuraiteella notkuvat vaunut ovat? | ||||
|
|
10.04.2017 01:59 | Jouni Halinen | ||
| Nimenomaan, kun tästä jatkaa suoraa linjaa 43 kilometriä (kiskojen suuntaisesti), niin on Kilpilahdessa. | ||||
|
|
10.04.2017 00:56 | Eljas Pölhö | ||
| Saako jotain kohdetta tukea pienellä summalla, jos ei asu tai pysty käymään Haapamäellä? Voiko Suomen byrokratian ohittaa lahjoittamalla jonkun osan/tarveaineen/työkalun/matkalipun/tms tai onko olemassa joku avoin tili tämmöistä varten? | ||||
|
|
10.04.2017 00:23 | Juhani Pirttilahti | ||
| Haapamäelläkin on varastoituna ihan hyvin kaikenlaisia remonttikohteita. Minulla on siellä jatkuvasti pari-kolme kohdetta, joiden remontointia pyöritän pääasiassa yksin budjetilla, joka ei riitä työvoiman lisäämiseen. | ||||
|
|
10.04.2017 00:19 | Mikko Nyman | ||
| Nimenomaan. | ||||
|
|
09.04.2017 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Ei tarvitse kaivella Joensuusta Sm1:ä. Eikös Ilmalassa ole "varastoituna" Rautatiemuseolle varattu Sm1 6001? Kokeeko saman kohtalon kuin tämäkin? | ||||
|
|
09.04.2017 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982: akselijärjestys Bo'Bo', tyyppi dieselsähkö, moottori GM EMD 12-645E, teho 1235 kW, kierrosluku 900 rpm, generaattori GM EMD D25L, ratamoottorit GM EMD D77, ajoportaita 8, pituus puskiminen 15 400 mm, pyörästön mitat 2 400 + 7 000 mm, pyörän halkaisija 1 015 mm, paino työkunnossa 76 tonnia, kitkapaino 76 tonnia, suurin akselipaino 19,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 220 kN, suurin sallittu ajonopeus 100 km/t, valmistus alkoi 1968, vuonna 1981 käytössä 90 kpl, yhteisajokelpoinen sarjojen Tb, T42 ja T44 kanssa (enintään 2 veturia), kuvan veturi (261) on valmistunut Nohabilla 1969, se oli vuonna 1981 sijoitettuna Gävlen liikrennepiiriin Borlängen varikolle, sarjaa käytetään tavarajunissa ja järjestelyveturina. | ||||
|
|
09.04.2017 23:30 | Erkki Nuutio | ||
| Jos yritykselle valitaan johto, joka ei ymmärrä yrityksen toimialaa eikä siksi suuntaa kehitystä reaaliasioihin, suuntautuu se "yritysilmeen" (nimi, tunnus jne) muuttamiseen. Merita on yksi surullisista esimerkeistä (kuten Itella, Fortum jne). Lopputulos on usein itsenäisyyden menetys (ostetaan vähitellen lopetettavaksi) tai suorastaan konkurssi. Surullinen esimerkki tästä on myös Kekkosen eräiden kruununjalokivien tuhriminen. Monet kruununjalokivistä loistavat edelleen (kuten esimerkiksi Valmet Automotive), mutta Rautaruukki on tuhrittu ja uhattuna - Yritys jonka tuotteet ja prosessit on maailman huippua ja joka on tasapäinen pahimman kilpailijansa, nykyisen omistajansa Svensk Stålin kanssa. Oli vaan valittu johto, jolle arvokas Rautaruukki -nimi ei kelvannut, vaan jonka kulutti aikaansa vuosien kalliiseen käräjöintiin ryövätessään Ruukki Oy:ltä tämän nimen. Kun se sen vihdoin sai suolaisesti maksamalla, muuttuikin koko hoito SS:ksi. Ensimmäistäkään teollisuustyöpäivää näkemätön (entisen hallituksen entinen) ministeri kun myi koko hoidon. Nimet tulevat jatkossa SS:ltä. Kunhan työpaikat säilyisivät. Tuote- ja prosessikehityksen ja tutkimuksen säilyminen on jo kovempi toivomus ja itsenäisen markkinoinnin säilyminen turha toivomus. |
||||
|
|
09.04.2017 23:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Sköldvikin suuntaan? | ||||
|
|
09.04.2017 23:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982:akselijärjestys Bo'Bo', teho 4x120 kW, moottorityyppi ASEA LJB 62A, säätöjärjestelmä matalajännite, ajoportaita 21, voimansiirto tassulaakeri, kokonaispituus 19 050 mm, pyörästön mitat 2 400 + 14 050 mm, pyörän halkaisija 880 mm, 2 lk istumapaikkoja 52, matkatavaraa 0,5 tonnia, paino työkunnossa 34,2 tonnia, kitkapaino 34,2 tonnia, suurin akselipaino 9,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 85 kN, suurin sallittu ajonopeus 75 km/t, valmistusvuodet 1946 - 1949, valmistanut ASEA ja ASJ Linköping, ollut alunperin SJ:n omistuksessa samalla sarjamerkillä ja numerolla, kokonaan hitsattu teräskori, sarja käsitti 1982 kaikkiaan 11 vaunua, yllä ilmoitettu teho on tuntiteho nopeudella 41,2 km/t. | ||||
|
|
09.04.2017 22:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vetovaunu hylättiin sitten 9.1978. Seistyään Turun ratapihalla, myytiin 2.1979 pelkkä kori turkulaiselle romukauppialle yhdessä 4073:n kanssa. | ||||
|
|
09.04.2017 21:49 | Jouni Halinen | ||
| Oli ompelimo Merita, sijaitsi Töölössä, oli rouva raivona kun puhelin soi koko ajan. Merita haistatteli pitkät paskat koko asialle. | ||||
|
|
09.04.2017 21:44 | Markku Knuutti | ||
| Totanoinnii !! Eikös tossa Merita-nimiasiassa ollukki että olikin jo tekstiilialan yritys nimeltä Merita ?? | ||||
|
|
09.04.2017 20:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei vaikka, vaan koska. Silloin oli lama ja puhuttiin talouskriisistä, koska talous oli kriisissä. Nykyään puhutaan talouskriisistä, koska Sipilän monet serkut tarvitsevat lisää rahaa. Korruption määrä Suomessa on räjähtänyt käsiin - ei vain VR:n sisällä. | ||||
|
|
09.04.2017 19:43 | Jouni Halinen | ||
| Sama juttu kuin tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/39100 Hienosti on Niila saanut kuvaan Kaurismäkeläisen fiiliksen. Paljon on paketteja kyydissä, vähän niin kuin sekajuna Suomessa aikoinaan. Oliko Jekaterinburg se kaupunki jossa Suomen suurruhtinaskunnan päämies perheineen otettiin hengiltä?, vai ehtikö Suomi itsenäistyä ennen sitä?. Vastaan itselleni Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917, Nikolai II pääsi hengestään vasta 17.heinäkuuta 1918, ja paikka oli tosiaan Jekaterinburg. | ||||
|
|
09.04.2017 18:48 | Tommi K Hakala | ||
| Ja aikaisempia arvioita työn määrästä: https://vaunut.org/kuva/100822 | ||||
|
|
09.04.2017 17:42 | Perttu Karttunen | ||
| Onpas siellä jo lumetonta :) Meillä idässä vielä aikamoiset kinokset | ||||
|
|
09.04.2017 17:32 | Riku Outinen | ||
| Kotkan radan henkilöliikenne on ollut useaan kertaan 90- ja 2000-luvuilla uhattuna. Pisimmällään kaiketi niin, että Vr on jo ilmoittanut lopettavansa liikenteen, mutta silti kuitenkin rahoitusken järjestyessä jatkunut. | ||||
|
|
09.04.2017 17:28 | Jouni Halinen | ||
| Aiheesta lisää https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10207.0, | ||||
|
|
09.04.2017 17:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| Siksipä noille sanoinkin että parempi ottaa uus remontti kohde Sm1-2 ja taputella toi Hr11 sulatusuuniin. Parhaat osat valkkais Joensuun romutarhasta ja loput kusarille. Tässä maassa yksikin ajokuntonen olisi jo saavutus, näillä resursseilla ja porukan hajanaisuudella ja sillä että jokanen on koko aika kusemassa toisten pakkiin. Menkää nyt HVM 1009 tekemään Bernerille tarjous Sakari-Matista, ei tarvii sitte vinkua että teitä on syrjitty.. | ||||
|
|
09.04.2017 17:04 | Joona Kärkkäinen | ||
| Syön hattuni, jos yksikään Sm1 palaa kaupalliseen liikenteeseen. | ||||
|
|
09.04.2017 13:31 | Harri Junttila | ||
| On siellä ollut aamulla vikaa vaihteessa ja henkilöliikenne on kulkenut tavarapihan kautta. | ||||
|
|
09.04.2017 13:29 | Tommi K Hakala | ||
| Äläs nyt vielä niitä museoi, saattavat hyvinkin vielä palata liikenteeseen.... | ||||
|
|
09.04.2017 13:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Oliko Kotkan radan henkilöliikenne jotenkin uhanalainen tuolloin reilu 11 vuotta sitten? | ||||
|
|
09.04.2017 12:49 | Mikko Herpman | ||
| Mites 1033 kulkeutui Hyvinkään talliin. Kun kattila-aika loppui, oliko jo tuolloin Hyvinkäällä vai hinattiinko myöhemmin tuonne. Mutta kaiketi on ollut koko ajan sisällä säilytyksessä ajokuntoon kunnostuksen jälkeen. Kunnon osalta lienee teknisesti ok, toki kattila vaatisi katsastuksen jos haluttaisiin ajoon.. | ||||
|
|
09.04.2017 12:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Vau, upea kuva. Hienoa työtä! | ||||
|
|
09.04.2017 11:03 | Henrik Hietala | ||
| Eihän sitä kaikkea jaksa :) Minä käyn kohta katsomassa, vieläkö kiertävät, kun kohtuu lähellä olen | ||||
|
|
09.04.2017 09:53 | |||
| Sittenhän kunto on säilynyt varmaankin hyvänä.Onko omistaja VR vai kuka/mikä? | ||||
|
|
09.04.2017 09:36 | Mikko Nyman | ||
| Hyvinkään rautatiemuseollahan tuo on sisätiloissa. | ||||
|
|
09.04.2017 09:27 | |||
| Missähän tuo Risto nykyään on? Millaisessa kunnossa mahtaa olla? | ||||
|
|
09.04.2017 09:07 | Jukka Voudinmäki | ||
| Jep, siellähän se. | ||||
|
|
09.04.2017 08:49 | Juhana Nordlund | ||
| Ekmanin #7 oli Scania BF110, mutta ei kai mikään sataakymppiä sulje varsinaisesti pois. Hallintalaitteet tuovat minulle mieleen ensisijaisesti 111:n, mutta ehkäpä loppupään 110:issä oli jo samanlainen kojelauta ja ratti? Ainakin vanhemmissa 110:issä vaihdekepin pää näytti alunperin kovasti toiselta kuin kuvan bussissa näkyvä. Tuulinlasinpyyhkijöiden malli todellakin perustelisi autoa #7. | ||||
|
|
09.04.2017 08:20 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Tämäpä hyvä, harvinainenkin kuva ajalta, jolloin kokeiltiin ja yritettiin, vaikka lama painoi. | ||||
|
|
09.04.2017 05:03 | [Tunnus poistettu] | ||
| Entä jos ohjattais rahaa ja tarmoa ees yhden Sm1-2 säilyttämiseen ajokuntosena ja junaretkiä varten? Joensuun romurivistä niitä varmaan sais kun kysyis Berneriltä kauniisti.. | ||||
|
|
09.04.2017 01:17 | Jorma Toivonen | ||
| No jaa... Mikko näyttäisi olevan senverran nuorta sukupolvea. Tuolla jossain kaukana menneisyydessä (1970-/-80 lukujen vaihteessa) pääradan katkoja (ma/ti) rantaradan (to/pe) ajeltiin lätillä ja Dv12 + parin/kolmen puuvaunun kera. Tunnustan, että joskus Hki-Ri välillä jäivät T-junat myöhään 10min - jopa 30min normiaikalustaan. | ||||
|
|
09.04.2017 00:18 | Mikko Nyman | ||
| Mnjoo. Jormalle siis mnjoo, sillä M398/399:n vakituinen dieselveto oli huomioitu aikatauluissa löysempänä ajoaikana, pakettikatkojunien osalta asia ei tosiaan ollut näin: kuten Jorma edellä kirjoittaa, pakettikatkojunat ajettiin Sm-runkojen aikatauluilla enemmän tai vähemmän myöhässä. Toisaalta pakettikatkojunat olivat kulussa eri määräyksestä, eivät välttämättä kulussa jokaisena su-ma-yönä (pääradalla). Näitä taustoja vasten sanoisin, että 398/399 oli ainoa laatuaan siinä mielessä, että YTV:n seutulipulla pääsi vakinaiseen dieselveturivetoiseen junaan enemmän pomminvarmasti kuin pakettikatkojunaan. Mutta taas toisaalta, kuten kuvatekstissäni kerron ja kuten Jorma kommentissaan mainitsee, pakettikatkojunat olivat tavallaan painettuina yleisöaikatauluihin tai oikeammin niin, että yleisöaikatauluissa niitä ei oltu eroteltu omiksi junikseen. Tai jotenkin niin. Vai oliko se sittenkään niin? Yksi mikä on varmaa, on se, että oli se niin tai näin, näinhän se nimittäen oli. Nimittäen, nimittäen. Mun mielestä M399 muutettiin "vasta jossain vaiheessa" kaupalliseksi junaksi. Ennen "vasta jossain vaihetta" tai "vasta jostain vaiheen" jälkeen Hangon radan vaihtorunko meni Ilmalasta Karjaalle tyhjänä numerolla V399. Jos jotakuta kiinnostaa tämän junaparin aikataulut, voin tarpeen mukaan näyttää vanhoille Turisteille skanneria. (EDIT: lisätty pähkäilyä kuvatekstin sanamuotoon liittyen) |
||||
|
|
09.04.2017 00:18 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko ruutitehdas tuolla missä on piippu? | ||||
|
|
08.04.2017 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän ne pakettikatkoyön junat oli painettu aikatauluihin, sillä ne ajoivat ihan samoilla minuuteilla kuin muina öinä sähkökalustolla ajetut vastaavat junat. Enemmän tai vähemmän myöhässä tosin – riippui kelistä, matkustajamääristä, kaluston kunnosta, jarrutusten osumisesta kohdalleen ja ennen kaikkea kuljettajan kokemuksesta. Aiemmin junilla oli jopa samat numerot, mutta YTV-aikana katkoyön numeroon oli jo lisätty A-kirjain (esim. 9483 ja 9483 A). Yleisöaikataulun sarake oli otsikoitu vain linjatunnuksella ilman junan numeroa. Se siis sisälsi myös silloiset pakettikatkoyöjunat, koska pysähtymiset minuutteineen minuutit olivat aivan samat. Tämä nykyinen minuuttierittely on vasta Myöhempien Aikojen Pyhien keksimä... | ||||
|
|
08.04.2017 23:17 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Juupa juu. Neljä vuotta meni niin sain sen elämään! 1977-1981...ptj. | ||||
|
|
08.04.2017 22:50 | Uwe Geuder | ||
| Matkatavara, mutta myös posti. Olin 1980-luvun alussa kesätöissä postissa lastaamassa ja purkamassa postia Stuttgartin päärautatieasemalla. Tunneleita (ja hissejä sinne) oli kaksi erilaista, rautateiden matkatavaratunneli ja postitunneli. Minusta tuntuu, että silloin matkatavaratunneli ei ollut enää kovassa käytössä, mutta postitunneli kyllä. Postin kuljetus junalla lopetettiin Saksassa 1997. | ||||
|
|
08.04.2017 22:19 | Harri Junttila | ||
| Tuttua seutua. En hirveän kaukana asu tuosta paikasta | ||||
|
|
08.04.2017 22:19 | Juhani Pirttilahti | ||
| Muistan kyllä kuulleeni lukuja tämän kunnostuksesta, ja johonkin niiden kuusinumeroisten lukujen on täytynyt perustua. Siitä on kyllä aikaa reilusti 10 vuotta. Luulisin kyllä, että tästä jotain on kirjoitettu paperille. Minä en ole käytettävissä juuri nyt arvioinnin laatimiseen, koska on paljon kaikkea muuta puuhasteltavaa. | ||||
|
|
08.04.2017 22:18 | Harri Junttila | ||
| Jo aamun yojunat kierti aikaisin Nokelan/tavaran kautta. En jaksanut lähteä kuvaamaan :) | ||||
|
|
08.04.2017 22:16 | Tommi K Hakala | ||
| Juhanilla, jos kenelläkään on porkkanaprojektin myötä aika hyvä tuntuma siihen, miten kunnostuksessa olisi edettävä ja mitä on otettava huomioon. | ||||
|
|
08.04.2017 22:01 | Pasi Utriainen | ||
| Oikean laidan miehellä on oikein 90-luvun muotivermeet eli farkkuhaalarit ja vyölaukku. Farkkushortsitkin näyttävän olleen kovaa valuuttaa 20 vuotta sitten. | ||||
|
|
08.04.2017 21:54 | Uwe Geuder | ||
| Stuttgartin DT-8 tuplamoottorivaunut ovat noin 39 m pitkiä. https://vaunut.org/kuva/68157 Uusimmissa sarjoissa on myös ylikäytävä vaunusta toiseen (kuvassa taitaa olla vielä vanhemman sarjan edustaja). Joillakin linjoilla ajetaan nykyisin arkisin kaksinajossa, siis junan pituus 78 m. http://www.bahnbilder.de/bilder/-s-kurven-stadtbahn-doppeltraktion-u6-auf-25820.jpg | ||||