|
|
03.04.2017 21:27 | Petri Nummijoki | ||
| MGO lykkää sinistä savua useinkin mutta jos takana olisi Hr13 tai Sv12/Sr12 niin peittyisikö se noin täydellisesti Hr12-veturin taakse, ettei mistään kulmasta näy yhtään? Detroit Dieselin savutkin ovat joissain kuvissa melko sinisiä, kuten https://www.vaunut.org/kuva/68754. Tuossa kylläkin Dm4:n muodossa mutta kaippa Vv13-veturista on samanlainen savu voinut lähteä. | ||||
|
|
03.04.2017 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun ensimmäinen viisivuotissuunnitelma tuotiin julki 1928, kerrottiin tuotannon lsuunnitellusta lisääntymisestä eri aloilla prosentteina. Niinpä eräskin juna Moskovasta jonnekin lähti 20 prosenttia aiemmin verrattuna edeltäneeseen ajanjaksoon... | ||||
|
|
03.04.2017 20:57 | Riku Outinen | ||
| Hölmö kysymys, miksi Eil-junat korvataan Sm2-kalustolla? Poistetaanko Eil-kalusto liikenteestä? Saadaan vapautettua vetokalustoa? | ||||
|
|
03.04.2017 20:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsin vuoden 1967 siirtymisestä oikeanpuoleiseen liikenteeseen, muuan pikku juttu: - ensin siirtyivät kuorma-autot ja bussit ja viikon päästä muut... Heko, heko! | ||||
|
|
03.04.2017 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa vetokytkin! Scharfenberg-tyyppinen, eli 500 miljoonaa kärpästä ei voi olla väärässä, "paskan" (huom! nimitys ei millään tavalla koske Schakun toimintaa, rakennetta, ominaisuuksia ym.) on pakko olla hyvää! (Näin totesi eräs työkaverini autonvaihtoa suunnitellessaan ja koeajettuaan Huyndain.) Scharfenbergiä on käytetty jo 1930-luvulla, esimerkiksi Saksan Reichsbahnin veturissa BR61 ja Henschel-Wegmann-junassa. | ||||
|
|
03.04.2017 20:01 | Jukka Ahtiainen | ||
| 1978 en nähnyt enää Jorman mainitsemaa taittoistuinta (tai en ollut noissa protoissa), mutta tuolloin koneapulaisella oli irtonainen keikkuva istuin. | ||||
|
|
03.04.2017 19:38 | Mikko Herpman | ||
| Ka, niinpä onkin isot koneet toisistaan erillään ei kännykän näytöltä tuota huomannut.. Joo jokin pienempi kone taitaa taustalla kömytellä, ei taida noin sininen savu ollakaan Hurun tuottamaa yleisestikään. Alsti taisi olla sinisen savun pölläyttäjää noihin aikoihin, taisi olla MGO:n hienoinen ominaispiirre viileänä. | ||||
|
|
03.04.2017 19:08 | Joonas Lindholm | ||
| Eipä sitten Mikon kommentti siitä, että Sm2:t poistuisivat kesällä 2017 onneksi toteutunut. Viittä tarvitaan Tampere-Kotka välille, ja kesäkuussa Eil-junat on tarkoitus korvata Sm2:lla, ja jos ne kaikki todella korvataan, käyttöä on tiedossa jopa suurimmalle osalle Sm2:ista. Eipä tuota olisi varmaan kukaan uskonut vuonna 2014. | ||||
|
|
03.04.2017 18:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tavallaan merkki on nyt looginen: on ollut nopeusrajoitus, joka päättyy tähän pisteeseen. Rautateillä on kuitenkin aina nopeutta rajoittavia tekijöitä, jotka on yleensä merkitty junan aikatauluun. Rajoittava tekijä voi olla vetokaluston suurin nopeus tai erikseen ilmoitettu suurin nopeus ja nykyään JKV ilmoittaa suurimman nopeuden. Rataosilla on ollut rataosan sn, joka oli merkitty varmaan Jtt:hen ja mihin lie nykyään. Tässä voi nykyään olla samannäköinen merkki, jossa kirjaimet JKV, merkin nimi on JKV-nopeus eli paluu normaaliin: nopeus näkyy JKV-näytöstä. Rautateillä on varmaan kaikkialla ja kaikkialla maailmassa aina joku nopeusrajoitus, mutta ainakin yhden poikkeuksen tiedän: Englannissa jollakin pääradalla ilmeisesti ei ollut rataosakohtaista rajoitusta, kun brittikuljettajat alkoivat valittaa saksalaisen V 200:n 140 km/h tekniikan ympärille rakennetun Warship-sarjan kulkuominaisuuksien heikkenemistä nopeuden noustua yli 160:n... Olisi mukava tietää menneiltä ajoilta: miten oli joskus Casey Jonesin aikoina, kun taitavasti ylinopeutta ajaen saatiin aikatauluja kiinni, kunnes... |
||||
|
|
03.04.2017 17:43 | Kimmo T. Lumirae | ||
| E 428 tietenkin, kiitos oikaisusta. Lyöntivirhe niin kuin entisellä nyrkkeijällä: E 628:aa ei liene olemassakaan. | ||||
|
|
03.04.2017 17:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veturithan eivät ole edes yhdessä. Puskimien välillä näkyy noin 57,2-senttinen rako. Vv 13:sta on jonkinlainen kuva Tampereen asemalta, ja perinnetieto tietää kertoa, että sellainen lähestyi tallialuetta täydellä vauhdilla kotiin ollessa kova kiire, ja vaihdekopilta "Talli" näytettiin opastetta "Aja" vihreällä lipulla ja vasta vähän ennen kääntöpöytää "Sputnikki" aloitti kovan jarrutuksen ja lukitsi pyöränsä, kun kuljettaja huomasi, että pöytä ei olekaan käännettynä tälle tuloraiteelle. Vv 13 päätyi kovalla kolauksella kääntöpöydän monttuun ja pyöriin tuli komeat lovet. |
||||
|
|
03.04.2017 17:30 | Petri Nummijoki | ||
| Ei taida käyry tulla myöskään veturista 2224 vaan takana on joku muu, joka lykkää sinistä savua. Olisiko vaikka Vv13? Joissain 60-luvun kuvissa niitä esiintyy Tampereen henkilöaseman päivystäjinä. Vai lähtisikö savu Claytonista? | ||||
|
|
03.04.2017 17:06 | Heikki Kannosto | ||
| Voisikohan tätä käyttää todisteena Suomen rautateiden katastrofaalisesta kunnosta? 1990-luvulla joku eläinhihhuliporukka yritteli todistella suomalaisen turkistarhauksen kurjuutta Ruotsissa 1950-luvulla otetuilla kuvilla. | ||||
|
|
03.04.2017 16:59 | Mikko Herpman | ||
| Ei näyttäisi olevan kaksinajon kaapeleita/käyntisiltaa laskettuna. Onkohan toinen kone vain hinauksessa? Vaiko on kahdella miehistöllä varustettuna, 2218 ei näyttäisi kömyttävän juurikaan eli mahtaako olla sammuksissa. | ||||
|
|
03.04.2017 16:48 | Heikki Kannosto | ||
| https://vaunut.org/kuva/67350 | ||||
|
|
03.04.2017 15:47 | Raimo Harju | ||
| Huulet törröllään toisiaan pussaavat. | ||||
|
|
03.04.2017 15:35 | Heikki Jalonen | ||
| Voisiko tuo aitaus siltapistoineen olla parkitusainevarasto luonnonparkitusaineita (kuten pajun-, kuusen tai tammen kuorihaketta) varten? Nahkatehtaan tarpeita varten? Hämeenlinnassahan oli aikoinaan merkittävää nahkateollisuutta eikä ainakaan vanhalle nahkatehtaalle ollut omaa raideyhteyttä vaan kuljetukset tehtaalle menivät tietä pitkin; tehdashan oli Hämeensaaren alueella, siis Vanajaveden-Linnansalmen toisella puolella asemalta katsottuna. |
||||
|
Kuvasarja: Vr Uusi Unimog |
03.04.2017 15:13 | Heikki Jalonen | ||
| Aika railakas insetti on Mokin vanteissa! | ||||
|
|
03.04.2017 15:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rajamäen kohdalla oleva ympyröity X sarakkeessa 3 tarkoittaa teknillistä pysähdystä (eli juurikin junakohtausta varten). | ||||
|
|
03.04.2017 14:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun katsoo tuota Pr1:n kuvaa, niin äkkisilmäyksellä näyttäisi siltä, että vantringilla olisi vielä tilaa pidemmällekin vesitankille. Onko sitten akselipainon pitäminen kohtuullisen suuruisena vaikuttanut asiaan? Vesi kun painaa tonnin kuutio... Hoi tietäjät, onko olemassa mitään dokumenttia Pr1:n suunnitelmista? Ainakin muistan hämärästi Resiinassa olleen artikkelin, josta ilmeni mm. seikka, että alunperin toivottiin veturista 2-6-4-tyyppistä... | ||||
|
|
03.04.2017 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisipa.vekkulin näköistä ja ainakin toimintavarmaa, mikäli pendoihin asennettaisiin esimerkiksi Fleischmannin pienoisrautatien kytkin suurennettuna 1:1-kokoiseksi... | ||||
|
|
03.04.2017 14:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postiosastolla varustettu Fo oikealla. Postinkuljetus Fo-vaunuissa loppui 1979, ja osastot sisustettiin junamiehen konttoreiksi. | ||||
|
|
03.04.2017 13:50 | Julius Ylitalo | ||
| Voisitko kertoa tästä Kaupinkankaan liikennepaikasta jotain kattavaa tietoa. | ||||
|
|
03.04.2017 13:22 | Julius Ylitalo | ||
| mikä paikka tämä on? | ||||
|
|
03.04.2017 11:43 | Erkki Nuutio | ||
| Jännä kuva! Häme-Wikin Varikonniemi-sivun mukaan August Eklöf osti konkurssiin tehneen höyrysahan vuonna 1895. Sahaustoiminta loppui vasta jatkosodan jälkeen. Tarkennusta ajoitukseen ei tästä tule. Kuva ei taida paljastaa veturinhalkopinoja. Korkeintaan vähäinen halkokasa lienee vaunuvajan vierellä. Olisiko halkotäydennspaikka veturitallin takana, jonne johtaa pistoraide? Raiteiden oikealla puolella olevien kahden lastaussillan ja niihin liittyvän aitauksen merkitys ei paljastu. |
||||
|
|
03.04.2017 10:52 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoititko Kimmo kuitenkin sarjaa E 428? http://en.wikipedia.org/wiki/FS_Class_E.428 | ||||
|
|
03.04.2017 10:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvan kaltainen kadun osa on ollut kinkkinen kautta aikain. Lainsäätäjäkin on pullautellut asiaan liittyviä ohjeitaan tiputellen. Siispä asiaa koskeva tieliikenneasetuksen 37 § kirjain oli kuvanottohetkellä vuonna 2005 vielä hieman erilainen ‒ sanoisinko hengettömämpi ( http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920163#Pidp3722016 ) ‒ kuin mitä se on tänä päivänä ( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182#L5P37 ). Samoin katuihimme maalilla tärvätyt merkinnät olivat tuolloisessa maailmassa erilaiset. Käytännössä mitään pyörätien jatkeita ei ennen 2010-lukua merkitty, vaan tienkäyttäjät saivat keskenään arvuutella, onko mahdollisesti kyse "yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatkeesta" vaiko "pelkästä suojatiestä". Korkeimmassa oikeudessakin asiaan liittyviä vivahteita ja nyansseja sekä näkökulmia ja aspekteja on pohdittu ja päätelty: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125 . KKO:n päätökseen vedoten tulkittiin pitkään ‒ kai ainakin näihin nyt käsillämme oleviin päiviin asti ‒ kaikki maalausmerkintöjen perusteella suojateiltä näyttävät kadun osat, joiden toisessa tai molemmissa päissä on pyörätie, samalla pyörätien jatkeeksi, jolla saa ajaa polkupyörällä, kunhan huomioi vallan muista seikoista seuraavat väistämisvelvollisuudet sekä ajojärjestykset ja -vuorot. Nykyiseen muotoonsa maalausmerkintöjä koskeva pykälä tosiaan viilattiin vuonna 2010, minkä jälkeen kunnat ovat sitten hieman vaihtelevalla innostuksella maalailleet näitä pyörätien jatkeita vanhojen pelkiksi suojateiksi naamioitujen yhdistettyjen jatkeiden oheen ja rinnalle. | ||||
|
|
03.04.2017 09:24 | Raimo Harju | ||
| Komeesti erottuu taustasta, taisi sataa ja paistaa vuorotellen. | ||||
|
|
03.04.2017 09:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Ilmaisesti siirtomaa-aikana rakennettu, olisiko kuvaa julkisivusta kanssa? | ||||
|
|
03.04.2017 06:27 | Markku Knuutti | ||
| Polttopuu aiheeseen , puuhan on kuivimmillaan syksyllä sen varistaessa lehtensä. Joulu - tammikuussa tehty , ja oikiaan paikkaan pinotun puun kosteus on toukokuulle tultaessa enää 30 prossan luokkaa. | ||||
|
|
03.04.2017 03:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, Kimmo! Yritänpä muistaa, siis vuonna 1952. Kumma tauti tuo Ke-de (keski-iän dementia), iskee äkkiarvaamatta... | ||||
|
|
03.04.2017 03:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotkut italiaanot kiittelevät Mussolinia vieläkin Pontisten soiden kuivatuksesta. Yleisesti luullaan että Saksassa Onkel Adi olisi ottanut autobahnit käyttöön. Todellisuudessa Weimarin tasavalta oli suunnitellut, rahoittanut ja aloittanut autobahnien rakentamisen. Onkel Adi otti asiasta kunnian itselleen. Edelleen, Onkel Adi ei saanut aikaan sitäkään vähää hyvää, mitä.akselitoverinsa Benito M. Minun mielestäni Onkel Adin muistomerkkinä ovat keskitys- ja kuolemanleirit, Saksan jako (joka tosin on nyt historiaa), Königsbergin nykyinen status Kalininingradina, Puolan nykyiset rajat, nykyinen Tynkä-Suomi, juutalaisvainojen pohjalta syntynyt Israelin valtio, sodan aiheuttama vääristymä väestöpyramidissa, lukuisat sotilaiden ja siviilienkin haudat, reaalisosialismin ttulo pistimien kärjissä Keski-Eurooppaan, kuolleiden myötä menetetyt mahdollisuudet (esimerkiksi kuka tietää, olisiko kaasukammiossa kaasutetun juutalaisen tai itärintamalla kaatuneen sotilaan syntymättömäksi jäänyt jälkeläinen keksinyt lääkkeen esimerkiksi AIDS:in hoitoon menestyksellisesti?) Israelia lukuunottamatta, tämä kaikki on surkeaa jälkeä, joka näkyy maailmassa vielä pitkään... Ja näyttää siltä ettei kukaan ota historiasta opikseen. Minun mielestäni uusnatsit ovat hurmaantuneet merkkeihin, lippuihin, univormuihin ja muihin ulkoisiin tunnuksiin. Ainoa mistä natsismin saa kiinni on juutalaisviha. Tämä selviää Taisteluni-kirjasta. Mistään muusta ei koulupudokas Onkel Adi maininnut mitään, muuta kuin arvosteli parlamentarismia. Niin ja aikomuksestaan hyökätä itään saadakseen elintilaa, kysymättä ollenkaan idässä jo olevilta asukkailta että sopisiko tämä... Muuta siinä ei ollut, ei talouden järjestämisestä, ei sosiaalipolitiikasta, ei mistään mitään, huonosti koulua käynyt postikorttimaalari ja Wienin aikana kulkuri kun oli. Kun Onkel Adi rääkyi katukiihottajana 1920-luvulla, arvostelukyvytön kansa luuli että nyt on jotain uutta aatetta pelättyä kommunismia vastaan. Tulos on yleisessä tiedossa, edellä mainittujen saavutusten myötä... | ||||
|
|
03.04.2017 02:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varikon korjausjuna oikealla, entinen Eis ja entinen Fo. Kumpikin valmistunut alunperin 1920-luvun lopulla. Kuuluivat sarjaan BG. Poistuivat Kouvolasta syksyllä 1983, oletettavasti Pieksämäelle hävitettäväksi, olivatkin huonossa kunnossa... | ||||
|
|
03.04.2017 02:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, ja aikoinaan pohjoismaiden voimakkain veturi. Meineke-Röhrsin kirjassa Dampflokomotiven oli taulukko, johon oli kerätty eri maiden erilaisten vetureiden arvoja ja mittoja. Ainoana VR:n veturina oli mainittu O1, eli Kukko. | ||||
|
|
03.04.2017 02:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorma, Bernard Moteur, luki tätini miehen moottoriveneen keskelle asennetussa moottorissa. Oli nelitahtinen, yksisylinterinen putputin, joka käynnistettiin kammella. T. nimimerkki "Maalasin sen bensatankin siniseksi 1971". Oli tietääkseni ranskalainen. | ||||
|
|
03.04.2017 02:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keskikuran myynti - menestyksen tae! Kun sen kurkunkosken kohinaa ei lopeta mikään... | ||||
|
|
03.04.2017 02:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täti pyöräilee kielletyllä alueella, tsot tsot. | ||||
|
|
03.04.2017 02:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä yhteistä on Vempulla ja höyryvetureilla? Joo, kammentappien kulmaero veturin eri puolilla on 90 astetta, samalla tavoin kuin höyryvetureissa. | ||||
|
|
03.04.2017 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpa äleät vesiputket! | ||||
|
|
03.04.2017 01:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maantieliikenteessä ennen vanhaan tunnettiin myös nopeusrajoitus päättyy-merkki. Kutsuttiin nimellä "viulunkielet viidenkympin päällä". Olisikohan fiksua laittaa tuohon merkkiin nopeusnumerot henkselin peittämänä? Vai aiheuttaisiko se väärintulkintoja? | ||||
|
|
03.04.2017 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harjutorilla vain yksi talo merkittynä, samoin sosiaalioppilaitos eli nykyinen päiväkoti Franzenia. Samoin saunatalo Harjutorinkadulla. Hyvin mielenkiintoinen kartta muuten! | ||||
|
|
03.04.2017 01:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja Ub-vetureista (SLM 1982): akselijärjestys C, teho 1 x 920 kW, ajomoottorin tyyppi ASEA KJC 137, säätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätöportaita 13, voimansiirto kytkintagoilla, pituus puskimenpäitse 9 600 mm, pyörästön pituus 4 100 mm, vetopyörän halkaisija 1 100 mm, paino työkunnossa 47,4 tonnia, kitkapaino 47,4 tonnia, suurin akselipaino 15,8 tonnia, vetovoima liikkeelle lähdettäessä 155 kN, suurin sallittu ajonopeus 45 km/t, valmistusvuodet 1930 - 1950, ilmoitettu teho on tuntiteho nopeudella 25 km/t, päämuuntaja rajoittaa tehon arvoksi 720 kW, Ub-vaihtoveturit toimitettiin alunperin varustettuna ajomoottorityypillä ASEA KJ 136, jonka teho oli 1 x 610 kW ja muuntaja rajoitti tehoa arvoon 515 kW, vuonna 1981 alkuperäisellä moottorilla varustettuja vetureita oli 32 kpl ( 90:stä valmistetusta), edelleen samana vuonna radio-ohjattuja tämän sarjan vetureita oli 17 kpl (ei kuvan veturi) ja Otso-vaihtotyökytkimellä varustettuja oli samoin 17 kpl (ei kuvan veturi). Kuvassa näkyvän veturin 587 oli valmistanut ASEA ja ja Vagn och Maskinfabriken i Falun vuonna 1942 ja edelleen vuonna 1981 se oli sijoitettuna Tukholman liikennepiiriin Hagalundin varikolle 13 sisarensa kanssa. Meillä Suomessa on Höyry-Kana, sekä Diesel-Kanana jossain mainittu Tve3, niin onko tämä sitten ruotsalainen näkemys Sähkö-Kanasta? | ||||
|
|
03.04.2017 01:07 | Jorma Toivonen | ||
| Ensimmäinen "uuden" maalauksen saanut taisi olla Sr1 3040, joka jo valmistuessaan v.1977 sai tuon uuden kuosin. Vielä on taustalla lättiä, jotka poistuivat kevään/kesän 1981 aikana Riihimäeltä. Harvinainen on tuo Sr1 304x Riihimäellä. Useimmiten "syöttö" tapahtui Kv:n kautta ja aika usein uusimmat veturit "sattuivat" jumittumaan tuon varikon kiertoon. Eräänkin kerran Ri:n lähtevä miehistö odotteli varhaisina aamu-yön tunteina vetovoimaa lähtevään junaansa "huollon" penkin päässä. Lähtöaika meni, kiirettä näköjään oli, miehistöjä tuli, vetureita tuli huoltoon, miehistöjä meni, vetureita meni huolloin tarkastusten jälkeen tärkeämpiin juniin - liikenne toimi, paitsi Riihimäen suuntaan, toki silloinen Psl:n junakin sai vetovoimansa ajoissa,,, kunnes (!) Riihimäen junaankin vihdoin löytyi kauan kierrosta odotettu ja hyvin soveltuva veturi - protosarjan yksilö 3001-3006, jossa vielä kone-apulaisella oli taitto-istuin ohjaamon sivuseinässä (katoaa varmaan häiritsemästä MEIDÄN kiertoamme). |
||||
|
|
03.04.2017 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Vaunustosta ja vetovoimasta päätellen juna on todennäköisesti T1816 Ri-Hnk, lähtö Riihimäeltä muistaakseni n. 08;25. | ||||
|
|
03.04.2017 00:11 | Jorma Toivonen | ||
| Tarkkanäköinen Esa on, tosiaan veturin numero on Ma 966 (korjattu). ASEA:n valmiste 18.02.1960 ja liittyi TGOJ:n laivastoon 1991 - 2010, jossain vaiheessa nimeltään "Jacobina". 2010 siirtyi GC:lle numerolla Ma 6966? | ||||
|
|
02.04.2017 23:59 | Kari Suominen | ||
| Sr1 -vetureiden maalauskaavioista lyhyesti https://vaunut.org/sarja/3879 | ||||
|
|
02.04.2017 23:53 | Mikko Herpman | ||
| Yhdessä veturissa erilainen turvamaalaus, oliko näitä monia versioita mistä valittiin tuotantoon paras? | ||||
|
|
02.04.2017 23:01 | Kari Suominen | ||
| Rajoitetun liikenteen tasoristeystä voidaan käyttää paikoissa, joissa rataa ei ole tarpeellista ylittää yli 15 metriä pitkillä ajoneuvoilla tai niille on käytettävissä tieyhteys toista kautta. Tämä liittyy tasoristeyksille asetettuihin näkemävaatimuksiin sekä pituuskaltevuutta koskeviin vaatimuksiin. Kyseessä on siis näkemät tieltä radalle tien molemmista lähestymissuunnista, sekä tasoristeysten lähialueen tien ja odotustasanteiden pituuskaltevuudet. | ||||
|
|
02.04.2017 22:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veturitekniikan historioitsija Hollingsworth on mielestäni ns. vahvasti jäljillä, kun hän nimeää junien myöhästelyn lopettajaksi juuri sopivasti valmistuneen 3000 V sähköistyksen ja niissä oloissa väkivahvat (ja hemmetin rumat) E 628 -veturit. Mutta taitavana poliittisena pelurina Mussolini otti kunnian itselleen osoituksena vahvasta johtajuudesta. | ||||
|
|
02.04.2017 22:42 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olisin väittänyt 30-luvulta, kuten muutkin funkisasemat, mutta sotien tapahtumat selittävät, että vanha puuasema tuhoutui sodassa ja uusi tarvittiin. Tämä uusi valmistui vasta 1952, kertoo wikipedia. | ||||
|
|
02.04.2017 22:15 | Markku Knuutti | ||
| Mun vm 82 Tojota kraunia luultiin Datsun laureliksi. | ||||