Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.08.2024 10:10 | Timo Salo | ||
| Radalla käveleminen sakon uhalla kielletty. Kaunista... | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
22.08.2024 01:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| . | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
22.08.2024 01:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä tässä vielä kaikki, herra Joonas. Edellisessä kommentissani oli kyse vasta pyörän SÄTEEN suuntaisesta dynamiikasta. Kaarreajoissa ja sivulle käännetyissä vaihteissa kyse olisi sitten sivusuuntaisesta rasituksesta tai -sista pyörien kehissä. Junan kulkunopeus kaarteessa vielä joko vaihtuu tai sitten ei. |
||||
|
21.08.2024 23:37 | Uwe Geuder | ||
| Île aux Cygnes on merkittävä myös siksi, että sen toisessa päässä sijaitsee Pariisin vapaudenpatsas. Vapaudenpatsaan kopioita on lukemattomia, mutta Pariisin on siinä mielessä ainutlaatuinen, että se on suoraan patsaan muotoilijan Auguste Bartholdin tekemästä kipsimallista rakennettu. No joo, se on ehkä jo vähän sivuraiteella. Jos haluaa kommentille vielä vähän rautatieaiheista, voi mainita, että Bartholdi on syntynyt Colmarissa ja Colmarin rautatieasema on kopio Gdańskin rautatieasemasta :) Jälkimmäisestä löytyy kuvia vorgista, ainakin https://vaunut.org/kuva/166212 ja https://vaunut.org/kuva/63212 . Colmarin aseman kuvaa en ole löytänyt vorgista, mutta verkossa niitä tietysti on. Ja melkein unohtui vielä: New Yorkin vapaudenpatsaan sisärakenne on Eiffelin suunnittelema. Nyt ollaan taas kuvan aiheessa. Maailma on pieni... |
||||
|
21.08.2024 23:16 | Otto Tuomainen | ||
| Vindobona-juna on liikennöinyt vuodesta 1957 alkaen lähes yhtäjaksoisesti, alkuperäinen reitti oli Berliini - Praha - Wien. Kalusto on ollut varsin vaihtelevaa, vuoteen 1979 saakka käytössä oli erilaisia DR:n, ČSD:n ja ÖBB:n moottorijunia. Myöhemmässä vaiheessa Vindobona liikennöi veturivetoisella kalustolla. | ||||
|
21.08.2024 23:14 | Santeri Turunen | ||
| Upeita kuvia ovat olleet kyllä kaikki, kiitokset! :) | ||||
|
21.08.2024 23:01 | Niila Heikkilä | ||
| Maapallon pyörimisestä johtuen revontulten huippukohta osuu usein puolenyön tietämille. Kovin pitkälle ei yleensä tarvitse valvoa jos revontulia yleensäkin illalla alkaa etelässä näkyä. Toisaalta todennäköisyys saada hyvä revontulikuva on aika pieni. Etukäteen päivällä päättämällä että illalla menen ja kuvaan hyvässä paikassa revontulet johtaa yleensä vesiperään. :) | ||||
|
21.08.2024 22:54 | Alpo Koponen | ||
| Wikipediassa lukee myös, että Seikun sahalta Isosannan sahalle yhdisti junalautta, en tosin tiedä varmaksi että milloin sillä teksti on jäänyt lähdeittä. Sahatoiminta isosannalla loppui 50-luvulla, mutta silti oikausuraide eli "Electroluxin raide" rakennettiin 80-luvulle isosannan sahan pihaan. Surullista nykyhetkeä vietetään tässä juuri, kun isosannan saha on juuri palanut täydellisesti Elokuussa 2024. | ||||
|
|
21.08.2024 22:50 | Alpo Koponen | ||
| Tänäkin päivänä kirkkopuistossa näkee polulla pienen pätkän kiskoja tasoristeyksessä, sekä myös Porin sillan puolella on kettinkiaidasta juuri ratalinjauksen kohdalta jätetty pois, toisella puolella oleva kev.liikenteenväylä on asfaltoitu, tosin tämä kirkkopuistoon suuntava osuus päättyy taas kettinkiin ja onkin vain 3-4m pitkä. | ||||
|
21.08.2024 21:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainiota, kiitos verrokkikuvasta :) | ||||
|
|
21.08.2024 20:58 | Jyrki Talvi | ||
| Upeita kuvia Inter rail reissultasi Eemil. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
21.08.2024 20:49 | Joonas Jokinen | ||
| Kiitoksia. Tuossahan sitä tulikin tietoa olan takaa! | ||||
|
21.08.2024 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno 1:1 - skaalainen rautatiedioraama! Erinomainen kuva, voihan ukko Römperin paraatihattu! | ||||
|
|
21.08.2024 19:09 | Jussi Pajunen | ||
| Wau. Ihan supermahtava kuva. Olet kyllä taitava kuvaaja. Kiitos hienosta kuvasarjasta. | ||||
|
21.08.2024 18:09 | Pasi Seppälä | ||
| No nyt on kyllä komea laukaus. | ||||
|
21.08.2024 16:48 | Juhana Nordlund | ||
| Minä matkustin tuolla yksiköllä Hämeenlinnasta Pasilaan maanantaina 19.8.2024 - eli onhan se tavanomaisessa käytössä. | ||||
|
21.08.2024 14:32 | Jouni Hytönen | ||
| Juuri nimenomaan näin, 15 vuotta sitten Vuosaaren radan käytön alkumetreillä havaittiin, että tunnelissa vallitsevan kosteuden vuoksi Sr1-vetureilla ei voi sinne ajaa. Silloin jatkettiin Sr2-vetureilla ja nythän esimerkiksi Äänekoski-Vuosaari-junat ajetaan Sr3-vetureilla, eikä niilläkään siellä ongelmia ole. | ||||
|
21.08.2024 12:59 | Lasse Holopainen | ||
| Asiallinen kokoonpano. | ||||
|
21.08.2024 11:55 | Timo Salo | ||
| Oli "hälytysajo", niin käytimmä hybrid-konevoimaa... :-) | ||||
|
|
21.08.2024 11:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei tarvinnut peräyttää. Junassa oli vaihtotyöpätevä konduktööri, niin työntämällä saatiin vekslailtua juna 466:n kohtauksen jälkeen rikkinäiseen vaihteeseen päättyvältä kakkoselta. Mietinkin siinä, että kyl ratapihan reunalle yleisöksi saapunut hahmo saattaa Timo olla, vaikkei näkynyt Jopoa tällä kertaa. =o) | ||||
|
|
21.08.2024 11:48 | Eemil Liukkonen | ||
| Rinkkaan mahtu hyvin. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024) |
21.08.2024 11:48 | Lasse Holopainen | ||
| Mainio jalkaanmenevä kuvasarja! | ||||
|
21.08.2024 11:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen juna muuten. (Vink - vink, pienoismallintekijät!) | ||||
|
|
21.08.2024 11:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten dronen kuljettaminen interrail- tai vastaavalla pidemmällä reppumatkalla jossa ei ole autoa käytössä, oikein onnistuu, eikö se paina aika paljon ja vie tilaa? | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
21.08.2024 10:56 | Teppo Niemi | ||
| Sieltä tuli hyvin perusteellinen selvitys asiasta. Mikronihan on mikrometri eli 0,001 mm. Tämä tiedoksi niille, joille koneenrakennus on vierasta. |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
21.08.2024 10:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Joonas, vetureiden pyöränkehiin kohdistuu ajon aikana erilaisia rasituksia. Mainittavimpana näistä vaikkapa ajonopeuden ja radan rakenteen ja vielä akselipainon (tai tarkemmin: - pyörään kohdistuvan painon) aiheuttamat. Pätkäkiskoradalla ajettaessa jatkoskohdat hakkaavat pyöriä aikamoisesti. Kun pyöränrengas koko ajan takoutuu, se samalla venyy ja siten "krymppäämällä" (lämpökutistamalla) kiinnitetyn renkaan ja pyöränrungon mittaero muuttuu pois suunnitellusta arvostaan. Isoissa rautatiemaissa (USA, CCCP, mahd. myös Kiina) kiskonjatkokset ovat miten sattuu, Täällä Suomessa ne ovat kohdakkain, joten siinä mielessä jatkosten aiheuttamat rasituskerrat on puolet - toistan: - puolet siitä, mitä mainituissa maissa. Lisäksi "haittana" on sekin, että kaarrekiskojen pituudet on oltava hyvin tarkasti oikein! Väännän Porvoon radan K30-kiskosta: kaarteen sisäpuolisen kiskon pituus on himpun verran lyhyempi kuin ulkokaarteeseen laitettavan kiskon. Ja oman päänvaivansa aiheuttaa tässäkin eri suuruiset kaarresäteet! Jos tarkastellaan junan pyörän käyttäytymistä jatkoskohdassa, niin siinä pyörä "joutuu" pakostakin kiipeämään eräässä mielessä kynnykselle. Lisäksi kiskolla pyörän pitää ikäänkuin kiivetä ylös painonsa aiheuttamasta kuopasta! Siten pyöränrenkaan materiaalilla on aivan maan perusteellisen suuri merkitys, mikä tahansa teräs ei tähän kelpaa. Sen pitää olla erityisen sitkeää ja kestää se lämmittäminenkin vaihdettaessa (teräksen sisäinen, niin sanottu kiderakenne ei saa tällöin muuttua). Kovuuskin on oltava kohdallaan, vaikkapa niin että muotoon sorvaaminen olisi silti mahdollista. Sen on kestettävä myös jarrukenkien aiheuttama kihnutus jarrutettaessa. Ja kun säätilatkin ovat sitä mitä ne ovat, niin kylmä- ja kuumahaurautta ei saa renkaan aineessa olla. (Esimerkiksi teräksen fosforipitoisuus on oltava siksi hyvin pieni, sillä se juuri aiheuttaa kylmässä haurastumista. Rikki on myös omalla tavallaan haitallinen.) Höyryvetureissa rasituksia ovat myös tavallaan lisäämässä kierto - ja kytkinkanget. Näiden aiheuttamaa painonheittelyä tasaamaan on suunniteltu veturien vetopyöriin vastapainot (kun parempaakaan ei ole keksitty). Näillä vastapainoillakin on oma keskipakoisvoimansa. Sen suuruus vaihtelee ajonopeudesta riippuen. Ajettaessa vastapainon liike alhaalta ylöspäin lisäksi keventää pyöräpainoa ja vastaavasti alaspäin tulevassa liikkeessä lisää pyöräpainoa. Näin tapahtuu ilmiö, jonka amerikkalaisenglanninkielinen nimitys on - "Hammer Blow" eli vasaran isku. Vastapainojen laskemiseen on olemassa omat laskukaavansa suunnittelukäsikirjoissa. Mainitsin kiskonjatkokset, koska ainakaan itselläni ei ole mitään käsitystä siitä, milloin Pekka 1021 on viimeksi ollut vetopyörästön renkaiden vaihdossa. Siten uskon 1021:n ajelleen pätkäkiskoradalla pitkäänkin, ennen nykytilannetta, jossajatkuvaksi hitsattua rataa on ja paljon! Lopuksi esimerkki metalliteollisuudessa käytettävistä mittaeroista: (Esko Valtasen Koneenrakentajan taulukkokirjasta v. 1994) Työtapakohtainen yleistoleranssi SFS 4011 - keski antaa mittaluokassa perusmitoille 1000 - 2000 mm: +/- 1,2 mm. Tämä siis yleisessä tapauksessa, jossa ei erityisvaatimuksia ole. Esimerkiksi vaikkapa keskipakopumpun pääakseli, jonka pituuden nimellismitta olisi 1500 mm. Pituudeltaan se saa olla max. 1501,2 mm ja min. 1498,8 mm. Valmistusta nopeuttavat juuri tällaiset sallitut rajamitat. Mitä tulee tarkempiin mittatarkkuusvaatimuksiin, niin sovitteilla on omst nimityksensä ja ja onko kyseessä reikäkanta vai akselikanta, eli kumpi määrää valitun sovitteen luokan. Esimerkiksi valittakoon nimellismitaksi pyöränrungon halkaisijaksi 1850 mm. Lujaan puristussovitteeseen tarvitaan toleranssiluokat U ja h. Käytännössä reiän reiän toleranssialue valitaan suuremmaksi kuin akselin. Valitaan tarkkuusluokat: (SFS 3263 mukaan): pyöränrenkaan sisämitta halk. 1850 U8 merkitsisi sallituksi mittavaihteluksi - 2000 mikronia ylärajana ja alarajaksi -2230 mikronia. Siten: pyöränrenkaan pienin sallittu halkaisija olisi 1847,77 mm ja suurin sallittu 1848,00 mm. Pyörän rungolle halk. 1850 h7 taas: yläraja nolla mikronia ja alarajana - 150 mikronia. Siten: suurin sallittu halkaisija: 1850,00 mm ja pienin sallittu: 1849,85 mm. Joten pyörän runko on halkaisijaltaan minimimitalla 2,08 mm suurempi kuin rengas ja maksimissaan 2,00 mm. Kehäpituuden ero: 6,28 ja 6,53 mm. Huom! Tällä esimerkillä halusin tehdä tiettäväksi ainakin syyt, miksi renkaan vaihtotarvetta rautatiekalustossa esiintyy ja vähän vaadittavista mittatarkkuuksista. Tätä saa vapaadti kommentoida, koska esimerkin toleranssiasemat ja luokat ovat hihasta pikapikaa ravistettuja aamukahvipöydän ääressä. Eräänlaista simulointia siis... Metallipuolella mittojen kanssa puljaaminen on tuttua kauraa, mutta saapahan tästä puolesta kiinnostuneet nyt jonkinlaisen käsityksen. |
||||
|
21.08.2024 09:47 | Jarno Piltti | ||
| …sitten taas toisaalta esim Höyryveturit valtionrautateillä komea kansikuva pikku-jumposta 888 jossa on samantapainen. Ja se kuva on ajalta ennen mitään ystävyyslenkkejä. | ||||
|
|
21.08.2024 09:34 | Timo Salo | ||
| GRK:lle(?) ilmeisesti taas hommia. IC461 peruutteli kakkosraiteelta takaisin tulovaihteelle ja ajoi VAROVASTI ykkösraiteen kautta Poria kohti. Samoin IC476 ajoi HITAASTI Siuron vaihteista. Lisää vaan automatiikkaa, niin kohta eläkeläisetkin revitään takaisin töihin... | ||||
|
|
21.08.2024 08:59 | Reijo Salminen | ||
| Onpas upea kuva. Mistä jalan ei pääse, siitä pääsee junalla... | ||||
|
|
21.08.2024 07:33 | Jari Välimaa | ||
| tämä "Last Mile" optio voidaan siis helposti muuttaa akuiksi ja poistaa dieselit. | ||||
|
|
21.08.2024 07:28 | Jari Välimaa | ||
| Diesel-moottori ei ole yhteydessä pyöriin vaan generaattoriin. | ||||
|
21.08.2024 07:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Auts, kaukana ammattilaisesta. Jonkinlainen ajoharjoittelija tai nuorempi lämppäri korkeintaan. Mutta joskus tulee se, että jos kolmioavaimella hiukan raottaisi plootuluukkua, että mitähän kraanoja ja magneettiventtiileitä sen taakse on kätketty. Rautateillä useimmat asioista tai laitoksista näyttävät päälle päin yksinkertaisemmilta kuin ovatkaan. | ||||
|
21.08.2024 07:13 | Timo Salo | ||
| Tämä sattumana tullut kuva ei ainakaan nosta käsitystäni italialaisesta suunnittelun/tekniikan tasosta... | ||||
|
|
21.08.2024 07:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Juurihan tuossa aiempana kerrottiin, miten nimenomaan Sr1 ei pitänyt kosteudesta Vuosaaren tunnelissa. Mutta muut veturit eivät siitä nähtävästi ole välittäneet. | ||||
|
|
21.08.2024 07:08 | Timo Salo | ||
| Tässä A-P:n kommentissa olisi käyttöä sanakirjalle... Suomi-Veturimiehet-Suomi! | ||||
|
|
21.08.2024 01:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, olen kyllä varma Sr1 "Kaalihäkistä". Hienoa, että muistamani saa aikaan keskustelua. Herra Petrin kommentissaan esittämät nopeustiedot ovat mielestäni kelvollinen peruste Kaalihäkin "omistamisesta" tavarajunakoneeksi. Vedänpä johtopäätöksen: Sr1 on jokseenkin idioottivarmaa tekniikkaa koneekseen, joten kun nykyiset digitaliksen huiput nyykähtävät vaikkapa turhan kostean sään takia, niin vetureiden "Rutiloff" senkun wörkkii kuin Ruhla-rannekello DDR - Reichsbahnin Bahnschutzstaffel-Polizistinnenin luokkatietoisessa ranteessa. |
||||
|
|
21.08.2024 00:36 | Uwe Geuder | ||
| Vindobona on roomalaisten nimi Wienille. Vindobona-juna oli aikanaan (myös?) DDR:n Reichsbahnin juna, usein ajettu VT18.16:lla (BR 175). Aiheesta on keskusteltu tuossa: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8577.msg65727 (Ketjun alussa luvattu YouTube-video ei kuitenkaan enää ole, jos jaksaa lukea vastaukset, löytyy vielä eri, mutta toimiva video) |
||||
|
21.08.2024 00:33 | Antti Grönroos | ||
| Jukka osui oikeaan, Karhulassa ollaan. | ||||
|
|
20.08.2024 23:31 | Jaakko Tuominen | ||
| Kiitos | ||||
|
|
20.08.2024 23:12 | Eemil Liukkonen | ||
| Kuljetan dronenkantolaukussa aina Traficomin myöntämää lappua, missä on kanssa muutama EUSA:n (European Union Safety Agency) merkintä, jolloin luvat pätevät koko EU:ssa. Aina on tietenkin hyvä tapa perehtyny tietyn EU-maan dronen lennätykseen liittyviin sääntöihin, jotka eivät pahemmin eroneet vastaavista mitä täällä Suomessa on. | ||||
|
|
20.08.2024 22:39 | Jaakko Tuominen | ||
| Miten dronen käyttö tuolla onnistuu, selviääkö suomalaisilla luvilla vai onko hommattava paikalliset? | ||||
|
20.08.2024 22:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Ehkä alitse kulkevalle liikenteelle, mutta ei kai pohjassa olevien "rotankolojen" paikkaus voine millään vaikuttaa junaliikenteeseen. Paitsi tietenkin sitten, jos päättävät purkaa ja rakentaa uuden sillan :) | ||||
|
|
20.08.2024 22:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvä että Ari-Pekka ammattilaisena tuo esiin seikkoja jotka ei itselle tullut edes mieleen, kuten kortit. Se nyt on selvää, että yleisesti ottaen kaikissa vaihtotöissä ei Sr3 voi korvata vaihtotyövetureita, lähinnä ajattelin juuri tätä Sorsasalon keikkaa näissä poikkeusoloissa. Periaatteessahan olisi mahdollista että vaihtotyöt hoidettiin Deeverillä, jos se oli koko liikennekatkon (1.8. - 9.8) tehdasalueella "jemmassa" - mitään veturinsiirtojunia Sorsasaloon ei tuolla ajankohdalla ole, vain nämä junat. Tällöin Sr3 on voinut jättää letkan linjalle ja Deeveri on hoitanut sen siitä eteenpäin, ja sitten tuonut paluuletkan taas linjalle. Mitä katsoin äkkiä muutamia raideosuuksien kulkutietoja, niin ei kuitenkaan näyttäisi että näin olisi tehty? Sorsasaloonhan kulku linjalta on niin, että täältä pohjoisesta tullessa on pakkokin työntää, jos yhdellä veturilla toimitaan. Jos tuolla olisi haluttu deeverillä toimia, yksi vaihtoehto olisi ollut myös vaihtaa siihen Iisalmessa tai Siilinjärvellä. Oli miten oli, näyttäisi että tuon liikennekatkon aikana olisi toimittu joka päivä samalla tavalla, kun pitempiä stoppeja em. liikennepaikoilla on epäsäännöllisesti ja tosiaan Sorsasaloon asti ei mene minään päivänä muita junia kuin tämä ja tämän paluujuna. |
||||
|
|
20.08.2024 21:58 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllähän tämä on niitä upeimpia juna&maisema -kuvia joita olen nähnyt. Eikä ole ainoa sarjassa, todella kauniita rautatiemaisemia alppimaat tarjoavat. | ||||
|
|
20.08.2024 21:56 | Tapio Keränen | ||
| Vindobona lienee ollut tärkeähkö roomalainen varuskunta Tonavan rannalla nykyisen Itävallan alueella. | ||||
|
|
20.08.2024 21:03 | Jyrki Talvi | ||
| Rauma. | ||||
|
20.08.2024 20:51 | Jukka Viitala | ||
| Pikkupoikana sukulaisreissuilla Kaipiaisissa ja Rautjärvellä ( järvi pohjoispuolella) tuo vaja oli vakio pyhiinvaelluspaikka, kalusto oli jotenkin autenttisempaa kuin puleerattuna museossa ja olihan ne huikean suuria maasta katsottuna, kun nenänpää ylsi tuskin vantringin tasolle. | ||||
|
|
20.08.2024 20:46 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Karhula? | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 20:34 | Jukka Viitala | ||
| Tässä vielä koko pyörän irrotus paineöljyn avulla: https://www.youtube.com/watch?v=HW4aqQCNoBU&list=PLlGv7XCToNqWHZxxYyV_keIRbnq-fRCgM&index=1 Yritimme samaa ison Symons- murskaimen levykytkimen irrotuksessa 90-luvun alussa, mutta vehkeistä loppui puhku jo 300 bar nurkilla, videolla on 10-kertainen paine, joten pillit käteen ja rauta paloi lauantaiaamusta sunnuntai-iltaan, akseli oli pari kertaa järeämpi kuin junanvaunussa ja levykytkimen napa oli muuripadan kokoinen mötti ja hajosi jo 60 vuoden käytön jälkeen, murskain oli vuodelta 1927. |
||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 20:29 | Erkki Nuutio | ||
| Joonas: Lämmitetyn ja navan päälle jäähtymällä kutistettavan renkaan paksuuden tulee olla riittävän suuri, jotta renkaaseen syntyy riittävän suuri sen kehän suuntainen vetojännitys ja voima. Tämä vetojännitys synnyttää puristuspaineen (-ja voiman) napaa vasten. Puristuspaineen ansiosta liitospintaan syntyy kitkavoima, joka normaalitilanteessa estää renkaan luistamisen napaan nähden. Kun rengas kuluu ohuemmaksi pienentyy puristuspaine ja siksi luistamisriski suurentuu. Veturin pyöränrengas on jo ennen kulumistakin varsin ohut. Teollisuudessa lämmön avulla tehtävissä kutistusliitoksissa on rengasosa suhteellisesti huomattavasti paksumpi. Rautatiepyörien navan ja renkaan keskinäinen mittasovite ja mahdollisimman virheetön lieriömäisyys on siksi varsin kriittinen. |
||||
|
20.08.2024 20:26 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva Evakkojunasta! | ||||