Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.10. 22:24 | Petri Sallinen | ||
| Miten Onni Vilkkaan kannattavuuden kävi, jos kustannuslaskennasta ei ollut tietoakaan — tai jos oli, niin sitten tämän on näyttävä lippujen hinnoittelussa. Oletetaan, että normaalivuoron bussiin mahtui 70 matkustajaa ja että kaikki paikat oli myyty. Perään lähetettiin saattobussi sillä olettamuksella, että jos vaikka joku nousisi siihen matkan varrelta. Ehkä siihen nousikin viisi matkustajaa. Tässä esimerkissä ei noussut enempää. 75 maksavan matkustajan tuotoilla oli siis katettava kahden bussin poltoainekustannukset, kahden kuskin palkat ja mahdolliset muut kustannukset. Kapasiteetin lisääminen siis lähes tuplaa liikennöitsijän kustannukset ja nostaa yksittäisen matkan hintaa, mikäli matka hinnoitellaan kustannusvastaavasti. Saattovuoron ajamisessa ei ole mitään järkeä ellei saattovuoron ajamisen kannattavuusraja lisämatkustajien määrällä ylity. Muuten kattamatta jääneet kustannukset on siirrettävä lipun lunastaneiden matkustajien maksettavaksi — tai yrityksen tappioksi. Kuten sanottua: puolityhjän kaluston ajattaminen on kannattamatonta. Ihannetapauksessa kaikki vuorot myydään täyteen ja lopuille myydään ei-oota. Jos kysynnän kasvu on pysyvää, niin sitten lisätään vuoroja. Ehkä on hyvä vihdoinkin havahtua siihen todellisuuteen, että Suomessa ei ole enää rautatielaitosta. Rataverkko, radalla operointi ja järjestelmien hallinta on eriytetty ja osin yhtiöitetty. Kilpailluilla markkinoilla toimivan rautatieoperaattorin taloutta ja kustannuslaskentaa on hoidettava eri tavalla kuin viranomaisena toimivan Väyläviraston. Niiden tulonmuodostuskin on erilainen. Ideologisten silmälasien käyttö sen sijaan näyttää aihettavan näköharhoja ja vanhojen hyvien aikojen kritiikitön muistelu näköalattomuutta. |
||||
|
15.10. 22:21 | Tuomas Pätäri | ||
| No nythän nämäkin kuvat olivat näkyvissä. Kyllä se deeverinpunainen istuu miljööseen kuin miljööseen, on se vaan tämäkin yhdistelmä hienon näköinen. | ||||
|
15.10. 22:19 | Tuomas Pätäri | ||
| Hienot veturit hienossa tilanteessa. Ja voiko syksyn värimaailma enää nätimmin auringossa loistaa. | ||||
|
15.10. 22:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Huikean hienoja kuvauspaikkoja tarjoaa tällainen kaupunkien lehtipuiden ruska. On loistavia ratikkaotoksia. | ||||
|
15.10. 21:54 | Joonas Kauppinen | ||
| Nämä M213 olivat hyviä koneita. | ||||
|
15.10. 21:48 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva. Rata näyttää äkkisältään melko museaaliselta. | ||||
|
15.10. 21:46 | Jarno Piltti | ||
| Hieno ja mielenkiintoinen kuva. Saamani tiedon mukaan tämä Heinolassa käynyt Kbps oli 42 10 3425 207-0 ja geebertta puolestaan XG 04989-0 eli entinen Gb 50627. | ||||
|
15.10. 21:40 | Jarno Piltti | ||
| Äärimmäisen hieno kuva! | ||||
|
15.10. 21:39 | Joonas Kauppinen | ||
| Joskus on hyvä korjata virheitä vaikka ovat vanhoja. | ||||
|
15.10. 21:38 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva. Rautatie ja kulttuurimiljöö jota junat palvelee, tai ainakin ohittaa, ja onpa vuodenaikakin voimakkaasti läsnä. | ||||
|
15.10. 21:33 | Jarno Piltti | ||
| Erittäin hieno tasoristeyskuva autoineen kaikkineen. | ||||
|
15.10. 21:31 | Jarno Piltti | ||
| Mahtavaa aina kun näkee eri operaattoreiden samat veturit samassa kuvassa! | ||||
|
Kuvasarja: Neljän operaattorin iltapäivä Järvelässä 11.10.2025 |
15.10. 21:30 | Jarno Piltti | ||
| Tuosta pimeänä kulkemisesta. Julian kartta ei aina näytä kaikkea radalla liikkuvaa, syystä tai toisesta, muut avoimen datan esitystavat kuten rataosanäkymä tai graafinen liveaikataulu varmasti tämänkin "pimeän" junan näyttivät. Mikä tietysti olisi pilannut hyvän yllätyksen. :) | ||||
|
Kuvasarja: Muuttuva Mäkelänkatu |
15.10. 21:25 | Jarno Piltti | ||
| Erittäin hieno kuvasarja todellakin. | ||||
|
15.10. 21:24 | Jarno Piltti | ||
| Ei ole tiedossa mutta vaunuja on videoista katsoen 24. Siitä voi ehkä laskea suurimman mahdollisen junapainon, jos akselipainoksi sallitaan 22,5 tonnia. Todellisuus voi sitten olla jotain toista. | ||||
|
|
15.10. 21:17 | Matti Melamies | ||
| Kalustoyhtiökään ei auta, jos lisävaunuja tarvitaan aina samoina päivinä pari kertaa vuodessa. Lisäkaluston tarpeeseen näinä päivinä VR kaiketi varautuu lähinnä niin, että kalustoa ei ole huollossa juuri silloin. | ||||
|
|
15.10. 21:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä sinä Pertti näitä Reijon vanhoja kuvia käyt läpi ja kommentoit kaikkia virheitä? | ||||
|
Kuvasarja: Muuttuva Mäkelänkatu |
15.10. 21:02 | Miska Sallinen | ||
| Erinomainen kuvasarja ja kauniit kuvat. | ||||
|
15.10. 20:51 | Pertti Miettinen | ||
| Eiks tää oo 3031 ja ei kai 4031 kulje vastakkaiseen suuntaan jos menee ensin ylöspäin. | ||||
|
15.10. 19:01 | Juho Rintala | ||
| Juha, 2813 tulee ajoon piakkoin. Se oli valkoisena Hyvinkään Konepajalla parikytä päivää sitten, joten varmaan on valmis jo pian. Ajavat muuten sitten varmaan parivedolla näitä junia, joten molemmista pukkaa kuvia. |
||||
|
15.10. 18:57 | Juha Toivonen | ||
| On se niin hirveän näköinen. Suomesta lähtöisin oleva "Vihreä rutto" levinnyt nyt myös Ruotsiin? Kamala tilanne! | ||||
|
|
15.10. 18:45 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Nyt alkaa olla 2811 jo kuvia aikalailla... Odotetaan mieluummin jo kuvia uudesta 2813...pikkuhiljaa.. !! 2811 ei enää 'herätä' kiinnostusta.. | ||||
|
15.10. 18:39 | Juha Toivonen | ||
| Oliko tämä juna aivan itsenäinen kuljetustoimeksianto Arctic Railille? Eli...kenen vaunuja 2811 veti? | ||||
|
|
15.10. 18:38 | Markku Naskali | ||
| Tunnen hieman tuota asiaa kun olen jonkin aikaa ollut myös täysin ruotsalaisomistuksessa olevassa firmassa Suomessa. Kumpi kulttuuri sitten on parempi, en tiedä mutta minulle se oli outoa. |
||||
|
|
15.10. 18:16 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitän Aarni! | ||||
|
15.10. 18:13 | Juho Rintala | ||
| Tämä on siisti kuva. | ||||
|
|
15.10. 17:42 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Niklas. | ||||
|
|
15.10. 17:41 | John Lindroth | ||
| Kaksi eri toimintakulttuuria kohtaa joutaa myös oppimaan diskuteeraamista! | ||||
|
15.10. 17:30 | Daniel Nironen | ||
| Mitä tarkoittaa "killa" jos saan kysyä? Urbaani Sanakirja kertoo että tarkoittaisi "raha, kolikko" mutta tarkoitatko jotain eri käsitettä tuossa kommentissasi? | ||||
|
|
15.10. 17:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bussifirmoissa varauduttiin ennen vanhaan varsin kätevästi lisäautoilla, eli ns. saattovuoroilla. Esim. 1980-luvun alussa Onni Vilkkaan Tampereelta iltapäiväviideltä lähteneen kotkalaisen mukana oli perjantaisin sangen usein saattovuoro Lahteen. Perusmuotoisessa pikavuoroon käytetyssä Kutter 9-bussissa oli yleisesti hiukan alle 50 istumapaikkaa. Herra Erkki, mielipiteesi rautatieopiston hävittämisestä ja sen seurauksista: - olen presiis samaa mieltä kanssasi. Osaaminen hukattiin kerralla. Herra Petri: - mitä kauppakorkean läpi haahuilleisiin normiporvarispenikoihin tulee, niin epäilen hyvin vahvasti näiden "pätevyyttä", mikäli ajatellaan rautatielaitoksen nimenomaan strategista puolta. Ei rautatielaitosta voi mitenkään verrata mihinkään paskapaperitehtaaseen! Tuotantosuunnitelmineen ja myyntikonttoriponnisteluineen kaikkineen. Olen vahvasti sitä mieltä että nämä "talousosaajat" repivät hiuksia päästään kiukkuisten ärräpäiden kera jokaikinen kerta kun sotaväestä tulee puheluita sotilasjunien tilaamiseksi. Vai tuleeko sieltä puheluita enää? En ihmettelisi. Sitäpaitsi, mistäköhän johtuu sangen yleinen käsitys, että talous"tiede" on sellaista, että se antaa SAMAAN KYSYMYKSEEN e r i a i k o i n a aina tyystin erilaiset vastaukset? Näin ollen on täysin turhaa puhua mistään eksaktista tieteestä. Sen sisältämät päättelyt on oman kokemukseni mukaan ihan samanlaisia kuin: A) kasakka varastaa kaiken, mikä ei ole kunnolla kiinni. B) tunnettu julkkis Viktor K. on kasakka. C) päätelmä: - siis Viktor K. pöllii kaiken mikä ei ole kunnolla kiinni. Tämähän ei vastaa todellisuutta mitenkään (- anteeksi Viktor K.). Mutta vanha totuus on sekin, että silkka riistäminen on aina, kautta vuosisatojen yritetty milloin mitenkin oikeuttaa erilaisilla tieteellisen näköisiksi verhoilluilla legendoilla. Siinä muuten syy, miksi Karl Marxin toitotetaan olevan Chico, Groucho ja Harpo Marxin partainen broidi. Lisäksi, herra Petri: - siis asiakasta "palkitaan", kunhan hän vain noudattaa käskytystä käyttäytymisensä ohjailusta. Ja vastaavasti rangaistaan sangen ankarasti, mikäli hän ei käskytykseen alistu? |
||||
|
|
15.10. 16:21 | Markku Naskali | ||
| VR lähtenyt Ruotsiin opettelemaan markkinaehtoista toimintaa? Tai enhän minä tiedä mitä kautta tulonsa tuolla saa, mutta ainakin on muuta kuin monopolin touhua. |
||||
|
|
15.10. 14:40 | Petri Sallinen | ||
| Lisävaunujen seisottaminen odottamassa mahdollista käyttöä on resurssien haaskaamista. Pahimmassa tapauksessa lisävaunuja tarvitaan vain muutama kerta vuodessa sesonkien aikana. Lisävaunujen ylläpitämisen kustannuksia tai pääomakustannuksia ei millään saada katetuksi sillä, että ne myydään pari kertaa vuodessa täyteen — paitsi siinä tapauksessa, että vaunuja voitaisiin vuokrata tarpeen mukaan kalustoyhtiöltä. Dynaamisen hinnoittelun tavoitteena on ennen kaikkea saada koko kaluston käyttöaste mahdollisimman korkeaksi eri vuoroilla ja eri aikoina. Asiakas palkitaan erityisen halvoilla hinnoilla, jos hän ostaa lippunsa hyvissä ajoissa etukäteen tai matkustaa vähemmin suosituilla vuoroilla tai ajankohtina. Jos kysyntäpiikit ovat jonain aikana tai joillain vuoroilla pysyviä, voidaan vaunukapasiteettia lisätä pysyvästi. Sehän ei sinänsä haittaa, että vuorot ovat loppuunmyytyjä. Tähän pyritään myös lentoliikenteessä ja linja-autoliikenteessä. En usko, että vuosina 1948—1987 toimineen Rautatieopiston opeista on enää apua, kun virastomuotoista rautatielaitosta ei enää ole. Kauppakorkeakoulu on oikeampi osoite. |
||||
|
15.10. 13:12 | Ossi Rosten | ||
| Edellinen kuva teksteineen tuo asiaan vähän selkoa: https://vaunut.org/kuva/74728 Irrallisena tämän kanssa joutuu kyllä mielikuvituksen varaan. Mikä joutui ja mikä lähti ja ja ja... :D |
||||
|
15.10. 13:02 | Pertti Miettinen | ||
| Ei oo Harjavaltaan noi vaunut Talvivaarasta menneet. On tainneet jäädä Pieksämäelle. | ||||
|
|
15.10. 12:36 | Pertti Miettinen | ||
| Harvinaisen sekava kuvateksti. | ||||
|
|
15.10. 11:35 | Pertti Miettinen | ||
| Ei taida Sorsasalo sijaita km:llä 713+000? | ||||
|
15.10. 11:33 | Juho Rintala | ||
| Joo samaa mieltä. Tykkään kun junan perä on vähän "sumentunut". | ||||
|
15.10. 11:19 | Pertti Miettinen | ||
| Timo. Katselin tuosta Siuron turvalaitoksen käyttösäännöstä Tlj 149D:stä että 1985 ei enää junanlähetysopastinta ole enää. Eli se on hävinnyt varmaan 1984? | ||||
|
15.10. 11:12 | Pertti Miettinen | ||
| Tuo kolmashan on hinauksessa. Virroitin on alhaalla. | ||||
|
15.10. 10:40 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko Suojärven onnettomuus ja tämän kuvan tapahtuma kuitenkin kaksi erillistä suistumista? Ainakin tuossa Uusi-Suomi-lehden kuvassa on minusta eroja tämän kuvan tilanteeseen verrattuna. Tässä on kaksi raidetta mutta Suojärven kuvasta erotan vain yhden. Suojärven kuvassa veturi ei mielestäni ole myöskään näin voimakkaasti kallistunut kuin tässä. | ||||
|
|
15.10. 10:08 | Erkki Nuutio | ||
| Dynaaminen hinnoittelu pörssisähkösopimuksiss on toki oikea ja välttämätönkin ratkaisu. Muuten tarvittaisiin säännöstelyä, koska saatavilla olevan sähkön määrä rajoittaa. Rautateiden henkilöliikenteessä lieviä kapasiteettirajoja on ollut lähinnä kiitojunien yhteydessä. Bussiliikenteessä rajat myöskin tulevat erikoistilanteissa vastaan. Bussiyhtiöitä on kuitenkin johdettu niin taitavasti 24/7, että tällaiset tilanteet on hallittu. On vieläpä pelastettu tökkivä VR lukemattomia kertoja. Jospa VR kouluttaisi dynaamisen hinnoittelun ekonomilaumansa kytkemään junaan tarvittaessa lisävaunuja. Siis opettelemaan liikennöinnin perustaitoja. Onko osaamattomuus ja suuntautuminen vääriin asioihin (kuten dynaaminen hinnoittelu ja sen yleisölle ja VR:lle itselleen vahingollinen toteutustapa) tulos Rautatieopiston lopettamisesta. |
||||
|
|
15.10. 09:30 | Erkki Nuutio | ||
| Nokkakilven perusteella pidän tätä Richmondin valmistamana H2/Hk1 -veturina (291-300, 322-333) . Richmondin nokkakilpi eroaa Baldwinin vastaavasta siten, että kilven ulkoreunus erottuu paksumpana. Myös Johnin ja Karin kommentit viittaavat H2 -suuntaan. |
||||
|
15.10. 08:40 | Juhana Nordlund | ||
| Linja 12 (Kruunusiltojen toinen linja) päättyy nimenomaan Hakaniemeen. Linjan 12 päätepysäkki ja siihen liittyvät suunnanvaihtovaihteet olivatkin tämän koeajon yksi teema. Samalla koeajettiin muitakin Hakaniemen raiteita, joita oli uusittu Kruunusiltojen radan aiheuttamien muutosten takia. Koeajopäivänä Hakaniemeen ei päässyt raitiovaunulla muuten kuin Pitkänsillan kautta, niinpä kuvan tilanteessa ollaankin valmistautumassa Siltasaarenkadulle siirtymiseen. Tähän on tultu Päärautatieaseman (Kaivokatu) kautta. Vuoden 2027 aikana Junatien metrosillan remontti alkaa, ja metroliikenne katkea välillä Hakaniemi - Herttoniemi. Osa korvaavasta liikenteestä hoidetaan Nihdin kautta kulkevin raitiovaunuin, joihin lukeutuu myös linja 12. Siinä tilanteessa linja 12 saattaa jatkua Hakaniemestä Mikonkadulle, Rautatientorin laidalle. Tällöin nähtäneen tätä vaunumallia Pitkälläsillalla päivittäin. Lisäksi ensi vuosikymmennellä linja 12 on tarkoitus ulottaa keskustan läpi Länsiterminaaliin, jolloin vaunumalli tulee pysyvästi jokapäiväiseksi tässäkin kohtaa kaupunkia. |
||||
|
|
15.10. 08:23 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
15.10. 08:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Leevi, kuvan veturi ei ainakaan näytä panssaroidulta. Itse en tosiaan ihmettelisi, mikäli Heeresfeldbahn - (armeijan kenttärata) vetureita olisi panssaroitu. Ensimmäinen maailmansota oli lännessä paikalleen jämähtänyttä juoksuhautasotaa "paksu-Bertta"- mörssäreineen ja tykistöineen. Kenttäratoja tarvittiin nimenomaan ammusten kuljetuksiin selustassa. (Asiasanat: Verdun ja Somme, muiden muassa.) Ankaralla tykistötulituksella molempien osapuolien typerät kenraalit yrittivät peittää totaalisen osaamattomuutensa ja impotenssinsa. Sotakouluissa kun ennen sotaa paasattiin vain ja ainoastaan hyökkäämisestä. Puolustus ei ollut riittävän "herrasmiesmäistä"... Idän puolella rintamat olivat liikkuvampia. |
||||
|
|
15.10. 07:28 | Jari Välimaa | ||
| Eikö kruunusiltojen toisen linjan pitänyt päättyä Hakaniemeen ? | ||||
|
|
15.10. 05:11 | Leevi Halonen | ||
| Onko tämä panssaroitu? | ||||
|
|
15.10. 02:04 | John Lindroth | ||
| Nyt kun ensimmäisen kerran näen tämän kuvan ,seuraavia huomioita tehden,kahden ensimmäisen vetopyörän etäisyys toisistaan ei stemmaa mikäli veturi on G7/Sk4 ,myos lokasuojien puuttuminen ja sylinteri/mäntäluistit kiinnittaä huomiota!Kuvan veturissa näkyy myös kattilan ja sylinterin välinen näkyvä höyryputki jota G7/Sk4 veturissa ei näy. Huomio myös ensimmäisen vetopyöräkerran etäisyys sylinteriin antaa olettaa että kuvan veturissa on kaksiakselinen etuteli. | ||||
|
|
14.10. 21:17 | Arto Papunen | ||
| Eikö SJ:n ohella Snälltåg ajaa Tukholmasta Malmön kautta Saksaan ja jotain vuoroja Åreen? Vy:llä Göteborgista Osloon ja Tukholmasta Osloon. VR:llä Tukholmasta Göteborgiin. Tågabilla Tukholmasta Göteborgiin Karlstadin kautta, Karlstad-Alvesta ja Falun-Karlstad-(Göteborg). | ||||
|
14.10. 20:56 | Juho Rintala | ||
| Joo kuva vähän hämää. Muuten hauska kun tuolla taustalla näkyy esiopastin joka näyttää punaista. xD | ||||
|
14.10. 20:22 | Rasmus Viirre | ||
| Keski-Pohjanmaalla näki Sr2:ia puujunissa satunnaisesti tai jopa puoliksi normaalisti vielä parisen vuotta sitten, mutta nyt ovat erittäin harvinaisia. Valtaosa etenkin Oulun ja Alholman junista kulkee Sr3:lla. Sr1 esiintyy välillä etenkin Ylivieskasta Tampereen, Riihimäen ja Kouvolan suuntaan menevissä junissa. Savonradan Sr2 puujunan itse havaitsin Kajaanissa 2023 marraskuussa, matkalla Pieksämäeltä Kontiomäelle. |
||||