|
|
30.03.2017 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kun ei ole umpitunneleita! | ||||
|
|
30.03.2017 23:03 | Heikki Jalonen | ||
| Ah tuota Suomen suvista lähiluontoa... Lada 2105 (valmistuksessa 1979 lähtien) oli noina vuosina Suomessa melkeinpä kotoperäiseksi katsottava laji. Ja noin uhkean punainen vielä. Porkkanakin siinä haalistuu vierellä. Tuo penkki on hieno lisä liikennepaikan palveluvarustukseen, nautittakoon niistä. | ||||
|
|
30.03.2017 22:56 | Jouni Hytönen | ||
| Kävelysiltahan on purettu jo vuosia sitten. Tässä kuvassa näkyvä silta lienee jo Kolhon eteläpuolinen tiesilta: https://vaunut.org/kuva/23873 | ||||
|
|
30.03.2017 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mihin ylikulkusilta on hävinnyt? | ||||
|
|
30.03.2017 22:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitava stanssaaja ollut, kun teksti ei tanssi, tai sitten on käytetty prässiä... | ||||
|
|
30.03.2017 22:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jälleen Oulun rautatien pysäkkitalo laajennettuna. Mihin nuo vasemmanpuoleiset portaat vievät? | ||||
|
|
30.03.2017 22:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun silmääni näyttää vahvasti siltä, että kuvan makasiinirakennus ei ole alkuperäinen. Onko joku tietäjä eri mieltä? | ||||
|
|
30.03.2017 22:38 | Jouni Hytönen | ||
| Tasoristeyksen nimi muuttui samalla tien kanssa samaksi eli Lemettilänmäentie. | ||||
|
|
30.03.2017 22:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nykyään 50 taalaa ei ole mikään maankaatosumma, mutta Porkkalan aikoihin se oli iso raha! | ||||
|
|
30.03.2017 22:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oulun rautatien pysäkki tämäkin. Sisäänkäyntiovi on alkuperäisessä paikassa. Vasemmassa päädyssä on sisäänkäynti asuintiloihin. | ||||
|
|
30.03.2017 21:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Muuan kahvilatuttu kertoi vielä Rauman rautatien aikana käyneensä Raumalla oppikoulua junalla Peipohjasta. Telivaunuun oli kova ryntäys. Polttopuuta hankittiin radan varren tilallisilta. Pinon paikka sovittiin radan varteen. Kun juna pysähtyi polttoainetta ottamaan, matkustajat liittyivät ”halkoketjuun” nopeuttaakseen perillepääsyä. VR palkkasi virkamiehen ostamaan puutavaraa v. 1897, ja hänen ”ympärilleen” kehittyi puutavarakonttori. (Jämsén: ”Halkometsästä Sahoille ja Soille”, VAPO 1940 – 1990, ISBN 952-90-1677-8) . Kirjan toi ”käsiini” EN turvekirjoituksessaan. Puutavarakonttori ei aina saanut ostettua halkoja tarpeeksi. Silloin lähetettiin liikkeelle erityinen juna halkoja ostamaan (VR 1912-37). Viimeisen halonostojunan sanotaan kulkeneen v. 1914. Maailmansodan aiheuttaman polttoainepulan takia VR aloitti omat hakkuut noin 1915 (Jämsén). En ole kunnolla mieltänyt, miten suureksi toiminta kasvoi. VAPO-kirjassaan Jämsén mm. kertoo VR:ltä siirtyneiden alusten määrän v. 1945. Siirtohan tapahtui jo v. 1940, mutta tuskin aluksia poistettiin noina vuosina. Höyryhinaajia 9 Moottorihinaaja 1 Tervahöyry 1 Proomuja 67 Asuntoproomuja 11 Vuoden 1933 alusta VR:n puutavarakonttori muutettiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimistoksi, jonka alaisuudessa toimi mm. puutavaranostojaosto sekä metsänhakkausjaosto. Jälkimmäistä ryhdyttiin v. 1934 kutsumaan Valtiorautateiden puutavaraliikkeeksi. Henkilökunnan määrästä en ole huomannut mainintaa, mutta halkoaumat olivat huikeita. Käsikirjastoni vastaa nihkeästi näihin kysymyksiin, kiitän kirjan tekijää tutkimustyöstä. |
||||
|
|
30.03.2017 20:44 | Perttu Karttunen | ||
| Ledit oli juu ja jäikin viimeiseksi bongaukseksi, taisi jo seuraavana kesänä tänne olla liikenne loppu ja nyt ei ole vuiin enää ollut edes koko raideyhteyttä, taisi tuo laitos keretä palvella peräti vuoden päivät. | ||||
|
|
30.03.2017 19:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minua vaan naurattaisi, mikäli joku venäläinen turisti sanoisi minua tsuhnaksi. Se kertoo kumminkin sanan käyttäjästä enemmän kuin minusta. Jaa, että afrosuomalainen, miten olis uusi lyhennys: afsu. Kutsutaanhan somaleitakin sompuiksi. Oli sitten kyseessä Somaliasta tullut inehmo tai kissarotu. | ||||
|
|
30.03.2017 19:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kusipäisyys tahtoo vaan olla sellainen ilmiö, että sitä ei saa pois valistuksellakaan... Vielä kun näyttää siltä että on äärimmäisen helppoa olla kusipää. On se kumma, että kasvatuksesta tiedetään aina vaan ajan kuluessa enemmän, mutta samanaikaisesti asiassa epäonnistutaan joidenkin yksilöiden kohdalla totaalisesti. Taisi tuon tuhotyön tekijöillä olla "jänskää"... | ||||
|
|
30.03.2017 18:37 | Arto Papunen | ||
| Onko vaunujen tyyppi Vgk? | ||||
|
|
30.03.2017 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Philipsin perustaja oli muuten hollanninjuutalainen, ja Karl Marxin serkku. | ||||
|
|
30.03.2017 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkuperäinen BR43 (1920-luvulta) oli muuten samanlainen kuin 44, paitsi että se oli kaksisylinterinen, kun 44 taas oli kolmisylinterinen. | ||||
|
|
30.03.2017 17:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovatko egyptinuskoiset koptikristittyjä? | ||||
|
|
30.03.2017 17:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hallintalaitteet olivat samanlaisia kuin diesellätissä, erona kuitenkin "nosta/laske virroitin" -kytkin. Jopa "vaihde"-vivulla sai viisi pykälää samalla tavoin kuin diesellätissä. | ||||
|
|
30.03.2017 17:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johtunee varmaankin siitä kun todellisuuden ulkopuolella elänyt suutari eli Ceauschwitzin komendantti määräsi maksettavaksi ulkomaanvelat kaikki pois. Kansan käytettäväksi ja muuksi omaksi hyväksi ei juuri jäänyt rahaa, mikä näkyi mm. rakennusten ulkonäössä ja laadussa sekä kansan elintasossa. | ||||
|
|
30.03.2017 17:02 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Tässä kuvassa laitetila jo rakentuu: https://vaunut.org/kuva/118028 . | ||||
|
|
30.03.2017 17:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tunnetaan myös nimellä Columba Livia. | ||||
|
|
30.03.2017 16:29 | Teppo Niemi | ||
| Sitä pitää kysyä romutusajankohtana museon johtajana toimineelta henkilöltä tai Suomen Rautatiemuseosta. | ||||
|
|
30.03.2017 16:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Merkillistä, oli aikaa seisottaa Bucyrusta vuositolkulla sellun raiteella Vilppulassa, mutta melkein heti Hyvinkäälle siirron jälkeen romuksi... Sen osia oli Haapamäellä kolmioraiteen tuntumassa, siihen oli kiinnitetty laatta: "Rautatiemuseon omaisuutta 1959". Mikä oikein oli romutuksen syy? | ||||
|
|
30.03.2017 15:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hitlerin kosto...? | ||||
|
|
30.03.2017 15:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hitlerin kosto...? | ||||
|
|
30.03.2017 14:33 | Julius Ylitalo | ||
| Ilkivalta pitäisi radalta lopettaa, sillä se voi johtaa tuollaisiin onnettomuuksiin ja sillä on aika isot seuraukset. | ||||
|
|
30.03.2017 09:38 | Teemu Saukkonen | ||
| Pitikö jostain kysellä lupia kuvaamiseen? | ||||
|
|
30.03.2017 08:07 | Kari Haapakangas | ||
| Tuo muuraustyyli oli yleinen suomalaisissa 50-70-luvun navetoissa. | ||||
|
|
30.03.2017 08:03 | Kari Haapakangas | ||
| Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kuvaa Topin ja Pattijoen seisakkeiden rakennuksista. Pattijoesta olen tainnut nähdä piirroksen. Helvetissä, so. sahalla ei tainnut mitään pysäkkirakennusta ollakaan? | ||||
|
|
30.03.2017 08:01 | Kari Haapakangas | ||
| 50-luvulta, veikkaisin. | ||||
|
|
30.03.2017 07:59 | Kari Haapakangas | ||
| Venäjän ulkoministeriön matkustusohjeessa Suomeen kehoitetaan, luonnollisesti, välttämään tsuhna-sanan käyttöä, koskapa me alkuasukkaat ymmärrämme sen olevan loukkaava sana. Hieman yllättäen kehoitetaan välttämään myös ryssä-sanan käyttöä, koskapa sellaisen käyttö saattaa saada meidät suomalaiset siirtymään vähemmän asialliseen kielenkäyttöön. Jotenkin vain on osoitus mielettömästä maailmasta, että ruotsalaiset voivat aivan hyvin käyttää termiä "ryss", mutta suomalainen ei. Ongelma näissä nimityksissä on se, että alkuaan neutraalit nimitykset tuppaavat kaikki muuttumaan aikaa myöten negatiivisiksi (jos niin halutaan kokea). Afrosuomalaisten kohdalla aletaan jo lähestyä sitä pistettä, ettei mitään lyhyttä ja napakkaa mutta kuitenkin poliittisesti korrektia nimitystä enää ole olemassakaan. |
||||
|
|
30.03.2017 07:51 | Kari Haapakangas | ||
| Hellyttävää 60-luvun tyyliä, ja jotenkin karmeaa tuhlaustakin. Käyttöaikaa henkilöliikenteessä kun taisi kertyä kokonainen vuosi. Kuullut oon vaan en nähnyt, että betonilätkä jäljellä vain on. Kummalliselta kyllä vaikuttaa kun kuvassa ei ole mitään laiturirakenteen tapaistakaan. Mutta ehkä se purettiin 60/70 luvun vaihteessa kun Raahen radalla tiettyjä perusparannustoimia tehtiin. Kuten siirrettiin raiteita ja ratapihaa Raahen asemalla. | ||||
|
|
30.03.2017 07:12 | Petri Koskela | ||
| Käsitelty laajasti kuvan https://vaunut.org/kuva/44275 yhteydessä tuo kuuma aihe. | ||||
|
|
30.03.2017 06:33 | Juhana Nordlund | ||
| Henkilöauto on varmaankin Datsun Bluebird 410. | ||||
|
|
30.03.2017 06:14 | Markku Knuutti | ||
| Jos joku mokaa , sanotaan " ryssineen " Vanahassa ruottalaisessa kartassa oli valtion nimenä " Ryssland " | ||||
|
|
30.03.2017 06:02 | Markku Knuutti | ||
| Kuinkas se vanahan postimiähen rallatus menikään : Lappi Toppi Relletti ... :D | ||||
|
|
30.03.2017 06:00 | Markku Knuutti | ||
| Johonai päi on halapa vaunukorjaamo ! Pistehitsillä ja hepeillä pellinpalaa viäreen ja päälle. | ||||
|
|
30.03.2017 05:53 | Markku Knuutti | ||
| Eiku Datsun luupää. | ||||
|
|
30.03.2017 04:18 | Jouni Halinen | ||
| Tästä kuvasta tulee mieleen ihan Aki Kaurismäen leffat, samanlainen valo. https://www.youtube.com/watch?v=TT1d7pafMmk | ||||
|
|
30.03.2017 01:16 | Jouni Halinen | ||
| NSU ? | ||||
|
|
30.03.2017 00:55 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Tapio hienosta menneen ajan kuvasta. Peltosaaren lähiötä alettiin rakentamaan jo 1973, sijoittuen rakennuksen oikealle puolelle. Hieman mielikuvitusta käyttäen löytyy taustalta tasuri, joka on edelleen kulkutienä asemalta Peltosaareen. Seuraavat muistelut varauksella: Klo 16;00 jälkeen toi P² ratapihalle päivän mittaan kerätyt, korjausta vaativat vaunut tuohon ovelle odottelemman seuraavaa päivää (työ-aika 07;00 - 16;00). Vaijerivedolla vaunut siirrettiin korjaukseen ja korjauksesta pois (myös tuon takana näkyvän tasoristeyksen yli) , josta päivystäjä, hallin viereistä raidetta käyttäen, nouti päivän aikana valmistuneet vaunut. Vasta myöhemmin korjauspaja sai oman Tve5-sarjan vaihtotyöyksikön, jolloin korjattavia vaunuja voitiin tuoda kuvan vasemmalla puolella pimentoon jääville raiteille. Kerran tuurasin huollossa ollutta pajan Tve5:tä Tve4:llä (501), tilaus oli ajoitettu klo 09;00 - 16;00 - ruokaTUNNIN ehdin pitämään, sekä iltapäiväkahvitkin nauttimaan ja päivän työt tulivat kuitenkin hoideltua (-näitä vuoroja lisää!!!). |
||||
|
|
30.03.2017 00:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja silti ihmiset ovat samanlaisia, jokaisella omat ilon ja murheen hetkensä. Ja suonissa kiertävä veri on samanväristä... | ||||
|
|
30.03.2017 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joku nysvännyt apinan raivolla... | ||||
|
|
30.03.2017 00:33 | Juhani Pirttilahti | ||
| LIVI/5348/07.02.00/2015: LIITE 1: Alueelliset erityisohjeet - Helsinki: Höyryvetureita ei saa ohjata Helsinki aseman laiturikatoksen alle. | ||||
|
|
30.03.2017 00:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on valmistunut 1957 Linköpingissä YBo6:na, muutettiin sarjaan YBo8 vuonna 1964. Vuoden 1970 sarjamerkkiuudistuksessa sarjaksi tuli Y8. SJ hylkäsi 1125:n 1984. Myyty TJF:lle 1985, päätyi kymmenen vuotta myöhemmin NBVJ:lle. Istumapaikkaluku 36. | ||||
|
|
30.03.2017 00:22 | Heikki Kannosto | ||
| https://fi.wikipedia.org/wiki/Relletin_rautatieasema kertoo vuosiluvut joista olennaisin lienee 1965. | ||||
|
|
30.03.2017 00:19 | Heikki Kannosto | ||
| Laajahko asemarakennus lienee sisältänyt useamman kuin yhden asumon. | ||||
|
|
30.03.2017 00:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muinoin Hesarissa oli pilapiirros, Karin tekemänä. Siinä oli kuvapari, toinen kuva esitti stereotyyppisesti venäläistä ja toinen taas suomalaista. Piirroksen alla oli teksti: laukkuryssä ja salkkutsuhna. Edellä olevaa keskustelua lukiessani nousi mieleen ajatus, että vastaava nimittely on hyvin yleistä, esimerkiksi ruotsalaisten mielipide suomalaisista ja kääntäen, sekä yhdistyneestä Saksasta tutut Ossi ja Wessi ym. Uskoisin että vastaavaa keskustelua nimitysten mahdollisesta alentavasta/loukkaavasta sisällöstä käydään muuallakin maailmassa. | ||||
|
|
29.03.2017 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei ollutkaan Sturm-Abteilung? | ||||
|
Kuvasarja: Keväistä Oikorataa |
29.03.2017 23:21 | Petja Touru | ||
| Kaunista katseltavaa! Tämän kuvasarjan otokset saisivat kaikki päätyä Viikon Kuva -osioon :) | ||||