Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.08.2024 07:48 | Lasse Holopainen | ||
| Kaasugrillittömyys | ||||
|
|
24.08.2024 23:59 | Lasse Holopainen | ||
| Toisen vaunun kattojäykisteisyys | ||||
|
|
24.08.2024 23:57 | Lasse Holopainen | ||
| Ensimmäisen vaunun sileäkattoisuus | ||||
|
|
24.08.2024 23:56 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevän teräksisyys | ||||
|
|
24.08.2024 23:55 | Lasse Holopainen | ||
| Hurun leveähymyisyys | ||||
|
24.08.2024 23:52 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys! Hieno kuva. | ||||
|
|
24.08.2024 23:37 | Vertti Kontinen | ||
| Mielenkiintoinen kuva! Tälle peukut | ||||
|
24.08.2024 23:20 | Panu Breilin | ||
| Nykyisin on kaukojunissakin jatkuvasti vuoroja jotka ovat loppuunmyytyjä tai joissa on vain lisämaksullisia paikkoja jäljellä. Näin ei tarvitsisi olla jos hävitetyt/poistetut yksikerrosvaunut olisi jätetty liikenteeseen ja käytetty niitä esim. hiljaisemmilla reiteillä. | ||||
|
24.08.2024 23:09 | Panu Breilin | ||
| Junassa T2210 Kommila–Mussalo ne tulevat takaisin. | ||||
|
|
24.08.2024 23:06 | Eemil Liukkonen | ||
| Järvensivun seudun vanhan ulkoasun historiaan jäävyys | ||||
|
24.08.2024 22:17 | Lasse Holopainen | ||
| Siellä siis on Caterpillar C32 koneet joista kumpikin tuottaa 950 kilowattia. Suurin käyntinopeus on 2100 kierrosta minuutissa, sylinterejä on moottorissa 12, iskutilavuus on 32,1 litraa, sylinterin halkaisija on 145 millimetriä ja iskunpituus 153 millimetriä. | ||||
|
24.08.2024 22:13 | Eljas Pölhö | ||
| En tiedä mihin nopeuteen 1094-1096 koeajettiin (n. 120 km/h, mutta en ole nähnyt tarkempaa tietoa). En tiedä myöskään kuinka kauan Keravan pysähdys kesti. Jäin junasta Hyvinkäällä ja TAE (Eonsuu) tarkasti tuloajan Helsingissä. Verrattiin silloin puhelimessa kelloaikoja välittömästi jätettyäni junan Hyvinkäällä, mutta en uskalla olla tarkempi kuin 1 minuutti [eli minun kelloni mukaan juna lähti kello xx.xx, nyt kelloni on xx.xx, katso milloin juna tulee ja laske aika]. Silloin ei ollut kännyköitä, jotka kulkivat samassa ajassa, vaan piti olla viitseliäämpi ja käyttää puhelinkioski ->kotipuhelin yhdistelmää ja TAE:n piti juosta asemalle. Syy tähän oli junan tavattoman nopea ajo Kouvolan ja Hyvinkään välillä. | ||||
|
|
24.08.2024 22:12 | Lasse Holopainen | ||
| Kummassakin päässä tosiaan on, jos oikein muistan CATin koneet, muistaakseni jotain 30-litrasia suunnilleen. | ||||
|
|
24.08.2024 21:53 | Timo Haapanen | ||
| Nyt kun Stadlerin sivukuva on sopivasti esillä, kysyisin asioista perillä olevilta, mitä kaikkea kätkeytyy peltien alle "pitkässä päässä" ja "lyhyessä päässä"? Pakoputkien sijainnin perusteella oletan, että kummassakin on dieselmoottori, mutta siihen mun oletukseni päättyvätkin. | ||||
|
|
24.08.2024 21:15 | Petri Nummijoki | ||
| Kuinka pitkään ko. Keravan pysähdys kesti? Koeajettiinko kaikki Rulla-Ristot nopeuteen 125 km/h vai ainoastaan tämä yksi yksilö? | ||||
|
|
24.08.2024 20:48 | Lasse Holopainen | ||
| Ryys | ||||
|
|
24.08.2024 20:48 | Lasse Holopainen | ||
| Sinappisoos | ||||
|
|
24.08.2024 20:48 | Lasse Holopainen | ||
| Bataattimuus | ||||
|
|
24.08.2024 20:48 | Lasse Holopainen | ||
| Kuvan 30-vuotisuus | ||||
|
|
24.08.2024 20:47 | Lasse Holopainen | ||
| Raiteillemenevyys | ||||
|
|
24.08.2024 20:47 | Lasse Holopainen | ||
| Vaunujen sinisyys | ||||
|
|
24.08.2024 20:47 | Lasse Holopainen | ||
| Veturivetoisuus | ||||
|
|
24.08.2024 20:47 | Lasse Holopainen | ||
| Monikommenttisuuden jatkuvuus | ||||
|
|
24.08.2024 20:28 | Eljas Pölhö | ||
| Tr1 1093 taisi olla se nopeakulkuisin Rulla-Risto. Koeajolla 125 km/h, itsekin kellottanut yli 120 km/h ja esim. lisäpikajunassa Hyvinkää-Helsinki 42 min sisältäen pysähdyksen Keravalla! Tämä viimemainittu sylinterin takapään tiivisteen vuotaessa ja aiheuttaessa inhottavan äänen ja (kulun mittaajan kannalta) vähän näköhaittaa mittauspisteitä ajatellen. Tr1 1094-1096 eivät omissa mittauksissani päässeet samoihin nopeuksiin, vaikka 100 km/h oli "kevyttä kamaa". | ||||
|
|
24.08.2024 20:06 | Eemil Liukkonen | ||
| Tosiaan! Komistuksia vanhemmasta ja uudemmasta päästä. | ||||
|
24.08.2024 18:58 | Lasse Holopainen | ||
| Syrjässä varmaankin siksi, ettei porukka n e ä mitä näille hyville vaunuille käy. | ||||
|
|
24.08.2024 18:55 | Lasse Holopainen | ||
| Tätä kuvaa kun katsoo, ei Eilien uudempi vihreä väritys haittaa, sitä meinaan alkaa kuitenkin nähdä punaista. Sitten viikko sitten mentiin aivan liian lyhyellä R-junalla, Sm4:llä, josta lähetin tänne kuvankin. Kalustopulaahan ei oikeasti olisi, ellei sitä tarkoituksella tehtäisi. Raivostuttavaa tuo oikeiden junien tuhoaminen. Missään maassa, missä päättäjillä on terve itsetunto, ei varmaan haluttaisi tuhota kotimaisen vaununrakennuksen huipputuotteita, varsinkaan jos niitä voi vielä käyttää aivan hyvin. Uutta kalustoa sitten haetaan nykyään sieltä etelästä ja nehän eivät sovi kylmille talvikeleille. | ||||
|
24.08.2024 18:10 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Ravintola Jukolan talo. Paloi vuonna 1979. | ||||
|
24.08.2024 17:21 | Lasse Holopainen | ||
| Läpiajavuus | ||||
|
|
24.08.2024 16:57 | John Lindroth | ||
| Komea kuva Ristoista! | ||||
|
24.08.2024 15:56 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs otos! | ||||
|
|
24.08.2024 14:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! :) | ||||
|
|
24.08.2024 14:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä tuo taustalla oleva talo on? | ||||
|
24.08.2024 11:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, herra Eljas. Tällaista jäljestinkin, vienti oli siten "metsästä elävän" Suomen perustuotteita. | ||||
|
|
24.08.2024 10:56 | Eljas Pölhö | ||
| Kristiinankaupungin sataman kautta kulki vientinä sahatavaraa ja pyöreätä puutavaraa. Tuontikuljetukset olivat öljytuotteet ja kivihiili. Muu kaupunkiin saapunut tavara oli lannoitteet, maanvijelyskoneet ja kauppatavara (osuusliikkeet oli suuri asiakasryhmä). Kaupungista lähti juurikasveja ja koneita sekä erittelemätöntä kauppatavaraa. | ||||
|
|
24.08.2024 09:49 | Eljas Pölhö | ||
| Kaskisissa oli sisäsatama, ulkosatama ja syväsatama, joiden kahden viimeisen laiturien yhteispituus oli 817 m. Sataman ratapihan laajentamisesta päätettiin 1961. Rautateitse saapuneesta tavarasta pääosa meni vientiin eli oli puutavaraa ja selluloosaa. Tuontikuormina sisämaahan päin kuljetettiin pääasiassa apulantaa ja sahateollisuuskoneita G. Grönlundin konepajalta. | ||||
|
24.08.2024 09:32 | Timo Salo | ||
| Niinhän juurikin sanoin aiemmassa kommentissani, että terveet/hyvät elämäntavat HIDASTAVAT ikääntymisen vaikutuksien saapumista. Olisi kiva nähdä jostain "kristallipallosta" mikä olisi kunto ilman liikuntaa. Jopa henkilöt jotka täällä kommenteissaan "ilkkuvat" vanhempien ihmisten vaivoja, tulevat takuuvarmasti itsekkin kokemaan ko. vaivat aikanaan.Itse omistan 1960 valmistuneen omakotitalon ja se teetättää ympäri vuoden ihan mukavasti peruskuntoilua. Talvella lumihommat, keväällä klapien teko, kesällä puutarhan hoito, syksyllä kesän jälkien siivous, jne. Silti koen ihan mukavaksi lisäliikunnaksi tuon kuvausharrasteen. (Varsinkin luonnon kuvaaminen antaa tyydytystä mielelle ja hyvää oloa kropalle) | ||||
|
|
24.08.2024 08:18 | Pasi Seppälä | ||
| Missähän junassa Occ-vaunut palautuvat? Varmaan joku yöllinen kulkija kun päiväsaikaan kulkevissa ei ole näkynyt. | ||||
|
23.08.2024 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistuipa mieleeni, että kaivelenpa roipeslaatikosta Pohjanmaan rata - muistiinpanoja esiin: Vuosi 1883, eli liikenteen aloitus virallisesti syyskuun lopulla, rataosalla Tammerfors - Keuru - Nikolaistad elikkä Tampere - Haapamäki - Vaasa. Tilastovuosi (1883) käsitti siis loka-, marras- ja joulukuun "saavutukset". Veturipalveluksesta: - lokakuussa oli vedetty henkilöjunia (veturilla 304) 60 veturivirstaa. Toisin sanoen oletuksena: yksi juna Vaasasta Tervajoelle ja takaisin. Aikataulukirjan mukaan Vs - Tk väli oli juuri 30 virstaa. Kyseessä oli siis suomalainen virsta (yksi virsta = 1068,80 metriä, se oli otettu käyttöön vuonna 1827 suuriruhtinas Nikolai ensimmäisen hallituskaudella). Rataosa Tf - Nkl oli 285,74 virstaa. Suomen virstan pituus oli kymmenesosa Ruotsin ja Suomen vanhasta peninkulmasta (ennen metrijärjestelmän käyttöön ottoa [Suomessa vuonna 1887]). Venäjän virsta taasen oli 1066,80 metriä. Sekajunissa oli eniten käytetty veturia 302, joka oli loka-, marras- ja joulukuussa ajanut yhteensä 9 134 virstaa. Tavarajunissa sitä ei käytetty. Rautatien omiksi tarpeiksi 302:lla oli ajettu 100 virstaa ja pelkkänä veturina 119 virstaa. Tavarajunissa entien ahkeroi veturi 305 (8 940 virstaa). Eniten kaksinvedolla sekajunia ajettaessa oli käytetty veturia 312, jolle tässä palveluksessa kertyi 1 195 virstaa. Tavarajunissa puolestaan eniten parivedossa oli ollut veturi 313: 435 virstaa. Sitävastoin veturille 301 ei Vaasan radalla oltu kirjattu mainittuna aikana yhtään virstaa. Timmar under ånga, eli ylöslämmitettynä tunteja oli veturilla 305. Tällä oli asemapalvelustunteja höyryssä 134. (Ilmeisesti varallaoloa tai järjestelyveturina?) Varalla oli kauimmin pidetty veturia 302: 105 tuntia. Ylöslämmityskerratkin oli kirjattu: kärjessä veturi 302 (35 kertaa) ja vähiten veturi 304: kaksi kertaa. Ylöslämmityksiä oli tehty yhteensä 219 kpl. (Lienee tarkoittanut 219 kpl käytettyjä tulitikkuja...? Eli noin 4,9 stidiaskia? Heko heko). Pisimpään korjattavana oli ollut veturit 307 ja 310 (45 päivää kumpikin) ja 311: 40 päivää. Höyryveturi valtionrautateillä: sarja C5, nrot 302 - 315, vuodesta 1887 nrot: 101 - 114. Rautatiemuseon nro 110 oli alunperin nro 311. Lokakuussa 1883 kulki kaksi henkilöjunaa, 72 sekajunaa ja 27 tavarajunaa. Ja sitten hieman lisätietoa Filppulasta: sivuraidepituus 31.12.1883 oli 2 190 jalkaa (eli reilut 667 metriä). Vaihteita siellä oli ollut kolme. Filppulassa oli ollut yksi Morse-lennätinkone. Lennätintä hoiti asemapäällikkö (Frithjof Arnkil, s. 1854, k. 1921. Poikansa Jarl Arnkil s. 1920 oli lentäjänä jatkosodassa Itä-Karjalassa. Vuodesta 1948 Jarl "Kille" Arnkil oli Aero/Finnairilla, alkuun perämiehenä. Sittemmin lentokapteenina. Kelpuutuksia riitti: DC-3, Convair Metropolitan, Caravellekin. Kun Finski aloitti 1969 Atlantin ylitykset DC-8:lla, oli Kille kipparina niissäkin.) Filppulassa myytiin 30 kpl II luokan matkalippua ja III luokassa 452 kpl. Tulot: 1289,74 mk (nyt 6913,33 eur) henkilöliikenteessä ja tavaraliikenteessä 2447,48 mk (nyt 13119,11 eur). Miten Filppulasta matkustettiin loka - joulukuussa 1883: Tammerfors: 21/II luokassa ja 147/III luokassa Wehmais: 3/III Suinula: 9/III Orihwesi: 27/III Korkeakoski: 16/III Lyly: yksi/II ja 34/III (meniköhän itse G.A.S puunostomatkalle?) Kolho: 104/III Keuru: 50/III (alias Haapamäki vuodesta 1897) Pihlajavesi: 9/III Myllymäki: 6/III Etseri: 1/II ja 6/III (myöhempi Inha) Töysä: 3/III Alawo: 16/III Sydänmaa: 1/III Östermyra: 1/II ja 5/III (vuodesta 1897 Seinäjoki) Kaukola: - (myöhemmin Ylistaro) Orismala: 1/III Tervajoki : - Laihela: - Toby: - ja (Toby totteli myös nimeä Tuovila) Nikolaistad: 2/II ja 7/III Helsingfors - Petersburg/Tavastehus - Tammerfors rautatielle: 4/II ja 5/III Hangö - Hyvinge rautatielle: - Åbo - Tammetfors/Tavastehus rautatielle: 1/III Kervo - Borgå rautatielle: - Eniten rahtitavaraa lähti Nikolaistadin, Kaukolan ja Östermyran asemilta. |
||||
|
23.08.2024 23:08 | John Lindroth | ||
| Hannulta hienoa sveitsiläistä pienoisrautatie dioraamaa! | ||||
|
23.08.2024 23:02 | John Lindroth | ||
| Jonain noista vuosista tämä tapahtuma palkittiin vuoden parhaana! Oma Tk3 Ho malli junineen oli aikanaan tuota järjestävän yrityksen esittelytiloissa Matkailumessuilla. Yritys otti sille hurjan vakuutuksen vahinkotapauksen varalle. | ||||
|
23.08.2024 21:52 | Rasmus Viirre | ||
| Nättiä | ||||
|
|
23.08.2024 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, Eljas - veliseni, mitkähän mahtoivat olla pääasialliset tavaralajit mainitsemissasi Kaskiisiin saapuneista tonneista? Epäilen, että tuskin paikalliset asukkaat 43 850 tonnia lakritsia popsivat suihinsa...? Vieläpä yksistään vuoden 1971 aikana ja mustin suupielin. Heko heko! |
||||
|
23.08.2024 20:37 | Lasse Holopainen | ||
| Näköjään on sitten vikaantunut sekä teknisesti, että esteettisesti. Tosin esteettinen maalinkulahdus välillä kuuluu työskentelevään veturiin. | ||||
|
23.08.2024 20:34 | Lasse Holopainen | ||
| Kunnon sekajuna. | ||||
|
|
23.08.2024 20:11 | Panu Breilin | ||
| Sellainenkin aika oli noin puolenkymmentä vuotta sitten, kun vaunujen palautukset konepajalta kulkivat pääosin Joensuun kautta. Noissa T2605:n Occ-vaunuissa kulkee paluusuuntaan mennessä Varkauden LVL-viilupuutehtaan tuotteita. |
||||
|
|
23.08.2024 20:10 | Eemil Liukkonen | ||
| Mitä tulee jaksamiseen ja varsinkin vaivautumiseen, on se jokaisen immeisen asia mitä jokaisen pitäisi kunnioittaa ja ymmärtää. Valokuvaaminen yöllä tietenkin avaa mahdollisuuksia erilaisten kauneuksien, kuten revontulien kuvaamiseen, mutta yö kanssa tunnetaan ajasta jolloin keho väkisin pakottaa itsensä uneen. Töissä käyvälle ihmiselle ja vielä sanon "näin nuorena" opiskelijan näkökulmasta, riittävät ja pitkät yöunet ovat ihmisen toiminnan ja erityisesti terveyden kannalta kannattavaa. Olen pitkään haaveillut kuvata Fenniarailin Sr3:n Kallansilloilla kirkkaan auringonnousun aikaan ja sen minä meinasin eräänä aamuna tehdä, mutta en jaksanut vaivautua lähtemään, koska näin tämän hyvinvointi suhteen huonolta idealta. Kaikki valinnat mitä me itse teemme pitää usein painostaa omaa hyvinvointia ja myös varsinkin harrastuksissa pitää painostaa valinnoissa sitä, että teemme vain tätä itseämme varten, eikä muita varten. | ||||
|
23.08.2024 20:00 | Panu Breilin | ||
| Edellisen kerran vaunujen järjestelytoiminta Ångessa loppui vuonna 1994, mutta alkoi sitten uudelleen kymmenisen vuotta myöhemmin. Ången tavararatapiha on iso ja raiteiden ja sähköistyksen osalta hiljattain kunnostettu. Tuloratapihan puolella on 6 raidetta, ja laskumäen alapuolella on 16 spiraalijarruilla varustettua raidetta sekä iso määrä muita raiteita. |
||||
|
|
23.08.2024 18:52 | Timo Salo | ||
| Eemil näyttäisi olevan ok henkilö jaksamaan...? | ||||
|
|
23.08.2024 18:37 | Eljas Pölhö | ||
| Vertailuksi 1971 Kaskisiin saapui 2732 vaunukuormaa (43850 tonnia) ja sieltä lähti 19 vaunukuormaa (230 tonnia); kappaletavaraa 1971 saapui 218 tonnia ja lähti 280 tonnia; kiitotavaraa 1971 saapui 28 tonnia ja lähti 70 tonnia. |
||||
|
|
23.08.2024 18:31 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1971 Kristiinankaupunkiin saapui 1237 vaunukuormaa (23080 tonnia) ja sieltä lähti 19 vaunukuormaa (220 tonnia). Vaunukuormien määrä vaihteli rajusti 1970-1975 ja oli tässä järjestyksessä lähteneitä: 48 - 19 - 90 - 80 - 237 ja 70 kpl ja saapuneita: 274 - 1237 - 505 - 688 - 223 - 1494 kpl Kappaletavaraa lähti 110 tonnia ja saapui 695 tonnia 1970 (1971 ei ole merkitty liikennepaikkakorttiin). Kiitotavaraa lähti 8 tonnia ja saapui 63 tonnia 1970 (1971 ei merkitty) |
||||