Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.05. 23:05 | Mikko Mäntymäki | ||
| Droonen torjuntaan helikopteri voisi olla järkevämpi ratkaisu kuin hornet joka joutuu lentämään melkein sakkausnopeudella. 45kg TNT kun tippuisi Putinin varjolaivaston kannelle, no ainoa miinus olisi ympäristövahinko. | ||||
|
03.05. 22:47 | Jorma Rauhala | ||
| Forssa on jäänyt mainitsematta. Se on ollut kahden rautatieaseman nimenä sekä on nykyään edelleen kaupungin nimenä. Tammelaan Kuhalankoskelle perustettiin 1847 ruotsinmaalaisen Wahrenin toimesta kehräämö ja kutomo nimellä Forssa Aktie-Bolag eli FAB. Kun Turun-Toijalan valtionrata rakennettiin, tehdasta lähimmälle asemalle annettiin FAB:n pyynnöstä nimi Forssa, ihan tavarantoimituksia ja tehtaalle kulkemista ohjaamaan. FAB rakensi jopa melko suoran yksityisen maantien tehtaan ja aseman välille sekä myös yksityisen puhelinlinjan Forssan tehtaalta Forssan asemalle. Sitten kun Jokioisten rautatie rakennettiin perille Tammelaan tehtaalle saakka, sen pääteaseman nimeksi tuli samasta syystä johtuen Forssa ja aiempi asema muutettiin nimeltään Matkuksi. Tehtaan työläisyhdyskuntaa oli ryhdytty myös kutsumaan tehtaan nimellä. Forssan niminen kauppala perustettiin sitten 1923, kun kunnallinen ero Tammelasta tuli voimaan. |
||||
|
03.05. 22:44 | Antti Ojala | ||
| - Ny o kommeeta. Sattunut moottorivaurio ei saamani selostuksen mukaan ollut mikään täystuho. Huolellinen moottoriremontti ottaa kokemuksen mukaan koko talven, varsinkin jos osia on vaikea saada. Epäilemättä samalla purkutyön vaivalla on tehty muutakin kuin aivan välttämättömät korjaukset. | ||||
|
03.05. 22:30 | Hannu Peltola | ||
| Oho, minuun meni aivan täydestä, tosin ihmettelin, etä mitä järkeä on ajaa juna kolmen kilometrin päähän Leedsistä. Vähän kuin Vantaan ratikka! | ||||
|
03.05. 22:29 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Kivihiili oli aikanaan tärkein kuljetettava tuote ja jo pelkästään LMS ajoi päivittäin 20 kokojunaa hiiltä Lontoon tarpeisiin. Koko tuo liikenne on tunnetusti loppunut. | ||||
|
03.05. 22:23 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva. Tekisitkö pienen korjauksen veturi oli Dr18 eikä Dr16. | ||||
|
|
03.05. 22:13 | Tero Korkeakoski | ||
| Britannian ennen niin laaja ja vilkas tavaraliikenne on nykyään aika olematonta. | ||||
|
03.05. 22:12 | Petri Nummijoki | ||
| Toki junanlähettäjillä oli tieto pikajunan perässä tulevasta ratakuorma-autosta, ettei tilanteessa yhteenajon vaaraa ollut. Mutta tasoristeysturvallisuuden kannalta saattoi olla ongelmallisempi tilanne. Pikajunien yleinen suurin sallittu oli 60-luvulla 110 km/h, joskin Rantaradalla sitä voitiin käyttää hyvin rajoitetusti. Turun pikajunien perusnopeudet olivat siihen aikaan 76-80 km/h ja tämä lienee ollut lähellä tavanomaista matkavauhtia. Vanhemmissa Sisun ratakuorma-autoissa ei kai ollut mitään nopeudenrajoittimia ja niillä pääsi lujempaakin, mitä kylkimerkintä 60 km/h osoitti. |
||||
|
|
03.05. 22:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Eikös ihan puolustusvoimien tasolta ole sanottu että heidän julkista tietoa voi hyvin kertoa eteenpäin, mutta esimerkiksi tarkkoja kuvia eikä ajantasaisia liikennetietoja ei tarvitse. Yle ei tätä juurikaan noudata vaan julkaisee vaikka lukijakuvia Horneteista joiden aseistus on näkyvissä. | ||||
|
|
03.05. 22:05 | Rasmus Viirre | ||
| Jos tälle virkamiehelle ei ole väliä, miksi sotilasjunien aikataulut pidetään salassa? | ||||
|
|
03.05. 21:49 | Reijo Salminen | ||
| Ovelaa... | ||||
|
|
03.05. 21:36 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kaikki Putinin kannattajat takaisin Venäjälle niin yksi turvallisuusriski vähemmän ja elinikäinen maahantulokielto, sillä olisi ongelma ratkaistu. | ||||
|
03.05. 21:36 | Otto Tuomainen | ||
| Huomattavia reilun parin tunnin myöhästymisiä jo ensimmäisenä liikennöintipäivänä, tilannetta pahensi mm. epärealistisen lyhyet kääntöajat pääteasemilla. Yksi runko joutui ilkivallan kohteeksi Slovakiassa Margecanyn lähellä, junaa kivitettiin ja ilmeisesti ikkuna särkyi. Vectron ei jostain syystä pysty syöttämään sähköä Talgo-vaunustoon vaan junassa täytyy olla aggregaatti käynnissä, matkustajat valittaneet melua. Aggregaattivaunun tankkaus ei ole jostain syystä onnistunut Slovakiassa, juna joutunut tekemään ylimääräisen tankkauspysähdyksen. Ymmärtääkseni tällä hetkellä vain yksi vaunusto kolmesta on käytössä, junavuoroja on jouduttu perumaan. | ||||
|
|
03.05. 21:32 | Noah Nieminen | ||
| Rasmukselta ihan hyvä pointti. | ||||
|
|
03.05. 21:05 | Luc Grenfell | ||
| Tämä juna kulkee kyllä koko matkan Leedsiin, mutta määränpääksi laitetaan Yorkin asemalla Burley Park, jotta Leedsiin menevät matkustajat eivät matkusta tällä hitaammalla paikallisjunalla. | ||||
|
|
03.05. 20:21 | Hannu Peltola | ||
| Mikä liikenteen aloituksessa meni pieleen? | ||||
|
|
03.05. 19:54 | Teppo Niemi | ||
| Myös Kera kuuluu näihin yrityksien nimen mukaan nimettyihin liikennepaikkoihin. Sehän on saamut nimensä Kera Öy:n tehtaan mukaan. Myöhemmin siinä toimi sillitehdas. Uusin osa tehdasrakennuksesta on edelleen jäljellä Karamalmintien varressa. |
||||
|
|
03.05. 19:42 | Julius Ylitalo | ||
| Aikanaan oli Kajaani-Kontiomäki välillä myös Kalliovarasto ja Paltamo-Kontiomäki välillä myös Palta Oy | ||||
|
03.05. 19:32 | Julius Ylitalo | ||
| Ehkä se on vielä tulossa | ||||
|
|
03.05. 19:02 | Otto Tuomainen | ||
| Leo Express aloitti muutama päivä sitten liikenteen käytetyillä Talgo-vaunustoilla näiden Flirt-yksiköiden lisäksi. Liikenteen aloitusta voisi luonnehtia jopa katastrofaaliseksi. | ||||
|
|
03.05. 18:55 | Arto Papunen | ||
| Voihan olla että moottori saatu korjattua tai sitten yksi vaihtoehto että joku moottori olisi siirretty ArcticRailin niistä Dr16-vetureista mitkä hankittiin viimeisemmästä huutokaupasta. | ||||
|
|
03.05. 18:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Se kaksiraiteinen osuus Karjaan itäpuolella avattiin ilmeisesti 1981 tai 1992 (kirja antaa kaksi eri tulkintamahdollisuutta). 1992 asti kulkivat sekä Hangon-Hyvinkään radan että rantaradan junat omalla raiteellaan. Joka tapauksessa niin myöhään että yhteentörmäysvaaraa "villien" ratakuorma-autojen kanssa tuossa kohtaa ei enää ollut? | ||||
|
03.05. 18:37 | Kaj Kaloinen | ||
| Tässä on (vähintään) 54 kg. Miltei heti portin jälkeen vaihtuu kevyemmäksi 30 kg lopulla ratapihan jäänteellä. | ||||
|
03.05. 18:27 | Rasmus Viirre | ||
| Mukava syyskuva junasta ja luonnosta sattumana, vaikka nyt ollaankin matkalla kesää kohti. | ||||
|
|
03.05. 18:23 | Rasmus Viirre | ||
| Tosiaan luulot ja vaikutelmat ainakin olivat että 2813 sai 2811:n syksyllä hajonneen moottorin, ja tuo juuri oli syy veturin käyttöönoton viivästymiseen kevään loppu puolelle. Mahtavaa, että nyt ovat ennättäneet saamaan työstettyä veturin koeajovaiheeseen, ja heti saadaan kuvaa! | ||||
|
03.05. 18:05 | Veikko Hattunen | ||
| Todellamontakommenttiaisuus | ||||
|
|
03.05. 17:04 | Teppo Niemi | ||
| Koskas nuo Tka6 ratakuorma-autot rakennettiin? Entä.Rainerin mainitsema kaksoisraide? Jälkimmäiseen kysymykseen löytyy vastaus M. Nummelinin kirjoittamasta Rantarata-kirjasta. Lisäksi liikenteessä on huomioitava myös Karjaa - Kirkkonummi - Karjaa henkilöjunat. |
||||
|
Kuvasarja: Sotilasjuna Parolassa || 26.4. 26 |
03.05. 15:57 | Otto Tuomainen | ||
| Sinänsä hieman huvittavaa että kommentissa kritisoidaan "massiivisia kuvasarjoja" ottaen huomioon että juuri tässä sarjassa on (ainakin tätä kommenttia kirjoittaessa) yksi kuva... | ||||
|
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä |
03.05. 15:49 | Otto Tuomainen | ||
| Uwe, ajatuksissani oli vastaavat radat mitä esim. Tšekistä löytyy runsaasti. Pituus alle 30 km, ei kaukoliikennettä ja tavaraliikenne vähäistä tai olematonta. Isojen kaupunkien lähiliikenneradat jättäisin pois laskuista. Tämänkaltaisia ratoja tarkoitin. | ||||
|
|
03.05. 15:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Laiturin kun vielä saisi :) | ||||
|
03.05. 14:59 | Esko Maasalo | ||
| Kupittaan Saven tehdasrakennukset ja piippu taustalla paikalla missä nykyään on TYKSin uusimmat sairaalarakennukset. | ||||
|
03.05. 14:00 | Matti Melamies | ||
| Minulle tuo Muura on ihan outo nimi, edes Google maps ei sitä tunne, joten piti ihan googlata: https://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus/kaavat/veromiehessa-muuran-alueelle-asumista-ja-tyopaikkarakennuksia | ||||
|
03.05. 13:53 | Noah Nieminen | ||
| Kaikki nämä Imatra - Pieksämäki (sekä toisin päin) olisi niin paljon helpompi ajaa, jos Savonlinna-Rantasalmi-rata olisi auki. Ei tarvitsisi kiertää järjettömän pitkää matkaa Kouvolan kautta. Olisi ollut hyvä, jos Laitaatsalmen nostosiltaan olisi kaadettu rahaa, niin tavara kulkisi lyhyempää reittiä ja muutkin samalla suunnalla kulkevat junat voisivat kiertoteiden sijaan käyttää sitä rataa. | ||||
|
03.05. 13:03 | Noah Nieminen | ||
| Miksiköhän tuon 2742:n lyhyen päädyn keulaviiva on tuollainen oudon näköinen? Onkohan jonkun saneerauksen ohessa sitten maalattu uudelleen ja on tullut sitten maanantai- tyylinen maalaus... Tässä viime vuosituhannen puolella otetussa kuvassa https://vaunut.org/kuva/4578?tag0=1%7CDv12%7C2742 keulaviiva näyttäisi olevan tavallinen. | ||||
|
03.05. 12:59 | Noah Nieminen | ||
| Suomalainen viidakko. | ||||
|
|
03.05. 11:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo että lähetettiin ratakuorma-auto pikajunan perään kuulostaa nykyisen turvallisuuskulttuurin vallitessa lähinnä käsittämättömältä, mutta selittänee sillä että pikajunien suurin nopeus Kirkkonummen ja Karjaan välillä oli n 50 km/h, ehkä Inkoon suorilla 80. Mutta kuitenkin, linjaradion puuttuessa on suorastaan ihme ettei sattunut vahinkoja, jos Karjaalta olisi lähtenyt toinen juna tulemaan vastaan heti pikajunan saavuttua 2-raiteiselle osuudelle Malmkullassa. | ||||
|
03.05. 10:50 | Veikko Hattunen | ||
| Vasta on vihreä juna! | ||||
|
|
03.05. 10:49 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt niitä dokumentin sivuja on jo n. 220, vuokrasopiuksia, remotteja, teknisiä tietoja, käyttöraportteja jne. Eiköhän niista saa aika hyvän kuvan veturin töistä VR:n aikaan. (yllä luvattu hinta on voimassa toukokuun ajan) | ||||
|
03.05. 10:41 | Noah Nieminen | ||
| Eiköhän tuollainen juna olisi liikahtanut kahdella Deeverilläkin, tosin emme näe junan pituutta. Tuskin susi on kuitenkaan Deeveriä "heikompi", sillä monet kahden Deeverin junat liikkuvat helposti yhdelläkin Sudella. | ||||
|
03.05. 10:38 | Noah Nieminen | ||
| Eikös fasaanin Suomeen tuonut itse Fazer, ja jos oikein muistan niin vuonna 1902? | ||||
|
03.05. 10:34 | Noah Nieminen | ||
| Jaa, se veturi olikin 2730. Kuvasin saman Nummelan asemalla ja luulin, että se on 2747... | ||||
|
03.05. 10:29 | Noah Nieminen | ||
| Tyylikäs kaarrekuva tutulta paikalta :) | ||||
|
03.05. 10:18 | Noah Nieminen | ||
| Tyylikäs on kuva, sekä juna. | ||||
|
03.05. 09:43 | Noah Nieminen | ||
| Raitiotien speno :D | ||||
|
|
03.05. 09:04 | Veikko Hattunen | ||
| Olisikohan se hajonnut moottori korjattu? | ||||
|
|
03.05. 08:59 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Nyt se on siis liikenteessä. Mistähän tähän on saatu moottori, kun luin jostain että 2813 moottori vaihdettu 2811 veturiin.? | ||||
|
|
03.05. 07:45 | Jari Välimaa | ||
| Rasmus, ei julkista asiaa tarvitse julistaa salassa pidettäväksi jos virkamies on tehnyt päätöksen julkisuudesta. | ||||
|
|
03.05. 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus puhuu täyttä asiaa. Siitä huolimatta että vaikka suurvalloilla kuitenkin on tiedustelusatelliiteissaan niin tarkat kamerat, että niillä pystyy erottamaan ja laskemaan kirputkin kulkukoiran turkissa...? |
||||
|
03.05. 00:32 | Markku Pulkkinen | ||
| Tämä vaunu tosiaan ole Donnerbüchse. Kuvan vaunu on ns. Spantenwagen. Die Spante -sana liene peräisin laivanrakennuksesta, tarkoittaa laivan kylkikaaria. Sellasista standardoiduista profiileista kasattiin näiden vaunujen rungot hitsaamalla vanhojen vaunujen alustoille. Niitä rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun modernimmasta kalustosta oli pula mutta vanhoja oli runsaasti. Niinpä näissä Spantenwageneissa oli monenlaista alustaa, jousitusta ja laakeria. Pituus vaihteli käytetyn alustan mukaa, kaksiakselisilla vaunuilla oli 5-7 ikkunaa per sivu (sekä koko- että puoli-ikkunoita), oli avosiltaisia ja umpinaisia eteisiä. Menneiden vuosikymmenten ÖBB:lle tyypillinen viehättävä monimuotoisuus näkyi näissäkin vaunuissa. Myös telivaunuja rakennettiin samoilla standardeilla. Kaksiakseliset Spantenwagenit pysyivät käytössä 80-luvulle asti, niitä saattoi bongata hyvinkin modernien veturien vetämissä junissa. ÖBB.llä oli toki myös aitoja saksalaisia Donnebüchsejä, mutta niitä ei juurikaan modernisoitu, joihinkin ylemmän matkustusluokan vaunuihin tehtiin puoli-ikkunat. (pahoittelen suomenkielisen termonilogian puutteelista hallintaa, saksalaiset termit ovat Ganzfenster ja Hablfenster) | ||||
|
|
03.05. 00:22 | Rasmus Viirre | ||
| Tyly en halua olla arvon kanssa harrastajille, mutta mainittakoon. Aiheista, kuten suurten sotilaskuljetusten liikehdinnästä, voi aina keskustella yksityisviestein. Vaikka ajankohta onkin pääteltävissä harjoitusta koskevan julkisen informoinnin ansiosta, ja kaluston olemassa olo on kaikkien tiedossa, ei ole paljoa pyydetty. | ||||
|
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä |
02.05. 23:14 | Uwe Geuder | ||
| Otto kysyihän lyhyistä paikallisradoista. En tiedä, mikä olisi "lyhyen paikallisradan" tarkka määritelmä. Oletin, että paikallinen tarkoittaa, että sillä ei ole merkitys kaukoliikenteessä. Saksassa oli ainakin laissa eritelty päärata ja sivurata. Ajattelin sivurataa, siksi minun vastaus satoja. Voidaan varmaan tulkita se näinkin, että paikallinen omistajataho eikä valtio. Saksassa mistajat olivat alussa valtiot, Baijeri, Baden, Württemberg, Preußen jne. Sitten tuli DRG, toisen maailmansodan jälkeen DB ja DR. Ne olivat virastoja, mutta sen lisäksi on aina ollut osakeyhtiötä. Ovatko ne sitten yksityisiä? LAG:n osakeomistajista en tiedä, mutta usein rautatieyhtiöiden omistaja olivat ja ovat kaupungit, piirikunnat tai osavaltiot. Ovatko ne sittenkin yksityisiä, koska osakeyhtiö ei ole virasto? Sitten sinulla oli vielä sähköistys, johon Otto ei rajoittanut. Se on ihan selvä, että lukumäärä kutistaa nyt paljonkin. LAG:lla oli 5 sähköistettyä rataa ihan eri paikkakunnilla. Lisäksi minulle tulee heti mieleen Albtalbahn (AVG) ja Köln-Bonner Eisenbahnen (KBE). Olisin erittäin yllättänyt jos ne olisivat ainoat, mutta ei tietysti puhuta läheskään sadasta. Jos haluat ihan uusia esimerkkejä: Schönbuchbahn https://vaunut.org/kuva/158980 ja Ammertalbahn (lähellä https://vaunut.org/kuva/8768, kaukana Ammergausta!) Ei valtiollisia, viime vuosina sähköistettyjä. |
||||