Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 30.03.2017 23:21 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä kun ei ole umpitunneleita!
kuva 30.03.2017 23:03 Heikki Jalonen  
  Ah tuota Suomen suvista lähiluontoa... Lada 2105 (valmistuksessa 1979 lähtien) oli noina vuosina Suomessa melkeinpä kotoperäiseksi katsottava laji. Ja noin uhkean punainen vielä. Porkkanakin siinä haalistuu vierellä. Tuo penkki on hieno lisä liikennepaikan palveluvarustukseen, nautittakoon niistä.
kuva 30.03.2017 22:56 Jouni Hytönen  
  Kävelysiltahan on purettu jo vuosia sitten. Tässä kuvassa näkyvä silta lienee jo Kolhon eteläpuolinen tiesilta: https://vaunut.org/kuva/23873
kuva 30.03.2017 22:46 Esa J. Rintamäki  
  Mihin ylikulkusilta on hävinnyt?
kuva 30.03.2017 22:44 Esa J. Rintamäki  
  Taitava stanssaaja ollut, kun teksti ei tanssi, tai sitten on käytetty prässiä...
kuva 30.03.2017 22:42 Esa J. Rintamäki  
  Jälleen Oulun rautatien pysäkkitalo laajennettuna. Mihin nuo vasemmanpuoleiset portaat vievät?
kuva 30.03.2017 22:38 Esa J. Rintamäki  
  Minun silmääni näyttää vahvasti siltä, että kuvan makasiinirakennus ei ole alkuperäinen. Onko joku tietäjä eri mieltä?
kuva 30.03.2017 22:38 Jouni Hytönen  
  Tasoristeyksen nimi muuttui samalla tien kanssa samaksi eli Lemettilänmäentie.
kuva 30.03.2017 22:31 Esa J. Rintamäki  
  Nykyään 50 taalaa ei ole mikään maankaatosumma, mutta Porkkalan aikoihin se oli iso raha!
kuva 30.03.2017 22:25 Esa J. Rintamäki  
  Oulun rautatien pysäkki tämäkin. Sisäänkäyntiovi on alkuperäisessä paikassa. Vasemmassa päädyssä on sisäänkäynti asuintiloihin.
kuva 30.03.2017 21:51 Reino Kalliomäki  
  Muuan kahvilatuttu kertoi vielä Rauman rautatien aikana käyneensä Raumalla oppikoulua junalla Peipohjasta. Telivaunuun oli kova ryntäys. Polttopuuta hankittiin radan varren tilallisilta. Pinon paikka sovittiin radan varteen. Kun juna pysähtyi polttoainetta ottamaan, matkustajat liittyivät ”halkoketjuun” nopeuttaakseen perillepääsyä.
VR palkkasi virkamiehen ostamaan puutavaraa v. 1897, ja hänen ”ympärilleen” kehittyi puutavarakonttori. (Jämsén: ”Halkometsästä Sahoille ja Soille”, VAPO 1940 – 1990, ISBN 952-90-1677-8) . Kirjan toi ”käsiini” EN turvekirjoituksessaan. Puutavarakonttori ei aina saanut ostettua halkoja tarpeeksi. Silloin lähetettiin liikkeelle erityinen juna halkoja ostamaan (VR 1912-37). Viimeisen halonostojunan sanotaan kulkeneen v. 1914.
Maailmansodan aiheuttaman polttoainepulan takia VR aloitti omat hakkuut noin 1915 (Jämsén). En ole kunnolla mieltänyt, miten suureksi toiminta kasvoi. VAPO-kirjassaan Jämsén mm. kertoo VR:ltä siirtyneiden alusten määrän v. 1945. Siirtohan tapahtui jo v. 1940, mutta tuskin aluksia poistettiin noina vuosina.
Höyryhinaajia 9
Moottorihinaaja 1
Tervahöyry 1
Proomuja 67
Asuntoproomuja 11
Vuoden 1933 alusta VR:n puutavarakonttori muutettiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimistoksi, jonka alaisuudessa toimi mm. puutavaranostojaosto sekä metsänhakkausjaosto. Jälkimmäistä ryhdyttiin v. 1934 kutsumaan Valtiorautateiden puutavaraliikkeeksi. Henkilökunnan määrästä en ole huomannut mainintaa, mutta halkoaumat olivat huikeita. Käsikirjastoni vastaa nihkeästi näihin kysymyksiin, kiitän kirjan tekijää tutkimustyöstä.
kuva 30.03.2017 20:44 Perttu Karttunen  
  Ledit oli juu ja jäikin viimeiseksi bongaukseksi, taisi jo seuraavana kesänä tänne olla liikenne loppu ja nyt ei ole vuiin enää ollut edes koko raideyhteyttä, taisi tuo laitos keretä palvella peräti vuoden päivät.
kuva 30.03.2017 19:28 Esa J. Rintamäki  
  Minua vaan naurattaisi, mikäli joku venäläinen turisti sanoisi minua tsuhnaksi. Se kertoo kumminkin sanan käyttäjästä enemmän kuin minusta. Jaa, että afrosuomalainen, miten olis uusi lyhennys: afsu. Kutsutaanhan somaleitakin sompuiksi. Oli sitten kyseessä Somaliasta tullut inehmo tai kissarotu.
kuva 30.03.2017 19:14 Esa J. Rintamäki  
  Kusipäisyys tahtoo vaan olla sellainen ilmiö, että sitä ei saa pois valistuksellakaan... Vielä kun näyttää siltä että on äärimmäisen helppoa olla kusipää. On se kumma, että kasvatuksesta tiedetään aina vaan ajan kuluessa enemmän, mutta samanaikaisesti asiassa epäonnistutaan joidenkin yksilöiden kohdalla totaalisesti. Taisi tuon tuhotyön tekijöillä olla "jänskää"...
kuva 30.03.2017 18:37 Arto Papunen  
  Onko vaunujen tyyppi Vgk?
kuva 30.03.2017 18:26 Esa J. Rintamäki  
  Philipsin perustaja oli muuten hollanninjuutalainen, ja Karl Marxin serkku.
kuva 30.03.2017 18:20 Esa J. Rintamäki  
  Alkuperäinen BR43 (1920-luvulta) oli muuten samanlainen kuin 44, paitsi että se oli kaksisylinterinen, kun 44 taas oli kolmisylinterinen.
kuva 30.03.2017 17:53 Esa J. Rintamäki  
  Ovatko egyptinuskoiset koptikristittyjä?
kuva 30.03.2017 17:47 Esa J. Rintamäki  
  Hallintalaitteet olivat samanlaisia kuin diesellätissä, erona kuitenkin "nosta/laske virroitin" -kytkin. Jopa "vaihde"-vivulla sai viisi pykälää samalla tavoin kuin diesellätissä.
kuva 30.03.2017 17:26 Esa J. Rintamäki  
  Johtunee varmaankin siitä kun todellisuuden ulkopuolella elänyt suutari eli Ceauschwitzin komendantti määräsi maksettavaksi ulkomaanvelat kaikki pois. Kansan käytettäväksi ja muuksi omaksi hyväksi ei juuri jäänyt rahaa, mikä näkyi mm. rakennusten ulkonäössä ja laadussa sekä kansan elintasossa.
kuva 30.03.2017 17:02 Timo Keski-Petäjä  
  Tässä kuvassa laitetila jo rakentuu: https://vaunut.org/kuva/118028 .
kuva 30.03.2017 17:01 Esa J. Rintamäki  
  Tunnetaan myös nimellä Columba Livia.
kuva 30.03.2017 16:29 Teppo Niemi  
  Sitä pitää kysyä romutusajankohtana museon johtajana toimineelta henkilöltä tai Suomen Rautatiemuseosta.
kuva 30.03.2017 16:17 Esa J. Rintamäki  
  Merkillistä, oli aikaa seisottaa Bucyrusta vuositolkulla sellun raiteella Vilppulassa, mutta melkein heti Hyvinkäälle siirron jälkeen romuksi... Sen osia oli Haapamäellä kolmioraiteen tuntumassa, siihen oli kiinnitetty laatta: "Rautatiemuseon omaisuutta 1959". Mikä oikein oli romutuksen syy?
kuva 30.03.2017 15:47 Esa J. Rintamäki  
  Hitlerin kosto...?
kuva 30.03.2017 15:47 Esa J. Rintamäki  
  Hitlerin kosto...?
kuva 30.03.2017 14:33 Julius Ylitalo  
  Ilkivalta pitäisi radalta lopettaa, sillä se voi johtaa tuollaisiin onnettomuuksiin ja sillä on aika isot seuraukset.
kuva 30.03.2017 09:38 Teemu Saukkonen  
  Pitikö jostain kysellä lupia kuvaamiseen?
kuva 30.03.2017 08:07 Kari Haapakangas  
  Tuo muuraustyyli oli yleinen suomalaisissa 50-70-luvun navetoissa.
kuva 30.03.2017 08:03 Kari Haapakangas  
  Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kuvaa Topin ja Pattijoen seisakkeiden rakennuksista. Pattijoesta olen tainnut nähdä piirroksen. Helvetissä, so. sahalla ei tainnut mitään pysäkkirakennusta ollakaan?
kuva 30.03.2017 08:01 Kari Haapakangas  
  50-luvulta, veikkaisin.
kuva 30.03.2017 07:59 Kari Haapakangas  
  Venäjän ulkoministeriön matkustusohjeessa Suomeen kehoitetaan, luonnollisesti, välttämään tsuhna-sanan käyttöä, koskapa me alkuasukkaat ymmärrämme sen olevan loukkaava sana. Hieman yllättäen kehoitetaan välttämään myös ryssä-sanan käyttöä, koskapa sellaisen käyttö saattaa saada meidät suomalaiset siirtymään vähemmän asialliseen kielenkäyttöön.

Jotenkin vain on osoitus mielettömästä maailmasta, että ruotsalaiset voivat aivan hyvin käyttää termiä "ryss", mutta suomalainen ei.

Ongelma näissä nimityksissä on se, että alkuaan neutraalit nimitykset tuppaavat kaikki muuttumaan aikaa myöten negatiivisiksi (jos niin halutaan kokea). Afrosuomalaisten kohdalla aletaan jo lähestyä sitä pistettä, ettei mitään lyhyttä ja napakkaa mutta kuitenkin poliittisesti korrektia nimitystä enää ole olemassakaan.
kuva 30.03.2017 07:51 Kari Haapakangas  
  Hellyttävää 60-luvun tyyliä, ja jotenkin karmeaa tuhlaustakin. Käyttöaikaa henkilöliikenteessä kun taisi kertyä kokonainen vuosi. Kuullut oon vaan en nähnyt, että betonilätkä jäljellä vain on. Kummalliselta kyllä vaikuttaa kun kuvassa ei ole mitään laiturirakenteen tapaistakaan. Mutta ehkä se purettiin 60/70 luvun vaihteessa kun Raahen radalla tiettyjä perusparannustoimia tehtiin. Kuten siirrettiin raiteita ja ratapihaa Raahen asemalla.
kuva 30.03.2017 07:12 Petri Koskela  
  Käsitelty laajasti kuvan https://vaunut.org/kuva/44275 yhteydessä tuo kuuma aihe.
kuva 30.03.2017 06:33 Juhana Nordlund  
  Henkilöauto on varmaankin Datsun Bluebird 410.
kuva 30.03.2017 06:14 Markku Knuutti  
  Jos joku mokaa , sanotaan " ryssineen " Vanahassa ruottalaisessa kartassa oli valtion nimenä " Ryssland "
kuva 30.03.2017 06:02 Markku Knuutti  
  Kuinkas se vanahan postimiähen rallatus menikään : Lappi Toppi Relletti ... :D
kuva 30.03.2017 06:00 Markku Knuutti  
  Johonai päi on halapa vaunukorjaamo ! Pistehitsillä ja hepeillä pellinpalaa viäreen ja päälle.
kuva 30.03.2017 05:53 Markku Knuutti  
  Eiku Datsun luupää.
kuva 30.03.2017 04:18 Jouni Halinen  
  Tästä kuvasta tulee mieleen ihan Aki Kaurismäen leffat, samanlainen valo. https://www.youtube.com/watch?v=TT1d7pafMmk
kuva 30.03.2017 01:16 Jouni Halinen  
  NSU ?
kuva 30.03.2017 00:55 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Tapio hienosta menneen ajan kuvasta. Peltosaaren lähiötä alettiin rakentamaan jo 1973, sijoittuen rakennuksen oikealle puolelle. Hieman mielikuvitusta käyttäen löytyy taustalta tasuri, joka on edelleen kulkutienä asemalta Peltosaareen.

Seuraavat muistelut varauksella:
Klo 16;00 jälkeen toi P² ratapihalle päivän mittaan kerätyt, korjausta vaativat vaunut tuohon ovelle odottelemman seuraavaa päivää (työ-aika 07;00 - 16;00). Vaijerivedolla vaunut siirrettiin korjaukseen ja korjauksesta pois (myös tuon takana näkyvän tasoristeyksen yli) , josta päivystäjä, hallin viereistä raidetta käyttäen, nouti päivän aikana valmistuneet vaunut.
Vasta myöhemmin korjauspaja sai oman Tve5-sarjan vaihtotyöyksikön, jolloin korjattavia vaunuja voitiin tuoda kuvan vasemmalla puolella pimentoon jääville raiteille.
Kerran tuurasin huollossa ollutta pajan Tve5:tä Tve4:llä (501), tilaus oli ajoitettu klo 09;00 - 16;00 - ruokaTUNNIN ehdin pitämään, sekä iltapäiväkahvitkin nauttimaan ja päivän työt tulivat kuitenkin hoideltua (-näitä vuoroja lisää!!!).
kuva 30.03.2017 00:54 Esa J. Rintamäki  
  Ja silti ihmiset ovat samanlaisia, jokaisella omat ilon ja murheen hetkensä. Ja suonissa kiertävä veri on samanväristä...
kuva 30.03.2017 00:41 Esa J. Rintamäki  
  Joku nysvännyt apinan raivolla...
kuva 30.03.2017 00:33 Juhani Pirttilahti  
  LIVI/5348/07.02.00/2015: LIITE 1: Alueelliset erityisohjeet - Helsinki: Höyryvetureita ei saa ohjata Helsinki aseman laiturikatoksen alle.
kuva 30.03.2017 00:33 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu on valmistunut 1957 Linköpingissä YBo6:na, muutettiin sarjaan YBo8 vuonna 1964. Vuoden 1970 sarjamerkkiuudistuksessa sarjaksi tuli Y8. SJ hylkäsi 1125:n 1984. Myyty TJF:lle 1985, päätyi kymmenen vuotta myöhemmin NBVJ:lle. Istumapaikkaluku 36.
kuva 30.03.2017 00:22 Heikki Kannosto  
  https://fi.wikipedia.org/wiki/Relletin_rautatieasema kertoo vuosiluvut joista olennaisin lienee 1965.
kuva 30.03.2017 00:19 Heikki Kannosto  
  Laajahko asemarakennus lienee sisältänyt useamman kuin yhden asumon.
kuva 30.03.2017 00:17 Esa J. Rintamäki  
  Muinoin Hesarissa oli pilapiirros, Karin tekemänä. Siinä oli kuvapari, toinen kuva esitti stereotyyppisesti venäläistä ja toinen taas suomalaista. Piirroksen alla oli teksti: laukkuryssä ja salkkutsuhna. Edellä olevaa keskustelua lukiessani nousi mieleen ajatus, että vastaava nimittely on hyvin yleistä, esimerkiksi ruotsalaisten mielipide suomalaisista ja kääntäen, sekä yhdistyneestä Saksasta tutut Ossi ja Wessi ym. Uskoisin että vastaavaa keskustelua nimitysten mahdollisesta alentavasta/loukkaavasta sisällöstä käydään muuallakin maailmassa.
kuva 29.03.2017 23:47 Esa J. Rintamäki  
  Ettei ollutkaan Sturm-Abteilung?
Kuvasarja:
Keväistä Oikorataa
 
29.03.2017 23:21 Petja Touru  
  Kaunista katseltavaa! Tämän kuvasarjan otokset saisivat kaikki päätyä Viikon Kuva -osioon :)