3560-139292 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.11.2024 12:09 Petri Sallinen  
  Siteeraamasi näkemys on pelkästään kantaverkkoyhtiön. Kantaverkkoyhtiön tehtävänä on pitää huoli siitä, että kaikki sähköntuotantoyksiköt saadaan liitettyä kantaverkkoon. Kantaverkkoyhtiö ei ole kuitenkaan viranomainen tai poliittinen toimija, joka ohjaisi sähköntuotannon investointeja. Energiateollisuus (joka rahoittaa ja rakentaa uudet voimalaitokset) sen sijaan arvioi, että kaikenlainen polttamiseen perustuva energiantuotanto supistuu, mutta ei lopu kokonaan.

Toisaalta biopolttoaineisiin perustuva toiminta voi jopa vahvistua, koska EU:n ja Suomen hiilidioksidin talteenottotoimet kohdistuvat ennen kaikkea biogeenisiin hiilidioksidipäästöihin. Tästä saataisiin raaka-ainetta esim. synteettisten polttoaineiden valmistukeen. Metsien hiilinieluongelma ja negatiivinen suhtautuminen ylipäätään polttamiseen voivat kuitenkin vetää toiseen suuntaan — asiat eivät ole yksiselitteisiä.

Energiateollisuudessa ajatellaan, että niin kauan kuin Suomessa on metsiä ja metsäteollisuutta, niin yhtä kauan syntyy metsienhoidosta ja metsäteollisuudesta poltettavaksi kelpaavia sivuvirtoja. Metsiähän ei kasvateta poltettavaksi, vaan energiaa tuotetaan ennen kaikkea sivuvirroista — eli jämistä. Sama pätee mustalipeän käyttöön. Sitä syntyy selluloosateollisuuden sivutuotteena ja sitä käytetään niin kauan biopolttoaineena kuin Suomessa on selluteollisuutta. Se voi tietty loppua ja toisaalta sivuvirroille ja jopa mustalipeälle saatetaan keksiä jotain muuta käyttöä kuin polttaminen.

Arvoitus on myös se, miten päästökauppa suhteutuu tulevaisuudessa biopolttoaineiden käyttöön. On esitetty, että myös biopolttoaineiden käyttö siirtyisi päästökaupan piiriin. Lisäksi Petteri Orpon hallituksessa on vähintäänkin pohdittu sitä, josko biopolttoaineiden käytölle lätkäistäisiin ylimääräinen vero. Nämä toimet tekisivät biopolttoaineiden käytöstä nykyistä kalliimpia, jolloin niiden käyttö saattaisi vähentyä.
Kuvasarja:
Töölön tavara-asema ja ratapiha
 
 13.11.2024 12:01 Jouni Halinen  
  Hannu saamasi pitää.
kuva 13.11.2024 12:00 Ari-Pekka Lanne  
  Se on surullista, kunnei Talvivaarankaan tapauksesta niin sanotusti otettu onkeen. En ole nähnyt mainittua keskustelua, mutta ehkä Timo asia aukeaa paremmin, kun ymmärtää että yleiskäsitteen »vihreä siirtymä» alle mahtuu myös bisnesten ja niiden edellyttämän kulutuksen »viherpesua».
kuva 13.11.2024 11:40 Jari Välimaa  
  Niinkuin totesin ei kannata katsoa menneisyyteen eikä nykyisyyteen kun todellisuus on kovassa muutoksessa :

"Energian tuotanto ja kulutus ovat murrosvaiheessa siirryttäessä perinteisestä, pääosin polttamiseen perustuvasta energiasta, yhä enemmän päästöttömän sähkön hyödyntämiseen. Puhtaan sähkön tarpeen ennustetaan kasvavan nopeasti kaikkialla Euroopassa. Suomen suuri ja kilpailukykyinen uusiutuvan sähkön tuotantopotentiaali tarjoaa erinomaiset edellytykset menestyä tässä murroksessa.

Tämä näkyy Fingridissä: uusiutuvan sähköntuotannon liityntäkyselyt ovat kasvaneet vauhdilla jo useamman vuoden, ja Fingridin tietoon tulleita tuuli- ja aurinkovoiman tuotantohankkeita on jo noin
400 gigawattia.

Nyt myös uusiin sähköintensiivisiin teollisuushankkeisiin liittyvät kyselyt ovat lähteneet voimakkaaseen
kasvuun, ja niiden määrä on ylittänyt 35 gigawattia. Hankkeita on myös edennyt investointipäätökseen ja rakentamisvaiheeseen. Esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa ja teollisuudessa lämmön ja höyryn tuotantoon käytettävien sähkökattiloiden kokonaismäärä on lähivuosina kasvamassa yli 2 gigawattiin
jo tehtyjen investointipäätösten myötä."

https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/tiedotteet/ajankohtaista/sahkon-tuotannon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-q3-2024-fingrid.pdf
kuva 13.11.2024 10:57 Petri Sallinen  
  Näyttää rikkavaunulta.

https://vaunut.org/kuva/148006?t=Rikkavaunu
kuva 13.11.2024 10:24 Petri Sallinen  
  Viime vuonna Suomessa tuotettiin sähköä vajaat 80 TWh. Tästä biopolttoaineiden osuus oli 13 prosenttia. Biopolttoaineista mustalipeän osuus oli 50 prosenttia. Mustalipeän osuus kaikista sähköntuotannon raaka-aineista taas oli 7 prosenttia. Biopolttoaineet — myös mustalipeä — lasketaan kansainvälisessä ilmastopolitiikassa päästöttömiksi sähköntuotannon raaka-aineiksi ja niiden käyttö ei ole päästökaupan piirissä. Logiikka perustuu ajatukseen, että biopolttoaineiden polttamisesta syntyvä hiilidioksidi sitoutuu uuden metsän kasvuun — kunhan metsänkasvusta pidetään huolta. Luvut voi tarkistaa sähkötilastoista.
kuva 13.11.2024 09:42 Petri Nummijoki  
  Saattaa olla, että joku tietty toiminto on siirtynyt Ilmalaan ETYK-kokouksen vuoksi mutta saattoliikenne Helsingin ja Ilmalan välillä aloitettiin muutama viikko ennen kesäaikataulun 1975 voimaantuloa ja Martinlaakson radan säännöllinen liikenne käynnistyi 1.6.1975. ETYK-kokous oli 30.7-1.8.1975.
kuva 13.11.2024 08:59 Teppo Niemi  
  Ja viime kädessä Finlandia-talossa järjestetty ETYK-kokouksen tarpeet (taurvallisuiuden vaatimat alueet) pakottivat matkustajavaunuhuollon siirtymään Ilmalaan.
kuva 13.11.2024 08:31 Petri Nummijoki  
  Tuskin VR erityisemmin halusi pitää huoltoratapihaa tässä. Käytännössä Ilmalan ratapihan käyttöönotto oli edellytys mm. Martinlaakson radan liikenteen aloittamiselle, koska Töölön huoltoratapihan vaatimat vaihtotyöt estivät junamäärän lisäämisen Helsingin matkustaja-asemalle. Mutta siihenkin aikaan verorahoille oli muutakin käyttöä.
kuva 13.11.2024 07:52 Kari Haapakangas  
  Eikös tuo keskimmäinen vaunu taustalla ole niitä jätekuljetusvaunuja?
kuva 13.11.2024 07:50 Kari Haapakangas  
  Pitkään sitä sai VR pitää tuota vaunuvarastoaan valtakunnan paraatipaikalla. Eipä silti, vielä tänäkään päivänä nuo neliöt eivät varsinaisessa tehokäytössä ole, mutta onpahan kaupunkilaisille ja hanhille tarjolla vihreää.
kuva 13.11.2024 07:50 Jari Välimaa  
  Ei enää kun päästökauppa on voimalaitoksia rasittavaa https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/sahkojarjestelma-uudistuu-ja-puhdistuu.-fingrid-current-tanaan-12.11.-klo-13/
kuva 13.11.2024 07:45 Lasse Reunanen  
  Jari, mustalipeä poltetaan sellutehtaissa, tai kuten nykyään puhutaan biojalostamoissa. Ne tuottavat energiaa jopa puolet yli oman tarpeen. Mustalipeän poltto lasketaan puupolttoaineisiin, koska on juurikin sitä. https://energiaa.vamk.fi/artikkelit/tulevaisuus/puu-uusiutuvana-energiana/
kuva 13.11.2024 07:44 Jari Välimaa  
  YLE:n keskustelu oli mitä oli. Ei kannata ottaa vakavasti, vihreä siirtymä on käynnissä ja se ei tarvitse enää julkista tukea vaan on yritysten toteuttamaa koska se tuottaa rahaa. https://ek.fi/wp-content/uploads/2024/10/Loppuraportti_Vihrean-siirtyman-investointien-vaikutusten-arviointi-1.pdf
kuva 13.11.2024 07:42 Kari Haapakangas  
  Hmm, jos kuvassa kerran on ruotsalaisia siniverisiä, miksi taustan salossa liehuu Union Jack? Oliko Helsingissä tuolloin enemmänkin arvovieraita, ja jos, niin missä merkeissä?
kuva 13.11.2024 07:40 Jari Välimaa  
  Kannattaa siirtyä nykyaikaan jos haluaa tietää Suomen energiatuotannon kokonaiskuvan jossa ei mitään mustalipeää näy : Fingridin sivulta https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
kuva 13.11.2024 07:18 Timo Salo  
  Kylläpä on kiivas keskustelu tästä "vihreästä siirtymästä"...
En ollut uskoa korviani tänä aamuna Aamu-TV:tä katsoessani! Nyt Lappiin pitäisi avata poikkeusluvilla useita akkumateriaalikaivoksia! Yhtiöille annetaan LUPA LASKEA JÄTTEENSÄ käsittelemättä vesistöihin...!!!? Eli paskataan vesistöt ja kylvetään raskasmetalleja luontoon, että saadaan edistettyä vihreää(?) siirtymää. Joku tässä nyt ei kertakaikkiaan sovi minun pallooni ja ymmärykseen...

Jos jotain Lappiin pitää investoida ja rakentaa, niin nuo muutamaa päivää aiemmin esitellyt lämpöakut ovat mielestäni oikea tapa EDISTÄÄ vihreää siirtymää. (Karkeasti sanottuna hiekkaa täynnä oleva pömpeli ladataan helpon sähkön aikana ja puretaan tarvittaessa.) Lapissa hiekkaa riittää ja kaivuualue on helppo maisemoida hiekan kaivuun jälkeen. Niistä saatavalla energialla voi sitten lämmittää tupia, tai generoida uudelleen sähköksi tuulettoman/auringottoman pakkaskauden aikana. Noita "akkuja" rakentaessa luonto ei ainakaan mene niin pahasti pilalle!
kuva 13.11.2024 04:40 Esa J. Rintamäki  
  Yeah, herra Lasse. Joka tapauksessa - hyvin tyylikäs "hrududu". Buickhan oli paremmaksi arvotettu merkki, verrattuna tavallisiin letukoihin ja pontiakkeihin. Buickin yläpuolelle oli asetettu Käkkylä, eikun anteeksi - ööö "Katiljakki". (Johnny "Käsiraha" Cash: One Piece At A Time". / "I'd get it one piece at a time, And it wouldn't cost me a dime"...)

Jaaha, pääsisipä sellaisen rattiin, tekemään pikkukiusaa kanssa-autoileville Anteroille, joille viiden-nollan-Audi on ikään kuin Viagran korvike.
kuva 13.11.2024 00:49 Lasse Reunanen  
  Se jätelipeä on ns. mustalipeää, sellunkeiton sivutuotetta, ligniiniä, ym. ainesosia, mikä nykyään kuivataan ja käytetään polttoaineena sellutehtaan energiantuotannossa. Merkittävä osa Suomen sähköntuotannostakin tulee mustalipeän poltosta. Yli ⅓ koko Suomen puupolttoaineilla tuotetusta energiasta tuotettaan mustalipeällä. Sen hyötykäyttöä ja korkeampaa jalostusta. kehitetään jatkuvasti.
kuva 13.11.2024 00:35 Lasse Reunanen  
  Herra Esa. Buick -52:ssa on vielä eri muodot lokasuojassa, -53 kylkilista kulkee ylempänä ja -55 on eri jo taas muodot. Jäljelle jää -54, missä kylkilista jatkuu pyöräaukon yläreunasta taakse puskurin yläreunan korkeudella, kuten kuvan autossa.
kuva 13.11.2024 00:35 Esa J. Rintamäki  
  G. A. Serlachius Oy käytti Mäntän kauppalan päällystämättömien katujen pölynsidontaan omaa sivutuotettaan: mustanruskeaa litkua: - jätelipeää (mäntänkielellä: livettä).

Joku yllytyshullu pikkuskidi (en minä) oli sitä maistanut ja ollut vuoteenomana pari päivää, kovassa oksetustaudissa.

Muistan sen liveen tuoksun vieläkin!

Kauppalan sininen Fordson-traktori veti perässään puisella lieriön muotoisella säiliöllä varustettua "liitevaunua", jonka takapäässä oli vaakasuora kasteluputki.
kuva 13.11.2024 00:34 John Lindroth  
  Bullitista ja Steve McQueenista ei voi olla diggamatta!
kuva 13.11.2024 00:23 Esa J. Rintamäki  
  Herra Hannu, iloitsen siitä, että pidät Bullitt - lippua korkealla, kun matoinen maailmamme yrittää ajaa itseään "Bullshitiksi"!
kuva 13.11.2024 00:19 Esa J. Rintamäki  
  Herra Lasse, itsekin olen 1954 Buickin kannalla. Tuon tyylistä takavaloteemaa Buickilla oli kyllä harrastettu jo vuosimallista 1950 lähtien, mitä nyt kokoa oli säädelty eri vuosimalleilla.

Muuten: 1950 Buick - siinä just kaikkien dollarihymyjen äiti! Vuosimalli 1949 vähän lupaili, kunnes...
kuva 13.11.2024 00:15 Lasse Reunanen  
  Tuo kuvausaika ei voi olla ennen 8.6.1931. Silloin perustettiin huoltoasemaketju BK, Bensiinin-Kuluttajain Oy, minkä mainosreklaami näkyy kuvassa. BK:sta muodostui eri vaiheiden jälkeen Union. Yhtiön ensimmäinen huoltoasema/jakamo sijaitsi osoitteessa Heikinkatu 17. Onko tämä niiltä kohdin? En tunne kovin hyvin Helsinkiä. Huoltoasema purettiin 1935 Postitalon tieltä, joten jos tuo reklaami viittaa tähän huoltamoon, sijoittuu kuva vuosien 1931-35 välille.

Tiedot löytyy wikipediasta. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Union
kuva 13.11.2024 00:03 Lasse Reunanen  
  A-Hoppahan se. Etualalla olevan Hepan mallia en tunnista varmasti. Olettaisin olevan Suomenheppa?
kuva 13.11.2024 00:01 Olli Aalto  
  Ei ole, 23902 on romutettu jo vuonna 2012. De -001 on muutettu vaunusta 23903 ja -002 puolestaan vaunusta 23904.
kuva 13.11.2024 00:00 Esa J. Rintamäki  
  Vickersistä pikku sivuhuomautuksena: - kun Supermarine - lentokonetehdas oli saanut Spitfire - hävittäjänsä suunnittelutyöt siihen malliin, että Englannin ilmailuministeriö saattoi ruveta puhumaan tilaamisesta ja siten sarjavalmistuksesta, osoittautui Supermarine sinällään turhan pieneksi toimijaksi.

Se johti siihen, että Vickers otti yhtiön siipiensä suojiin. Sen vuoksi Spitfireiden valmistajaksi merkittiin Vickers - Supermarine. Sellaiset 22 000 valmistunutta konetta tulivatkin tosi tarpeeseen, laivastoversio Seafirestä puhumattakaan.

Muuten, Spitfiren tunnettuus ja suosio on vieläkin sitä luokkaa, että takavuosina on jokunen uusio-Spitfire valmistettu.

Mikäs siinä, unitedkingdomilaisille sen symboliarvohan suunnaton!
Kuvasarja:
Töölön tavara-asema ja ratapiha
 
 12.11.2024 23:59 Hannu Peltola  
  Tämä on hyvä ja kattava kuvasarja! Tällaisia lisää!
kuva 12.11.2024 23:58 Lasse Reunanen  
  Olisko tuo oikealla näkyvä auton perä Buick 1954? Luonnllisesti neliovinen, 2-ovisessa on erilainen listoitus.
kuva 12.11.2024 23:33 Lasse Reunanen  
  Voisko tuo bussin perän takaa pilkistävä henkilöauton keula kuulua Jowett Javelinille?
kuva 12.11.2024 23:24 Lasse Reunanen  
  Olisko tuo umpikaappi Fordson Thames E83W?
kuva 12.11.2024 23:06 Arttu Lapinlampi  
  Kun katoin tuota Fotin numeroa nii muistu mieleen että oliko tuo 23902 jompi kumpi De aggregaattivaunuista koska tävin kuvaamassa Oulun asemalla 55 10 9437 001 vaunun?
kuva 12.11.2024 23:04 Hannu Peltola  
  Entä bussin oikealla puolella oleva paku? Jokin brittiläinen outous? Bedford?

EDIT vielä: Hienoa, että myös 1955 arvovieraita on ymmärretty kuljettaa aidoilla dearbornilaisilla kulkuneuvoilla! Minulla tuli keväällä 25 vuotta täyteen dearbornilaiseen rotuun kuuluvien villihevosten harrastusta ja onneksi harrastus vielä jatkuu uudemmalla Bullitt-orilla.
kuva 12.11.2024 22:46 Hannu Peltola  
  Suomessa siirryttiin vuonna 1934 aluejärjestelmään, jossa paikalliset sotilasläänit ja -piirit vastasivat sodanajan joukkojen perustamisesta. Käytännön perustamistyö oli valtaosin paikallisten suojeluskuntien vastuulla. Vasemmalla marssiva vänrikki voisi olla Helsingin sotilaspiiristä johtamassa omalta osaltaan perustamista tai hän voi olla KRH-joukkueen kouluttaja.

Kranaatinheitin oli asetyyppinä otettu Suomessa käyttöön 1926, jolloin Ranskasta hankittiin ensimmäiset 81 mm:n Stokes-tyyppiset kranaatinheittimet. Kotimainen 81 mm:n heittimien valmistus alkoi Tampellalla vuonna 1930 ja kuvan vuonna 1938 alkoi sotien aikana päätyypiksi muodostuneen 81KRH38:n valmistus. Raskas 120 mm:n kranaatinheitin ilmestyi suomalaiseen käyttöön vasta talvisodassa saatujen venäläisten sotasaalisheittimien myötä (Suomessa 120KRH38).
kuva 12.11.2024 22:31 Simo Lallukka  
  Fabianinkadulle 1965 pudonnut kopteri oli tyyppiä Bell 47 J. J-kirjaiminen malli oli pitkulaisempi peltiovi -kylkinen. Ilman J-kirjainta Bell 47 on pienempi enemmän kuplakuomu-malli.
kuva 12.11.2024 21:29 Heikki Jalonen  
  Kuten Esa jo kommentoikin, tuo kuljettajanventtiili näyttää ihan aito-alkuperäiseltä Westinghouselta, joten juna voisi olla alkuperäistä Vickers-tuotantoa, mutta sähkölaitemuunnoksena (M) koska kattovirroitin. 3 kVDC alkaa olla liikaa muille paitsi kattovirrottimille.
kuva 12.11.2024 21:26 Hannu Peltola  
  Venäjällä on ilmeisesti aina käytetty kattovirroitinta ja normaalia sähköistystä. 3000 V DC sähköistystekniikka tuli Neuvostoliittoon vähemmän yllättävästi USA:sta. General Electric toimitti ensimmäiset S-sarjan sähköveturit Surami-solan radalle nykyiseen Georgiaan (S = Surami) ja näistä Regus Patoff pääsi keksimään paikallisen version metrimitoilla (SS = Soviet Surami). Täältä löytyy hyvin lyhyt neuvostosähköistyksen historia: https://vaunut.org/kuva/133145?s=1
kuva 12.11.2024 21:21 Heikki Jalonen  
  Sikäli vielä sivuvirroittimista: brittiläinen systeemihän oli alunperin virtakiskoa (tai jopa kahta) yläpuolelta laahaava. Kun taas Berliinissä tai muuallakin Saksassa (kuten myös Helsingin metrossa) virtakenkä on riippuvan (suojakatetun) kiskon alapintaa laahaava. Säänkestoa voi sillä perusteella arvioida, varsinkin jos olosuhteissa on puoli vuotta lunta ja jäätä.
kuva 12.11.2024 21:00 Hannu Peltola  
  Vickers on tässä tapauksessa oikea tunnistus, kuvan Sx-sarjan sähköjuna on brittiläistä alkuperää Vickersin tehtailta (x:n tilalla yläindeksinä joko V = Vickers, D = Dynamo, neuvostohuuhdeltu kopio, M = modernisoitu kaksijännitejärjestelmällä tai R = Riga) Yläindeksi ei harmittavasti erotu muissa tämän sähköjunan kuvissa.
kuva 12.11.2024 20:57 Hannu Peltola  
  Ison veden takana pyöräjärjestys 2-8-4 tunnetaan yleisesti Berkshirenä ja nimenomaan New York, Chicago & St. Louis Railroadin eli tuttujen kesken Nickel Plate Roadin isot Berkshiret tekivät pyöräjärjestyksen kuuluisaksi. Ensimmäiset yksilöt valmistuivat Liman tehtailla 1934 ja veturit olivat heti legendaarisia. Ne olivat yhtä kotonaan 70 mph (113 km/h) kulkevissa pikajunissa kuin raskaissa tavarajunissakin.

Yllättäen Regus Patoffilla ei ole suoraa kytköstä neuvostoliittolaisiin IS-sarjan vetureihin! Ensimmäiset prototyypit valmistuivat Kolomnan tehtailla samoihin aikoihin Nickel Plate Roadin vetureiden kanssa eli 1932-1935 ja sarjatuotanto siirtyi 1936 Voroshilovgradiin. Sarja "destalinisoitiin" niinkin myöhään kuin 1962, jolloin sarjatyypiksi vaihdettiin FDP (jossa P yläindeksinä). FD tulee tietysti toisesta leppoisasta sedästä Felix Dzerzhinskijistä, Neuvostoliiton alkuaikojen verisestä salaisen poliisin päälliköstä, P puolestaan tulee sanasta passazhir, matkustaja.

FD-tavarajunaveturit ja IS-sarjan pikajunaveturit olivat kuten suomalaiset Risto ja Ukko-Pekka: veturit olivat muuten hyvin pitkälti samoja, mutta FD:ssä pyöräjärjestys oli 2-10-2 ja IS:ssä 2-8-4. IS:ssä ei ehkä suoraan ollut amerikkalaisvaikutusta, mutta FD:ssä oli sitäkin enemmän! Monet ratkaisut olivat suoraan USA:sta, ehkä Regus Patoffin "keksintöjen" seurauksena. Kuva FD:stä löytyy mm. täältä: https://vaunut.org/kuva/133213?s=1

Heikki: raiteen 62 sähköjuna on brittiläistä designia kevyen neuvostohuuhtelun jälkeen. Lisätietoja esim. tämän kuvan yhteydessä: https://vaunut.org/kuva/133150?s=1
kuva 12.11.2024 20:53 Heikki Jalonen  
  Ja sitäpaisi, niistä "Göringin entisistä" Mersuista luultavasti saisi aikaan kelpo ruuhkan. Ainakin pomollansa oli nykyisten huutokauppakamarien mukaan enemmän autoja kuin keskikastin tuontijopparilla... Amerikkaankin niitä on riittänyt ties montako.
kuva 12.11.2024 20:49 Heikki Jalonen  
  Mersuilla tai Porsheillahan ne nytkin ajelevat. Nokkaan on vain toisinaan liimattu jokin naamiomerkki, Kortesh tai siihen tyyliin... Ehkä jotain koritöitä on tehty ja laiteltu toppasohvaa.

Sivuvirroitin voidaan toki helposti korvata kattorakenteella. Myös päinvastoin, jos jännite vain ei ole kovin suuri, enintään tasoa 1500 VDC. Jos Hannun havainto pitää paikkansa, nuo voivat ollakin Vickers-peruja, sivuvirroitinjunia alunperin jos niin. Siinä venäläiset olivat oikeilla jäljillä, sivuvirroitin on lumisissa ja märissä oloissa epäluotettavampi kuin kattovirroitin.
kuva 12.11.2024 20:36 Heikki Jalonen  
  Tässäkin on tiettyä berliiniläistä ilmaa... Kovin on AEG-tyyppinen tuo nopeudensäätöporraskytkimen patsas. Liekö vain opaskilvet vaihdettu kyrillisiin? Tai Vickers. Jolloin ilma olisi jotenkin sumuista?
kuva 12.11.2024 20:35 Esa J. Rintamäki  
  Herra Heikki, berliiniläinen näkemys asiasta otti virtansa virtakiskosta samalla tavoin kuin meidän kotoinen metromme. Kuvan junassa on virroitin katolla.

Olisipa se ollutkin aikamoista, jos suurijamahtava olisi teollisuusnäyttelyynsä raahannut tänne YYA-ystävänsä etupihalle ryöstämiään tavaroita? Esimerkiksi Göringin henkilökohtaisen vaaleansinisen Mersu 540 K:n...?
kuva 12.11.2024 20:31 Heikki Jalonen  
  Raiteella 62 on muuten epäilyttävän paljon berliiniläismallinen kaupunkijuna. Olisikohan jokin matkamuisto?
kuva 12.11.2024 20:27 Heikki Jalonen  
  Kyllä se luiskahteli unohduksiin, koska selektiivinen unohtaminen on perivenäläinen tapa käsitellä historiaansa. Tässä tapauksessa vuonna 1962 kun koko veturisarjan tyypiksi muutettiin FDP20 (ФДП20). Aikaisemmin se oli litteroitu IS20 (ИС20) tai eräisiin jatkokehiteltyihin alasarjoihin.

Tuo yksilö on numeronsa perusteella valmistunut 1942 Voroshilovgradissa, sarjansa viimeisenä. Siis silloin Neuvostoliitossa. Nykyistä Ukrainaa, kaupungin nimi on nykyään Luhansk. Uutisten perusteella tiedämmekin paikan. Teollinen toiminta on täydellisesti romahtanut jo vuoden 2014 tapahtumien jälkeen eikä myöhempi edistys ole korjannut tilannetta. Nykyään koko Donbassin alueen teollisuus on pelkkää rosvottua rauniota...
kuva 12.11.2024 20:26 Esa J. Rintamäki  
  Eipä farkku-Sokota ole Octavia, herra Teemu. Pikemminkin "Lahna"-Skoda, siis Skoda 1200. Skodan vieressä häpeilee Piikkinokka-Mosse peräpää näkyvissä.

Kuorma-auto tosissaankin Kölnin Ford, eli "Hävittäjä". Herra Teemun näppärästi aprikoima Buick on vuosimallia 1938, mallimerkinnältään Special, Buickin malleista suosituin ja 248 cid suora kahdeksikko nokalla.
kuva 12.11.2024 20:20 Hannu Peltola  
  Esa, tällä kertaa asialla oli neuvostoliiton luottokeksijän Regus Patoffin serkku REGU KPATOFF... Tämän sähköjunasöpöläisen alkujuuret johtavat sumujen saarille.

Kuvan https://vaunut.org/kuva/133150?s=1 yhteyteen kirjoitin Neuvostoliiton sähköjunien historian hyvin tiivistetysti: "Neuvostoliitossa lähiliikenteen sähköistys alkoi käytännössä Moskovan pohjoisten lähilinjojen sähköistyksellä 1500 V DC jännitteellä vuonna 1929. Tätä oli edeltänyt muutama haparoiva kokeilu mm. Bakussa. Englantilainen Vickers toimitti Moskovaan 3-vaunuisia SV-lähijunia vuonna 1929. Vaunusarja oli muuten toimiva, mutta talvisin lumi aiheutti ongelmia. Vickersin vaunuja seurasivat venäläiset kopiot Dynamon sähkölaitteilla, jotka saivat litteran SD. Dynamo valmisti näitä vuosien 1932-1941 aikana. Sotien jälkeen alettiin tehdä kokeiluja 3000 V DC jännitteellä ja tällöin syntyi SM-sarja, jossa SD-sarjan sähköjärjestelmä oli muutettu kaksijännitteiseksi 1500/3000 V DC -järjestelmäksi. Sama sähköjärjestelmän muutos tehtiin myös muutamaan SD-sarjan yksikköön. Näiden kolmivaunuisten junien teho oli 680 kW ja huippunopeus oli 85 km/h. Vuodesta 1952 lähtien kaksijännitteiset SM- ja SD-yksiköt muutettiin käyttämään pelkästään 3000 V DC syöttöä, jolloin syntyi kuvan sarja SM3. Näitä seurasi tuotannossa SR-sarja, joka oli vuosikymmeniä käytössä mm. Tallinnassa: https://vaunut.org/kuva/62760?kv2=1980&paik=tallinna "

Tässä kuvan sähköjunassa ei erotu sarjatyypin yläindeksiä, joka on joko V = Vickers, D = Dynamo tai M = Modernizirovannyy. Uusin mahdollisuus olisi alatyyppi R = Riga, SR-sarjan prototyyppi oli valmistunut Riikan vaunutehtailla 1947.
kuva 12.11.2024 20:11 Aapo Halminen  
  Tuossa Norjan kohteessa maastonmuodot perustelevat varsin hyvin, miksi kuljetaan noinkin läheltä rajaa. Ja on Suomessakin kohteita, joissa pääsee varsin lähelle rajaa. Esimerkiksi Parikkalassa muutamassa kohtaa pääsee varsin lähelle.
kuva 12.11.2024 19:20 Mikko Mäntymäki  
  Tuon takia kysyin kun ei ole tietoa paljonko kN adapterikytkin kestää? Minun veikkaus on että jos irtiottoon käytetään kaikki 600kN niin veturit lähtevät ja "pornolino" fiat jää paikoilleen... Vai kävisikö niin että Italian ihmeestä tulisi puolet lyhyempi jos Dv12 kolmikosta otetaan kaikki ulos.
<<   >>