Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 05.04.2017 00:13 [Tunnus poistettu]  
  Kyse lienee kuitenkin kattotuoleista..
kuva 04.04.2017 23:55 Timo Humalisto  
  Kuvatekstihaku "dr 14" löysi testatessa 903 kuvaa, "dr14" 706 (ei lainausmerkkejä itse hakuruutuun). Ensimmäinen löysi myös esimerkiksi 14:t ilman dr:ää, siksi isompi osumamäärä.
kuva 04.04.2017 23:53 Matias Kauramäki  
  Nykyään on joukkorahoituksella helppo kerätä rahaa. Viime vuonna Parolan Panssarimuseo keräsi tankkikatosta varten mesenaatti.me-sivustolla 82.000 euroa. On kuitenkin hyvä muistaa, että sotahistorian harrastajia on paljon enemmän kuin rautatieharrastajia. Lisäksi merkittävä osa Parolan tankkikatoksen rahoituksesta tuli Japanista. Muistaakseni tämän kunnostuksen yritettiin vuosia sitten kerätä rahaa. Itse taisin silloin itse olla yläasteella. Nykyään osallistuisin varmasti.

Silti minusta olisi todella hienoa, jos tälle löydettäisiin alkuun edes uusi säilytyspaikka. Siinäkin on varmasti jo haastetta. Rautatiemuseo olisi lähellä, mutta pelkään, etteivät ota rojuja edes ulkosäilytykseen. Minusta tämä Pullahuru ja sen käymä taistelu ajanhammasta vastaan on jo nähtävyys sellaisenaan.
kuva 04.04.2017 23:21 Jarmo Pyytövaara  
  Ohimennessäni minäkin tämän näin ja kuvatahan, tämä myöhemmin piti. Havaitsitko myös valtatien toisella puolen olevan entisen huoltiksen? Siinä toimii edelleenkin, vanhanajan baari, eikä kahvista ja pullasta, tarvitse kauheasti maksaa!
kuva 04.04.2017 23:01 Timo Humalisto  
  Näyttää epätodelliselta. Aivan kuin varjon puolella olisi valtavan voimakas, tasavaloinen valonheitin. Ei ihan yhtä kirkas kuin aurinko kuitenkaan...
kuva 04.04.2017 21:57 Perttu Karttunen  
  Mikäli säätietoon on luottamista niin viikonloppuna tulee rutkasti lisää.
kuva 04.04.2017 21:52 Tommi K Hakala  
  Kova sana olisi ulkoinen kunnostus liitevaunun päädyn kanssa ja sisäosat säilyisivät vielä pitkään rautatiemuseon hallin tyyppisessä, kuivahkossa ilmassa. Veturi ja vaunu peräkkäin ja liitevaunun pääty vasten seinää, se riittäisi pitkäksi aikaa esittelemään tätä harmaa-keltapunaista kautta. Sisustuskin voisi olla purettuna ja varastoituna muualle, yhdistelmän viereen aikakauden sisäkuvia vaunusta. Ei kaiken tarvitse olla viimeisen päälle restauroitua, ei nyt kyse ole mistään monaliisasta.
kuva 04.04.2017 21:43 Tommi K Hakala  
  Missä vaunuissa näitä on käytetty?
kuva 04.04.2017 21:28 Pasi Seppälä  
  Hieno kevätkuva. Kovasti on lunta tänne etelään verrattuna.
kuva 04.04.2017 21:17 Timo Humalisto  
  Vastaava periaate oli muinoin kaksiosaisessa hevos- tai traktorivetoisessa tukkireessä.
kuva 04.04.2017 21:14 Timo Polvinen  
  Purkupaikkaa valmistellessa löytyi sodanaikaisia räjähteitä http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/kranaattiloyto-keskeytti-kaivutyot-ristijarvella/
kuva 04.04.2017 21:06 Jouni Halinen  
  Nyt olisi oiva (viimeinen) tilaisuus hoitaa tämä asia kuntoon. Kun nyt on tehty päätös lopettaa Hyvinkään verstas, niin sieltä vapautuu vallankin loistavat tilat tähän projektiin. Alasajoon menee varmaan kotvanen aikaa, eli on varmaan hyvinkin nopeasti jossain hallissa vapaata verstastilaa tilaa tälle ja sille Haapamäen liitevaunulle. Kaikille tiloille ei varmaan löydy uusiokäyttöä kovinkaan nopeasti, joten tämä rako pitäisi hyödyntää nyt ehdottomasti.

Hyvinkään seudulla on varmaan runsaasti konepajalla aikoinaan töissä olleita, nyt jo eläkkeellä olevia ammattimiehiä, ja nyt heitä tulee (KP lopetuspäätös) varmasti runsaasti lisää. ”osa työvoiman vähennystarpeesta hoidetaan eläkejärjestelyin”, tästä porukasta löytyy aivan varmasti tarvittava määrä vapaaehtoisia. (vrt Hanssin Jukka”).

Haapamäki on täältä etelästä katsoen, niin jumalanselän takana kuin olla ja voi, mutta Hyvinkään saavuttaa Etelä-Suomen alueelta hyvinkin moni innokas talkoolainen. Mullakin oli Faija mallipuuseppä (tehnyt mm. Rompalla Sm ½ ja metron 100 sarjan moottorien valumallit), ja kun kellarissa on täydellinen puusepänverstas, niin olen tehnyt siellä mm. kokonaisen keittiön ”pitkästä puusta” ovet massiivikirsikasta ja kirsikkaviilulevystä Ym. Olisin valmis tulemaan Hyvinkäälle puusepän hommiin.

Eikö Hyvinkäälle voisi perustaa Haapamäen ns. filiaalia, sille oma johto/ohjausrymä, oma budjetti, ja eikun työt käyntiin. Myös kapasiteettiä joka tekee työtä laskua vastaan pitäisi olla varmuudella saatavilla. Kunnat voisivat jäljestää töihin myös ns. tukityöllistettäviä nuoria ja vanhempiakin pitkäaikaistyöttömiä.

Suomesta löytyy myös aivan varmasti säätiöitä jotka ovat valmiita myöntämään rahoitusta, jos ja kun näkevät että kunnostus on valmis käynnistymään. Esim. (Suomen) Ruotsalaiset upporikkaat (esim. Aamos A) säätiöt ovat ”heittäneet” aina puuttuvat miljoonat lukemattomiin eri projekteihin. Mm. musiikkitalo ja uusi lastensairaala, tästä ei vaan pidetä paljon porua.

Toisaalla netissä:
”Ruotsinkielisten rekisteröityjen säätiöiden yhteenlaskettu taseiden loppusumma on runsaat 2,4 miljardia euroa"

Sitten vielä Suomalaiset päällä Esim. Aatos ja Jane Erkon ja Koneen säätiöt, yhteensä useita miljardeja egejä makaa tileillä. Netistä löytyy varmasti hakemalla säätiöitä jotka rahoittavat tekniikan alan projekteja, kysyä voi myös esim. lentokone, auto, tekniikan alan museoista ja vaikka ihan yhdistysrekisteriä tiirailemalla. Ja varmaan liikenne ja viestintäministeriökin osaa auttaa tässä asiassa.

Kun kohteet ovat lämpimässä hallissa homman voi käynnistää , tarvittavat työkalut ovat vierellänsä, on työhön sitoutuneita, ammattimieseläkeläisiä, innokkaita ”appareita”, ja monimutkaisemmat työt tehdään jossain muualla (/vrt. Hanssin Jukan moottorit korjasi näyttelykuntoon Finski ja vielä ilmaiseksi). Ja jos homma on lähtenyt liikkeelle, niin kyllä valtiokin on aivan varmasti valmis myöntämään projektiin rahoitusta. Rahaa voisi myös kerätä myymällä etukäteen lippuja ensimmäisille ”kaupallisille” matkoille. 50 egeä olisi sopiva hinta, ja tähän ei tarvitse edes rahankeräyslupaa, se kun on vastikkeellista myyntiä.

Aivan ensimmäiseksi pitää puolueettomien asiantuntijoiden tietenkin arvioida että ovatko veturi ja liitevaunu siinä kunnossa että ne yleensä k a n n a t t a a / v o i k u n n o s t a a jos ei, niin ne voi saman tien romuttaa, niin ikävääkin kuin se olisikin.

Mallia voi ottaa Hanssin-Jukka projektista, jossa innokas ydinryhmä ”väänsi” koneen kuntoon, siinä oli suurin ongelma se, että puuttuvien osien lista oli pitkä kun ”nälkävuosi”. Nyt taitaa puutua enää yksi mittari kojetaulusta. Hanssin Jukan kunnostus lentokelpoiseksi oli täysin mahdotonta, mutta on se komeata katsottavaa nytkin
.
http://www.hanssinjukka.fi/

http://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_676,q_70/13-3-7133341.jpg

Muistellaan vielä vähän pajan alkuvaiheita VR:n Hyvinkään konepaja valmistuu Alkaa 1.10 min http://www.elonet.fi/fi/elokuva/157804 (1952)
kuva 04.04.2017 20:35 Reino Kalliomäki  
  Varhainen kuva (piirros), jossa näkyy juna Hämeenlinnan asemalla, on Hj. Munsterhjelmin vuonna 1872 tekemä, ja julkaistu tunnetussa kirjassa "Matkustus Suomessa", Tilgman, 1874, Helsinki. Selittävässä kappaleessa sanotaan mm: "Tuolla sievällä niemellä yhä seisoo rakennuksia täällä majailevan Venäjän sotaväen varalle, sillä yhä edelleen Hämeenlinna on asevarasto, ja sodan aikana tärkeä paikka."
Hämeenlinnan Höyrysaha Oy perustettiin 1873 (S. teollisuuskalenteri 1923), ja sen mainitaan toimivan nimellä Eklöf.
Vuonna 1926 rakennettiin "Sotilassäilyke Oy", sittemmin "Mensa Oy" .
Uusi "Asemanranta" näyttäisi jättävän niemen pohjoisosan vielä vaille taloja. Varmaan kiva paikka. Mieleen vaan hiipii jostakin "Jumaltenranta"? Asemanrantahan on juuri asiallinen nimi.
Lastaussillat näyttävät melko korkeilta?
kuva 04.04.2017 20:18 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Jaahas, Petri ehtikin kommentoida.
kuva 04.04.2017 20:16 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Lienee matkalla entisen Karppilan seisakkeen kohdalle kilometrille 692, jossa on muuntajankuormausraide ja suorahko tieyhteys Seitenoikean voimalaitokselle. Pääraide rekataan muuntajan purkauksen ajaksi kiinni sivuraiteeseen.
kuva 04.04.2017 20:14 Petri Tuovinen  
  Muuntaja purettiin Jokikylän entisen aseman kohdalla: Google Maps 64.553123, 28.314956
kuva 04.04.2017 19:22 Reino Kalliomäki  
  Moneen kertaan muistikuvia vatvottuani arvelen 2224:sen tuoneen junan pohjoisesta (via Lyly). Kulkusuuntaa vaihtavilla pikajunilla oli 15 minuutin seisahdus. 2218 tuli aikaisemmin odottamaan paikalle. Veturit kytkettiin yhteen, ja yhdessä ne lähtivät. Siihen aikaan en varmaankaan tiennyt mitään kaksinajolaiteista, niiden kytkemisestä en osaa sanoa mitään. Kuvat tuolta ajalta ovat vahvasti höyryvoittoisia.
kuva 04.04.2017 19:16 Henri Heikkinen  
  mitenköhän ne sen hyryn asemalla purkaa
kuva 04.04.2017 19:02  
  No ei se kummempi ollut Möykky Mannen seinässä oleva vaneriläppä vaikka olikin kotimainen. Ainut ero kai että saattoi olla Pelloksen vaneria.
kuva 04.04.2017 18:42 Jukka Ahtiainen  
  Tietoja täydennetty Tepon kommenttien perusteella.
kuva 04.04.2017 18:20 [Tunnus poistettu]  
  Tulipahan bongattua tämä yksilö "vahingossa" tienpäältä tänään, eipä olisi uskonut että tuolta päin Satakuntaa voisi joku päivä nähdä raidekalustoa!
kuva 04.04.2017 18:17 Tommi K Hakala  
  Mitenkähän muutoin jokin EU-pohjainen avustus onnistuisi, kyseessä on kuitenkin osa suomalaista teollisuus/liikennehistoriaa. Onhan tämä käsittääkseni ensimmäinen järeä suomalainen dieselveturi, joka avasi siten uuden aikakauden Suomen rautateillä?
Kuvasarja:
Vr Uusi Unimog
 
04.04.2017 18:15 Simo Virtanen  
  Onneksi on näinkin leveä raideleveys.
kuva 04.04.2017 17:30 Petri Sallinen  
  Hr11:n säilyttämisestä kiinnostuneet ja huolestuneet voisivat perustaa osayhtiön. Peruspääoma omasta taskusta ja yhtiön osakkeita myymällä lisärahoitus. Sitten vaan etsimään joku konepaja, joka rahalla laittaa vempaimen kuntoon, jos yhtiön omistajat eivät itse kykene kunnostustyötä tekemään. Ensin veturi varmaankin pitäisi ostaa yhtiön haltuun. Yhtiö voisi myös kerätä sponsorirahaa hankkeeseen, joka saattaa onnistua monelta helpommin kuin konepajatyöt. Itse voin osallistua sillä tavalla, että tuotamme Hr11-veturista pienoismallirakennussarjan, jonka myyntihinnasta esimerkiksi 10 prosenttia kanavoidaan esikuvan kunnostushankkeeseen. Näillä tavoilla voidaan testata myös se, kiinnostaako jonkun kohteen säilyttäminen ihan oikeasti — tässä tapauksessahan ei tarvitse muuta kuin kaivaa kuvetta, joka on helpomaa kuin ruosteen poistaminen pellistä:)
kuva 04.04.2017 17:08 Miitre Timonen  
  Sinnekö se menikin? Ajattelin, että kohteena olisi ollut lähellä kirkonkylää sijaitseva sähköasema, jossa paloi kesällä muuntaja salamaniskun seurauksena.
kuva 04.04.2017 14:11 Raimo Harju  
  Niinhän se on ettei se pelkkä kattomas käynti auta. Paras ratkaisu olis tietysti että se kunnostettaisiin siellä missä se on. Mutta jos siinä on perää että Hyvinkään konepaja aiotaan lopettaa, niin taitaa se kattominenkin jäädä tekemättä, mikäli sitä ei sieltä joku muu kuin romuttaja käy hakemas/ pelastamas. Kävin taannoin 26 vuotta sitten Hyvinkään rautatiemuseolla, nähtävyydet nähtyäni kysyin museon johtajalta, missäs se HR 11 on ja voisko sitä käydä saman tien kattomas, sain kieltävän vastauksen joka jäi vähän kaivelemaan.
kuva 04.04.2017 14:04 Juhani Pirttilahti  
  Tässä vaiheessa elämää olen oppinut, että museoilla on kaksi tasa-arvoisen tärkeää tehtävää: hävittäminen ja säilyttäminen.
kuva 04.04.2017 13:26 Mikko Herpman  
  Miten muuten oli tuo hinaukseen laittaminen koneen käydessä, "Suunta keskelle"? Ei tarvitse keskittää generaattoria, tai huolehtia vesien pois laskusta.

Saattajana oleva valvoi koneen käyntiä, mittareista/konehuoneesta ja tarpeen mukaan teki korjauksia tai hälytyksen? Oliko tämä koneapulainen tai joku veturin tunteva henkilö?
kuva 04.04.2017 12:14 Mikko Nyman  
  Ilkan mainitsema Pitäjänmäen teollisuusraide näkyy tässä Helsingin kaupungin karttapalvelun vuoden 1969 ilmakuvassa varsin hyvin:
http://kartta.hel.fi/link/3dh6Hr
kuva 04.04.2017 10:34 Tuomas Pätäri  
  Kuvan juna onkin kulkenut ritiinalaisittain varsin poikkeukselliseen aikaan. Menokuormaa ei ole ollut ja kuvan tilanne on ollut jo joskus yhden aikoihin, IC73 pohjoiseen on tullut tässä vastaan.
kuva 04.04.2017 10:34 Teppo Niemi  
  Mitä se katsomassa käynti auttaa veturin säilymisessä? Jos sitä käydään vaan katsomassa, niin muutaman kymmen vuoden kuluttua se on jo siinä kunnossa, että käytännössä ainoa vaihtoehto on hirveässä kunnossa olevan veturin romutus.
kuva 04.04.2017 09:26 Tommi K Hakala  
  Tämän kohdallahan on se ongelma, ettei ole enää olemassa valmistajafirmaakaan, joka voisi osallistua oman tuotantonsa historian kunnostamiseen osallistua. Mutta, lyhyin matka tällä olisi Rautatiemuseolle, jonne se kuuluisi säilytykseen vaikka tässäkin kunnossa? Tiedän, ahdasta on...mutta kuitenkin.
kuva 04.04.2017 09:18 Raimo Harju  
  Parahin Juhani, en tarkoittanu kommentillani sitä, että HR 11 tuupattaisiin sun tai jonkun muun murheeksi sinne Haapamäelle, vaan sitä, että se pelastettaisiin hävityksen tieltä Hyvinkään konepaja-alueelta jonnekkin, esimerkiksi Haapamäelle. Eikös siellä Haapamäen veturipuiston alueella ole sen aukioloaikana paremmat mahdollisuudet käydä sitä kattomas, kuin Hyvinkäällä verkkoaidan takaa, vaikka sitä ei heti saataiskaan uutuuttaan kiilteleväksi
kuva 04.04.2017 08:10 Teppo Niemi  
  Eli tuohon Pirttilahden kommenttiin liittyen: Tekijöistä ja resursseista ja kunnostustilasta on pulaa, jotenka niitä tarvittaisiin tämän veturin säilyttämiseksi. Ja ajokuntoon saattaminen vaatii niitä vielä rutkasti enemmän. Neuvojia ja ohjeistajia mitä pitäisi tehdä, kyllä löytyy. Onneksi sentään pari Suomessa vaikuttanutta veturia kunnostettaneen ajokuntoon Saksassa. Suomessa tuskin olisi löytynyt resursseja edes siihen, että niiden rapistuminen olisi saatu pysäytetyksi, sillä jo nykyisenkin kaluston kunnossapito vie kaikki käytössä olevat resurssit.
kuva 04.04.2017 07:59 Teppo Niemi  
  Kun nkatselee tuota junaa, niin mieleeni tulee Helsingistä klo 10.00 Rovaniemelle lähtenyt P67. Ensinmäiset vaunut kun näyttävät olevan Eit ja Eht. Helmapeltien poisto on alkanut ennen vuotta 1977 valmistuneista Pasilan konepajan vaunuista.
kuva 04.04.2017 03:23 Juhani Pirttilahti  
  Konttoorituoli sopii asiaan. Muuhun ei ollut varaa. Paitsi jos olisi tilattu koko sarja Valmet-Lokomolta. Siinä olisi saatu kunnon penkit.
kuva 04.04.2017 01:18 Jorma Toivonen  
  Tosiaan, noita taittoistuimia ei ollut kuin protovetureissa (3001-3006). Ensimmäiset sarjakoneet (3007 ja 3008) tulivat maahan 30.01.1975. Tuolloin T2010:n (vet. Dr13 2350) (Vna-)Kv-Ri mukana veturit saapuivat Riihimäelle 31.01.1975 n. klo 0;40 ja varmaan matkasivat samana aamuna JK-junan matkassa Hy knp:lle. Vahvistamattoman huhun mukaan pajalla havaittiin koneapulaiselta ,koeajojen alkaessa, puuttuvan istuin (taittoistuin poistettu). Hätäpäin asentajalle lykättiin "satku" kouraan ja velvoitettiin ostoksille "Iskuun". Rahalla sai vain pari konttorituolia, molemmille vetureille omansa - liekö totta vai tarua? Kauan tuota yhtä sarjaveturien varustukseen kuuluvaa konttorituolia siirreltiin ohjaamosta toiseen ajosuunnan vaihtuessa, joko ulkokautta tahi kolistellen ahdasta kulkukäytävää pitkin...
kuva 04.04.2017 00:49 Jorma Toivonen  
  Kaksi eri määritelmää: kaksinveto (= molemmissa vetureissa miehistöt) ja kaksinajo (tai moniajo)(= veturien hallinnan hoitelee johtoveturin kuljettaja). Hr12-vetureilla tuo kaksinajo taisi olla todella harvinaista (muutamia koe-ajoja lukuunottamatta). Aikoinaan talvisin oli Riihimäeltä paljon vientikuljetuksia ylimääräisillä junilla Hankoon, aina ei paluujunalle ollut riittävästi vaunustoa, joten usein yhdyttiin nippuun aikataulunmukaisen kulkevan junan mukana = kaksinveto. Tosin ei tuon, moottorin käynnissä olevan Hr12:n, hinaukseen laitto kovin vaikea tehtävä ollut (= vaati saattajan)
kuva 04.04.2017 00:20 Reino Kalliomäki  
  Mokasin taas! Kiitos tarkkuudesta, eivät vanhat mielikuvat pääse harhauttamaan. Hurujen kaksinajoa toki oli, kaivoin samasta laatikosta toisen kuvan malliksi : https://vaunut.org/kuva/118094 . Aikaisemmin näkyi 964:sta esittävän kuvan taustalla 2 Hurua : https://vaunut.org/kuva/115738?tag0=0%7CVr2%7C964
kuva 04.04.2017 00:10 Kimmo T. Lumirae  
  Muutaman sentin pidempi kuin Sr2. Tuo mataluus hämää silmää.

Joskus Alcon PA muotoiltiin nimenomaan näyttämään pitkältä; siinä oli pitkä ja matala nokka ja pitkät telit ja tuloksena oli pitkän ja solakan näköinen veturi, joka itse asiassa oli lyhyempi kuin kilpailijansa, EMD E-veturi.
kuva 03.04.2017 23:00 Esa J. Rintamäki  
  Minä taasen näin/luin Jere Jarruvaunun pikkupoikana 1960-luvun alussa (olen syntynyt 1957). Siitä saakka olen halunnut sen itselleni. Viime syksynä Helsingin kirjamessuilla tärppäsi, ostin sieltä uudet Jere Jarruvaunun, Puksu, pikku veturin ja Junalla Timbuktuun. Eikä maksanut paljon. Oma mielenkiintoni rautateihin on perua niiltä ajoilta kun asuin Alavudella 1960-luvun alkaessa. Iskä opetti katsomaan, kun kello viiden juna meni (asuimme asemankylässä suht lähellä rautatietä). Noihin aikoihin meillä ei ollut autoa, joten matkat tehtiin junia käyttämällä. Jo melko varhain tunnistin lättähatun, Huru 12:n ja GAS:n veturit, kun muutimme Mänttään 1963 tienoilla. Kansakoulun alettuani muistan nähneeni ieräänä aamuna ison mustan höyryveturin tavarajunaa vetämässä kohti Mäntän asemaa. Olipa minulla kiiltokuva-arkki, jossa oli ruotsalainen ruskea sähköveturi ja mielenkiintoista kyllä myös ruotsinlätän kuva. Varsinainen laajempi harrastaminen alkoi hiihtolomalla 1974, kun matkustin Kouvolaan tätini luo. Kouvolassa näki höyryjä, Alsthomeja, virkatarvevaunuja jne. Tällä matkalla matkustin ekan kerran Porkkanalla, ja se oli elämys!
kuva 03.04.2017 22:57 Juhani Pirttilahti  
  Saadaan yksi huonolla hyötysuhteella käytetty vaunusarja lisää pois. Että ne saadaan vaikka Seinäjoki tavaraan odottamaan Lopullista Käsittelyä jossain terästehtaan tai sulaton läheisyydessä.
kuva 03.04.2017 22:53 Juhani Pirttilahti  
  Mitä tekisimmekään tällä ihmeellä Haapamäellä? Tuumisimme, että tässäpä on hyvä veturi kunnostettavaksi. Sitten miettisimme, että kuka tämän oikein kunnostaa? Millä rahalla? Ja ennenkaikkea missä? Ja mitä sen tieltä viedään pois? Ja miksi? Sen jälkeen tuupattaisiin pätkään ehkä sen pressun kanssa odottamaan auringon sammumista.
kuva 03.04.2017 22:23 Esa J. Rintamäki  
  Kokemukseni mukaan Marlboro maistui parhaimmalta, mutta oli niin löysästi pakattu, että se paloi nopeasti. Colt oli hieman kitkerämpi. 1970-luvulla Lucky Strike kovassa rasiassa oli lopulta minun suosikkini. Joku voisi sanoa että "hyvä" ja "terveellinen" harrastus. Mutta tupakoinnilla oli puolensa: jos oleilit tekemättä mitään, niin sanomista tuli. Mutta jos oleilit rööki huulessa, niin reaktio oli toinen: - aha, tupakkatauolla...
Järkevä teko oli lopettaa 22 vuoden polttamisen jälkeen, tosin minulla oli erittäin hyvä syy lopettaa...
kuva 03.04.2017 22:13 Erkki Nuutio  
  Hänen Kuninkaallinen Majesteettinsa oli määrännyt, että myös meillä on vasemmanpuolinen liikenne. Siksi Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, suuremmassa viisaudessaan korjasi tämän hölmöyden, ja määräsi muuttamaan liikenteen oikeanpuoliseksi :

Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus matkustajain welwollisuudesta, vastatuksin tullessansa, toisiansa väistää.
Annettu Helsingissä, 8 päiw. Kesäkuuta 1858

Me ALEXANDER Toinen, Jumalan armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli sekä Suomen Suuriruhtinas y.m. , y.m. , y.m.

Teemme tiettäwäksi: Koska eräissä Suomen paikkakunnissa on tullut tawaksi, että matkustawaiset, wastatuksin tullessaan, toisiansa wäistäwät kukin oikealle puolellensa, ehkä 1734 vuoden Kestikiewari-asetuksen 23 pykäleestä on säännetty että semmoisissa tapauksissa wäistettämän pitää toiselle puolen ; niin olemme Me, tästä tehdyn alamaisen esityksen johdosta, Armossa hywäksi katsoneet sillä tawalla muuttaa sanottua sääntöä,

että matkustajain tahi ajelijain kaupungeissa ja maalla pitää, mainitussa asetuksessa määrätyn neljän ruplan ja kahdeksankymmenen kopeikan hopearahan sakon-haastolla,
wastatuksin tullessaan wäistämän kukin oikealle puolellensa, niin että he esteettömästi saattavat päästä toistensa ohitse. Jota kaikki alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 8 päiw. Kesäkuuta 1858.

Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa:
J.M. Nordenstam Pehr Törnqvist
B.Federley Fab. Langenskjöld
M.W.Nordenheim Clas Nordenheim
A.L.Born R.A.Hisinger
Joh.Er.Bergbom V.Furuhjelm
Pehr Peterson
A.Fredr.Kellander

Hoonosti soomee osannut Senaatti aiheutti koukeroisuudet tekstiin, ei Keisarimme Aleksanteri II.
Tuli vähän kalliimmaksi puolen vaihto kuningaskunnan läntiselle tyngälle meistä satakunta vuotta jälkeen jäätyään.
kuva 03.04.2017 22:12 Raimo Harju  
  Jos konepaja suljetaan, niin se tarkoittanee sitä, että koko konepaja-alue siivotaan kaikista romuista sun muista rojuista ja silloin olis hyvä hetki mennä sinne ehdottamaan tämän siirtämistä Haapamäelle. Pitäisi siis valita aktiivisten rautatieharrastajien keskuudesta vaikutusvaltainen neuvottelukunta neuvottelemaan veturin omistajatahon kanssa tämän siirrosta Haapamäelle.
kuva 03.04.2017 21:38 Esa J. Rintamäki  
  Suunnitelmatalouden ja viisivuotissunnitelmien historiaan sisältyy oma surullinen puolensa. Kun suunnitelmia aikoinaan käskettiin toteutettavaksi, niin eri syistä normien täyttäminen oli äärimmäisen vaikeaa, ellei mahdotonta. Syinä esimerkiksi toimitusvaikeudet, viivästymiset eri syistä, vikaantuneet tuotantoon käytettävät laitteet, epäpätevyys, raaka-aineiden koostumus ja saatavuus, tuotantotilojen sopimattomuus eli runsain määrin eri tekijöitä (yleensä inhimillisiä) ym, joita suunnitelmia laatineet eivät sattuneesta syystä ottaneet huomioon. Muistettava on myös ryöläisten niskaan sälytetyt työnormit, jotka veivät työn ilon. Seurauksena oli se että toteuttavaa tahoa alettiin syyttää tuholaistoiminnasta! Tuli "oikeudenkäyntejä", leirituomioita, teloituksia, ym. Mainittakoon vielä ns. Teollisuuspuolueen juttu 1930-luvulla. Vielä kun ne jotka suunnitelmia olivat laatineet, saivat olla rauhassa! Puolueesta ja neuvostovaltion johdosta puhumattakaan... Voisi sanoa, että GPU ainakin täytti norminsa...
kuva 03.04.2017 21:37 Petri Nummijoki  
  Hauska kertomus tuo, että Vv13-veturikin saattoi olla liian nopea.
kuva 03.04.2017 21:29 Matias Kauramäki  
  Resiinassa 1/2017 oli, että Hyvinkään konepaja suljettaisiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Mitenköhän tälle käy sen jälkeen?
kuva 03.04.2017 21:27 Petri Nummijoki  
  MGO lykkää sinistä savua useinkin mutta jos takana olisi Hr13 tai Sv12/Sr12 niin peittyisikö se noin täydellisesti Hr12-veturin taakse, ettei mistään kulmasta näy yhtään? Detroit Dieselin savutkin ovat joissain kuvissa melko sinisiä, kuten https://www.vaunut.org/kuva/68754. Tuossa kylläkin Dm4:n muodossa mutta kaippa Vv13-veturista on samanlainen savu voinut lähteä.
kuva 03.04.2017 21:02 Esa J. Rintamäki  
  Kun ensimmäinen viisivuotissuunnitelma tuotiin julki 1928, kerrottiin tuotannon lsuunnitellusta lisääntymisestä eri aloilla prosentteina. Niinpä eräskin juna Moskovasta jonnekin lähti 20 prosenttia aiemmin verrattuna edeltäneeseen ajanjaksoon...