|
|
26.02.2017 18:23 | Harri Pesonen | ||
| ton mallin Vanajia ei maha olla yhtään enään suomessa entisöitynä... | ||||
|
|
26.02.2017 18:20 | Harri Pesonen | ||
| "VR Kontaktori" kuin sanottiin noita.... | ||||
|
|
26.02.2017 18:18 | Harri Pesonen | ||
| pomminvarma vedettävä kello ja airamin litium pattereita | ||||
|
|
26.02.2017 18:09 | Harri Pesonen | ||
| olisiko siinä ollut vesisäiliön mittalasi josta on nähnyt paljon oli vettä säiliössä...... | ||||
|
|
26.02.2017 17:21 | Ville Hautamäki | ||
| Omasta lippukokoelmastani löytyi viimeisenä vanhan mallisena lippuna matka Seinäjoelta Lapualle lauantaina 29.1.2011, eli vielä ainakin tuolloin on niitä ollut liikkeellä. | ||||
|
|
26.02.2017 17:10 | Riku Outinen | ||
| Yksi päivä pohdin, koska sai viimeiset "vanhan malliset" liput? Joskus 2010 alkuvuodesta? | ||||
|
|
26.02.2017 10:21 | Raimo Harju | ||
| Olkoon paikan nimi Selki, taivuteltu ja väännelty vaikka minkämoiseen vänkyrään, niin tämä kuva ainakin on komia. | ||||
|
|
26.02.2017 09:47 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Deeveri on tosiaankin kaksi vuotta vanhempi kuin alstikka. | ||||
|
|
26.02.2017 08:02 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan Dv12 2505 ei ikänsä puolesta poikkea kovin paljoa Dr13 2343:sta. 2505 saattaa olla jopa vanhempi. Mielenkiintoista, eikö totta? | ||||
|
|
25.02.2017 23:42 | Joona Kärkkäinen | ||
| Vetureissa 7 ja ravintolavaunussa vielä yksi. | ||||
|
|
25.02.2017 23:27 | Mikko Mäntymäki | ||
| Minä sain vain 7 dieseliä jos Dv12:n apumoottorit lasketaan mukaan muuten 5. | ||||
|
|
25.02.2017 23:12 | Joona Kärkkäinen | ||
| Kuvan junissa on käynnissä kahdeksan dieselmoottoria. | ||||
|
|
25.02.2017 23:10 | Jussi Mäkinen | ||
| No tässä alkaa olla dieseliä poikineen. :) | ||||
|
Kuvasarja: Muistoja Salpausselän kisajunista |
25.02.2017 22:30 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno kooste kisajunien uudemman pään historiasta! | ||||
|
|
25.02.2017 22:29 | Jussi Mäkinen | ||
| Nyt on komeaa! Kiitos myös Kimmolle kalustolistasta. Niistä ainakin ensimmäiset olisi hyvä saada tägeihinkin myöhempiä hakuja varten. No, suurin osa ei kyllä näe kuvassa, mutta tämän avulla voisi löytää tiedon, että ne ovat kisajunassa olleet. | ||||
|
|
25.02.2017 22:24 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sen jälkeen kun kaveri ajoi rekalla tutkaan 140 km/h Hollannissa, rajoitimen hän on kytkenyt pois vasta Saksan puolella kun oli kiire laivaan. Aikataulun sotkeutumiseen ei tarvita muuta että toinen rekkakuski kolhii autosta peilin ja rikkinäisellä ei voi ajaa koska siinä teilaa äkkiä jonkun pikkuauton. | ||||
|
|
25.02.2017 22:19 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno otos! Tässä ilmeisesti VR:n viimeinen kisajuna. HMVY:n museojunia ollut sitten 2015 ja 2017. Silloinen "normaali pikajunarunko" on jo nyt kaikkea muuta... | ||||
|
|
25.02.2017 22:17 | Jussi Mäkinen | ||
| Komea otos! Keli suosi niin kisoja kuin junakuvausta (kunhan vain oli tarpeeksi vaatetta). | ||||
|
|
25.02.2017 21:24 | Markku Knuutti | ||
| Työkalupakki liikkuvaan työhön :) | ||||
|
|
25.02.2017 19:53 | Eero Aro | ||
| Hyppyrimäen vauhtitornin valettuja perustuksia on vielä kalliossa kiinni. Samoin kivilohkareista tehtyä alastulorinteen kumpua on vielä jäljellä. | ||||
|
|
25.02.2017 19:30 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| No mutta onpa toki puskinlyhtyjen laseissa fresnel-linssit, jos sitä tarkoitat: https://vaunut.org/kuva/81980 | ||||
|
|
25.02.2017 18:59 | Pave Saarinen | ||
| Kuva on suunnilleen Alppilan hyppyrimäen paikalta. Vastapäätä oli myöhemmin "laskettelurinne", jossa oli pieni vauhtimäki. Notkossa toimi 1960-luvulla Alppilan kesäteatteri. Siinä näytteli mm. tunnettu Einari Ketonen, joka asui ympäri vuoden 8-kulmaisessa kopperossa. Tämä sai myöhemmin taiteilijaeläkkeen. Se lienee myönnetty Urkin aikaansaannoksena. Alppilan kalliot oli hieno alue ennen Linnanmäen huvipuiston ja pyöreän säiliön rakentamista. Talvisaikaan todellinen alppila. Kuvista vain olen nähnyt. Linnanmäki rakennettiin 1950-luvun alussa. Alppiravintola paloi 1951. Alppila ja Alppiravintola ja kuuluivat suureen eläintarhasuunnitelmaan, joka jäi kesken. |
||||
|
|
25.02.2017 17:07 | Raimo Harju | ||
| Ei taida olla puskinlyhtyhin palautettu alkuperäisiä prismoiksi hiottuja laseja, vai onko? tarkkanäköisemmät voivat nähdä. | ||||
|
|
25.02.2017 16:15 | Mikko Herpman | ||
| Miten lie olisi oikea keskinopeus Helsingin-Oulun välillä. Verrattuna Juna/Rekka, sopivasti aikataulutettuna juna voisi mahdollisesti ajaa lähes tauotta tuon välin, Seinäjoella kuskin vaihto. Kapellit kestää kyllä 120km/h mainiosti, tämän voi todeta kotimaisilla moottoriteillä.. Ajallisesti nykyisilläkin nopeuksilla uskoisin junan olevan kilpailukyinen.. Lieneekö mistään saatavilla todellisia/realistisia kustannusvertailuja junan ja rekan kesken... Tuskin nykyisellään.. |
||||
|
|
25.02.2017 14:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sukkulointi ei toki loppunut siihen, mutta varmasti väheni. Suunta vain kääntyi: dieselveturit ja pitkään myös lepohuoneet olivat Perkiössä. Autokyydin järjestämisessä on riittänyt variaatioita: isäni kertoman mukaan varikolla on "aina" ollut auto. Ainakin ennen 1966, kun Perkiön talli valmistui, autokuskilla oli tehtävänä mm. työvuorolappujen jakelu ympäri vuorokauden; muutokset ja heittovuoron kuljettajien määräyslaput oli vietävä kirjallisena, ellei veturimiehistöä: kuljettaja plus lämmittäjä, puhelimella tavoitettu, ja kenellä nyt olisi puhelin ollut esim. juuri ennen 1966? Sitten myöhemmin tämä miehistöjen kuskaus eli AaPeen mainitsema sukkulointi kahden veturitallin välillä; höyryveturithan jäivät vanhalle tallille 1966 jälkeen. Perusjärjestely oli, että tehtävään oli nimitetty autonkuljettajia niin, että homma toimi ns. 24/7, eli 4-5 vakinaista autonkuljettajaa tekemässä pelkästään näitä töitä. Sitten Oy-aikana annettiin näiden jäädä eläkkeelle, eikä uusia otettu tilalle, ja jäljelle jääneinä aikoina kyydit ajatettiin joko taksilla tai tilauskyytipalveluna pikkubussilla. Sittemmin on sovittu, että lähtevä tai saapuva veturinkuljettaja ajaa itse oman kyytinsä "talon" autolla tai, jos tämä ei käy, esim. ei olekaan selvää menopaluukuljetusta ja auto jäisi seisomaan tämän vuoksi, kyydin saattaa ajaa varalla olevat veturinkuljettaja tai myös ns. siku eli siirtokuljettaja, joka on Tampereen matkustaja-aseman hk eli huoltokuljettaja. Koska Tampereella on veturivarikko ollut vuosien 1872-76 tienoista, olisi kiva löytää tietoa tämän sinänsä korvaamattomaksi osoittautuneen palvelun kuin "varikon auton" historiasta. |
||||
|
|
25.02.2017 13:38 | Joonas Jokinen | ||
| Hieno kuva. Itsekin otin lähestulkoon samanlaisen :). | ||||
|
|
25.02.2017 13:11 | Oskari Kvist | ||
| Aika jämäkkä "käynnistysmoottori" hurussa, tehoksi tulee äkkiseltään laskettuna 197V x 3500A = 689,5 kW. Toisaalta akusto ei varmasti jaksa puskea 197V koko käynnistysyrityksen ajan, vaan jännite kyykkää kuormitettaessa noin suurillla virroilla lyijyakulle tyypillisesti (kuten valojen himmentymisestäkin voi päätellä) ja tällöin tietysti tehokin on alhaisempi kuin mitä tuo laskenta. No heitetään että jotain luokkaa 130V = 455 kW, kyllä muuten edelleenkin on aika kovan luokan startti. Mites muuten Dv15/Dv16? Oliko niissä paineilmastartti, moottori kun oli "hurun puolikas"? |
||||
|
|
25.02.2017 13:01 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä nuo trailerit kestää sen 120 km/h nopeuden ihan huoletta. Sivutuulella on suurempi merkitys kuin junan ajonopeudella. | ||||
|
|
25.02.2017 12:45 | Riku Outinen | ||
| Kyllä pitäisi olla tavoitetilana se mitä ennen oli, eli 3 Pohjoiseen ja 2 Etelään, jospa tosiaan nyt ratayhteyksien paranemisen myötä jotain tapahtuisi, en kyllä usko, mutta toivon. Sitten jos Kuopiokin saataisiin mukaan, erään selvityksen mukaan potentiaali olisi jopa 2-3 junallista, ja kun tuosta tekee realisimivähennyksen, niin kyllä se yksi junallinen suuntaansa pitäisi saada. | ||||
|
|
25.02.2017 12:44 | Joona Kärkkäinen | ||
| Jarrupainoprosentti on ratkaisevin tekijä nopeuden kannalta mitä tulee jarruihin, ja sen uskon kyllä olleen ihan kohdallaan rekkajunissa, joiden jarrulajikin oli P. Sen sijaan kyydissä olevat rekat/trailerit eivät kestä kovia nopeuksia, en halua nähdä pressuseinäistä puoliperävaunua 120 km/h:n nopeudessa. | ||||
|
|
25.02.2017 12:31 | Hannu Peltola | ||
| Minusta veturi näyttää normaalilta Tu6-veturilta, vrt. https://vaunut.org/kuva/107029?s=1 | ||||
|
|
25.02.2017 12:19 | Oskari Kvist | ||
| Linkataanpa reilun viiden vuoden takainen uutinen: http://yle.fi/uutiset/3-5459891 | ||||
|
|
25.02.2017 12:17 | Heikki Kannosto | ||
| Kenguruvaunuilla saadaan painopistettä alemmas mutta niidenkin Sn näyttää maailmalla olevan 120. https://fr.wikipedia.org/wiki/Wagon_kangourou https://de.wikipedia.org/wiki/Taschenwagen http://a142.idata.over-blog.com/600x450/2/48/56/58/wagons-recents/wagon--1-.JPG Kokonaan eri juttu on kannattaako tällaisia hankkia Suomen liikennemäärillä. Koko kuljetussysteemihän pitäisi myllätä perin ja pohjin. |
||||
|
|
25.02.2017 12:08 | Heikki Kannosto | ||
| Oijoi, aivan kuin Iisalmen tai Joensuun viikonloppujuna vuonna 2 tai 6. Ikääntyvän harrastajan on vaikea tottua siihen että Alsthom ja siniset vaunut ovat jo historiaa mutta ehkä tässä vielä oppii. | ||||
|
|
25.02.2017 11:55 | Oskari Kvist | ||
| Tosin ei tainnut kuormattuna tuolloinkaan olla kuin 100 km/h maksiminopeus rekkajunille, vaikka vaunukalusto itsessään sallii 120 km/h. Mistähän syystä? Jarrut? Veturi ei jaksa tehoiltaan vetää 120 km/h asti? Muut syyt? Jos jarrut ovat ongelmakohta, olisiko teknisesti mahdollista korottaa rekkajunien nopeutta esim. sähköohjattuja jarruja (kuten IC2-kalusto) käyttämällä? Olisiko teknisesti mahdollista tehdä esim. 160 km/h kulkeva rekkajuna? Tuleeko kuorman painopisteen kanssa ongelmia vs. 100 (120 km/h), radan kaarteista tms johtuen? |
||||
|
|
25.02.2017 11:50 | Oskari Kvist | ||
| Toisaalta "ei ihmekään" että yhdistetyt rautatiekuljetukset ei pärjää, kun maanteillä rekat pääsevät ajamaan kovempaa kuin rautateillä kalusto yhdistettyjen kuljetusten kalusto sallii (120 km/h): http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/KSML-Osa-rekoista-ajaa-j%C3%A4rkytt%C3%A4v%C3%A4%C3%A4-ylinopeutta-%E2%80%93-jopa-130-kmh/937565 | ||||
|
|
25.02.2017 11:46 | Oskari Kvist | ||
| Sen näemme seuraavassa jaksossa. Mikä sitten jaksoksi ikinä määritelläänkään. | ||||
|
|
25.02.2017 11:09 | |||
| Seuraavan talven 1974/75 aikatauluja kun selasi niin 429 Hangosta Riihimäelle saapui klo 19.40 ja P 63 Kemijärvelle klo 19.54. Kyseessä siis lienee Kemijärven yöjuna? Näiden välissä saapui H-tunnuksinen lähijuna Helsingistä. | ||||
|
|
25.02.2017 02:27 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Varmastikin joku Vorgilaista on käynyt tässä ja tietää rungot tarkalleen. Turkulaiset, auttakaa! | ||||
|
|
25.02.2017 00:11 | Jari Kuusinen | ||
| Niiiiin.... Onko nopeus todellakin sitten ainoa rautateiden valtti rekkaliikennettä vastaan tänä päivänä, kun on oikein pitänyt lakkauttaa koko rekkajunaliikenne? Vai pystyykö VR Group kilpailemaan hinnalla rekkaliikennettä vastaan? Toisin muotoiltuna, onko todellakin tilanne se, että kahdenkymmenen rekkakuskin palkkakustannukset ja kahdenkymmenen rekan polttoainekustannukset ovat noin puolet siitä, mitä yksi kahdenkymmenen rekan juna tulisi kustantamaan 1-2:n kuljettajan voimin? Vai mikä tässä junaliikennöinnissä oikein maksaa? Johtoryhmän bonukset? VR Groupin päällikkö-, johto- ja turvattomuusorganisaation palkkakustannukset? Toisaalta pitää muistaa rekkaliikenteen valtava ja huima kehitys viime vuosikymmenten aikana verrattuna junakaluston kehittymiseen: Kolmessakymmenessä vuodessa rekkojen teho on kaksinkertaistunut, kulutus lähes puolittunut ja kuljetuskapasiteetti kasvanut niin kantavuuden kuin tilavuudenkin osalta. Rekkojen määrä on lisääntynyt ja sitä kautta erityisesti käytetyn kaluston hintataso on tullut koko ajan alemmas. Lisäksi maantieverkosto on jo saavuttanut huipputasonsa uusine moottoritieosuuksineen ja ohitusteineen, koska nk. korjausvelka on lähtenyt kasvuun. Tämä on nopeuttanut kuljetuksia. Esimerkiksi Helsingin ja Oulun väli on mahdollista ajaa yhdeksän tunnin vuorokautisen työajan puitteissa. Ei siis ihme, että reitin puoliväliin on noussut yksi suomen vilkkaimmista asemarakennuksista, Hirvaskankaan liikenneasemarakennus, jonka piha-alueella on junalasteittain rekkoja etenkin öiseen aikaan. Valitettavasti joudumme yhä odottamaan rautatieliikenteen kehittymistä vastamaan 2000-luvun vaatimustasoa. Mutta pystyvätkö Pohjanmaan kaksoisraide ja übervihreät Vectronit sittenkään haastamaan kumipyöräjunia tavarakuljetuksissa? |
||||
|
|
24.02.2017 23:20 | Timo Humalisto | ||
| Muistuu mieleeni kesä 1974, kun olin pari kuukautta Virkkalassa kesätöissä. Sieltä lähdin yleensä perjantaisin työpäivän jälkeen lätällä Riihimäelle, jossa vaihto pitkään pikajunaan (Kemijärvelle/Rovaniemelle?), jolla matkustin Tampereelle. Lätän kokoonpano oli muistaakseni veto+liite(?)+veto (istuin joskus viimeisen vetovaunun perässä kuljettajan paikalla) mutta ei postiliitteitä. Riihimäellä oli laituri mustanaan matkustajia, joten kyttäsin todennäköisesti kuvassa olevan laiturin (ääri)päässä viimeisenä junassa olevaa puuvaunua, joka oli aina tässä vaiheessa lähes tyhjä. Tosin se täyttyi pian Riihimäeltä lähdön jälkeen ja toiveikkaita(?) istumapaikan hakijoita vaelsi sinne vielä Tampereelle saavuttaessa. Pikajunan saapumisaika Riihimäelle oli muistaakseni 18.50, mutta tämä on tosiaan muistitieto. Onko jollakulla kesäturistia 1974, josta löytyisi oikeat junien (aikataulu)tiedot? |
||||
|
|
24.02.2017 23:08 | Heikki Kannosto | ||
| Huomautettakoon että ilmaisussa "Huuhdo aina jalka(vipu)" ei ole ainoatakaan ylimääräistä sananväliä. | ||||
|
|
24.02.2017 22:57 | Niklas Savinsaari | ||
| Nuo 5x11 - 5x12 -rungot olivat tuossa samassa sijainnissa (kuvassa oikealla) vielä saman vuoden kesälläkin. Ajorunkoina noina aikoina oli 5101 - 5102, 5103 - 5104, 5117 - 5118, 5121 - 5122 ja 5123 - 5124, jotain niistä oletettavasti. | ||||
|
|
24.02.2017 22:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olen muistavinani, aivan kuin olisin nähnyt vuosituhannen taitteessa vekkien sukkuloivan kimppakyytimäisesti Valtionrautateitten piiliä kulkulaitoksenaan käyttäen rautiksen ja Perkiön väliä veturinkuljettajien vuoronvaihtojen aikaan sil’ viissiin, että vuorollaan yksi maripaita kyyttäsi ja sompaili muuta kuormaa kaltaisiansa. Se on erityisesti jäänyt mieleen, että lystiä leikki näytti kyytättävistä vekeistä olevan. Takapenkin kyytiläinen oli tuskin saanut nahkakenkäänsä oven välistä kabiiniin ‒ saati ovea ährätyksi kiinnes ‒ kun jo rattiin istunut sompaveikko nosti kytkintä. Sora ja pikkukivet vain sinkoilivat. Toki kun tuo sukkulointi saatiin loppumaan ‒ Hiutaleen edellä kertoman mukaan v. 2006 ‒ niin epäilemättä siitä on kertynyt säästöä Valtionrautateille. Toisaalta tuolla rautiksen uumenissa on pysäköintilaitos Hämppi. Eivätkö vekit voisi mennä autoineen sinne "auditoimaan"; kuin myyrät ikään? ‒ Jos jostain syystä haluavat tuoda töihin tullessaan auton mukanaan. Voihan olla niinkin, että Esa on määrännyt katraansa maanteitten moottoriresiinat pois tuosta sivistyneesti kulkemisensa järjestäneiden rautatiematkustajien silmien alta. Se ei välttämättä mätsäisi kivimiesten mantroihin, arvoihin ja hokuihin, kun viherpuseron nähtäisiin luimistellen siirtyvän Demarista Bemariin tai Marsusta Mersuun. |
||||
|
|
24.02.2017 22:01 | Riku Outinen | ||
| Jep, viimeinen oli. Edes MM-kisojen takia ei Vr:n kisajuna herännyt henkiin, muutama lisävuoro zetaa sentään ajetaan. | ||||
|
|
24.02.2017 21:17 | Oskari Kvist | ||
| Valitettava maan tapa junia pyörille, kun pitäisi pyöriä junille. Vai mitenkäs se menikään...? | ||||
|
|
24.02.2017 21:08 | Mikko Herpman | ||
| Yhdyn edellisiin.. Toki hallinnosta vastaavat jatkavat erikoislupien myöntämistä yhä suuremmille rekoille. Viimeisin oli ristiinan-kouvolan välille. | ||||
|
|
24.02.2017 20:19 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Oivallinen aihe leikkimieliselle sanakilpailulle. | ||||
|
|
24.02.2017 20:15 | Jukka Ahtiainen | ||
| Edellisten kommenttien kanssa samassa linjassa. Säästöä tulisi myös liikenneonnettomuuksien aiheuttamien kustannusten ja kärsimysten vähenemisenä. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suuronnettomuuden-syy-nelostiella-selvisi-rekka-ei-saanut-pysaytettya-ajoissa-aiheutti-ketjukolarin/6324568 |
||||
|
|
24.02.2017 18:21 | Oskari Kvist | ||
| Kenties Pohjanmaan radan remontin valmistumisen jälkeen, ainakin infran puolesta olisi mahdollisuus jatkaa näitä kuljetuksia. Ratatyöthän olivat yksi syy miksi asiakkaat hävisivät junista (ei voinut kuljettaa aikatauluherkkää tavaraa). | ||||
|
|
24.02.2017 18:15 | Henrik Hietala | ||
| Näiden kuljetusten palauttaminen pitäisi olla ensimmäisten keinojen joukossa, joilla vastataan kansallisen ilmastopolitiikan liikenteelle asettamiin päästövähennystavoitteisiin. | ||||