|
|
02.04.2017 22:42 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olisin väittänyt 30-luvulta, kuten muutkin funkisasemat, mutta sotien tapahtumat selittävät, että vanha puuasema tuhoutui sodassa ja uusi tarvittiin. Tämä uusi valmistui vasta 1952, kertoo wikipedia. | ||||
|
|
02.04.2017 22:15 | Markku Knuutti | ||
| Mun vm 82 Tojota kraunia luultiin Datsun laureliksi. | ||||
|
|
02.04.2017 22:10 | Markku Knuutti | ||
| " Pituusrajoitus " tasoristeyksen ylittäville autoille ?? | ||||
|
|
02.04.2017 21:12 | Paul T. J. Koskinen | ||
| On muuten Äänekosken waunu..ptj. | ||||
|
|
02.04.2017 20:56 | Roope Prusila | ||
| Muistaakseni katsoin ensimmäisen vaunun numeroksi 29902, jolloin tämä olisi Ehft-vararunko. | ||||
|
|
02.04.2017 20:38 | Markus Räsänen | ||
| Onko tämä Ehf-vararunko? | ||||
|
|
02.04.2017 19:52 | Tunnus poistettu | ||
| Kovasti on kutistunut, kuten kaiketi koko maapallo, kun sähköportaalitkin ovat nipussa... | ||||
|
|
02.04.2017 18:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982 kertoo: veturi on vuodelta 1955, sarjaa valmistivat yhteistyönä ASEA, Vagn och Maskinfabriken i Falun (eli myöhempi ASJ Falun), Nohab ja Motala Verkstad AB. Pyörästö 1'C1', teho 2 x 920 = 1 840 kW, ratamoottorityyppi ASEA KJC 137, säätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätö 27-portainen, voimansiirto kytkintangoilla, pituus puskimenpäitse 13 000 mm, pyörästön pituus 9 400 mm, vetopyörien halkaisija 1530 mm, juoksupyörien halkaisija 980 mm, paino työkunnossa 75,0 tonnia, kitkapaino 51,1 tonnia, suurin akselipaino 17,2 tonnia, vetovoima liikkeelle lähdettäessä 205 kN, suurin sallittu ajonopeus 100 km/t, teho yllä on tuntiteho nopeudella 69,5 km/t. Da-vetureissa oli kolminajokäyttömahdollisuus. Jotkut sarjan vetureista varustettiin erikoisesti lämpöeristetyllä "Norrlands"-hytillä (mm. kuvan veturissa). Edelleen, osassa sarjaa oli laakeripesien lenkkiakseliripustus. Sarjaan tehtiin myös joitakin muutoksia, päätyovia oli umpeutettu ja ylimenosiltoja poistettu. Aikoinaan 896 oli sijoitettuna Luulajan liikennepiiriin, sijoituspaikkana Kiiruna. Sarja Da palveli matkustaja- ja tavarajunissa. Vuonna 1981 käytössä oli 90 veturia, numerosarjoissa 790-823 ja 883 ... 941. | ||||
|
|
02.04.2017 18:44 | Jouni Halinen | ||
| Suomettumisesta ja Rxxxxn (en uskalla kirjoittaa koko sanaa vieläkään) pelosta, tämäkin aiheutti suuren porun 1966. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/e/ec/Kari-Suomalainen-1966.png | ||||
|
|
02.04.2017 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi on vuodelta 1974, valmistajana mainitaan ASEA, Hägglund & Söner ja Nohab yhdessä. Akselijärjestys Bo'Bo', teho 4 x 900 = 3600 kW, ratamoottorityyppi ASEA LJH 108, säätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätö portaaton, voimansiirto onttoakseli, pituus puskimenpäitse 15 520 mm, pyörästön mitat 2 700 + 7 700 mm, pyörän halkaisija 1 300 mm, paino työkunnossa 76,8 tonnia, kitkapaino 76,8 tonnia, suurin akselipaino 19,2 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 275 kN, suurin sallittu ajonopeus 135 km/t, valmistusvuodet 1969 -1975, teho yllä tarkoittaa tuntitehoa nopeudella 78 km/t, tyristoriveturi, yhteisajokelpoinen sarjojen Rc1-Rc5 ja Rm kanssa, varustettu levyjarruilla. Tekee mieli lisätä että ruotsalaisten veturivalintoja ei ole ohjannut "yleiset syyt" tai pääministerin lomailu "kansojen vankilassa"... Ylläolevat tekniset tiedot kirjasta SLM 1982. | ||||
|
|
02.04.2017 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alunperin Oulun rautatien pysäkkinä rakennettu. Laajennettu vuonna 1906. | ||||
|
|
02.04.2017 17:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982 sanoo: pyörästö Co'Co', teho 6x660 = 3 960 kW, ratamoottorit ASEA KJA 88, säätöjärjestelmä suurjännite, körlägen 40 kpl, voimansiirto onttoakseli, pituus puskimenpäitse 16 800 mm, pyörästön mitat 4 200 + 7 600 mm, pyörän halkaisija 1 300 mm, paino työkunnossa 105,0 tonnia, kitkapaino 105,0 tonnia, suurin akselipaino 17,5 tonnia, suurin sallittu ajonopeus 105 km/t, valmistettu vuosina 1954 - 1958, valmistanut ASEA ja VM (Vagn och Maskinfabriken i Falun, myöhemmin AB Svenska Järnvägsverkstädernä, Falun), numerot 401 - 409 eli 9 kpl, yllä mainittu teho on tuntiteho nopeudella 70,9 km/t, päämuuntaja rajoittaa tehon 3 300 kW:iin, kaksinvetokelpoisuus Ma-sarjan kanssa. Huom. Telikeskiöiden välinen mitta on 8 600 mm. Tämä siis koski TGOJ:n alkuperäistä Ma-sarjaa. Kuvan veturi on entinen SJ:n Ma, jonka vetovoima liikkeellelähdettäessä on 375 kN (TGOJ:n Ma vastaavasti 325 kN). Kuvan veturi valmistui vuonna 1960. Valitettavasti minulla ei ole tuon tuoreempia tietoja. Kuvan veturi ei voi olla numero 866, joka on Ud-veturin numero. Ud 866 on vuodelta 1955. Numero näyttää pikemminkin olevan 966. |
||||
|
|
02.04.2017 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsotaanpa, mitä SLM 1982 kertoo sarjasta T43: numerot 209-258, eli 50 kpl. Akselijärjestys Bo'Bo', tyyppi dieselsähköinen, moottori GM EMD 12-567D1, teho 1065 kW, kierrosluku 835 rpm, generaattori ASEA LJD 138, körlägen eli tehonsäätöportaita 8, ratamoottorit ASEA LJB 76, pituus puskimenpäitse 14 240 mm, pyörästön mitat 2 400 + 7 000 mm, pyörän halkaisija 1 030 mm, paino työkunnossa 72,0 tonnia, kitkapaino 72,0 tonnia, suurin akselipaino 18,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 210 kN, suurin sallittu ajonopeus 100 km/t, valmistusvuodet 1961-1963, valmistanut Nohab, n:oissa 213-216 apusäiliöjohto, numerossa 209 junanlämmitysvarustus, numeroilla 210-216 ja 219 kaksinvetomahdollisuus. Käytetään matkustaja-ja tavarajunissa. | ||||
|
|
02.04.2017 17:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustalla paikallinen piruntorjuntarakennus. Tuon tyylinen rakennus kantaa nimeä "Kahtamoinen". | ||||
|
|
02.04.2017 12:53 | Tomi Seppänen | ||
| Mukavaa että vielä menee pankkoja Deeveellä... monesti kun itse olen ollut kuvaamassa on ollut Susi veturina. Jos sitä joku kerta sattuisi Deeveereitä vastaan :D | ||||
|
|
02.04.2017 11:42 | Mikko Nyman | ||
| Ins. (AMK) kuvassa, tuolloin toki vielä ins. opp. (AMK). | ||||
|
|
02.04.2017 08:55 | Raimo Harju | ||
| Siitä kahvin juonnista tuli joskus melkein tapa, ainakin itselle on aikoinaan näin käynyt. | ||||
|
|
02.04.2017 08:46 | Raimo Harju | ||
| Porin Yyteris kävi juhannuksena 1965 sellainen " soittokunta" joka ei tangoa soitellut, allekirjoittanu sai sen itse nähdä ja kuulla. | ||||
|
|
02.04.2017 08:35 | Raimo Harju | ||
| Minä kyllä kaipaan tuota isompaa 6 akselista, ja näkisin kovin mielelläni ne kaikki 2 liikkuvan omin konein. | ||||
|
|
02.04.2017 03:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Moskovassa olekin käynyt yksi lätän vetovaunu näyttelyssä? | ||||
|
|
02.04.2017 03:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mustamäki avattiin liikenteelle 1878. Asemarakennus on Knut Nylanderin suunnittelema, ja sen muotokieli vastaa aika hyvin Nikolaistadin rautatien asemataloja. Sittemmin asemarakennus tuhoutui tulipalossa. (Radan varrelta) | ||||
|
|
02.04.2017 03:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin syöneitä Venäjän soltaatteja... | ||||
|
|
02.04.2017 03:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keväällä 1979 näin tavaravedon 4146 Haapamäeltä Seinäjoelle kulkevan aamulätän rungon etummaisena. Sama tavaraveto oli sitten heinäkuussa 1979 seisomassa käytöstä poistettuna muiden poistettujen lättien seassa tavararatapihan sivustalla odottamassa hylkäystä. | ||||
|
|
02.04.2017 02:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Entisellä ryökaverilla oli Talbot Solara. Piti sitä yllättävän kestävänä autona. | ||||
|
|
02.04.2017 02:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan kun naapurini vaihtoi Lada Samaransa Opeliin. Vei seuraavana päivänä Ladan talvirenkaat autokauppaan, ja hups heijaa, Samara oli jo myyty venäläiselle ostajalle. | ||||
|
|
02.04.2017 02:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Radan varrella-kirjan mukaan III luokan asematalo valmistui 1870. Se vaurioitui tulipalossa vuoden 1918 sodan aikana. Uusi asematalo valmistui 1920. Se kuitenkin tuhoutui Talvisodassa. Isoisäni kävi armeijan Raivolassa 1924 tienoilla. Jatkosodan aikana liikennöi ns. Raivolan pikajuna, eli lomalaisjuna reitillä Raivola - Viipuri - Riihimäki - Tampere. | ||||
|
|
02.04.2017 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun kävin kyseisessä kyläkaupassa 1996, huomasin ettei se mikään halpa kauppa ollut. Jotain kuitenkin oli pieni pakko ostaa sieltä, kun kerran oli vaivautunut Siuntion Pikkalasta asti tulemaan Tuuriin. Saman huomion on tehnyt moni muukin, joka on kyseisessä kaupassa poikennut. | ||||
|
|
02.04.2017 01:08 | Timo Oinonen | ||
| Niimpä. Samaa ei voi sanoa Kouvolasta. | ||||
|
|
02.04.2017 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Vanha kuva, vanhat kommentit osuivat kohdalle. Tosiaan kuten Teppo muisteli, vasaralla sai naputeltua jäät pois letkuliittimistä ja oli erittäin onnistunut sijoituspaikka. Ainakin ennen muiden veturisarjojen kohdalla katseella etsittiin sopivan muotoista sepelinmurikkaa... tai kohtaa veturin "nokasta", jolla voisi poistaa letkukytkimeen kertynyt jää, jotta kytkentä saataisiin onnistumaan. | ||||
|
|
02.04.2017 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Mukava nähdä, että edes jossain yritetään huolehtia vanhoista museo-esineistä. Varmaan Riihimäen Heikillekin kelpaisi tuollainen kevyt sääsuoja https://vaunut.org/kuva/117922 ( https://vaunut.org/kuva/114057 ). | ||||
|
Kuvasarja: Thaimaan rautatiet |
02.04.2017 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan, hieno kuvasarja Ilarilta Kaukomailta. Joskus tuli ajeltua tuo Kanchaburi - Nam Tok väli. Paluu tosin veneellä, norsulla, bussilla Banngkokiin - turistimatka. | ||||
|
|
01.04.2017 21:38 | Erno Pintinen | ||
| Tämän veturin bongasinkin ratapihalla n. 21.00. | ||||
|
|
01.04.2017 20:33 | Ossi Rosten | ||
| Tuo se ei taida toteutua enää.. :( | ||||
|
|
01.04.2017 20:03 | Tommi K Hakala | ||
| Ja tuon meiningin kumosi sitten Remun organisoima Hurriganes, ilmoitti että he ei mitään tangoja soita. Eivätkä soittaneet, kysyntä oli niin kova. | ||||
|
|
01.04.2017 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja kun joku "soittokunta" jossain tanssipaikassa yritteli rockia, niin palaute oli välitön: "Tangoa perkele, tai tulee turpiin!" | ||||
|
|
01.04.2017 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Venäläiset olivat käyttäneet miinoituksissa alkeellista radiolaukaisinta, jossa oli mm. tietyllä taajuudella värähteleviä äänirautoja kolme kappaletta. Suomalaiset saivat selville radiotaajuuden, jolla miinat piti räjäyttää. Tästä syystä sitten käynnistyi tuo mainittu Säkkijärven polkan soitto. Aivan lopuksi soitettava kappale vaihdettiin toiseen. Juoni onnistui, miinat eivät räjähtäneet. | ||||
|
|
01.04.2017 19:21 | Tommi K Hakala | ||
| Katselin samaa veturia tuona aamuna ja ihmettelin miksi se oli parkissa asemalla. | ||||
|
|
01.04.2017 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on myös lompakossa "voimapaperia". | ||||
|
|
01.04.2017 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| On-linelotto ei tainnut helposti onnistua tuolla Ärrällä... | ||||
|
|
01.04.2017 18:56 | Riku Outinen | ||
| Totta turiset Jani, jostain syystä rekisteröin että tämä olisi kulkenut eilen 31.3, mutta näin ei ollutkaan. | ||||
|
|
01.04.2017 18:37 | Raimo Harju | ||
| Siihen aikaan oli joillain vanhemmilla ja joillain nuoremmillakin tapana sanoa, eihän tuasta mitään ymmärrä, kun ei eres lauleta Suameksi. | ||||
|
|
01.04.2017 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin, ja Kalliovuoret löytyy Ameriikasta, heko heko... | ||||
|
|
01.04.2017 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Naisilla tiettävästi on luontojaan erinomaiset valmiudet sosiaalisen verkostonsa ylläpitoon... | ||||
|
|
01.04.2017 18:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monella tavalla sitä nykyään yritetään tienata leipää suuhunsa... | ||||
|
|
01.04.2017 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan poikana kun televuisiossa esiintyi Beatles. Iskä sanoi niistä, että parturiin siitä ja töihin! | ||||
|
|
01.04.2017 17:47 | Jani Järviluoto | ||
| Vai olisivatko nämä menneet Loviisaan jo eilen? | ||||
|
|
01.04.2017 17:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Y7 1213 valmistui vuonna 1958 alkuperäisenä sarjamerkkinään YBo7. Valmistajana oli Eksjöverket. Oli vuodesta 1970 Y7. SJ hylkäsi tämän rälsbussin vuonna 1986. Samana vuonna myyty Ostkustbanans Vänner-yhdistykselle. Vuonna 1993 siirretty Arvidsjaurs Järnvägsföreningille. | ||||
|
|
01.04.2017 17:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valmistui vuonna 1955 Arlövin konepajalta (sähkölaitteet ASEA:lta) alkuperäisellä sarjamerkillä YCoa6. Vuoden 1956 luokkamerkintämuutoksessa sai sarjakseen YBoa6. Edelleen uusi sarjamerkki vuonna 1970: X16. SJ hylkäsi tämän sähkölätän vuonna 1987 ja samana vuonna siirrettiin Järnvägsmuseetille. Vuonna 2006 X16 960 siirtyi Svenska Motorvagnsklubbenille. Akselijärjestys 2'Bo', teho 170 kW, sähkömoottorin tyyppi ASEA KJB 65, suurin pituus 17 550 mm, istumapaikkoja 55, paino työkunnossa 21,0 tonnia ja suurin sallittu ajonopeus 110 km/t. 960 oli viimeisinä vuosinaan sijoitettuna Gävleen. Tiedot kirjasta SLM 1982. | ||||
|
Kuvasarja: Thaimaan rautatiet |
01.04.2017 16:23 | Tuukka Varjoranta | ||
| Oikein hieno ja mielenkiintoinen kuvasarja Thaimaasta. | ||||
|
|
01.04.2017 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo oli loistava idea lisätä välipala Valmettiin. Käyttömukavuus koheni kerralla, kun ajatellaan matkustajia, jotka hyötyvät tuosta ratkaisusta. | ||||
|
|
01.04.2017 15:50 | Pasi Utriainen | ||
| Keskon K-Kaupat ovat yrittäjävetoisia eli niissä on kauppias, joka vastaa henkilökohtaisesti tuloksesta ja työntekijöistä. Kasvoton S-ryhmä voi polkuhinnoitella tuotteensa pienemmällä riskillä. | ||||