Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.05.2024 07:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuinka paljon ulkomaanreissujesi yhteydessä on käynyt tuota, että kotona huomaat että "ai tuolla olisi ollut tuollainenkin!" ? | ||||
|
24.05.2024 07:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Tätä kuvaa ei näköjään ole ottanut kukaan :) | ||||
|
23.05.2024 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, kuinkas sattuikin, minulla on kesäturisti vuodelta 1973. Sen mukaan: pikajuna P 109 (Turku satama - Tampere), lähtö Turusta klo 21.05. Tulo Tampereelle klo 23.35. Junassa oli kahvila ja makuuvaunu tai -vaunuja Turusta Ouluun via Parkano, junassa P 61. |
||||
|
23.05.2024 22:58 | Jorma Toivonen | ||
| Vieläkö lienee Sr1:ssä käytössä "virta-avain" (oikealla olevien kytkinten yläpuolella), jolla saisi ohjaamon laitteiden lukituksen pois? | ||||
|
23.05.2024 22:57 | Timo Haapanen | ||
| Tässä lähikuvakin: https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%AD%D0%9F70#/media/%D0%A4%D0%B0%D0%B9%D0%BB:TEP70-0293-in-Pskov.jpg | ||||
|
23.05.2024 22:50 | Timo Haapanen | ||
| Tällaiset muistelukset ovat mielestäni vorgin suola. | ||||
|
|
23.05.2024 22:43 | Timo Humalisto | ||
| Muistuupa tästä vastaavasti jokin kesäperjantai-ilta 1973. Pikajuna Turusta Tampereelle kokoonpanolla Sr12(?) ja puuvaunut, lähtöaika 21:15(?). Jossain pienehkön sivutien tasoristeyksessä ennen Kyröä punainen pikku-Fiat (127?) pyrki junan alle. Töytäystä en viimeisessä vaunussa istuessani huomannut mutta juna jarrutti aika kovaa ja ja pysähtyi. En muista tarkkaan, kuluiko siinä puoli tuntia vai tunti, kun tapausta setvittiin. Matka jatkui myöhässä mutta suunnilleen normaalisti. Lähtiessä ohitettiin radan sivuun siirretty törmäyksen toinen osapuoli, joka muistaakseni oli nokastaan huomattavasti lyhentynyt. Henkilövahingoista en muista mitään tietoa saaneeni. | ||||
|
|
23.05.2024 22:21 | Timo Haapanen | ||
| KTZ TEP70-veturin tekniikkaa: päämoottori V16 Kolomna 2A-5D49 220.8 L 4000 hv/1000 rpm, 6 vaihtovirta-ajomoottoria ED-121AU1 à 413 kW yht. 2478 kW paino 135 t pituus 21.7 m sn 80 km/h top 160 km/h (!), valmistettu 576 kpl vuosina 1973-2006. | ||||
|
|
23.05.2024 21:43 | Timo Haapanen | ||
| Millainen seisontajarrusysteemi vetureissa on? | ||||
|
|
23.05.2024 21:17 | Timo Haapanen | ||
| Kiitoksia tietopaketeista, hyvät herrat! | ||||
|
23.05.2024 21:10 | Jaakko Tuominen | ||
| Kyllä. + suunnanvaihto laatikko, käsikytkin, en muista oliko 2 portainen vaihteisto.(ainakin). Sekä 6v sähköjärjestelmä. |
||||
|
|
23.05.2024 21:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ykkönen on analoginen, virtapiireihin ja vipukytkimiin perustuva pappalaitos, jonka pöytä on avattava ja suljettava nappula nappulalta ―, kun sen sijaan Kakkonen ja Kolmonen ovat väyläohjattuja painikedigitoosia. Hiutale tuossa kaivoi veturia esitellessään näytille jo suihkuturbiinipäiset yhteisajokaapelitkin, joita pitkin johtuu joitain käskyjä ja juoruja johto- ja apuveturin välillä. Määräänsä enempää tietoa niihin ei kuitenkaan sovi kulkemaan. Jos vaikkapa tupla-Sutta ollaan valmistelemassa ajettavaksi pelkkänään, vaunuitta kulkevana veturisiirtona ― ja tätä aikomusta varten veturiparin häntään halutaan sytyttää loistamaan punaiset loppuopastelyhdyt ―, asianmukaisten punalamppujen prätkytyksen mahdollistava nappula löytyy apuveturin johtoveturia vasten olevan väliohjaamon ajopöydästä. Joskus tämä(kin) nappula saattaa erehdyksessä jäädä ohjaamosta poistuttaessa väärään asentoon: https://vaunut.org/kuva/88827 . Linkin kuvassa näyttää unohtuneen sen lisäksi kyseisen, vaunuja vasten olevan, ohjaamon manuaalisesti eli lihasvoimin avattavat ja suljettavat peilit auki. |
||||
|
23.05.2024 20:04 | Teppo Niemi | ||
| Tämän kuvan junat ovatkin sitten astetta haastavampia. Raiteelle 26 odotetaan saapuvaksi RE1 linjan junaa 4001 Nuernberggistä ja raiteella 23 oliIsi RB 26 linjan juna 59233 Landshut (Bay)stä. Tuo juna olisi siis tuo kaksikerroksinen juna. Raiteella 25 olevalle junalle en löytänyt sopivia tietoja. | ||||
|
23.05.2024 19:50 | Teppo Niemi | ||
| Raiteella 13 näyttäisi olevan tosiaankin lähdössä oleva ICE 692 Frankfurt am Mainiin ja raiteella 14 olisi silloin Donauwörthis saapunut ja varikolle natkaava ICE 981. Lisäksi raiteella 12 olisi saapuneena RJX 61 Budapestiin |
||||
|
Kuvasarja: Loukolammen–Montolan kapearaiteinen rata |
23.05.2024 19:28 | Panu Breilin | ||
| Keväällä/alkukesästä 1953 tapahtui kolme pahaa raiteilta suistumista. Näistä viimeinen oli 1.6, minkä jälkeen liikenne lopetettiin. Lopettamisen taustalla oli se, että radan peruskorjaus oli aiemmin päätetty jättää tekemättä. Ilmeisesti koska se olisi tullut liian kalliiksi. Sinänsä suistumiset olivat ylipäätään hyvin yleisiä. Niihin myötävaikuttivat radan kevytrakenteisuus, paikoin hyvin hankala ratageometria ja radan huono kunto varsinkin sodanjälkeisenä aikana. |
||||
|
|
23.05.2024 18:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T., tavoitenopeus? Ymmärsinkö oikein, että kyseessä on jonkinlainen isomman luokan "Cruise Control" eli vakionopeuden säädin? |
||||
|
|
23.05.2024 17:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sr1:n ohjausjärjestelmä on suhteellisen "tyhmä": kun kummankaan pään ajopöytä ei ole käytössä, on veturi, valaistusta lukuunottamatta, täysin "pimeä" tai "off". Vain toisen ohjaamon ajopöytä voi olla käytössä. Kahden veturin yhteisajossa ohjausvirrat tulevat johtoveturin ajopöydästä yhteisajokaapelia myöden apuveturiin, jossa kumpikaan ajopöytä ei ole käytössä, mutta yhteisajon valintakytkin on yhteisajon sallivassa asennossa. Ajopöytä otetaan käyttöön, ja ajopöydän kytkimillä saadaan virroitin ohjattua ylös ja pääkatkaisija pk ohjattua kiinni. Kompressorin ja ajomoottorituuletinten käyttö ohjataan myös ajopöydästä plus liikkeelle lähtiessä suunnan, tavoitenopeuden ja ajomoottorivirran valinnat ja säädöt. Ja kun ajopöydän käyttö lopetetaan joko siksi, että veturi jätetään seisomaan virrattomana, tai siksi, että ajoa jatketaan toisesta ajopöydästä, kaikki nämä ohjaustoiminnot puretaan pois: kompressori ja ajomoottorituulettimet pois, pk auki, virroitin alas. Jarruilla tietenkin varmistetaan, että veturi pysyy paikoillaan. Ero Sr2-3 - ja Sm -kalustoon on iso: niissä on jonkinlainen seisontatila ja ajopöydästä ja ohjaamon kytkimistä vain ilmoitetaan laitteistolle, että "tästä ohjaamosta ei enää ajeta" ja veturi jää ajovalmiuteen seisomaan. Sr1:n kohdalla ei suuri ja mahtava neuvostotekniikka taipunut näin monimutkaisiin toimintoihin. |
||||
|
23.05.2024 17:44 | Heikki Jalonen | ||
| Myös vaakajuoksu on mainareiden materiaalia: porakankea. | ||||
|
23.05.2024 17:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Hyvä se on joskus ympäristöäkin olla kuvassa. | ||||
|
|
23.05.2024 16:22 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ei nyt kannate herra Teron vetää hernettä nenään..) Puhelimen kameratoiminnossa oli valitettavasti päällä väärä ajastinaika. Huoh. | ||||
|
23.05.2024 15:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hra Marttila: ei ole mitään opiksi ottamista. Näitä saa kuvata ja kuvia julkaista. Kertomasi lienee täysin itse keksittyä. Ellei, ole ystävällinen ja laita tähän meille vähemmän asioista perille oleville vaikkapa nettilinkki, mistä me muut voimme lukea nämä rajoitukset. Kiitos. |
||||
|
|
23.05.2024 14:46 | Mikko Ketolainen | ||
| Kaveri puhui aikoinaan, että olivat menossa leirille junalla ja Pieksämäen kohdalla tätä junaa oli jostain ammuttu. Hän sanoi, että ooteltiin sitten poliiseja paikalle, niin sillä välin skapparit juoksivat viinakauppaan hakemaan juomista. | ||||
|
|
23.05.2024 13:37 | Antero Kalliomäki | ||
| Eiköhän tuossa ollut Volkkarin ilmajäähdytteinen papattaja, jos en väärin muista. | ||||
|
23.05.2024 12:35 | Hannu Peltola | ||
| Jokin näistä kesän 1981 höyryajoista Riihimäeltä Karjaalle oli minun ihka ensimmäisiä kosketuksiani elävään höyryveturiin. Olimme koulupoikina ystäväni Lassen kanssa kyydissä Riihimäeltä Nummelaan ja kyyti jätti lähtemättömät muistijäljet! | ||||
|
|
23.05.2024 12:05 | Teppo Niemi | ||
| . Laita ihmeessä lisää kuvia Saksasta. Nykyinen arkipäivän kalusto o kohta historiaa. Esimerkiksi muldorffin 218 ovat poistumassa matkustajajunista. Niiden kierto ilmestyy yleensä edellisenä iltana: https://www.drehscheibe-online.de/foren/list.php?6 | ||||
|
|
23.05.2024 12:03 | Teppo Niemi | ||
| Saksalaisittain junatyyppi tuolle kaksikerrosjunalle olisi RE tai RB, joista RB:n pysähtymiskäyttäytyminen on tiheämpi. Jos ajatellaan suomalaisi junatyyppejä niin se olisi HLV. Joskin joissakin RE-junassa pålvelutaso on hyvin lähellä suomalisia IC2-junia noin 15 vuoden takaa, eli ei ravintolavaunua, mutta kärrymyynti kiertää. HArmi kun en saa selvää raiteen 25 laiturinäytön tekstistä, mutta todennäköisesti sekin olisi RE-juna. Itse en sanoisi näitä kiitojuniksi, toisin kuin IC, ICE, TGV tai RJ -junia. |
||||
|
23.05.2024 11:26 | Erkki Nuutio | ||
| Mainiota V | ||||
|
23.05.2024 11:25 | Erkki Nuutio | ||
| Maiota IV | ||||
|
23.05.2024 11:25 | Erkki Nuutio | ||
| Mainiota III | ||||
|
23.05.2024 11:24 | Erkki Nuutio | ||
| Mainiota II | ||||
|
23.05.2024 11:23 | Erkki Nuutio | ||
| Mainiota I | ||||
|
23.05.2024 11:17 | Juhani Katajisto | ||
| Syksyn fiilis saatu hyvin taltioitua tähän kuvaan. Kostean oloinen ruohikko, rata kuin perunapelto ja alhaalla alakuloisesti roikkuvat johdot ja talveen valmistautuva lehdetön metsämaisema. Sää suosi ainakin höyryn näkyvyyden kannalta kuvajaa. -- Zoni tää on hauska juttu myös tämä viimeisen Ten-weelerin käynti ennen tätä Porvoossa. Niin kuin tiedät aikaa on siirretty ajan saatossa aina myöhäisemmäksi. Näillä näkymin Kansallisarkistosta löytynyt tieto, että Hv4 745 oli 30.10.1964 vielä satunnaisesti ajossa pidetään tätä nykyä viimeisenä normaaliliikenteen henkilöjuna-ajona Porvooseen. Sisarveturi 742:n päällä parannettiin kerran yhdessä maailmaa Pasilassa, mutta onko se tullut paremmaksi? En minä ainakaan olisi pystynyt sitä tällaiseksi kuvittelemaan. | ||||
|
Kuvasarja: Loukolammen–Montolan kapearaiteinen rata |
23.05.2024 08:38 | Kari Haapakangas | ||
| Mjaah, millainen lienee ollut liikenteen lopettanut ratapenkan sortumaonnettomuus (wikipediatieto) | ||||
|
23.05.2024 07:46 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva sarja kuvia kapearaiteisen radan entisestä linjasta. Mainiota, kaikki ei ole vielä hävinnyt. | ||||
|
Kuvasarja: Museojunia! |
23.05.2024 07:43 | Veeti Saukkonen | ||
| Juna videoita—> https://youtube.com/@junatyyppi24?si=1pFqrbWqVpHGMZcY | ||||
|
|
23.05.2024 02:45 | John Lindroth | ||
| Onnistunut Hv3 kuva Porvoon radalta ,Edellisen kerran ja viimeisen ajonsa tällä radalla vakioliikenteessä kulki Hv sarjan veturi eli Hv4 syksyllä 1964. Onnistuin kerran Helsingin asemalla v64 päästä lähtöä odottavan Porvoon Hv4 veturiin tutustumaan.Toinen muistikuva on samalta vuodelta Pukinmäessä Hv4 veturin saapuminen Porvoosta Helsikiin päin henkilojunan kanssa! | ||||
|
23.05.2024 02:23 | John Lindroth | ||
| Valkeakoskella Tk3 juna ja suuri joukko yleisöä hienoa!"Thats the way it got to be"! | ||||
|
|
23.05.2024 00:59 | John Lindroth | ||
| Tuota junaa tuli seurattua! Seuraavana päivänä se ajoi Karjaa -Hanko ja takaisin olin Pekan kyysissä välin Dragsvik-Tammisaari ja kovaa mentiin äänet oli aivan omaa luokkaansa! Hankoon mennessä kuulemma sille mitattiin nopeus 112/kmh .Filmidokumentaatiokin (8mm) tästä legendaarisesta ajosta löytyy.Yleisöä asemilla ja radan varrella oli suurin joukoin. | ||||
|
23.05.2024 00:43 | Otto Tuomainen | ||
| Muotoilu on yhdenmukaista sarjan M 152.0 (myöhemmin sarja 810) moottorivaunujen kanssa. Muutama yksityiskohta paljastaa jo tässä kuvassa, että kyse ei ole ohjausvaunusta. Esimerkiksi pyyhkimien ja valonheittimen puuttuminen. | ||||
|
|
23.05.2024 00:05 | Jyrki Talvi | ||
| Aikoinaan sotilasjunissa kulki kaluston lisäksi kapiaiset ja varusmiehet pysähdyspaikoilla junan molemmin puolin oli vartijat kovat lippaassa, junaa sai katsella tietyn etäisyyden päästä mutta ei liian lähelle. | ||||
|
|
22.05.2024 23:23 | Hannu Peltola | ||
| Jimi, Karjalan prikaatin esikunnan operatiiviselta osastolta! :-) | ||||
|
|
22.05.2024 23:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistä löytyisi tämän sotilaskuljetusjunan aikataulu ja junanumero? ;) | ||||
|
22.05.2024 23:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallinen kuva! :) | ||||
|
22.05.2024 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Ihmettelen sitä tapaa, että se oma tapa harrastaa on ainoa oikea! Siinä jää aika paljon oppimatta ja maailmankuva avautumatta. Ehkä se ei näitä harrastajia haittaa? Vorgissa on helppo hypätä niiden kuvien yli, jotka eivät kiinnosta ja on aivan selvää, etteivät kaikki kuvat kiinnosta kaikkia. Monipuolinen kuvakattaus takaa sen, että kaikille on jotain! | ||||
|
|
22.05.2024 22:36 | Miitre Timonen | ||
| Varusmiespalveluksessa tietenkin kielletään, koska siellä ollaan palvelussuhteessa, ja toisinaan siellä on pääsy myös arkaluontoisiin kohteisiin. Kuvaamisen tiukka rajaaminen palveluksessa on täten kätevää, jottei se aiheuta ongelmia. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö kalustoa saisi julkisella paikalla kuvata ja kuvia julkaista siviilihenkilön toimesta. Älytöntä, jos joku edes kuvittelee niin. Aikataulujen piilotus liittynee lähinnä ilkivallan mahdollisuuteen, kun juna seisoo asemilla ilman vartiointia ja kalusto on avovaunujen kyydissä. | ||||
|
22.05.2024 21:53 | Onni Tikkala | ||
| Millaisia mittauksia tällä vaunulla voidaan tehdä ja onko joukossa sellaisia, joita ei voi muilla kalustoyksiköillä suorittaa? | ||||
|
|
22.05.2024 21:46 | Onni Tikkala | ||
| Tämä alkaa taas muistuttaa tilannetta, jossa oma tapa harrastaa on se ainoa oikea ja kaikki muut tavat tietenkin vääriä. Varoittava esimerkki tällaisesta tilanteesta: https://vaunut.org/kuva/150877 | ||||
|
|
22.05.2024 21:43 | Simo Virtanen | ||
| Juuri noin. On kyllä täysin höpöhöpöä tuollaiset itsesensuurit. Asia olisi eri, jos olisi sodan uhka ilmassa ja YH:t käynnissä. | ||||
|
|
22.05.2024 21:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Jos arvostelee toisen kuvia voisi itse panostaa omiin kuviinsa. Tässäkin on opastin edessä ja kuva-alasta isompi osa tyhjää kuin Meeriä. Ugh. | ||||
|
|
22.05.2024 21:34 | Tero Korkeakoski | ||
| Älkää välittäkö noista höpöhöpö -kommenteista. Yhdenkään vihollis (tai ystävä)valtion ei tarvitse mitään vaunut.orgia seurata että tietäisivät missä kalusto liikkuu. Kyllä niillä on ihan omat ja aika lailla paremmat konstit seuraamiseen. | ||||
|
22.05.2024 21:15 | Lauri Kivijärvi | ||
| Entisen ratapohjan hyödyntämistä ruuantuotantoon saattavat myös jarruttaa maaperään rikastuneet myrkyt, kuten puuratapölkkyjen kreosoottijäämät sekä kalustosta ratapohjalle valunut öljy. Taaemman pellon omistaja on saattanut joutua kaivauttamaan vanhan ratapohjan jätteenkäsittelylaitokselle ja vaihtamaan maaperää ennen pellon laajennusta vanhalle linjalle. | ||||
