|
|
28.03.2017 21:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neljä kirjainta ja kaikki viat! | ||||
|
|
28.03.2017 21:26 | Juhani Suntioinen | ||
| Tämä auto lienee jo hylätty, koska auton kutsutunnuksesta näytetään vain L, muut merkit on peitetty. | ||||
|
|
28.03.2017 21:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös yhtäkin Valmetin varhaista traktorimallia kutsuttu "piikkilangankiristäjäksi"? | ||||
|
|
28.03.2017 21:22 | Juhani Suntioinen | ||
| On paljonkin järkeä. Vesitykillä päästään kauempaa sammuttamaan kuin käsipelillä. Onhan lentokentän pojilla samanlaisia, mutta paljon järeämpiä tykkejä tositarkoitukseen, jota toivottavasti ei koskaan tule. | ||||
|
|
28.03.2017 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräässä Veturimies-lehdessä kutsuttiin Vainikkalaa "Voinikkeliksi". | ||||
|
|
28.03.2017 21:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| Suosittelen Sloanin kirjaa: Vuoteni General Motorissa. Siinä kerrotaan mm siitä, miten GM:n isot 2-t dieselkoneet tulivat puolittain vahingossa heidän tuotantoonsa. Winton teki eisimmäiset kappaleet, yritys oston kautta siirtyi GM:n jaokseksi. Alkujaan oli omana jaoksenaan kuten Detroit Diesel, nimellä Cleveland Diesel. https://en.wikipedia.org/wiki/Cleveland_Diesel_Engine_Division Ohiossa oli, ei Illinuaassa. Pistää niin vihaksi kun Suomeen hankittiin taantumuksellisia huonon hyötysuhteen dieselvetureita ja moottorivaunuja sekä täysmekaanisella- ettäturpiinikytkimiä erilailla soveltavalla voimansiirrolla. Sota-aikaan GM:llä oli jo valmis, toimiva veturi. Sekoilu eri veturisarjojen välillä täällä on jokseenkin naurettavaa verorahojen tuhlausta. Elkää tas toistako sitä, että Huru12 vs NoHAB jälkimmäisessä oli ties mitä vikaa kun GM:llä oli monia muitakin malleja saatavana. Tk3-vetureita olisi voitu käyttää kevyemmin kiskotetuilla paskavellin päälle tehdyillä metsäradoilla siihen asti kunnes niitten liikenne olisi korvattu kuorma-autoin tahi rata parannettu. |
||||
|
|
28.03.2017 20:54 | Jouni Halinen | ||
| Mikähän järki tässäkin on?. Taitaa Vr:n pojat tykätä vesipyssyleikeistä (pyssy katolla). | ||||
|
|
28.03.2017 20:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikoinaan tuosta valitettiin, kun numeromaali ei ollut kovin pysyvää sorttia... Se lähti jopa sormella pyyhkäistäessä. | ||||
|
|
28.03.2017 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osasta kolmiakselisia henkilövaunuja poistettiin keskimmäinen akseli, kun ratojen parannustöiden yheydessä kantavuus parani. | ||||
|
|
28.03.2017 20:25 | Hannu Peltola | ||
| Esa palautti tämän kuvan myötä mieliin tämän vetureiden äänien vertailun. Ihan mukavia nämä keltiäisten ja taigatrommelien äännähdykset, mutta täytyy kyllä todeta, että varsinaiset veturien ÄÄNET on keksitty EMD:n tehtailla Illinoisissa. Laittakaa nupit kaakkoon ja noin 1:20 kohdalta voi alkaa herkistellä: https://youtu.be/3rcZoE6sdD0 |
||||
|
|
28.03.2017 20:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo EFiab 11637 oli 1970-luvun loppupuolella käytössä Turun konepajan korjaamien Dm7:ien koeajoilla painovaununa. | ||||
|
|
28.03.2017 20:24 | Niklas Savinsaari | ||
| "Mistähän ne nämä tulivat? Pieksämäki kuitenkin oli määränpää." - Joutsenosta Hankasalmelle. | ||||
|
|
28.03.2017 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mopoista: Tunturi = Tuntsa, Solifer = Suolivieteri, Oglaend = Ooku, Zundapp = Syntitappi jne. | ||||
|
|
28.03.2017 19:16 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Lähes pari vuotta myöhemmin virman nimiin: https://vaunut.org/kuva/118000 . | ||||
|
|
28.03.2017 19:15 | Petri Nummijoki | ||
| Hr11-veturille on annettu seuraavia vetovoima-arvoja: 5 km/h 196 kN, 10 km/h 172 kN, 20 km/h 118 kN, 30 km/h 78 kN, 60 km/h 40 kN, 120 km/h 19,6 kN. Sr12-veturille T-vaihteella arvot olivat 5 km/h 184 kN, 10 km/h 165 kN, 20 km/h 124 kN, 30 km/h 90 kN, 60 km/h 46 kN sekä M-vaihteella 5 km/h 128 kN, 10 km/h 122 kN, 20 km/h 102 kN, 30 km/h 83 kN, 60 km/h 46 kN, 120 km/h 23,5 kN. Näiden lukemien perusteella erot olivat suunnilleen tehoeron mukaiset ja alle 10 km/h ajettaessa Hr11 oli jopa vahvempi mutta miten lienee käytännössä? Pitäisin ainakin epäuskottavana, että Hr11 saisi vertailukelpoisissa olosuhteissa liikkeelle raskaamman junan kuin Sr12, koska Hr11-veturissa akselit oli yhteenkytketty ainoastaan teleittäin ja tehonsäätö oli jyrkemmin porrastettu. Toinen kysymys on, kestikö Hr11-veturin koneisto jatkuvaa ajoa täydellä teholla? | ||||
|
|
28.03.2017 18:59 | Petri Nummijoki | ||
| Hr12/Dr12 siirtyi kiihdytyskokeessa 80-akselisen 716,2 t painavan pikajunan kanssa kilometrin päähän ajassa 1 min 48 s ja nopeutta oli siinä vaiheessa kertynyt noin 55 km/h. Ihan ei taida kävelyvauhti riittää, että Helsingin ratapihan laiturin päästä päähän pysyisi junan rinnalla. Tietysti jos tarkoitat, että veturi oli esim. 20 m päässä laiturin päätepisteestä liikkeelle lähtiessään niin varmasti sen matkan pysyy kävellen rinnalla helposti. | ||||
|
|
28.03.2017 18:47 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vaunussa lukee vielä VR kyljessä, joten ehkä ne vielä voi yhdistää ja yhdistetäänkin VR:ään. | ||||
|
|
28.03.2017 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturinkuljettaja on aina veturinkuljettaja! Muistan, kun joskus luin "Auto, tekniikka ja kuljetus"-lehteä niin nauratti kun lehdessä tituleerattiin rekkakuskia veturinkuljettajaksi. Taisi olla vähän käsitteet hämärtyneet, lieneekö ollut kateutta? | ||||
|
|
28.03.2017 18:26 | Lauri Kivijärvi | ||
| Katsoin Esan innoittamana Dr12:n valokuvaa: Päällimmäisin sana, minkä mieli assosioi Huruun, oli "rautatie". VR ei ollut päällimmäisimpänä mielessä. Tämä siis, kun kysymys oli muotoa "Mikä sana teille tulee ensimmäisenä mieleen valokuvasta?". Johdattelevampi kysymys "Mikä organisaatio teille tulee mieleen tästä kuvasta?" olisi varmaan tuottanut vastauksen "VR". "Tavalliselta kansalta" kysyttäessä yleisenä vastauksena saattaisi olla myös "museo" tai "junayhtiö". Joku rautateitä harrastava journalisti voisi huvikseen kokeilla VR-brändin vahvuutta näyttämällä sattumanvaraisille ihmisille junakuvia ja esittämällä heti perään yläpuolen kysymykset. Testin voisi tehdä kahdella eri testiryhmällä: yhdelle näytetään vanhoja junakuvia ja toiselle uusia junakuvia. Tulosten analyysissä voisi vielä ottaa demografiset tekijät (ikä, sukupuoli ym.) huomioon. :) |
||||
|
|
28.03.2017 18:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös työturvallisuusnäyttelyvaunu ollutkin A93? Tuossa kuvassa kun näkyy teksti "työtu". Muistaakseni A93 oli ennenvanhaan röntgenvaununa ja alennettiin näyttelyvaunuksi kun A95 valmistui. Kuka tietää? Jos olen hakoteillä, niin oikaiskaa ihmeessä! | ||||
|
|
28.03.2017 18:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Naiset ovat kuitenkin aina yhtä sieviä... | ||||
|
|
28.03.2017 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä yksilössä ei näköjään ole ns. Boxpok-pyöriä. | ||||
|
|
28.03.2017 18:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika merkillistä tämä Suomen meininki. Valtio valmistaa viinaa, jotta sitä juotaisiin (mihinkäs muuhun sitten Koskenkorvaa voisi käyttää?) , ja samaan hengenvetoon yrittää rajoittaa viinanjuontia varoittelemalla käytön haitoista. Mielestäni tämä on pahimmanlaatuista kaksinaismoralismia. Etenkin kun viinanvalmistuksenkin pitää tuottaa voittoa... | ||||
|
|
28.03.2017 17:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa! Bubikopfkin päässyt kuvaan. | ||||
|
|
28.03.2017 17:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dachau perustettiin heti natsiajan alussa 1933. Natseilla kun oli selvä viholliskuva: riippumattomat sanomalehtimiehet, liberaalit, homot, sosialidemokraatit, papit, kommunistit, juutalaiset, kehitysvammaiset, mielisairaat, ei-arjalaiset, jehovantodistajat, romanit ja kaikki muutkin, jotka olivat eri mieltä... | ||||
|
|
28.03.2017 17:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Funktionalismin yksi tuntomerkki on se, kun ikkunat on järjestetty nauhamaiseksi ryhmäksi. | ||||
|
|
28.03.2017 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tehty ilmeisesti siten että polttopillillä leikattu veturi turhana ympäriltä pois. | ||||
|
|
28.03.2017 17:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalo on vuodelta 1886, sillä alkuperäinen (samanlainen kuin Keuru ja Tervajoki) paloi. Tämä rakennettiin säilyneelle kivijalalle. Laajennettu sittemmin useita kertoja. | ||||
|
|
28.03.2017 17:08 | Petri Sallinen | ||
| Määrittele "tavallinen kansa" — joka tässä tapauksessa tarkoittanee eläkeikää lähestyvää tai jo eläkeiän saavuttanutta porukkaa. Nuorempi sukupolvi ei moisista ilmiöistä ole edes kuulllut (ellei satu olemaan rautatieharrastaja). | ||||
|
|
28.03.2017 17:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Scania V8:sta yksi muisto. Tuli kerran Tampereelta Karhulaan Onni Vilkkaan pikavuorolla ja auto oli kasikutter, jossa oli takatuupparina Scania 145 V8. Matka meni niin kuin meni, ei mitään erityisempää tapahtunut. Otsolan suoralla, moottoritien alkaessa kuljettaja nosti jalkansa kaasupolkimelta ja länttäsi sitten kaasun pohjaan. Näin, kun nopeusmittarin neula silmänräpäyksessä kiipesi 80:sta 130:een (istuin edessä, kuljettajan takana). Kysyin kuljettajalta: Paljonko hevosia? Vastaus: 280! - Onko ahdettu? - Ei. Paria sekuntia myöhemmin kiipesimme Karhulan ramppia ylös kohti linja-autoasemaa, jossa kiittelin kyydistä ja jäin pois. Muistini mukaan oli kesä 1981, auto oli Vilkkaan 98, RCO-178, eli suht nuori. | ||||
|
|
28.03.2017 16:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kelpaa siinä keppana-jugendin odotella junaa... | ||||
|
|
28.03.2017 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paljonko lyödään vetoa? Siitä että tavallinen kansa yhdistää Hurut, Pekat ja lätät VR:ään. | ||||
|
|
28.03.2017 16:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kellon alla olevan lippuluukun kohdalla oli alunperin ovi, josta pääsi asemapäällikön asuintiloihin. 1970-luvulla lippuluukku oli vanhempaa mallia, tietenkin (!). Vasemmalla taasen oli luukku jossa palveltiin tavaraliikenteen asioissa. 1970-luvulla mainitun luukun takana palveli virka-aikana rouva A. Yliaho. Vilppulan suorittajat hoitivat myös lipunmyynnin. Mainittakoon että vuonna 1907 valmistui suunnilleen asematalon kohdalle radan länsipuolelle asemapäällikön asuintalo. Se oli harvinaista kyllä pulpettikattoinen. Viimeinen ap joka ko. taloa käytti asuntonaan oli V. Kajama, joka jäi eläkkeelle muistaakseni 1978. Talon oltua jonkin aikaa asumattomana se purettiin muistini mukaan 1970-1980-lukujen vaihteen tienoilla. Seuraavalla ap:lla (E. Yliaho) oli omakotitalo Vilppulassa, joten hän ei varsinaista ap:n taloa tarvinnut. Jaa-a, lukuisat matkani olen aloittanut täältä, aina vuoteen 1981, jolloin muutin pois Mäntästä. Huomatkaa kattokoriste koukkuineen. Luultavasti koukkuun oli ripustettuna öljylamppu, kun Filppula otettiin käyttöön 1883. Alunperin Vilppulan lennätinhuuto oli Fp, vuodesta 1897 alkaen Wp. Vuonna 1965 VR luopui tuplaveen käytöstä. Uudeksi lhuudoksi tuli Vlp, sillä,Vp tarkoitti varastopiiriä. Muutos näkyi muuallakin, Viialassa (Wa -> Via) ja Kouvolassa (Kw->Kv), joitakin mainitakseni. | ||||
|
|
28.03.2017 15:06 | Markku Kari | ||
| Palokunnan menetelmissä letkut kuuluu vetää rautatiekiskojen ali. Ehkä tästä on jo "ajat muuttuneet". | ||||
|
|
28.03.2017 14:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Toi on ihan totta. Entisellä "vuokra-alueella" Jeppaksen ja Päivölän välillä jossa kiskot oli naulattu limittäin, junat köröttelivät n 50 km/h. Porkkanat olivat pahimmat keikkumaan, vanha puuvaunu kulki siisteimmin. Pääradalla pitkillä Lapin yöjunilla joita tavallisesti veti Dr12, oli niin löysä aikataulu että ei ollut väliksi vaikka kiihtyvyys oli hitaanpuoleista. Kun juna lähti Helsingistä saattoi kävellä sen vieressä ihan laiturin päähän asti ennenkuin se alkoi "jättää". |
||||
|
|
28.03.2017 14:17 | Eljas Pölhö | ||
| Vanhan Turun radan vertaaminen päärataan on siinä mielessä epäoikeudenmukaista, että se oli niin mutkainen, että eroja ei juuri syntynyt Dm4, Hr11, Hr12 tai Dm9 junien välille. Poikkeustapauksissa myös Karjaalla junaan vaihdettu Vv15 tai Tr1 pysyi myös kohtuullisen hyvin aikataulussa. Hr11 aikaan Kkn-Karjaa välillä oli 9 erillistä yht. 23,1 km nopeusrajoitusta 75-90 km/h. Karjaa-Salo välillä oli 14 erillistä yht. 11,6 km nopeusrajoitusta 55-90 km/h. Salo-Paimio välillä oli 5 erillistä yht 2,1 km nopeusrajoitusta 80-95 km/h. Eli aina kun juna alkoi päästä vauhtiin, oli edessä uusi hiljennys. |
||||
|
|
28.03.2017 12:28 | Petri Nummijoki | ||
| Itse asiassa Sr12-vetoisen 11-vaunuisen pikajunan ja Hr12-vetoisen 16-vaunuisen pikajunan tehon ja painon välinen suhde olisi jokseenkin tasan sama, jos lasketaan moottoritehojen mukaan eli Sr12 1360 hv ja Hr12 1900 hv. Kirjoitin Hr12-vetoisella junalla on "hieman parempi tehon ja painon välinen suhde" siitä syystä, että arvioin Hr12-veturin tuottavan vetopyörille keskimäärin 1550 hv eli voimansiirron hyötysuhde olisi noin 81,5 % ja Sr12-veturin 1000 hv eli voimansiirron hyötysuhde noin 73,5 %. Tällä tavalla laskettuna Hr12-vetoinen juna pääsisi noin 10 % parempaan tehon ja painon väliseen suhteeseen mutta vain 100 km/h nopeuteen asti, koska vertailussa olevaa junaa veti hitaamman välityksen Hr12, jolla vetopyörille tuleva teho lähtee laskuun, kun 100 km/h raja ylitetään. Sr12-veturin hydraulisen voimansiirron tehohukkaa oli siis jo huomioitu, vaikka en sitä kirjoittanut näkyviin. | ||||
|
|
28.03.2017 12:03 | Juhana Nordlund | ||
| En ole täysin vakuuttunut, selviääkö pelkistä numeroista (esim. teho/paino-suhde tai kitkapaino) kaikki mahdollinen tieto sen suhteen, miten jollakin veturityypillä on mahdollista pysyä aikataulussa jollain tarkastellulla junapainolla. Eräät voimansiirtoon liittyvät asiat voivat tuoda oman lisänsä soppaan. On tiedossa, että Sr12:n (eli Deeverin) täyshydraulinen vaihteisto luistaa todella paljon tietyissä tilanteissa ja kiihdytys on kuin kuminauhalla venyttämistä. Usein on todettu, että kaksi Deeveriä ei yllä läheskään samaan kuin Hr13 / Dr13, vaikka moottoritehoa on jokseenkin saman verran. Näin siitäkin huolimatta, että tupla-Dv:ssä on sentään kahdeksan vetävää akselia vs. Alsthomin kuusi. Millaisetkohan välitykset Hr11:ssä oli suhteessa Sr12:een? Minulla ei ole tietoa, olen vain olettanut, että ne (Hr11:n voimansiirtoratkaisut) olisivat olleet optimoidut kevyehkölle max 120 km/h kulkevalle matkustajajunalle. Muunlaisessa käytössä meno on voinut olla vaisua. Onko kukaan verrannut Hr11:n vetovoimakäyrää Sr12:n vastaavaan? Minä en muista Lentävän Suden moista käyrää nähneeni milloinkaan. |
||||
|
|
28.03.2017 10:46 | Petri Nummijoki | ||
| Olen toisaalta sitä mieltä, että vireessä olevalla Sr12-veturilla olisi pitänyt olla mahdollista ajaa 11-vaunuisen pikajunan kanssa Helsingistä Tampereelle ainakin suurin piirtein aikataulun mukaan, jos ratatyöt tai muut vastaavat hidastukset eivät olennaisesti häiritse junan kulkua. Kuvan https://www.vaunut.org/kuva/79223 yhteydessä oli esimerkki Hr12-veturin 2209 vetämästä 16-vaunuisesta junasta P67 päivältä 10.1.1970 ja juna jäi Riihimäen ja Tampereen välillä alle 1 min aikataulustaan, vaikka Kuurilassa oli hiljennyksen vuoksi sn 5 km/h. Tästä voitanee tulkita, että mainitulla Hr12-vetoisella junalla oli ainakin 5 min pelivaraa aikataulun kanssa Riihimäen ja Tampereen välillä. Hr12-vetoisella 16-vaunuisella pikajunalla on vain hieman parempi tehon ja painon välinen suhde, kuin Sr12-vetoisella 11-vaunuisella junalla ja P43:n aikataulu vain muutaman minuutin nopeampi. Siten P43:n 20 min lisämyöhästymiselle Riihimäen ja Tampereen välillä pitäisi olla junapainon lisäksi vielä joku muukin syy kuten laiska veturi, ratatyöt, edellä kulkeva hitaampi juna tai pysähdysaikojen roima ylittyminen. | ||||
|
|
28.03.2017 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni kyseessä oli juurikin sama päivä. | ||||
|
|
28.03.2017 07:59 | Petri Nummijoki | ||
| P43 ajoi aikataulun mukaan Helsingistä Tampereelle lähes puoli tuntia nopeammin, mitä Hr11-vedolla kesti Helsingistä Turkuun. Vaikka juna olisi myöhästynyt 28 min niin silti ajoaika menisi suunnilleen tasoihin. Onhan Rantarata mäkisempi ja mutkaisempi ja matka Helsingistä Turkuun vanhaa Rantarataa 200 km, kun Helsingistä Tampereelle on 187 km mutta mainittu P43 on myös painanut noin 500 t (ilman veturia) ellei enemmänkin, mikäli kaikki matkustajat eivät mahtuneet edes istumaan. Hr11-vetureita on vanhojen kuvien perusteella käytetty Rantaradalla jo 350 tonnin junissa kaksinvedossa tai parina Dm4:n kanssa, joten mainitun P43:n junapaino on ollut hyvinkin 50 % yli Hr11-veturilla edes ruuhkaliikenteessä käytetyn. Sen vuoksi suhtaudun epäillen siihen, että Hr11 olisi pärjännyt ainakaan paremmin. Ehkä tasapeli voisi olla vajaatehoisen Sr12-veturin kanssa. | ||||
|
|
28.03.2017 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Siinähän on valaistua tunnelia lähes loputtomiin... hieno oivallus. | ||||
|
|
28.03.2017 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Aikoinaan tuli kuunneltua "vanhojen partojen" jutusteluita. 1960-/-70-luvun pikajunille yhdelle Sr12:lle max. vaunumäärä oli 7kpl (= 28aks.), jolla mukavasti pysyi aikataulussa. Tuo 11 vaunua (44 aks) tuntuu melkoiselta teräkunnossakin oleelle yksilölle, ehkä irroitettavissa ei ollut toista veturia lisäksi vetotehtävään. Tokihan MGO:kin osaa lykätä mustaa kiehkuraa pakoputkestaan täysillä työtään tehdessään - tuskin matkalla ei montaa kertaa siirrytty pois B-portaalta. Odotellaan asiantuntijoiden vastaväitteitä kellotuksillaan... |
||||
|
|
27.03.2017 23:34 | Ari Elenius | ||
| Turkuun ei voitu hankkia yhtä leveitä telivaunuja kuin Helsinkiin, kun Turussa ei kohtaavien raiteitten väliä koskaan levennetty. | ||||
|
|
27.03.2017 22:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Tolpasta. | ||||
|
|
27.03.2017 22:49 | Tommi K Hakala | ||
| Ilmiselvä PV Suzuki. | ||||
|
|
27.03.2017 22:36 | Reino Kalliomäki | ||
| Olisiko Hr11 pärjännyt yhtä hyvin kuin ilmeisesti jotenkin kesäterässä oleva Sr12? 18.05.1971 P43:sta veti yksinäinen Sr12-2734. Junan muodosti 7 teräs-, ja 4 puuvaunua . Oli tupaten täyttä. Riihimäelle saavuttiin 8 min. myöhässä. Suurin nopeus oli 90 km/h. Veturi savutti kuin höyrykone. Hämeenlinnassa oltiin 15, ja Toijalassa 24 min. myöhässä. Sanottiin vetureista olevan pulaa Helatorstain menoliikenteen takia. Nopeus oli Kuljun kohdalla noin 50 km/h, ja Tampereelle tultiin 28 min. myöhässä. Vaikka Lielahdessa oli ratatöitä päästiin Nokialle vain varttituntia vaille aikataulun. Tampereen 10 minuutin pysähdys oli kutistettu vain 1,5 minuuttiin. |
||||
|
|
27.03.2017 21:57 | Teemu Sirkiä | ||
| Minulla on hämärä muistikuva, että jossain painetussa lähteessä olisi lista joko Lpm 2 tai Lpm 3 -merkeistä jollain ajanhetkellä. Pitää katsoa ja penkoa arkistoja, olisiko kyseessä esim. vuoden 1969 Jt:n perusteluosa tms. | ||||
|
|
27.03.2017 21:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| From Rivermouth to Spankhill... | ||||
|
|
27.03.2017 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Meneeköhän ohra kaljatehtaalle? | ||||
|
|
27.03.2017 21:40 | Lauri Kivijärvi | ||
| Tämä on tiettävästi vanhin kuva (sarjan toisen kuvan ohella), jossa esiintyy Obrk-vaunu. Osaisiko joku kuvaan liittyen kertoa, minä vuonna ensimmäinen Obrk-vaunu valmistui liikenteeseen? Kuvanottovuonna 1989, vaiko jo aikaisemmin? Ensimmäisen Obrk:n tarkkaa valmistumisvuotta tarvittaisiin vaunusarjaa käsittelevään lyhyeen historiikkiin. |
||||