|
|
31.03.2017 16:34 | Juri Nevalainen | ||
| Ihmetelly monesti miksi siintä ei oo raiteita poistettu. Rahanhukkaa(ko)? | ||||
|
|
31.03.2017 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Väitetäänpä B. Mussolinin vaikuttaneen jopa siihen kun eräskin juna kulki 400 tuntia myöhässä, niin alkoi kulkea taulunsa mukaisesti... | ||||
|
|
31.03.2017 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos ja kumarrus, Jukka! En olisi muistanut tarkkaa vuosilukua, muistiinpanot ovat vintissä. | ||||
|
|
31.03.2017 16:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuli kusipäisyydestä vielä mieleen: pitäisiköhän jo tarhaikäisille ruveta jakamaan nesteenpoistolääkkeitä? Jos käy tuuri, niin lääkkeet poistavat nesteen myös päästä... | ||||
|
|
31.03.2017 15:31 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kustannussyistä tietenkin. Vähemmän postia tarkoittaa vähemmän tuloja, ja tästä seuraa vähemmän työntekijöitä = isompi alue per työntekijä, ja vähemmän nopeutta. | ||||
|
|
31.03.2017 14:48 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös Utissa tuo edelleen vilskettä sotilaslentokenttä, niiden koptereiden muodossa? | ||||
|
|
31.03.2017 14:46 | Kari Haapakangas | ||
| Postin taktiikka on kyllä pienelle ihmiselle käsittämätön: jos postia on entistä vähemmän jaettavana, miksi se sitten pitää jakaa entistä hitaammin? Jouluposti oli jo täysi farssi, ja voimme vain toivoa vaalipostin jakelun sujuvan moitteetta. | ||||
|
|
31.03.2017 14:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sidikkalan laituritalo oli suurinpiirtein samanlainen kuin Säynäjärven laiturivaihteella. | ||||
|
|
31.03.2017 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pahat kielet kertoivat että sana "Itella" oli osa sanasta "pahoitella", näin ainakin jos jollekulle oli postia jäänyt tulematta... Onneksi muuttivat takaisin Postiksi. | ||||
|
|
31.03.2017 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| JR, tarkoitako Mäntän Sillanpäänkadun varrella olevia taloja, jotka ovat samojen piirustusten mukaan rakennettuja? Ainakin Sillanpäänkatu 22 oli myynnissä joitakin aikoja sitten ja myynti-ilmoituksen mukaan rakennusvuosi oli 1943. | ||||
|
|
31.03.2017 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uttiin toi aikoinaan vilskettä läheinen sotilaslentokenttä. | ||||
|
|
31.03.2017 14:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli Englannin Ford, Saksan Ford, Ranskan Ford, puhumattakaan USA-Fordista. Östermyran asematalo rakennettiin samoilla piirustuksilla kuin Alavo ja Filppula. Laajennettu myöhemmin useita kertoja, alkuperäinen avokuistikin on jo ajat sitten umpeutettu. Viimeisinä aikoina junanlähettäjän toimisto oli taustan majatalorakennuksessa. Mainitaan nyt vielä että Ranskan Ford myytiin Simcalle 1950-luvun loppupuolella. | ||||
|
|
31.03.2017 13:47 | Simo Toikkanen | ||
| Virallisesti nimi Henna on ollut käytössä 26.3.2017 alkaen. | ||||
|
|
31.03.2017 13:42 | Marko Anttila | ||
| On jo Henna, muuttui 20.2.2017 liikenneviraston mukaan. | ||||
|
|
31.03.2017 12:33 | Jukka Voudinmäki | ||
| En ole Esa, mutta saanen vastata, että vuoteen 1897 saakka. | ||||
|
|
31.03.2017 12:16 | Heikki Kannosto | ||
| Tuo on aivan ennenkuulumaton tieto! Muistatko vuosilukuja, Esa? | ||||
|
|
31.03.2017 12:14 | Heikki Kannosto | ||
| Kari Suomalaisen piirroksessa lokki istuu pronssipallottoman ja kaksipääkotkattoman pylvään päässä ja tokaisee: "Vai kullattu kotka! Mikäs vika minussa on?" | ||||
|
|
31.03.2017 11:09 | Teppo Niemi | ||
| Ensinmäiset vaunut Cht, EFit, Rkt. | ||||
|
|
31.03.2017 10:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos oikein pilkunviilaukseen mennään niin Finnlinesin autolautat poikkesivat joillakin lähdöillä myös joko Visbyssä tai Nynäshamnissa, ja Helsingistä näihin satamiin myytiin matkalippujakin, eli saattoi joku brenkkuhamstraaja käyttää sitä porsaanreikänä. | ||||
|
|
31.03.2017 10:19 | Jouni Halinen | ||
| Oikein Rainer. Kysymys oli todellakin muualta tulevista laivoista, kuitenkin matkustajasellaisista. Itse en tätä kokenut, mutta muutama kaveri kertoi asiasta minulle. Ajankohta oli 1974 +/- jotain. | ||||
|
|
31.03.2017 10:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Siisti kuva rantaradan "kansainvälisestä". Taisi olla perjantai-ilta koska niin monta vaunua ja kaksi veturia. | ||||
|
|
31.03.2017 09:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja käsittääkseni tämä juna oli myös viimeinen Helsingin satamaradan juna Kauppatorille asti. Liikenne Katajanokalle oli jo päättynyt hieman aikaisemmin ja kohta tämän junan jälkeen ilmestyi seis-levy Neitsytpolun kulmille. Ja viimeisen Dm8 kohtalossa on paljon sanottavaa myös Suomen Rautatiemuseon silloisella johtajalla. |
||||
|
|
31.03.2017 09:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Vastaavanlainen juna ajettiin Huopalahdesta Kauppatorille 1975 kun Martinlaakson rata avattiin. Harmi että satamarata purettiin. Sillä olisi voinut ajaa vaikka mitä junia vieläkin. Tuota että Sompasaarta olisi käytetty ruotsinlaivoja varten vähän epäilen. Sen tiedän että Finnlinesin Finnhansa ja F innpartner käyttivät sitä 1960-luvun puolivälistä siihen asti kunnes Finnjet valmistui. |
||||
|
|
31.03.2017 07:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! Tämä päivystäjä oli 6641. | ||||
|
|
31.03.2017 07:58 | Teppo Niemi | ||
| Vuoden 1986 loppupuolella tai jokunen vuosi sen jälkeen. Ajalta jolloin Uuteenkaupunkiin liikennöitiin Dm9 kalustolla ilman välivaunua. | ||||
|
|
31.03.2017 06:39 | Jukka Voudinmäki | ||
| Tr:n nimeä vähän mietinkin, kun kuvaa tänne laittelin, ja väärin meni sittenkin. Korjaan tunnisteisiin. | ||||
|
|
31.03.2017 06:34 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kartalta en osaa osoittaa Riihivuoren SA:n paikkaa, mutta tarkoitus on käväistä siellä suunnalla huomenna alkavan kuukauden aikana, joten voinemme olla silloin tietävämpiä asian suhteen. | ||||
|
|
31.03.2017 05:10 | Jouni Halinen | ||
| Onko Reino ollut Palacen terassilla kuvaushommissa. On ollut kyllä komeaa katsottavaa, kun tämä juna lipuu Töölönlahdelle. Upea kuva kaikkinensa, mieletön määrä yksityiskohtia. Muistelin että tuo kaksipäinen kotka olisi joutunut poistumaan pylvään nokasta 17/18 härdelissä. Joskus muistan kuulleeni että se olisi heitetty mereen, mikä ei ilmeisesti pidä paikkaansa, jonnekin muualle vietiin kertoo Wikibedia, ai etteikö oltu rähmällämme, ”Helmikuun vallankumouksen jälkeen 17. huhtikuuta 1917 venäläiset matruusit vetivät alas muistomerkin pronssisen pallon ja kaksoiskotkan sekä poistivat jalustassa olevat inskriptiot. Kaksoiskotka rikkoontui, mutta se ja sen alustana oleva pallo säilyivät tallessa. Ne asetettiin korjattuina takaisin paikoilleen vuonna 1971, kun asiasta oli ensin konsultoitu Neuvostoliittoa ja varmistettu, ettei naapurimaalla ollut mitään tätä vastaan”. Tällaista jälkeä syntyy kun saksalaiset sotalaivat kävivät kääntymässä Helsingissä em. rähinän aikana. Kyseessä on tuo vaalea talo, jossa on pyöreä katto. http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1014195-1037.jpg Tossa etualalla korjataan laiturin tukimuureja, ne olivat todella surkeassa kunnossa, mm. Porkkanan takapäässä oleva osa laituria meinasi sortua kokonaan, se korjattiin sitten niin että se lepää teräsputkien varassa ja vesi kiertää samalla altapäin paremmin kanavaan päin. Paljon on Volkkarin pakuja liikkeellä, mutta ei yhtään kunnon hippimallia. Tänä päivänä kaikkein arvokkain (lähinnä Jenkeissä) on versio jossa on hämmästyttävästi 23 ikkunaa https://en.wikipedia.org/wiki/Volkswagen_Type_2#/media/File:Samba(1).jpg Takana pilkottaa Sompasaaren satama, joskus 70-luvulla Ruotsinlaivat ajoivat syystä tai toisesta joskus sinne. Siellä ei ollut mitään tullisysteemeitä eikä aitoja, joten heti kun paatti oli laiturissa, niin jengi purkaantui laiturille kuin varpusparvi ”ovista ja ikkunoista” kuin myös autokannen kautta ylimääräiset viinat ja röökit kassissa. ja pari tullimiestä ihmetteli voimattomana menoa. En yleensä ruikuta menneistä, mutta teen sen tämän kerran. On kauhea vääryys että ei saatu säilytettyä yhtä tällaista ja yhtä Dm 3/4 junayksikköä, tarkoitan että sen olisi hoitanut joku valtiollinen taho r-museo? Vr?, työhön olisi alettu heti kun olisi löytynyt sopiva yksilö. Nyt Haapamäellä yritetään pelastaa mitä pelastettavissa on, suuret kiitokset sinne. Onko minkäänlaista arviota, että koska pääsee kyytiin?. |
||||
|
|
31.03.2017 04:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seläntauksen vastakohta: - Mahanedus, heko heko... | ||||
|
|
31.03.2017 03:52 | Jouni Halinen | ||
| Salmisen Reijon 3.7.2006 esittämään kysymykseen kuvassa näkyvästä korsteenista, tulee nyt vastaus, vaikkakin hieman jälkijunassa. Tällainen piippu (lämpökeskuksen) törröttää vuoden 1969 ilmakuvassa, näkyy vielä 1988 kuvassa, en kyllä muista koskaan nähneeni sitä. Paikka on Pressanlinnan korttelissa, Aleksin puolella. http://kartta.hel.fi/link/3d11QH Taitaa näkyä tässä 1980 kuvassa vaikkakin lyhennettynä, siksi se ei ole pistänyt silmään. https://vaunut.org/kuva/97566?paik=kauppatori Helsingissä ei ollut vielä kuvausvuotena kaukolämpöä, ensimmäinen kaukolämpötalo oli ravintolakoulu Perho Mechelininkadulla vuonna 1957. Talo esiintyy muuten Palmu leffassa "kaasua komisario Palmu", edustaen siinä sen ajan uusinta arkkitehtuuria. Sen verran vielä korjaussarjaa, että Smolna sijaitsee kuvaajan selän takana, noin 100 metrin päässä Etelä-Espan varrella, vastapää Ravinteli Kappelia. |
||||
|
|
31.03.2017 03:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun Mäntän suunnan henkilöliikenne loppui 1953, talleja käyttivät aluksi VR:n linja-autot. 1969 alkaen Pohjolan lLiikenne, ja sen jälkeen Mäkelä. | ||||
|
|
31.03.2017 03:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ukonselän jäällä talvella 1918 oli Suomen Ilmailutarhan ensimmäinen lentotukikohta, siis ainakin valkoisten puolella. Punaisillakin oli jotain lentotoimintaa, venäläislentäjien ohjaamilla Nieuport-kaksitasoilla. | ||||
|
|
31.03.2017 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eivät sentään ole labradorinjyrsijöitä... | ||||
|
|
31.03.2017 03:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lautarakenteinen rakennustapa tuli rautateille Ruotsista. | ||||
|
|
31.03.2017 02:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalo on vuodelta 1915. Radan varrella-kirjan mukaan laiturirakennusta laajennettiin 1949. Vuonna 1962 muutetiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi ja liikennepaikka lakkautettiin henkilöliikenteen loppuessa 1977. Edelleen, Pajari perustettiin noin vuonna 1906-07 Kaipiaisten aseman alaiseksi vaihteeksi. | ||||
|
|
31.03.2017 02:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joku on joskus sanonut että kyykyssä kakkaaminen tyhjentää suolen perusteellisemmin kuin istuma-asennossa. Toisin sanoen kyykkykakkaus on oikeastaan terveellinen vaihtoehto. | ||||
|
|
31.03.2017 02:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskan näköiset nuo ikkunoiden vuorilaudat. | ||||
|
|
31.03.2017 02:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oulun rautatien pysäkki tämäkin. Laajennus on suomalaista perua. | ||||
|
|
31.03.2017 02:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajatella, että Kirkkonummen asematalo säilyi joltisessakin kunnossa Porkkalan vuokra-aikana... | ||||
|
|
31.03.2017 01:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä arvaa nykyautoissa kovin paljon pieleen kun sanoo merkiksi Mitsumatsunissatojo. | ||||
|
|
31.03.2017 01:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikkelin asematalon rakentamisessa sovellettiin Myllymäen ja Kannuksen asematalojen piirustuksia. | ||||
|
|
31.03.2017 01:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Amiraali-olut oli japanilaisten suosiossa, koska pullojen etiketeissä oli kunnostautuneiden amiraalien kuvia. Etenkin kun yksi kuvista esitti japanilaisten kansallissankaria amiraali Heihatsiro Togoa. Togo päihitti keisarillisen Venäjän laivaston Tsusiman salmen taistelussa 1905. | ||||
|
|
31.03.2017 01:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saapa nähdä, tuleeko toinenkin Pietariin kulkeva suomalaisjunapari. Ehdotankin nimeksi " Petelius"... | ||||
|
|
31.03.2017 01:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laajennettu tämän näköiseksi vuonna 1900. | ||||
|
|
31.03.2017 00:46 | Niila Heikkilä | ||
| Erotusjakso ja syöttöasema ei ole täysin sama asia, koska erotusjaksoja voi olla myös syöttöasemien välillä esim. välikytkinasemilla ja paikoissa jossa sähköradan pääasiallinen syöttösuunta vaihtuu. Jos oletetaan että Jyrki tarkoitti onko tulossa muita syöttöasemia, vastaus on että tulee. Tässä on 1x25kV järjestelmä ja matkaa Äänekoskelle 47km. Yksi syöttöasema ei täten riitä. Suolahden suunnalle rakennetaan toinen. Aivan tarkkaa paikkaa en tiedä, mutta ilmeisesti jonnekin Riihivuoren lähistölle. Missä sieltä on kätevimmin saatavissa 110kV valtakunnanverkkoa. Jukka varmaan paikallistanee tuon toisen syöttöaseman? | ||||
|
|
31.03.2017 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muinaisissa valtionrautateiden vuositilastokirjoissa Terijoki oli kirjoitettu Teerijoki. | ||||
|
|
31.03.2017 00:01 | Tuomas Pätäri | ||
| On Vgk. | ||||
|
|
30.03.2017 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja myöskin Jyväskylän suojeluskuntapiirin värit. | ||||
|
|
30.03.2017 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eläintieteestä: kaikkihan tietävät muurahaiskarhun? Eli muurahaisen ja karhun yhdistelmän. Tällöin ei sovi ihmetellä poliisikoiraa.... | ||||
|
|
30.03.2017 23:26 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jos leikitään ajatuksella että minä olisin pyrkimässä tuolta ulos niin ilkivallantekijöiden kannattaa ottaa niin paljon etumatkaa kun vain saavat koska silloin on puheet puhuttu ja viestintävälineinä olisi jotain nyrkit tai jakoavain sitä "veturikokoa". Tai näkisin että kuljettaja opettaa kusipäille vähän käytöstapoja niin en olisi nähnyt muuta kuin junan suistumisen. | ||||
|
|
30.03.2017 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kun ei ole umpitunneleita! | ||||