|
|
28.02.2017 13:16 | Mikko Herpman | ||
| Mitenkähän vaihteet, jääköhän ratapihan raudat edelleen käsikäytölle, poisluettuna päätie ja viereinen kuten olikin. Kauempana Suolahden suunnalla olevat uudet puuraiteiden raudat taisivat olla sähköllä kääntyviä. | ||||
|
|
28.02.2017 13:10 | Niila Heikkilä | ||
| Neljä sähköraidetta, vai onko tuossa vielä työ kesken. Jos ajatellaan että yksi raiteista on päätie Srj suuntaan, toista on pidettävä vapaana jotta veturi pääsee kiertämään ympäri, jää kaksi raidetta tuleville ja lähteville junille. Riittääkö se.. | ||||
|
|
28.02.2017 11:22 | Milo Hilve | ||
| Yleensä Allegrot ovat aikataulussa, koska vain ottavat matkustajia sisään suomen puolella. Venäjän puolella vissiin on asenne, että junat kulkee aikataulussa. | ||||
|
|
28.02.2017 10:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Yhtenäisten junamatkojoen verkosto. Hmm, mulla on kaksi merkittävämpää verkkoa: Belgradista Prahan kautta Berliiniin ja edelleen sekä Tukholmaan (sekä Ruotsi-Saksa-junalautalla, että Köpiksen kautta) että Lugažiin Valgan edustalle ja sitten Venäjän länsiosien verkkoa sekä Intian pohjoinen puolikas. Ja vähän Ukrainaa ja vähän Suomea, mutta ne ovat vähäisiä. Pitäisi mennä junalla Helsinki-Pietari-Tallinna/Baltia-Moskova, Tartto-Lugaži ja Varsova-Lviv niin saisi yhdisteltyä verkot yhteen. Irrallisiksi jäisi vielä yksittäisia pätkiä Italiasta, Espanjasta, Kiinasta, Thaimaasta, ja Burmasta, sekä toki Intia. Mutta asian kanssa voinee elää. Joka tapauksessa, tuo verkkojen yhdistäminen on hauska idea, joka täytyy kyllä toteuttaa. Itse voin vasta kehuskella liftanneeni koko reitin Portugalista Kiinan Kuljaan/Yiliin, mutta rautatieverkkoni ovat palasina. Eli: Haaste vastaanotettu ;) |
||||
|
|
28.02.2017 10:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin, tuohan oli siis vastaus Sakarin kysymykseen siitä, että ilmenikö asia todella vasta rajalla. Vastasin, että "todennäköisesti kyllä - ja todennäköisesti näin:" | ||||
|
|
28.02.2017 08:52 | Juha Kutvonen | ||
| Niin se aika juoksee. Oma v a k i n a i n e n ferrohippologinen dokumentarismini alkoi lähes päivälleen kolme vuotta aikaisemmin: https://www.vaunut.org/kuva/28428 | ||||
|
|
28.02.2017 08:14 | Raimo Harju | ||
| No nyt on koko komeus nähtävis hyvin lattiatasolta. Jospa tämäkin vielä joskus uhoais yhtä ponnekkaasti, kuin kaimansa siellä rapakon takana. | ||||
|
|
28.02.2017 06:59 | Esko Maasalo | ||
| Merkintänä on tuo x papereissani sitä tarkoittamassa, mutta pitää tarkistaa mahdollisista valokuvista, jos niitä on otettuna tuolta ajalta. Merkkihän voi tulla kirjoitetuksi ns. selkäytimestä vanhaan tyyliin! | ||||
|
|
28.02.2017 01:19 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäellä "lista", Tampereela "heitto". Riihimäellä "tsuppari", Tampereella "lähetti". Mikäli aikoinaan isäni puheista ymmärsin, täytyi "heittovuoron" miehistön kirjautua "tp:n listalle" saavuttuaan edellisestä työvuorostaan (1950-luku, ehkä vielä 1960-luvun alku). Kunnes seuraava vajavuus miehistöstä aikanaan koitti, listalla ensimmäisenä oleville (seuraaville varmuuden vuoksi) tarjottiin vapaana olevaa työvuoroa. Mikäli heitä ei tavoitettu (omankodin rakennus), "tsupparilla" oli myös seuraava vaihtoehto pyöräilevälle lähetille (pari Armirioota/markkaa taskussaan). | ||||
|
|
28.02.2017 00:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kouvolassa ainakin, siinähän ei ollut oikein mitään Pietarin rataa rakennettaessa. Ja tällöin aivan aikojen tai ainakin ko. rautatien alussa, Valtionrautatiet rakensi myös asunnot virkamiehille, jotta heidän ylipäätään oli mahdollisuus tehdä töitä kyseisellä paikalla. Seinäjokea ajattelin vain niin voimakkaan maatalousvaltaisena ympäristönä, johon kuitenkin syntyi merkittävä risteysasema varikkoineen. Kun taas joku Haapamäki on varmaan ollut pitkäänkin paikka, jossa ei juuri muita elinkeinoja ollut kuin rautatiet ja rautatievirkamiesten ja heidän perheidensä palvelut. (edit) Ja Jormalle kiitokset muisteloista, eli Riihimäellä oli varikolla tai ylipäätään VR:llä lähetti eli tsuppari? Enkä itse asiassa ymmärtänyt tätä selostamaasi listaa, johon nimi kuitattiiin töistä tultaessa. "Listalla olo" on kai Riihimäellä tarkoittanut heittovuoroa, mutta jos viitsit tuota mainitsemaasi lista-asiaa vielä selventää? |
||||
|
|
28.02.2017 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Kimmo: Useankin kerran tuli aikoinaan matkattua varikon Transitin kyydillä asemalta Perkiöön ja päinvastoin. Kuljettajalla oli lista mistä junasta/junaan odotellaan vielä miehistöä, sitten lähdetään - joskus melko hurjaakin kyytiä. Höyryaikana tuskin miehistön vaihdossa ei omaa veturia luovutettu vieraille, vaan oma kone "otettiin levolle mukaan" - hoidelkoot jatkoa omalla kalustollaan. Muistelen, että vielä 50-luvulla (ehkä myöhemminkin) ns. "listan miehen" (ei vakiovuorossa oleva?), täytyi ilmottautua, mikäli poistui paikkakunnalta. "Listanmies" kirjoitti nimensä "jonkinlaiseen listaan" saavuttuaan työvuoroltaan ja siitä järjestyksessä tallipäivystäjä kirjaili lapun seuraavalle vapaana olevalle työvuorolle, jota "tsuppari" lähti pyöräillen tavoittelemaan. Vielä 80-luvulla oli tallipäivystäjän hallussa yleisavaimia kerrostaloihin, mikäli veturimiehellä ei ollut puhelinta. |
||||
|
|
27.02.2017 23:49 | Heikki Kannosto | ||
| Pjongjangistahan se alkaa. Ensimmäiset 10267 kilometriä pääsee ilman junanvaihtoa joskin helpompi tapa lienee aloittaa Vladivostokista. https://en.wikipedia.org/wiki/Longest_train_services |
||||
|
|
27.02.2017 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Trumpin nykyinen sijoituspaikka on vuodesta 2014 alkaen ollut https://vaunut.org/kuva/89767 . Eivät Tuukka ja Tauno ole kovin usein tainneet museossa vierailla? Näyttelyesineitähän (raskaita) siirreltiin useinkin paikasta toiseen uudisrakennuksen töiden edistyessä. Jos edeltävän kommenttini olisi viitsinyt lukaista, olisi varmaan molempien kavereiden ihmettelyjen aiheet selvinneet. | ||||
|
|
27.02.2017 22:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikös niitä vanhoja rautatieläisten asuntokasarmeja ole (ollut) jokseenkin kaikilla perinteisillä rautatiepaikkakunnilla. Ja vielä ratavartijoiden korpiasumukset radanvarsissa. 1800-luvulla rautatieläisen olisi kai ollut sula mahdottomuus asua kovin etäällä asemapaikaltaan, tai yleensäkään rengin työmaaltaan. Jollei tämä muuten järjestynyt, niin sitten ei kai auttanut muu kuin pykätä tönö pystyyn. Kun tällaisia töllejä ja ruokakuntia alkaa olla enemmän, ilmaantuu paikalle kohta myös kauppiasta, puuseppää ja suutaria. Lumipallohan voi siitä kasvaa rajattomasti. Monien kaupunkien kerrotaan syntyneen näin; lähtökohtanaan risteysasema tai varikko. Legendan mukaan Riihimäellä oli ennen rautatien tuloa mäki, jolla tönötti riihi; ei juuri muuta. Kun paikalle sitten tuli rautatie, ja pian vieläpä risteysasema veturivarikkoineen, kasvoi paikalle vähitellen kokonainen kaupunki. Ettei vain Seinäjoellakin olisi käynyt jotenkin noin? | ||||
|
|
27.02.2017 22:21 | Antti Havukainen | ||
| Se katu-uskottavampi rahastusvaihtoehto: https://www.youtube.com/watch?v=0hYNkLR-uUk | ||||
|
|
27.02.2017 21:53 | Jouni Halinen | ||
| Tässähän oli "ihmisiä" niin pitkään kuin minä muistan (1960 luvun alusta noin viime vuosiin) nyt ei kassarouvan tarvitse enää paimentaa juoppoja ja narkkareita (kun Assan "poliisilaitoskin" on lopetettu) . Näin se vaan menee Topi P. Missähän on Topi L??, "kiskoarkeakin" on halvaantunut jo vuonna 2013??. | ||||
|
|
27.02.2017 21:12 | Tauno Hermola | ||
| Miksi silta ylipäänsä on tuossa kohtaa? Ymmärtäisin, jos se olisi ohjaamon kohdalla, niin että sillalta näkee ohjaamoon. | ||||
|
|
27.02.2017 20:34 | Niklas Savinsaari | ||
| Kulkiko Esko siis 5101 - 5102 välivaunun kanssa vielä -87 vuoden puolella tuossa H 341 / 342? Välivaunuthan katosivat välistä nopeasti vuodenvaihteen 86 / 87 aikaan. 5107 ja 5110 lie olivat jonkun aikaa "orpoja" ja tuurailivat huollossa olevia, koska niiden "toiset päät" 5108 ja 5110 olivat Satasarvisessa. | ||||
|
|
27.02.2017 19:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Raiteen numero on 96. | ||||
|
|
27.02.2017 18:37 | Teemu Saukkonen | ||
| Nyt puolestaan kysymys, onko noita ennen 8/2014 aikuisia kulkutietoja jossain? | ||||
|
|
27.02.2017 18:13 | Tunnus poistettu | ||
| Taasha myö tavattii! Tuli uudelleen vanha kuva vanhoilta hyviltä ajoilta jolloin junamatkustajia arvostettiin ja palveltiin. Terveisin Hakkarista Markku |
||||
|
|
27.02.2017 16:53 | Jukka Voudinmäki | ||
| Penttilän sahan raiteen linjausta voi tutkia esim. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/4/4223/422309/422309_1974_ei_rajoja.jpg Täällä oli sahan raiteesta joskus muutama kuvakin, mutta ne poistuivat foorumilta kuvien lisääjän kera. |
||||
|
|
27.02.2017 14:29 | Topi Pikkarainen | ||
| Onhan se toki erinomaista, että on kunnolliset automaattiportit sen sijaan, että edessä näkyvässä tilassa toimisi i h m i n e n . | ||||
|
|
27.02.2017 14:17 | Mikko Herpman | ||
| Teppo, ei aivan löydy.. Tai ehkäpä kyllä jos sahalle tuonne joen varteen ei ole mennyt kiskoja.. https://vaunut.org/kuva/108588 kuvan kaavion satamaraiteet näyttävät kaartavan joenrannasta kohti asemaa. Sahalle menevät olisivat jatkaneet kaaviosta ylöspäin. | ||||
|
|
27.02.2017 13:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mukavaa pohdintaa AaPeelta, kuten aina. Tätä juuri mietinkin, että miten oli ennen automobiilien aikaa, veikkaan vikkeläjalkaista lähettiä, joka sulan maan aikaan kulki ehkä "paremmalla polkien", ehkä mieluummin kuin ratsukkoa... Ja toisaalta: ehkä tarve kauan sitten oli hyvin vähäinen, koska Valtionrautatiet huolehti työntekijöidensä asuinmahdollisuuksista ja esim. Tampereella on rakennettu osaketalojakin niin Rautatienkadulle kuin Kalevanpuistotiellekin eli kävelymatkan päähän veturitalleilta. Ja ennen autoistumisen aikaa, ellei lähetti jaksanut kävellä veturinkuljettajan talolle niin tuskin veturinkuljettajakaan jaksoi kävellä töihin eli silloin vain ei asuttu kovin kaukana työpaikasta paitsi ehkä kaupungeissa, joissa oli julkinen liikenne ja yöaikaan vossikat tai pirssit. Maaseudulla tämäkin asia on varmasti ollut eri tavalla, miten lie jossain Seinäjoella, jossa oli iso varikko harvaan asutun maaseudun keskellä? Miehistönvaihdot sinänsä saattoivat olla höyryaikana erilaisia: veturi piti käyttää vesillä muutaman kymmenen, viimeistään sadan ajokilometrin jälkeen ja varmaan vetureitakin vaihdettiin vähän väliä ja vaihto tapahtui tietenkin tallilla eli varikolla. |
||||
|
|
27.02.2017 13:15 | Tunnus poistettu | ||
| Harrastusluonteisessa hommassa ei ymmärrettävästi ole turhia varoja reklaamin tekoon ja näin tieto jää sisäpiiriin. Laajempi julkisuus tosin toisi lisää matkustajia ja samalla rahaa museotoiminnan pyörittämiseen. | ||||
|
|
27.02.2017 12:31 | Teppo Niemi | ||
| Löytyisiköhän Mikon kysymykseen vastaus näistä kuvista: https://vaunut.org/kuva/108588, https://vaunut.org/kuva/108587 ? | ||||
|
|
27.02.2017 11:51 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana pollahti.. jo paljon kadonnutta maisemaa dokumentoitunut. Makasiini on palanut, siniset kadonneet, JVV ulkomailla.. Toisaalta joen yli on tehty parikin uutta siltaa, tuonne Penttilän sahan lähelle ja kuvan oikealle puolelle. Lisää taloja tornin viereen ja pitkin joenrantaa. Tulikin sahasta mieleen, onko sinne ollut pistoraide? Jos on niin mistä se on kulkenut? |
||||
|
|
27.02.2017 11:40 | Juhani Pirttilahti | ||
| T 2710 on tuolloin ollut Uimaharju (18:50) - Kouvola tavara (2:03), ma-pe, 2 Dv12 / 1 Sr1. | ||||
|
|
27.02.2017 11:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Mistä T2710 on lähtenyt tähän aikaan? | ||||
|
|
27.02.2017 11:10 | Juhani Pirttilahti | ||
| HMVY:n junassa olisi ollut hyvin tilaa. Tieto ei liene kantanut tarpeeksi monen korviin. | ||||
|
|
27.02.2017 11:04 | Tunnus poistettu | ||
| Puupenkit ovat mukavat istua, mikäli ovat oikean muotoiset. Nykyvaunuissa on usein ihan kamala istua. Ei se pehmuste ja kangasmateriaali auta jos muoto on väärä. | ||||
|
|
27.02.2017 11:01 | Tunnus poistettu | ||
| Kun ei ole tarpeeksi ammattitaitoa. Luulisi monopolifirmaakin kiinnostavan tuloksen teko... | ||||
|
|
27.02.2017 10:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän miehistönvaihdoissa on monenlaisia käytäntöjä ja prosesseja sovellettu. Nokelassa on pysäytelty tavarajunia varikon kohdalla: https://www.vaunut.org/kuva/35997 Yleensäkin nuo lennosta tehtävät kuljettajanvaihdot ovat valovoimaisia tapauksia ‒ siinä uupunut kuljettaja pääsee lepoon ja hakemaan uusia eväitä, kun freesimmällä tapauksella jo veri polttelee päästä suuren kulkulaitosten sarviin; kumpikin voittaa. Ajoa jatkamaan saapunut kuljettaja kuulee luettelon kulkulaitoksen ominaisuuksista sekä kootut selitykset myöhästymiseen johtaneista syistä. Kotkassa Mussalon päivystäjän vuoronvaihtoa on tehty komeasti Dv12-veturilla: https://www.vaunut.org/kuva/66265 ; Uusikaupunki-Turku -akselilla oikein kaksois-Dv12:lla: https://vaunut.org/kuva/97256 Tampereen veturivarikon auton historia ei kai kuitenkaan voi ulottua 1800-luvun puolelle, kun aivan ensimmäisten autojen kerrotaan tulleen Suomeen 1900-luvun alussa. Aika 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun ‒ rautateitään rakentelevan suuriruhtinaskunnan aikakausi ‒ oli vossikoiden eli issikoiden ja luonnollisesti ihan jalkamiesten aikaa. Vesiväylät olivat korvaamattomassa arvossa, ja tosiaan rautatiet yhä enemmän ja enemmän rataverkon laajentuessa. Resiinoita on käsittääkseni ollut jo 1800-luvulla, mutta rata-autot, moottoriresiinat ja kaiken maailman hurunmunat ( https://vaunut.org/kuva/45024 ) tulivat nekin kuvioihin samoihin aikoihin kumirenkaisten autojen kanssa, ollen muodissa 1910-luvulta jonnekin 1960-luvun tienoille. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä kaikkia asioita noilla mahdettiinkaan ehtiä toimittamaan. Jotkut pienoislinja-automaiset rata-autot on selvästi rakennettu miehistön kyyditsemiseen. Mitähän väkeä niillä todella kyytättiin ja mihin ‒ tarkoitan, että pelkästäänkö rataosaston porukkaa, vaiko myös veturimiehistöjä? Meinaan kun Suomen rautateiden alkuaikoina ja vielä 1900-luvun alkupuolella varikot taisivat olla järjestään samassa yhteydessä rautisten kanssa; niinkuin on edelleen vaikkapa Kouvolassa, Seinäjoella, Kokkolassa ja Joensuussa. Syrjässä rautiksesta sijaitsevat suuret veturivarikot tulivat kaikki kai pääosin vasta 1960-luvulla, kun autoistuminenkin oli jo alkanut mennä pahaksi. Ennen vanhaan ei ollut olemassakaan Perkiöitä, Nokeloita, Temuja tai Pasilan soita. |
||||
|
|
27.02.2017 10:10 | Teemu Saukkonen | ||
| Joo-o, Helsinki-Kuopio. Kyllähän se "turvallisempi" on ajaa huonoa tietä pitkin... Pari lainausta aiheesta: "jos on digi-auto niin hyvä jos edes 10tuntiin pystyt yhtäkään reissua heittää... ainakaan laillisilla ajonopeuksilla", ja seuraus "Että silleen, soitin työn antajalle jotten aja kuin kaks reissua etelään viikossa, niin tämä sano etten aja ollenkaan ja toisaalta hyvä niin. Mutta oli muute elämäni lyhyvin työsuhde" (http://www.rahtihemmot.com/forum/index.php?topic=6704.0) |
||||
|
|
26.02.2017 23:39 | Jouni Halinen | ||
| Mitähän sille geissille kuuluu jossa Vr pyysi tarjouksia jonkinmoisista tuulenohjaimista tuohon Sr 2:sen katolle. Olikohan tarkoitus jotenkin elimoida tuulen vaikutusta tuossa kaksikerrosvaunun pystyosassa? (aika paskainen on sekin, fiksua käyttää aina samoja vaunuja tässä roolissa). Nyt kun välillä mennään Edo edellä, niin tämäkään ei ole kaikilla matkoilla ongelma. | ||||
|
|
26.02.2017 23:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä junalauttavaunuja ratapihalla on? | ||||
|
|
26.02.2017 23:08 | Juhani Pirttilahti | ||
| Interrail-lippu tulostetaan vielä vanhan malliselle lippupohjalle. | ||||
|
|
26.02.2017 21:34 | Jussi Mäkinen | ||
| Myöhäiset kiitokset! Idea junamatkasta oli juuri tuo, valitettavasti se kyllä katkesi muutaman kilometrin verran Tornion aseman ja Tornionjoen sillan länsipään välillä. :( Kiitos Suomen silloiset museojunasäädökset ja ruotsalaisen museojunaoperaattorin oletus että toimii niin kuin ennenkin oli toiminut. Se osa suoritettiin taksilla matkatavaroiden ja oletetun (vääräksi osoittautuneen) kiireen takia. No, se aukko on onneksi sittemmin paikattu, kiitos PoRha:n, joten yhtenäinen (erillisten) junamatkojen verkosto ulottuu Moskovasta Suomen kautta Englannin Devoniin ja Yorkiin, Pariisiin, Sveitsiin ja Nizzaan. :) | ||||
|
|
26.02.2017 21:32 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllähän Suomessa pitäisi olla tarvetta rekkajunille Helsingistä Rovaniemelle, Ouluun, Kajaaniin ja Joensuuhun (vaunujen lisäystä/poistoa Tampereella) sekä Turusta Kuopion kautta Joensuuhun. Kyllä sen pitäisi olla halvempaa kuin monen rekan ajattaminen noilla väleillä. | ||||
|
|
26.02.2017 21:06 | Hannu Peltola | ||
| Tottahan toki se on suoraan Detroitista, näyttäisi olevan vuoden 1950 Buick Super Sedan. Vasemmalla näyttää sen sijaan olevan vanha stuttgartilainen. | ||||
|
|
26.02.2017 20:34 | Esko Maasalo | ||
| Kävin läpi tuon vuoden 1987 muistiinpanoni Toijalan radan Porkkana-liikenteestä, Ukin liikenteestä ei ole havaintoja tuolta ajalta. Merkitsin kokonaisen Porkkanan välivaunuineen vetovaunujen numeroiden välissä x :llä ja mini-Porkkanan ilman välivaunua + -merkillä. Dm8:t eivät enää olleet liikenteessä. P341/342 oli Porkkanoiden vakiovuoro, joka kävi vain Toijalassa asti. Ajossa oli siis seuraavia yhdistelmiä: 5101x5102, 5103+5104, 5109+5110, 5108+5110, 5103+5107, 5108+5123, 5117+5118, 5121+5122, 5123+5124. Nämä nyt ainakin ja muitakin yhdistelmiä olen ylös merkannut, mutta ovat vähän epävarmoja. Pitäisi kaivaa niistä otettuja kuvia ja katsoa, jos niistä voisi varmistaa. 5109+5110 oli Huovintiellä tasoristeysonnettomuudessa 5.2. P342:ssa, jossa 5109 tuhoutui ja toinen kaveri jäi siis vähän heittopussiksi niin kuin voi huomata. | ||||
|
|
26.02.2017 20:30 | Raimo Harju | ||
| Oikeanpuoleinen taitaa olla "Dollarihymy" niinkuin ennenvanhaan oli tapana sanoa, vai onko Amerikasta kotoisin? | ||||
|
|
26.02.2017 19:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olisi kyllä hienoa, jos tuo kaide voisi olla paksu pleksi, jotta näkyisi paremmin pyörästökin. | ||||
|
|
26.02.2017 19:30 | Raimo Harju | ||
| Joo ja vielä oikein villalapaset, jos on pohojanmaalta kotoosin, sanoo "pässinpukkaamat", miehellä kädessä. | ||||
|
|
26.02.2017 19:10 | |||
| Työmaadoitus tehdään aina kahdella johtimella. Jos se on tehty yhdellä ja syystä taikka seisemännestä sähkökalustoa ohjautuisi maadoitetulle raiteelle niin että virroitin antaisi sähköä maadoitettuun osuteen, yksi maadoitusjohto palaa repsahtaisi poikki alapään liitoksestaan. Nyt ei olisi maadoitusta ja seuraukset voisivat olla kohtalokkaat. Kaksi köyttä kestää poikkipalamatta täydenkin sähkömällin. Vaikka joku osuus ratapihasta erotettaisiin sähkönsyötöstä, indusoituu mahdollisista viereisistä jännitteellisistä langoista sähköä erotettuihin "kylmiinkin" lankoihin. Niistä on mitattu 1000-1200 volttia indusoitunutta sähköä. Maadoitukset purkavat tuon jännitteen pois. | ||||
|
|
26.02.2017 18:35 | Mikael Sahervo | ||
| Vähän ennen 16 tänään meni kyseinen setti Lahessa kohti Kouvolaa tällä kertaa 2xSr1. Tuli eilen kuvattua tuo sama juna. | ||||
|
|
26.02.2017 18:33 | Riku Outinen | ||
| Nyt on alkanut ilahduttavasti vuorot lisääntyä, kun heti huomenna lähdetään takaisin Kajaaniin. | ||||
|
|
26.02.2017 18:30 | Riku Outinen | ||
| Tältäkin sähläykseltä ja mielipahalta olisi vältytty, jos olisi vaikka viikonloput makaava Eil-runko värvättt kisajunaksi Lahteen? Vai ihan hölmö ajatus? Ilmeisesti kysyntää on ollut ihan OK? | ||||
|
|
26.02.2017 18:28 | Harri Pesonen | ||
| Ylikäytävä rempattiin 2015 syksyllä jolloin lähti vekke betoniset ylikäytäväkannet tilalle tuli kumikansi. | ||||
|
|
26.02.2017 18:23 | Harri Pesonen | ||
| ton mallin Vanajia ei maha olla yhtään enään suomessa entisöitynä... | ||||