Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 26.02.2017 18:23 Harri Pesonen  
  ton mallin Vanajia ei maha olla yhtään enään suomessa entisöitynä...
kuva 26.02.2017 18:20 Harri Pesonen  
  "VR Kontaktori" kuin sanottiin noita....
kuva 26.02.2017 18:18 Harri Pesonen  
  pomminvarma vedettävä kello ja airamin litium pattereita
kuva 26.02.2017 18:09 Harri Pesonen  
  olisiko siinä ollut vesisäiliön mittalasi josta on nähnyt paljon oli vettä säiliössä......
kuva 26.02.2017 17:21 Ville Hautamäki  
  Omasta lippukokoelmastani löytyi viimeisenä vanhan mallisena lippuna matka Seinäjoelta Lapualle lauantaina 29.1.2011, eli vielä ainakin tuolloin on niitä ollut liikkeellä.
kuva 26.02.2017 17:10 Riku Outinen  
  Yksi päivä pohdin, koska sai viimeiset "vanhan malliset" liput? Joskus 2010 alkuvuodesta?
kuva 26.02.2017 10:21 Raimo Harju  
  Olkoon paikan nimi Selki, taivuteltu ja väännelty vaikka minkämoiseen vänkyrään, niin tämä kuva ainakin on komia.
kuva 26.02.2017 09:47 Tuomo Ala-Keturi  
  Deeveri on tosiaankin kaksi vuotta vanhempi kuin alstikka.
kuva 26.02.2017 08:02 Juhana Nordlund  
  Kuvan Dv12 2505 ei ikänsä puolesta poikkea kovin paljoa Dr13 2343:sta. 2505 saattaa olla jopa vanhempi. Mielenkiintoista, eikö totta?
kuva 25.02.2017 23:42 Joona Kärkkäinen  
  Vetureissa 7 ja ravintolavaunussa vielä yksi.
kuva 25.02.2017 23:27 Mikko Mäntymäki  
  Minä sain vain 7 dieseliä jos Dv12:n apumoottorit lasketaan mukaan muuten 5.
kuva 25.02.2017 23:12 Joona Kärkkäinen  
  Kuvan junissa on käynnissä kahdeksan dieselmoottoria.
kuva 25.02.2017 23:10 Jussi Mäkinen  
  No tässä alkaa olla dieseliä poikineen. :)
Kuvasarja:
Muistoja Salpausselän kisajunista
 
25.02.2017 22:30 Jussi Mäkinen  
  Hieno kooste kisajunien uudemman pään historiasta!
kuva 25.02.2017 22:29 Jussi Mäkinen  
  Nyt on komeaa! Kiitos myös Kimmolle kalustolistasta. Niistä ainakin ensimmäiset olisi hyvä saada tägeihinkin myöhempiä hakuja varten. No, suurin osa ei kyllä näe kuvassa, mutta tämän avulla voisi löytää tiedon, että ne ovat kisajunassa olleet.
kuva 25.02.2017 22:24 Mikko Mäntymäki  
  Sen jälkeen kun kaveri ajoi rekalla tutkaan 140 km/h Hollannissa, rajoitimen hän on kytkenyt pois vasta Saksan puolella kun oli kiire laivaan. Aikataulun sotkeutumiseen ei tarvita muuta että toinen rekkakuski kolhii autosta peilin ja rikkinäisellä ei voi ajaa koska siinä teilaa äkkiä jonkun pikkuauton.
kuva 25.02.2017 22:19 Jussi Mäkinen  
  Hieno otos! Tässä ilmeisesti VR:n viimeinen kisajuna. HMVY:n museojunia ollut sitten 2015 ja 2017. Silloinen "normaali pikajunarunko" on jo nyt kaikkea muuta...
kuva 25.02.2017 22:17 Jussi Mäkinen  
  Komea otos! Keli suosi niin kisoja kuin junakuvausta (kunhan vain oli tarpeeksi vaatetta).
kuva 25.02.2017 21:24 Markku Knuutti  
  Työkalupakki liikkuvaan työhön :)
kuva 25.02.2017 19:53 Eero Aro  
  Hyppyrimäen vauhtitornin valettuja perustuksia on vielä kalliossa kiinni. Samoin kivilohkareista tehtyä alastulorinteen kumpua on vielä jäljellä.
kuva 25.02.2017 19:30 Olli Keski-Rahkonen  
  No mutta onpa toki puskinlyhtyjen laseissa fresnel-linssit, jos sitä tarkoitat: https://vaunut.org/kuva/81980
kuva 25.02.2017 18:59 Pave Saarinen  
  Kuva on suunnilleen Alppilan hyppyrimäen paikalta. Vastapäätä oli myöhemmin "laskettelurinne", jossa oli pieni vauhtimäki. Notkossa toimi 1960-luvulla Alppilan kesäteatteri. Siinä näytteli mm. tunnettu Einari Ketonen, joka asui ympäri vuoden 8-kulmaisessa kopperossa. Tämä sai myöhemmin taiteilijaeläkkeen. Se lienee myönnetty Urkin aikaansaannoksena.

Alppilan kalliot oli hieno alue ennen Linnanmäen huvipuiston ja pyöreän säiliön rakentamista. Talvisaikaan todellinen alppila. Kuvista vain olen nähnyt. Linnanmäki rakennettiin 1950-luvun alussa. Alppiravintola paloi 1951. Alppila ja Alppiravintola ja kuuluivat suureen eläintarhasuunnitelmaan, joka jäi kesken.
kuva 25.02.2017 17:07 Raimo Harju  
  Ei taida olla puskinlyhtyhin palautettu alkuperäisiä prismoiksi hiottuja laseja, vai onko? tarkkanäköisemmät voivat nähdä.
kuva 25.02.2017 16:15 Mikko Herpman  
  Miten lie olisi oikea keskinopeus Helsingin-Oulun välillä. Verrattuna Juna/Rekka, sopivasti aikataulutettuna juna voisi mahdollisesti ajaa lähes tauotta tuon välin, Seinäjoella kuskin vaihto.
Kapellit kestää kyllä 120km/h mainiosti, tämän voi todeta kotimaisilla moottoriteillä.. Ajallisesti nykyisilläkin nopeuksilla uskoisin junan olevan kilpailukyinen..

Lieneekö mistään saatavilla todellisia/realistisia kustannusvertailuja junan ja rekan kesken... Tuskin nykyisellään..
kuva 25.02.2017 14:35 Kimmo T. Lumirae  
  Sukkulointi ei toki loppunut siihen, mutta varmasti väheni. Suunta vain kääntyi: dieselveturit ja pitkään myös lepohuoneet olivat Perkiössä.

Autokyydin järjestämisessä on riittänyt variaatioita: isäni kertoman mukaan varikolla on "aina" ollut auto. Ainakin ennen 1966, kun Perkiön talli valmistui, autokuskilla oli tehtävänä mm. työvuorolappujen jakelu ympäri vuorokauden; muutokset ja heittovuoron kuljettajien määräyslaput oli vietävä kirjallisena, ellei veturimiehistöä: kuljettaja plus lämmittäjä, puhelimella tavoitettu, ja kenellä nyt olisi puhelin ollut esim. juuri ennen 1966? Sitten myöhemmin tämä miehistöjen kuskaus eli AaPeen mainitsema sukkulointi kahden veturitallin välillä; höyryveturithan jäivät vanhalle tallille 1966 jälkeen.

Perusjärjestely oli, että tehtävään oli nimitetty autonkuljettajia niin, että homma toimi ns. 24/7, eli 4-5 vakinaista autonkuljettajaa tekemässä pelkästään näitä töitä. Sitten Oy-aikana annettiin näiden jäädä eläkkeelle, eikä uusia otettu tilalle, ja jäljelle jääneinä aikoina kyydit ajatettiin joko taksilla tai tilauskyytipalveluna pikkubussilla. Sittemmin on sovittu, että lähtevä tai saapuva veturinkuljettaja ajaa itse oman kyytinsä "talon" autolla tai, jos tämä ei käy, esim. ei olekaan selvää menopaluukuljetusta ja auto jäisi seisomaan tämän vuoksi, kyydin saattaa ajaa varalla olevat veturinkuljettaja tai myös ns. siku eli siirtokuljettaja, joka on Tampereen matkustaja-aseman hk eli huoltokuljettaja.

Koska Tampereella on veturivarikko ollut vuosien 1872-76 tienoista, olisi kiva löytää tietoa tämän sinänsä korvaamattomaksi osoittautuneen palvelun kuin "varikon auton" historiasta.
kuva 25.02.2017 13:38 Joonas Jokinen  
  Hieno kuva. Itsekin otin lähestulkoon samanlaisen :).
kuva 25.02.2017 13:11 Oskari Kvist  
  Aika jämäkkä "käynnistysmoottori" hurussa, tehoksi tulee äkkiseltään laskettuna 197V x 3500A = 689,5 kW. Toisaalta akusto ei varmasti jaksa puskea 197V koko käynnistysyrityksen ajan, vaan jännite kyykkää kuormitettaessa noin suurillla virroilla lyijyakulle tyypillisesti (kuten valojen himmentymisestäkin voi päätellä) ja tällöin tietysti tehokin on alhaisempi kuin mitä tuo laskenta. No heitetään että jotain luokkaa 130V = 455 kW, kyllä muuten edelleenkin on aika kovan luokan startti.

Mites muuten Dv15/Dv16? Oliko niissä paineilmastartti, moottori kun oli "hurun puolikas"?
kuva 25.02.2017 13:01 Juhani Pirttilahti  
  Kyllä nuo trailerit kestää sen 120 km/h nopeuden ihan huoletta. Sivutuulella on suurempi merkitys kuin junan ajonopeudella.
kuva 25.02.2017 12:45 Riku Outinen  
  Kyllä pitäisi olla tavoitetilana se mitä ennen oli, eli 3 Pohjoiseen ja 2 Etelään, jospa tosiaan nyt ratayhteyksien paranemisen myötä jotain tapahtuisi, en kyllä usko, mutta toivon. Sitten jos Kuopiokin saataisiin mukaan, erään selvityksen mukaan potentiaali olisi jopa 2-3 junallista, ja kun tuosta tekee realisimivähennyksen, niin kyllä se yksi junallinen suuntaansa pitäisi saada.
kuva 25.02.2017 12:44 Joona Kärkkäinen  
  Jarrupainoprosentti on ratkaisevin tekijä nopeuden kannalta mitä tulee jarruihin, ja sen uskon kyllä olleen ihan kohdallaan rekkajunissa, joiden jarrulajikin oli P. Sen sijaan kyydissä olevat rekat/trailerit eivät kestä kovia nopeuksia, en halua nähdä pressuseinäistä puoliperävaunua 120 km/h:n nopeudessa.
kuva 25.02.2017 12:31 Hannu Peltola  
  Minusta veturi näyttää normaalilta Tu6-veturilta, vrt. https://vaunut.org/kuva/107029?s=1
kuva 25.02.2017 12:19 Oskari Kvist  
  Linkataanpa reilun viiden vuoden takainen uutinen: http://yle.fi/uutiset/3-5459891
kuva 25.02.2017 12:17 Heikki Kannosto  
  Kenguruvaunuilla saadaan painopistettä alemmas mutta niidenkin Sn näyttää maailmalla olevan 120.

https://fr.wikipedia.org/wiki/Wagon_kangourou

https://de.wikipedia.org/wiki/Taschenwagen

http://a142.idata.over-blog.com/600x450/2/48/56/58/wagons-recents/wagon--1-.JPG

Kokonaan eri juttu on kannattaako tällaisia hankkia Suomen liikennemäärillä. Koko kuljetussysteemihän pitäisi myllätä perin ja pohjin.
kuva 25.02.2017 12:08 Heikki Kannosto  
  Oijoi, aivan kuin Iisalmen tai Joensuun viikonloppujuna vuonna 2 tai 6. Ikääntyvän harrastajan on vaikea tottua siihen että Alsthom ja siniset vaunut ovat jo historiaa mutta ehkä tässä vielä oppii.
kuva 25.02.2017 11:55 Oskari Kvist  
  Tosin ei tainnut kuormattuna tuolloinkaan olla kuin 100 km/h maksiminopeus rekkajunille, vaikka vaunukalusto itsessään sallii 120 km/h. Mistähän syystä? Jarrut? Veturi ei jaksa tehoiltaan vetää 120 km/h asti? Muut syyt?

Jos jarrut ovat ongelmakohta, olisiko teknisesti mahdollista korottaa rekkajunien nopeutta esim. sähköohjattuja jarruja (kuten IC2-kalusto) käyttämällä?

Olisiko teknisesti mahdollista tehdä esim. 160 km/h kulkeva rekkajuna? Tuleeko kuorman painopisteen kanssa ongelmia vs. 100 (120 km/h), radan kaarteista tms johtuen?
kuva 25.02.2017 11:50 Oskari Kvist  
  Toisaalta "ei ihmekään" että yhdistetyt rautatiekuljetukset ei pärjää, kun maanteillä rekat pääsevät ajamaan kovempaa kuin rautateillä kalusto yhdistettyjen kuljetusten kalusto sallii (120 km/h): http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/KSML-Osa-rekoista-ajaa-j%C3%A4rkytt%C3%A4v%C3%A4%C3%A4-ylinopeutta-%E2%80%93-jopa-130-kmh/937565
kuva 25.02.2017 11:46 Oskari Kvist  
  Sen näemme seuraavassa jaksossa. Mikä sitten jaksoksi ikinä määritelläänkään.
kuva 25.02.2017 11:09  
  Seuraavan talven 1974/75 aikatauluja kun selasi niin 429 Hangosta Riihimäelle saapui klo 19.40 ja P 63 Kemijärvelle klo 19.54. Kyseessä siis lienee Kemijärven yöjuna? Näiden välissä saapui H-tunnuksinen lähijuna Helsingistä.
kuva 25.02.2017 02:27 Kimmo Pyrhönen  
  Varmastikin joku Vorgilaista on käynyt tässä ja tietää rungot tarkalleen. Turkulaiset, auttakaa!
kuva 25.02.2017 00:11 Jari Kuusinen  
  Niiiiin.... Onko nopeus todellakin sitten ainoa rautateiden valtti rekkaliikennettä vastaan tänä päivänä, kun on oikein pitänyt lakkauttaa koko rekkajunaliikenne? Vai pystyykö VR Group kilpailemaan hinnalla rekkaliikennettä vastaan? Toisin muotoiltuna, onko todellakin tilanne se, että kahdenkymmenen rekkakuskin palkkakustannukset ja kahdenkymmenen rekan polttoainekustannukset ovat noin puolet siitä, mitä yksi kahdenkymmenen rekan juna tulisi kustantamaan 1-2:n kuljettajan voimin? Vai mikä tässä junaliikennöinnissä oikein maksaa? Johtoryhmän bonukset? VR Groupin päällikkö-, johto- ja turvattomuusorganisaation palkkakustannukset?

Toisaalta pitää muistaa rekkaliikenteen valtava ja huima kehitys viime vuosikymmenten aikana verrattuna junakaluston kehittymiseen: Kolmessakymmenessä vuodessa rekkojen teho on kaksinkertaistunut, kulutus lähes puolittunut ja kuljetuskapasiteetti kasvanut niin kantavuuden kuin tilavuudenkin osalta. Rekkojen määrä on lisääntynyt ja sitä kautta erityisesti käytetyn kaluston hintataso on tullut koko ajan alemmas. Lisäksi maantieverkosto on jo saavuttanut huipputasonsa uusine moottoritieosuuksineen ja ohitusteineen, koska nk. korjausvelka on lähtenyt kasvuun. Tämä on nopeuttanut kuljetuksia. Esimerkiksi Helsingin ja Oulun väli on mahdollista ajaa yhdeksän tunnin vuorokautisen työajan puitteissa. Ei siis ihme, että reitin puoliväliin on noussut yksi suomen vilkkaimmista asemarakennuksista, Hirvaskankaan liikenneasemarakennus, jonka piha-alueella on junalasteittain rekkoja etenkin öiseen aikaan.

Valitettavasti joudumme yhä odottamaan rautatieliikenteen kehittymistä vastamaan 2000-luvun vaatimustasoa. Mutta pystyvätkö Pohjanmaan kaksoisraide ja übervihreät Vectronit sittenkään haastamaan kumipyöräjunia tavarakuljetuksissa?
kuva 24.02.2017 23:20 Timo Humalisto  
  Muistuu mieleeni kesä 1974, kun olin pari kuukautta Virkkalassa kesätöissä. Sieltä lähdin yleensä perjantaisin työpäivän jälkeen lätällä Riihimäelle, jossa vaihto pitkään pikajunaan (Kemijärvelle/Rovaniemelle?), jolla matkustin Tampereelle. Lätän kokoonpano oli muistaakseni veto+liite(?)+veto (istuin joskus viimeisen vetovaunun perässä kuljettajan paikalla) mutta ei postiliitteitä. Riihimäellä oli laituri mustanaan matkustajia, joten kyttäsin todennäköisesti kuvassa olevan laiturin (ääri)päässä viimeisenä junassa olevaa puuvaunua, joka oli aina tässä vaiheessa lähes tyhjä. Tosin se täyttyi pian Riihimäeltä lähdön jälkeen ja toiveikkaita(?) istumapaikan hakijoita vaelsi sinne vielä Tampereelle saavuttaessa.
Pikajunan saapumisaika Riihimäelle oli muistaakseni 18.50, mutta tämä on tosiaan muistitieto. Onko jollakulla kesäturistia 1974, josta löytyisi oikeat junien (aikataulu)tiedot?
kuva 24.02.2017 23:08 Heikki Kannosto  
  Huomautettakoon että ilmaisussa "Huuhdo aina jalka(vipu)" ei ole ainoatakaan ylimääräistä sananväliä.
kuva 24.02.2017 22:57 Niklas Savinsaari  
  Nuo 5x11 - 5x12 -rungot olivat tuossa samassa sijainnissa (kuvassa oikealla) vielä saman vuoden kesälläkin. Ajorunkoina noina aikoina oli 5101 - 5102, 5103 - 5104, 5117 - 5118, 5121 - 5122 ja 5123 - 5124, jotain niistä oletettavasti.
kuva 24.02.2017 22:33 Ari-Pekka Lanne  
  Olen muistavinani, aivan kuin olisin nähnyt vuosituhannen taitteessa vekkien sukkuloivan kimppakyytimäisesti Valtionrautateitten piiliä kulkulaitoksenaan käyttäen rautiksen ja Perkiön väliä veturinkuljettajien vuoronvaihtojen aikaan sil’ viissiin, että vuorollaan yksi maripaita kyyttäsi ja sompaili muuta kuormaa kaltaisiansa. Se on erityisesti jäänyt mieleen, että lystiä leikki näytti kyytättävistä vekeistä olevan. Takapenkin kyytiläinen oli tuskin saanut nahkakenkäänsä oven välistä kabiiniin ‒ saati ovea ährätyksi kiinnes ‒ kun jo rattiin istunut sompaveikko nosti kytkintä. Sora ja pikkukivet vain sinkoilivat. Toki kun tuo sukkulointi saatiin loppumaan ‒ Hiutaleen edellä kertoman mukaan v. 2006 ‒ niin epäilemättä siitä on kertynyt säästöä Valtionrautateille.

Toisaalta tuolla rautiksen uumenissa on pysäköintilaitos Hämppi. Eivätkö vekit voisi mennä autoineen sinne "auditoimaan"; kuin myyrät ikään? ‒ Jos jostain syystä haluavat tuoda töihin tullessaan auton mukanaan.

Voihan olla niinkin, että Esa on määrännyt katraansa maanteitten moottoriresiinat pois tuosta sivistyneesti kulkemisensa järjestäneiden rautatiematkustajien silmien alta. Se ei välttämättä mätsäisi kivimiesten mantroihin, arvoihin ja hokuihin, kun viherpuseron nähtäisiin luimistellen siirtyvän Demarista Bemariin tai Marsusta Mersuun.
kuva 24.02.2017 22:01 Riku Outinen  
  Jep, viimeinen oli. Edes MM-kisojen takia ei Vr:n kisajuna herännyt henkiin, muutama lisävuoro zetaa sentään ajetaan.
kuva 24.02.2017 21:17 Oskari Kvist  
  Valitettava maan tapa junia pyörille, kun pitäisi pyöriä junille. Vai mitenkäs se menikään...?
kuva 24.02.2017 21:08 Mikko Herpman  
  Yhdyn edellisiin.. Toki hallinnosta vastaavat jatkavat erikoislupien myöntämistä yhä suuremmille rekoille. Viimeisin oli ristiinan-kouvolan välille.
kuva 24.02.2017 20:19 Kimmo Pyrhönen  
  Oivallinen aihe leikkimieliselle sanakilpailulle.
kuva 24.02.2017 20:15 Jukka Ahtiainen  
  Edellisten kommenttien kanssa samassa linjassa.
Säästöä tulisi myös liikenneonnettomuuksien aiheuttamien kustannusten ja kärsimysten vähenemisenä.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suuronnettomuuden-syy-nelostiella-selvisi-rekka-ei-saanut-pysaytettya-ajoissa-aiheutti-ketjukolarin/6324568
kuva 24.02.2017 18:21 Oskari Kvist  
  Kenties Pohjanmaan radan remontin valmistumisen jälkeen, ainakin infran puolesta olisi mahdollisuus jatkaa näitä kuljetuksia. Ratatyöthän olivat yksi syy miksi asiakkaat hävisivät junista (ei voinut kuljettaa aikatauluherkkää tavaraa).
kuva 24.02.2017 18:15 Henrik Hietala  
  Näiden kuljetusten palauttaminen pitäisi olla ensimmäisten keinojen joukossa, joilla vastataan kansallisen ilmastopolitiikan liikenteelle asettamiin päästövähennystavoitteisiin.