Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 05.04.2017 23:33 Eljas Pölhö  
  Veturin A1 nro 1 viimeinen kotivarikko oli Lahti. Sen viimeinen varsinainen työ oli 31.10.1911 työjunassa. Viimeinen matka omin voimin oli 23.11.1911 junassa 99 Lahti-Helsinki. Saatttoi olla pelkkä veturi tai ylim. juna, koska veturin 5 viimeinen matka oli sama junassa 99a 18.11.1911. Veturin 5 viimeinen miehistö oli Jakobsson ja Hiltunen. Veturin 1 viimeisen matkan hoiti miehistö Engström ja Oikkonen. He olivat mahdollisesti viimeiset A1 sarjaa ajaneet veturimiehet.
kuva 05.04.2017 23:24 Heikki Jalonen  
  Muistaakos muuten joku vielä aikaa, jolloin tuossa kohdassa EI ollut työmaata? Menee melkein Messukylän Esson aikoihin...
Kuvasarja:
Vr Uusi Unimog
 
05.04.2017 23:20 Heikki Jalonen  
  Myös maastorenkailla se renkaan sisäsyrjä on suurin piirtein samassa paikassa kuin noissa maatienakeissakin. Akselin rakenne, auton runko, jousitukset ja olka-akselin kääntyvyydet sanelevat raidevälin minimin eikä sen rajan sisäpuolelle ole menoa.

Vetopidosta on silti varmasti kyse: nappula/palapinta ei varmaankaan toimi kiskon selässä mitenkään parhaalla tavalla. Hintaluokka on mitä on, mutta silti myös LCC-kustannukset vaikuttavat. Myös renkaiden suhteen.

Jos tsekkaat MB/Unimog sivustoilta (Rail applications), huomaat samanlaisen rengastuksen myös 1435 normaaliraideleveyden laitteissa. Kiskokontakti on vähän sisempänä, mutta samoilla vanteilla+renkailla siellä Euroopassakin mennään. Eivät nämä Mokkisovellukset enää mitään kokeiluja ole.
kuva 05.04.2017 23:10 Esa J. Rintamäki  
  Viisaita kirjoituksia ja ehdotuksia kaikki. Miten tämä kaikki saataisiin veturin omistajan sekä rahahanojen säätelijöiden tietoon?
kuva 05.04.2017 22:57 Heikki Jalonen  
  Hmm. Tiedätkö sattumalta, mihin elokuvateatteriin menivät? Stariin Kalliotielle? Elokuvateatteriin joka on kuin - niin, ei kai tätä nyt oikein muutenkaan voi ilmaista - Zombie. Tai Nosferatu. Ei oikein suostu kuolemaan vaikka liki liippailee. Joka kerran oli nimeltään Bio Kuohu. Melko monta Pekkajapätkää ja muuta tuli nimittäin juuri siellä katsottua. Ja "Tora-Tora". Ja "Taistelu Englannista". Tai puhumattakaan "Julmat, vahvat ja röyhkeät" (The Emperor of the North) jos rautatieteemaa halutaan painottaa. Kenenkäs muun lapsuuden ja nuoruuden aikainen elokuvateatteri muuten pyörii edelleen? Ei kovin monenkaan, pelkään pahoin.
kuva 05.04.2017 22:21 Tommi K Hakala  
  Ilmeisesti uusien vaunujen pyöräsorvaaja on ollut aktiivinen hankkimaan lisätuloja, Hervannassa on ilmeisesti laittanut liito-oravan papanoita sopivaan paikkaan ja reittiin tehdään sen vuoksi tiukat mutkat. Niiden ansiosta (Aamulehden tietotoimiston mukaan)vaunujen pyörästöjen kuluminen lisääntyy :D
kuva 05.04.2017 22:19 Heikki Jalonen  
  Outoa!!! Tuo alla oleva kiskotus on kuin mistä tahansa ratamääräysten mukaisesta oikeasta vanhasta radasta. Ei ollenkaan mikään romumiehen vähän sinne päin tekeles... Liekö taloon ostettu samaan kauppaan melko pätkä valmista rataa? Onko tämän sijainti muuten siinä niin asiaan sopivan nimisen Rytökallion vieressä, Pikku-Muolaassa, Salkokadun varrella?
kuva 05.04.2017 22:10 Jouni Hytönen  
  VARATTU oli yhtä dynaaminen mainos kuin SIIPIPYÖRÄ. Rahaa on tullut ovista ja ikkunoista.
kuva 05.04.2017 21:56 Rainer Silfverberg  
  On aika komea asema ollakseen entisessä kehitysmaassa.
Kuvasarja:
Syksyistä Kouvolan seutua
 
05.04.2017 21:52 Jani Järviluoto  
  Kiitos. Sinun kuvien avulla iso osa kuvauspaikoista löytyi. Yllättävän paljon tavarajunia menee siellä lauantaisinkin. Valitsin tähän kuvasarjaan mielestäni mielenkiintoisimmat junat, loput kuvat löytyvät Flickristä: https://www.flickr.com/photos/janijarviluoto/albums/72157678857020584 Kaasuputkijuna tuli aluksi kuvattua Inkeroisissa, ja sen jälkeen olikin jo melkein nopeinta palata pääkaupunkiseudulle Kotkan kautta.
kuva 05.04.2017 21:43 Jani Järviluoto  
  Kuvatekstissä olikin väärä numero. Tämä juna tulee siis Mussalosta Kouvolaan.
kuva 05.04.2017 21:10 Jouni Halinen  
  Vallan mainio idea Jarilta, ei luulis olevan mahoton duuni arvon ylläpidolta. tätähän voi soveltaa muihinkin vastaaviin geisseihin.
kuva 05.04.2017 20:58 Petri P. Pentikäinen  
  Resiinassa mainosti taajaan myös toiminimi VARATTU.
Kuvasarja:
Syksyistä Kouvolan seutua
 
05.04.2017 20:51 Pasi Seppälä  
  Hienoja kuvia ja tuttuja mestoja Kouvolan seudulta. Monessa paikassa olet ehtinytkin käymään päivän aikana (+Kotka).
kuva 05.04.2017 20:46 Jari Välimaa  
  Voiko tänne perustaa yhteiskansioita, joihin voisi laittaa kuvia tästä projektista eri valokuvaajilta ?
kuva 05.04.2017 20:36 Jouni Hytönen  
  No nyt loksahti pieni puuttuva pala paikoilleen. Olikohan jossain 80-luvun lopun Resiinassa myyty pieni mainostila, jossa ei sitten ollut yhtään mitään muuta kuin teksti "SIIPIPYÖRÄ" mustalla valkoisessa laatikossa. Ihmettelin tuolloin, että mikä hiivatin siipipyörä. Mukava valaistua näin 30 vuoden viiveellä. :D
kuva 05.04.2017 20:28 Riku Outinen  
  On kyllä aika säpinää Vna-Mss välillä kun kolme vakinaista junaparia on, ja niiden lisäksi usein vielä lisäjunia.
kuva 05.04.2017 20:25 Riku Outinen  
  Inksassa 2624 taitaa saada vähän lisää pituutta noin yleensä?
kuva 05.04.2017 20:02 Ilari Inkiläinen  
  Asemaa tarkoitat? Mulla ei ole, mutta netistähän niitä löytyy. https://www.google.fi/search?q=hua+lamphong+railway+station&safe=off&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwi9gt3f5Y3TAhXJB8AKHbpRDqMQ_AUICSgC&biw=2558&bih=1350
kuva 05.04.2017 19:49 Jimi Lappalainen  
  Onko tuohon tilavaraukseen tulossa raiteita?
kuva 05.04.2017 19:38 Esa J. Rintamäki  
  YCo5p 809 valmistui vuonna 1954 Hilding Carlssonin rälsbussitehtaalla Uumajassa. Kuvan sarjamerkin se sai 1956. Edelleen sarjamerkkimuutos vuonna 1970: YP. SJ hylkäsi vaunun 809 vuonna 1972 ja se myytiin Roslagsbananille saman vuoden aikana. Uppsala - Lenna - Jernväg omistaa tämän vaunun vuodesta 1987. Istumapaikkoja 42. Akselijärjestys (1A)'(A1)', tyyppi dieselmekaaninen, moottori Scania Vabis D812, teho 115 kW, kierrosluku 2000 rpm, vaihteisto Wilson, suurin pituus 16 600 mm, pyörästön mitat 2 000 + 9 800 mm, pyörän halkaisija 676 mm, paino työkunnossa 14 ronnia, kitkapaino 7 tonnia, suurin sallittu ajonopeus 85 km/t, valmistusvuodet 1952 - 1958, raideleveys 891 mm, yhteisajokelpoinen YP-vaunujen kanssa (max 6 kpl). UCFo3yp 2109 valmistui vuonna 1956. Myöhemmin samana vuonna sai sarjamerkikseen UBFo3yp. Tämä ohjaamolla varustettu liitevaunu sai vuonna 1970 sarjamerkiksi UBFYP. SJ hylkäsi 2109:n vuonna 1972 ja myi sen Roslagsbananille. Vuonna 1976 siirtyi Uppsala - Lenna - Jernvägille. Istumapaikkaluku 32 tai 40 riippuen valmistussarjasta. Kapsulättien liitevaunuja (eri mallisia) valmistettiin vuosina 1952 - 1958 73 kpl. Liitevaunun paino työkunnossa 11 tonnia. p sarjamerkissä tulee sanasta "pytteliten". YP-vaunuja valmistui kaikkiaan 72 kpl, tyyppiin perustuvia tavaravetovaunuja valmistui 4 kpl (sarja YFo5p) vuosina 1955 - 1956. Viisi YBo5p-vaunua muutettiin 1067 mm raideleveydelle vuonna 1964. Edelleen yksi YBo5p lisäksi muutettiin vuonna 1967 kolarivaurioituneen tilalle, uuden sarjatunnuksen ollessa YBo5t. Samalla tavoin muutettiin kolme liitevaunua Niiden käyttö loppui 1067 mm radan lopetuksen vuoksi 1970. YP-kalustolla SJ liikennöi ainakin 1980-luvun puoliväliin saakka. Roslags-radan YP-liikenne loppui tammikuussa 1978. Tosin kesällä 1981 aloitettiin liikennöinti uudelleen, mutta se loppui jo saman vuoden syyskuussa. (Syynä oli dieselliikenteen epätaloudellisuus verrattuna sähköjunaliikenteeseen.) Roslagsbanan muutti yhden YP:n (n:o 877) sähköradan tarkastus- ja huoltovaunuksi (kapsu-Ttv!) n:o 60. Mainittakoon että vuonna 1981 SJ:llä oli yhdeksän YP:ää ja viisi ohjaamolla varustettua liitevaunua, joista yhdessä oli 50 matkustajapaikkaa (a la Eia) ja ne oli sijoitettuna Norrköpingin liikennepiiriin, Växjön varikolle. Niillä liikennöitiin välillä Växjö - Västervik.
kuva 05.04.2017 19:03 Raimo Harju  
  Tommin ehdotus on erittäin järkevä, ja melko helposti toteutettava, tuskin kellään parempaa, jos on niin kaikki varmaan otetaan huomioon.
kuva 05.04.2017 18:46 Marko Laine  
  Tämä on siis Tammelan kunnassa, ei Tampereen seutuvilla. Sijainti valtatie kahden lähettyvillä. Samalla romiksella on mm. viisi niitattua Mas-vaunun runkoa, ratakiskoja ja muuta mukavaa.
kuva 05.04.2017 18:42 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan vaunu valmistui vuonna 1956 ASJ Linköpingin konepajalta alunperin sarjaan YCo6, myöhemmin samana vuonna luokkamerkintämuutoksen seurauksena sai litterakseen YBo6. Vuonna 1966 muutetiin sisustusta, uudeksi sarjamerkiksi tuli YBo8. "Boggienollan" pudotus pois sarjamerkistä vuonna 1970, nyt merkki oli Y8. Vuonna 1981 se oli sijoitettuna Malmön liikennepiiriin Kristianstadin varikolle. SJ hylkäsi 1072:n vuonna 1984. Vuotta myöhemmin muutettiin virkatarvevaunuksi MDR 4003824. Romutettu vuonna 2000 Vislandassa. Istumapaikkaluku Y6:na oli 53 ja Y8:na 36.
kuva 05.04.2017 18:38 Matias Kauramäki  
  Minä tulen varmaan valokuvaamaan tätä ratikkaprojektia paljon. Hyvä juttu, jos se on muidenkin mielestä järkevää.
kuva 05.04.2017 18:28 Esa J. Rintamäki  
  Oikein sievä Oulun rautatien pysäkki. Laajennettu poikkipäädyllä 1908. Sisäänkäyntiovi on tässäkin alkuperäisessa paikassa. Myöhemmin lisättiin kuisti. Huomatkaa ikkunoiden alapuoliset peilikoristeet.
kuva 05.04.2017 18:24 Tunnus poistettu  
  Mistä tää kuva on Marko, Tampereen Tammelasta vai Forssan vieressä olevasta Tammelasta? Laita karttalinkki!!!!
kuva 05.04.2017 17:17 Simo Virtanen  
  Tätä Tampereen ratikkaprojektia täytyisi taltioida jatkuvasti. On sellainen todellinen once in a lifetime -projekti.
Kuvasarja:
Vr Uusi Unimog
 
05.04.2017 16:48 Simo Virtanen  
  Väitän tuollaisen Mokin olevan sellaisessa hintaluokassa, ettei siinä mitään varusteita ole valittu pikkuruisen säästön toivossa.

Eiköhän renkaat ole tuollaiset siksi, että osuvat kiskon pintaan. Leveämmällä raidevälillä ei saada kumeja osumaan kiskoon. Noissa teräspyörissähän ei ole vetoa, joten kiskoille päästyään mokki jäisi paikoilleen jauhamaan tyhjää pyörät ilmassa.

Muistan jo pikkupoikana ihastelleeni junien lisäksi Unimoggeja. Matchboxin autoistakin Mokit olivat ehdottomia suosikkejani.
kuva 05.04.2017 16:09 Teppo Niemi  
  Hmm. Voutilaisen Ilpon Haminan junan malli.... Dm4 + Ci (vanhaa sarjaa) taisinpa keksiä ratkaisun pohdintaani.
kuva 05.04.2017 15:48 [Tunnus poistettu]  
  Juu, siinä huoltoasemassa oli muistaakseni joskus kuvattu erääseen kotimaiseen elokuvaan kohtausta jossa iso suomalainen mies antoi parille ravimiehelle ihan kympillä selkää.
kuva 05.04.2017 15:02  
  ..... saattoi syöksyä päälleen halavatunmoiseen kuiluun. Tosin kuiluunsyöksyminen saattoi tapahtua muissakin koneissa. Dv11 sarjassa oli aikoinaan sellainen pianotuolin/veturintuolin sekamuoto. Tuolissa oli samanlainen korkeudensäätö kuin pianotuolissa. Sepä kierretappi petti kuljettajan tuolista kesken kiihkeän ajotilanteen ja kuljettaja lensi takaoven syvennykseen takamus edellä eikä päässyt sieltä ylös muuten lämmittäjän auttamana. :-)
kuva 05.04.2017 14:54 Kari Haapakangas  
  Kuvauspaikasta tulee ensinnä mieleen Tammelan kunta, kun puolikas (kuvainnollisesti, ei käytännössä) suvusta on kuitenkin sieltä kotoisin. Vaan koskapa Tammelassa ei taida olla edes rautatien pätkää, lienee tämä kiskoilla edelleen oleva kapistus kuvattu Nääsvillessä (jossa sielläkin asuu sukulaisia).

Onhan se komea ja hieno, mutta eipä taida omalla tontilla ja tilillä olla tilaa komistukselle.
kuva 05.04.2017 14:50 Heikki Jalonen  
  Ks. kommenttini kuvasarjaan.
Kuvasarja:
Vr Uusi Unimog
 
05.04.2017 14:49 Heikki Jalonen  
  Mokkihan toimitetaan tavallisesti maastorengastuksella, jolloin renkaan leveys on aika paljon suurempi ja renkaan ulkosivu tulee normaaliin paikkaansa. Tuossa kiskoversiossa käytetään kapeampaa ja sileämpikuvioista rengasta; pintana maantiekuvio. Ehkä kestävyyssyistä? Voisi kuvitella, että karkeakuvioinen maastorengas kuluu kiskoajossa epänormaalisti ja joutuu ennen aikojaan vaihtoon. Vakiomallinen kuorma-auton maantierengas on toisaalta myös paljon halvempi uusia kuin pullea ja karkea maastorengas.
Kuvasarja:
Jones-rautatienosturi
 
05.04.2017 14:33 Heikki Jalonen  
  Onpas hieno bongaus, parasta jaloromua! Nosturi on brittiläistä valmistetta, tottakai... Valmistaja K&L Foundries, Letchworth, UK. Malli KL100.

Netistä löytyy ainakin yksi jokseenkin täsmälleen samanlainen kone, http://www.lakesiderailway.co.uk/kl100-jones-shunting-crane/

Mainittu kone on valmistettu vuonna 1952. Kuvia vertaillen myös alavaunu on siinä samanlainen (paitsi tietysti normaaliraideleveydellä). Ainoa merkittävä ero vaikuttaisi olevan puomi: Lakesiden koneessa on pidempi (ja tarvittaessa lisäpätkillä jatkettava) ristikkopuomi, kun tuossa Tammelan haamussa on matalarakenteinen palkkipuomi.

Samanlainen palkkipuomi löytyy toisaalta eräästä kuvasta, jossa se on BR:n kumipyöräalustaisen (luultavasti vähän uudemman) Jones-nosturin varusteena.

Lakesiden koneen suurimmaksi nostokyvyksi mainitaan "5 tons". Ehkä sillä tarkoitetaan jopa oikeita ihmisten metrisiä tonneja, vaikka ei sanotakaan "tonnes". Jos kyseessä kuitenkin ovat shorttitonnit, niin se tarkoittaisi noin 4500 kg. Palkkipuomilla arvot lienevät vähän paremmat; ehkä 6...7 tonnia.
kuva 05.04.2017 14:27 Heikki Kannosto  
  Valpas silmä erottaa myös 1950-lukulaisen ensi luokan päivävaunun - onko se jo alennettu toisen luokan vaunuksi kun iso ykkönen näyttää puuttuvan ikkunoiden alta?
kuva 05.04.2017 14:25 Heikki Kannosto  
  Hyvinkään Pienoisrautatieläisten kahden hengen iskuryhmä matkasi takaohjaamossa Kalarannasta Uudenkaupungin kautta Turkuun - aika oli ilmeisesti loppukesä 1986.
kuva 05.04.2017 11:20 Mikko Herpman  
  Ihan oikea rakennus. Tuleeko tuonne muuta kuin vain laitetila? Asentinlaitteen paikalliskäyttö-/suoritusmahdollisuus? Eikös tämän tyylisiä oli viime vuosina laitettu vaan kontteihin? Tokihan tämä on kivempi veturitallin vieressä kuin se sininen kontti.
kuva 05.04.2017 09:18 Rainer Silfverberg  
  Hyvä ystävä oli Rautatievirkamiesliiton Siipipyörä-yhtiöiden ravintolaketju. Myöhemmin se myytiin Matkahuollolle.
kuva 05.04.2017 08:42 Marko Vornanen  
  Kyllä se taitaa joutua purun alle viimeistään kansirakennelman yhteydessä.
kuva 05.04.2017 08:00 Timo Keski-Petäjä  
  Totta. Viimeisissä kattotuoleissa (molempiin päätyihin) oli kiinni päätykolmion tuulensuojalevy, jossa aukko ryömintätilaan, sekä kattolape (räystäs), jossa ala- ja päätypinnalla oli valmis musta pellitys. - Tämän takia kutsuin sitä eri nimellä kuin pelkkä kattotuoli, mitä se toki myös on. Elementtimäisyyttä oli myös se, että kokonaisuus kiinnitettiin valmiilla kiinnikkeillä kätevästi muuhun kattorakenteeseen.
kuva 05.04.2017 06:46 Kari Haapakangas  
  Joillakin on jo lapsena harvinaisen likainen mielikuvitus.

Pahus, miten saan nyt tuon mielikuvan pois???
kuva 05.04.2017 02:37 Esa J. Rintamäki  
  Minä ainakin joskus pääsin takaohjaamoon junassa P44 välillä Haapamäki - Vilppula. Joskus ajoin Yamaha YGS 80 Sportilla vartavasten Kolhoon nähdäkseni Porkkanan ja P41:n juuri tältä samaiselta sillalta.
kuva 05.04.2017 02:21 Esa J. Rintamäki  
  Hauskaa! Päätyikkunallinen vanhan sarjan Fo.
kuva 05.04.2017 02:16 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä Ystävä -portsarit heitti aina ulos!
kuva 05.04.2017 01:53 Niila Heikkilä  
  Rakennuksessa on asetinlaitteistoa joten sitä tuskin voidaan purkaa.
kuva 05.04.2017 00:54 Esa J. Rintamäki  
  Muinaisissa rataprofiilikirjoissa olevissa "ratapihakaavioissa" kunnioitettiin käymälää nimellä "afträde".
kuva 05.04.2017 00:38 Jorma Toivonen  
  Elä sie Antti halveeraa "meijän" veturia,,, vai "Manne"... Olihan siinä sentään ergonomia kohdallaan, sai jalat sentään suoristettua edessä olleen tason päälle, jos siitä horjahti...
kuva 05.04.2017 00:22 Jorma Toivonen  
  Yleensä aina saattajana toimi veturimies. "Suunta oli keskellä", kun suuntakahvan otti pois pöydästä tai ratti oli 0-asennossa (joskus saattoi hieman avittaa matkan tekoa hinattavasta veturista - suunta "ETEEN" ja tehoja ratista). Suoratoimijarrun kahva irroitusasentoon, kuljettajan venttiili lukkoon, jarrulajiasetin G-asentoon ja matkan aikana irroitusventtiilillä irroitti veturin jarrut junan jarruttaessa. Myös turvalaite täytyi muistaa poistaa toiminnasta - alkusarjan vetureissa oli mekaanisesti toimiva kuljettajan vireystilaa valvova turvallisuuslaite, jonka sai pois päältä veturin ulkopuolelta, uusimmissa oli sähköinen turvalaite, jonka sai poistettua toiminnasta avaamalla II-ohjaamon nopeusmittarin (toisn tuo turvalaitteen poljin oli lähes poikkeuksetta kiilattu rikkalapiolla tai muilla keinoin).
kuva 05.04.2017 00:13 [Tunnus poistettu]  
  Kyse lienee kuitenkin kattotuoleista..