|
|
27.03.2017 21:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| From Rivermouth to Spankhill... | ||||
|
|
27.03.2017 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Meneeköhän ohra kaljatehtaalle? | ||||
|
|
27.03.2017 21:40 | Lauri Kivijärvi | ||
| Tämä on tiettävästi vanhin kuva (sarjan toisen kuvan ohella), jossa esiintyy Obrk-vaunu. Osaisiko joku kuvaan liittyen kertoa, minä vuonna ensimmäinen Obrk-vaunu valmistui liikenteeseen? Kuvanottovuonna 1989, vaiko jo aikaisemmin? Ensimmäisen Obrk:n tarkkaa valmistumisvuotta tarvittaisiin vaunusarjaa käsittelevään lyhyeen historiikkiin. |
||||
|
|
27.03.2017 21:31 | Jorma Rauhala | ||
| 1940-luvulla oli ajossa myös kaksiakselisista vaunuista muodostettuja junia, mv+pv+pv. Sekin oli huomattavan pitkä. | ||||
|
|
27.03.2017 21:15 | |||
| Eipä enää nykyään ole riideltävää siitä, että saako tuolla radalla ajaa moottorikelkalla vai ei. Rataosuus kun kerran on virallisesti suljettu ja liikennepaikat lakkautettu jo lähemmäs kuusi vuotta sitten niin se takaa sen, että kelkkailijoiden ei tarvitse enää noudattaa käytössä olevan rataosuuden kaltaisia sääntöjä. | ||||
|
|
27.03.2017 21:12 | Oskari Kvist | ||
| Mikähän tämän oikeanpuoleisten kylttien merkitys on. Onko tuossa niin lähellä sähköratarakenteet vai.. | ||||
|
|
27.03.2017 21:11 | Jari Välimaa | ||
| Tampereelle tulevat ratikat ovat vain 37 metriä pitkiä. | ||||
|
|
27.03.2017 20:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko ruo mopo Suzuki PV vaiko Helkama Vaisu? | ||||
|
|
27.03.2017 20:26 | Juhani Pirttilahti | ||
| Suomi saadaan nousuun, kun työllistetään nuoria kaapelinnäyttäjiksi. | ||||
|
|
27.03.2017 20:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toiset tykkää tolpista ja avolinjoista, toiset eivät. Ymmärrän hyvin, että monien (useimpien) mielestä sähkölinja saa maiseman näyttämään ripustetulta. Itse tosin lukeudun ensin mainittuun marginaaliin, joka näkee PAS-linjan jälkeisen viljelysvaltaisen tienoon riisuttuna ja autiona. Mielestäni parhaita olivat maan- ja rautateiden varsia viime vuosisadalla reunustaneet puhelin- ja telex-avolinjat. Nyt niistä on tähteellä enää rippeitä. Nyt aivan lähiaikoina maakaapelointi on kaatanut uskomattoman ripeässä tahdissa 20 kV:n avolinjoja hyvin laajalti maakunnissamme. Joka haluaa rikastua maisemakuvillaan 40 vuoden päästä, lähtee kiireellä metsästämään T-orsia, taso-orsia ja kakkosnelosorsia sekä tolpan nokassa killuvia sähkömuuntajia. Vastaisuudessa 20 kV:n voimalinjaan kohdistuva vahinko ei tapahdu nosturinkuljettajalle vaan kaivinkoneenkuljettajalle. Maahan kätkettynä voimalinja on suojassa kaatuvilta puilta, jos kohta monin paikoin avolinja on helpompi korjattava, ja vika on helppo löytää, jos linja menee tuntemattomasta syystä pimeäksi. Kuitenkin 110/400 kV:n runkolinjat, sähköratojen ajojohtopylväät ja katuvalopylväät ovat luullakseni keskuudessamme vielä pitkään. Näissäkin on nostalgiankaipuisten harmiksi, mutta ympäristön eduksi siirrytty pitkälti kreosoottikyllästeisistä puupylväistä metallisiin. Itse olen senkin seikan kanssa muuten suhtkoht sujut, joskin talvipakkasilla kieleni tuppaa jäämään kiinni metallisiin pylväisiin. |
||||
|
|
27.03.2017 20:12 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva https://vaunut.org/kuva/105379 on otettu aivan noina päivinä. Ehkä jopa samana. | ||||
|
|
27.03.2017 20:08 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingissä kahdesta raitiotiemoottorivaunusta kootut "junat" liikennöivät sangen lyhyen aikaa, 1956 - 58. Kyseessä olivat vuosina 1955 - 56 valmistuneet VTS-telivaunut. Sitä ennen ja sen jälkeen on tietenkin ajettu aina vuoteen 1983 saakka moottorivaunu + perävaunu -yhdistelmillä. 1950-luvun "telijunat" vastasivat pituutensa puolesta aika laillakin nykyisiä Articeja (HKL 401 - 440). | ||||
|
|
27.03.2017 20:08 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Muistelet oikein: http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl331-/ilik2.jpg . Kuvan VTS-vaunuja voitiin alun perin käyttää moniajossa. | ||||
|
|
27.03.2017 19:25 | Jukka Ahtiainen | ||
| Penkka/maasto oli tulessa aika pitkältä matkalta 1082:n vetämän junan jälkeen. Letkut eivät katkenneet, koska oli pujotettu kiskojen ali toiselle puolelle. | ||||
|
|
27.03.2017 19:23 | Juhani Suntioinen | ||
| Oliko Helsingissä myös aikoinaan "kaksinajoa"?. Sellainen mielikuva on jäänyt maalaisen mieleen. | ||||
|
|
27.03.2017 18:57 | Jouni Halinen | ||
| Mitä tässä sitten oikein tapahtui, maastopalo?, ajoiko juna letkujen yli, poikkesko ne?, näyttää siltä kuin vettä olisi valunut kummallekin puolelle kiskoja. Taitaa olla VPK asialla, sen verran iäkäs on paloauto, Fargo 50/60 luvulta?. | ||||
|
|
27.03.2017 18:41 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kyllä. 1082:n vetämän junan lähdettyä Karjaalta, lähdin seuraavalla pikajunalla perään. Kuukausi lisätty tietoihin. | ||||
|
|
27.03.2017 18:06 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno nostalgiakuva tutuista väylistä. Maantieltä puuttuivat tuolloin katuvalot eikä kevyenliikenteen väylää ollut. Nopeusrajoitus oli kuitenkin tuolloin 80km/h. Nyt on valot ja pyörätie ja saa päästellä maksimissaan kuuttakymppiä. Linkin kuva on kuvattu helikopterin takapenkillä istuen, mutta mistäs tämä on kuvattu? |
||||
|
|
27.03.2017 17:49 | Joonas Lindholm | ||
| Kun vuoropari 348/349 tuli kulkuun 12.12.2016 kalustona oli kolme ensimmäistä päivää Sm4, mutta koska Sm4:n käyttöastetta ei saatu riittävän ylös, jouduttiin tämän jälkeen turvautumaan Sm2-kalustoon. Sm4 palasi käyttöön vielä joulukuun viimeiseksi viikoksi, mutta vuodenvaihteessa vuoron aikataulu muutettiin Sm2:lle sopivaksi, minkä jälkeen kalustona on ollut säännöllisesti Sm2. | ||||
|
|
27.03.2017 17:38 | Tunnus poistettu | ||
| Vielä viime aikoinakin olen havainnut noita liikenteessä, mutta ajetaanko jotaitakin vuoroja ihan säännöllisesti? | ||||
|
|
27.03.2017 17:06 | Joonas Lindholm | ||
| Kuvauspäivässä on varmaan virhe, ei näytä tyypilliseltä sunnuntain kokoonpanolta. | ||||
|
|
27.03.2017 16:58 | Hannu Peltola | ||
| Suklaasta ei niin väliä, mutta berninpaimenkoirat ovat aivan ehdottomia! Meillä Iiris on jo oikein reipas junabongari... | ||||
|
|
27.03.2017 16:53 | Juhana Nordlund | ||
| Raitiojunan matkustajakapasiteettia voi kasvattaa mm. a) rakentamalla mahdollismman pitkiä yksiköitä kuten kuvassa tai b) sijoittamalla yksiköitä multippeliin (esim. kaksi ratikkaa "kaksinajoon"). Kummassakin ratkaisussa on etunsa ja haittansa. Kun syystä tai toisesta hyvin pitkä yksikkö joutuu jäämään varikolle (vaikkapa nyt kolarikorjaukseen), siinä sitten seisoo huomattavan paljon kapasiteettia. Nykyään toki monet viat voidaan korjata vaihtamalla vikaantunut moduuli ehjään, joten seisonta-aika ei useinkaan jää kovin pitkäksi. Varmasti Budapestissä näitä(kin) juttuja on mietitty hankittaessa pitkiä yksiköitä. |
||||
|
|
27.03.2017 16:44 | Heikki Kannosto | ||
| Pulsassa kuvattiin myös Mattia ja Liisaa... https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautatie_(televisioelokuva) | ||||
|
|
27.03.2017 16:32 | Markus Räsänen | ||
| Eikös Suomen pisin raitiovaunu tule olemaan Tampereen raitiovaunu, 39m? nykyinen kalustohan (Hki) on "vain" 27 metriä. | ||||
|
|
27.03.2017 15:20 | Heikki Kannosto | ||
| Ruskeasuon vanhassa silmukassa tämä olisi melkein voinut puraista omaa takalistoaan. | ||||
|
|
27.03.2017 13:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osku tulee suunnittelijasta, eli Turun konepajan piirustuskonttorin päälliköstä Osmo Saarisesta. | ||||
|
|
27.03.2017 11:49 | Tommi K Hakala | ||
| Tampereella taisi olla ensimmäinen tuplaviherseepra-havainto nähtynä parisen kuukautta sitten. Nyt on toinen lähtenyt eri laitumille ja perinteinen punainen tilalla. | ||||
|
|
27.03.2017 11:43 | Juhana Nordlund | ||
| Vignol-kiskotettua rataa on tosiaan ollut kuvan osuuden lisäksi ainakin Ruskeasuon radalla vuoden 1989 lopulle saakka, Munkkiniemen radalla hieman siitäkin eteen päin, Salmisaaren vanhalla pääosin yksiraiteisella radalla 1990-luvun alkuun saakka ja Arabian radallakin jonnekin 1980-luvun ensimmäiselle puoliskolle asti. Nykyään metristä Vignol-rataa Helsingin raitioteillä on enää Koskelan varikkoalueella. Edellisen kappaleen esimerkkejä pidempään taisi olla vastaavaa pölkkyrataa myös Kustaa Vaasan tien radalla, joka on ainoastaan hallireittien ja huoltoliikenteen käytössä. |
||||
|
|
27.03.2017 11:08 | Julius Ylitalo | ||
| Karkku on hieno asema! | ||||
|
|
27.03.2017 10:33 | Toni Puolatie | ||
| Niinno, sen mitä olen itse koko ikäni täälä asunut niin Belaruksiksi en ole ikinä kutsunut, olen kyllä kuullut mutta samanlailla seepraksi kuullut kutsuttavaksi. Rakkaalla lapsella kun on monta nimeä. | ||||
|
|
27.03.2017 10:19 | Jouni Hytönen | ||
| Ei taida olla tehty tyhjentävää listaa, millä kaikilla liikennepaikoilla oli liikennepaikkamerkki 2:ta. | ||||
|
|
27.03.2017 10:18 | Jouni Hytönen | ||
| Pihtiputaalla vastaavasti 60/35. | ||||
|
|
27.03.2017 10:11 | Petri Nummijoki | ||
| Hr11-vetureiden Turun kierroista täytyy vielä todeta, että 35000 km/kk onnistui sekin lähinnä vain ensimmäisen vuoden aikana eli maaliskuuhun 1962 asti. Sen jälkeen P31/32 sekä (Tr1-vedolla ollut) T1031/1032 siirtyivät Hr12-vetoisiksi ja Hr11-vetureille jäi Rantaradalle enää kaksi junaparia. Tästä voitanee päätellä, ettei Hr11-veturia pidetty tavarajunissa Tr1:n veroisena, koska T1031/1032 ei siirtynyt Tr1:ltä Hr11- vaan suoraan Hr12-vetoiseksi ja pikajunissakin peruskokoonpanossaan 6-8-vaunuisen P31/32:n kanssa ilmeisesti yksi Hr11 kuormittui jo liiaksi. Lisäksi P36/37 säilyi Dm4-vetoisena maaliskuun 1962 jälkeenkin, joten Turun varikolla mieluummin laskettiin Hr11-vetureiden käyttöastetta, kuin olisi poistettu Dm4 Rantaradan junista jo tässä vaiheessa. Hetkittäin Hr11-vetureilla ajettiin isompia määriä myös maaliskuun 1962 jälkeen mutta nämä selittynevät juhlapyhien tai kelirikkoajan lisäkäytöllä ja sillä, että kesästä 1963 lähtien tuli Rantaradalle jo viideskin pikajunapari. Aluksi viides pari oli vain kesäisin mutta parin vuoden kuluttua ympärivuotisesti. | ||||
|
Kuvasarja: V.R. Ratapihat ja pituusprofiilit |
27.03.2017 10:02 | Kari Haapakangas | ||
| Mahtaisikohan näitä löytyä Ylivieska-Oulu väliltä. Harmillisesti Pohojanmaa-sarja näyttää päättyvä Yw. | ||||
|
|
27.03.2017 09:46 | Jari Välimaa | ||
| Kun Tampereen Artic on 37 m pitkä ja Artic Jokeri XL on 34 m ? | ||||
|
|
27.03.2017 09:41 | Kari Haapakangas | ||
| Tällä osuudella lienee syksyisin ongelmana nk. lehtikeli? | ||||
|
|
27.03.2017 09:39 | Kari Haapakangas | ||
| Sotilaslaiturit joka asemalla... | ||||
|
|
27.03.2017 09:35 | Kari Haapakangas | ||
| Meinaakko jotta Manselle kaikki pitää olla vähän isompaa? ;) | ||||
|
|
27.03.2017 09:26 | Jari Välimaa | ||
| Jos tämä on XL niin Tampereen ratikka on sitten kai XXL ? | ||||
|
|
27.03.2017 09:02 | Hannu Siitari | ||
| Kuvassa näkyy hiekkakenttää, jossa aikoinaan oli Kymintehtaan aseman ratapiha. Kolme raidetta meni tasoristeyksen yli tehtaan puolelle. | ||||
|
|
27.03.2017 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Sarjamerkinnän kirjaimet purkamalla: 2 lk kaksikerroksinen, 4 akselinen ohjausvaunu. |
||||
|
|
27.03.2017 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan ollut toukokuulta 1982, kun Tr1 1082 veti normaalin henkilöjunaparin Karjaa - Kirkkonummi - Karjaa. Ja tämä olisi kyseiseltä päivältä? | ||||
|
|
27.03.2017 02:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sveitsin suklaa ja berninpaimenkoirat, niitä ei voita mikään! | ||||
|
|
27.03.2017 02:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo 22337 oli muutoin viimeinen valmistettu satapaikkainen. Paikallisliikennemuutos vähensi istumapaikkoja 83:een. Seuraava numero eli 22338 olikin sitten kahvilaosastovaunu. | ||||
|
|
27.03.2017 01:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntässä oli myös liikennepaikkamerkki 2. Ylemmässä kolmiosssa oli luku 50 ja alemmassa 35. | ||||
|
|
27.03.2017 00:09 | Reino Kalliomäki | ||
| Mukava tuo pilvien, höyryn, ja savun yhteisvaikutus. Hyvä kuva! | ||||
|
|
26.03.2017 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Stalinin suunnitellessa Suomeen hyökkäämistä hän oli aivan varma siitä että sankarillinen punainen "vapautusarmeija" otettaisiin avosylin vastaan. Tämä käsitys oli peräisin alamaisilta, jotka kilvan vakuuttelivat moisen ihmeen olevan mahdollinen. Stalin oli hirmuhallitsija, jota kukaan ei halunnut suututtaa henkiriepunsa kaupalla. Siten esimerkiksi hänelle kerrottiin asioita, joiden oletettiin olevan sellaisia kuin mitä luultiin "kansojen isä aurinkoisen" haluavan kuulla. Talvisodan jälkeen Neuvostoliitossa etsittiin syyllisiä ja tietenkin sodan lietsonut Stalin rankaisi ankarasti töpänneitä alamaisiaan. | ||||
|
|
26.03.2017 23:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äyräpää oli entinen Galitzina. Äyräpään nimi muutettiin Leipäsuoksi, kun Valkjärven radan eräs asema sai nimekseen Äyräpää. | ||||
|
|
26.03.2017 23:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Tätä käytti suht ahkeraan myös Koivisto, mutta seuraava A1 joka oli tarkoitettu Ahtisaarelle tilattiin aika lailla turhaan koska jäi hyvin vähälle käytölle. | ||||
|
|
26.03.2017 23:09 | Jyrki Talvi | ||
| Kv Belarus Pm Viirukukko Tpe Seepra. | ||||