Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.02.2024 15:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisaalta, englanninmongerrus oli jätetty saarivaltakuntalaisille melko suosiolla. Saksa ja ranska vallitsivat Euroopassa, saksan ollessa tieteen ja tekniikan kielenä ja ranskankielellä hoidettiin diplomatiakielenkäytöt ja keskustelut. Herra Kari, ei se nyt niin kovin alisteista ollut. Suuriruhtinasaikana, ja etenkin sen loppuvuosina ryssänkielen ehdottomaan pakollisuuteen reagoitiin aika tavalla yksimielisesti, joten saksankieleen paneuduttiin iso uhma päällä. Englanti kulki voittokulkuaan, polttoaineenaan lähinnä ylimielisyys. Kolonialismi levisi ympäri maailmaa, jäykän ylähuulen säestyksellä. "Aurinko ei koskaan laske imperiumissamme", etenkin Enklannin-Petti kakkosen valtakauden alkuvuosien aikana. |
||||
|
|
14.02.2024 15:08 | Hannu Peltola | ||
| Ja mukavaa, että matkustusmahdollisuus on ollut myös sotakoirilla! Harvinainen lippu, en ole ennen tällaista nähnyt (enkä ollut huomannut 2017 lisättyä kuvaa...) |
||||
|
14.02.2024 14:55 | Panu Breilin | ||
| Tämä tiilestä tehty on Tornion uudempi asemarakennus vuodelta 1928. Siihen aikaan oli koristelu jo alkanut mennä pois muodista. Alkuperäinen puinen asemarakennus on tämän pohjoispuolella: https://vaunut.org/kuva/157004 | ||||
|
|
14.02.2024 14:37 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan se kuitenni tiilestä tehty! Sellainen ei todellakaan ollut tavallista köyhän suuriruhtinaskunnan valtionrautateiden asemarakennuksissa. Kieltämättä alakerrasta tulee mieleen, että ei olla oltu oikein varmoja rakennetaanko tässä asemaa vaiko konepajaa... |
||||
|
|
14.02.2024 14:35 | Kari Haapakangas | ||
| Suomalais-saksalaiselle suhteelle tyypillistä, että saksa on tässä se alisteinen kieli. Kaikin paikoin ei alusmaan kieltä vaivauduttu käyttämään lain. Opetelkoot herrakansan kieltä, jawolh! Hyvin saksalaista tuo leimasimen käyttökin. Ei niin pientä herraa, etteikö olisi löytynyt oma henkilökohtainen leimasin, jolla saattoi arvonsa leimata näihin ylen tärkeisiin ja monilukuisiin papereihin. |
||||
|
14.02.2024 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Härmä, kirrrves ja perrrkeles! Tullahan Härmän asemalle, seinät veres ja puukkoo oves pystys!" | ||||
|
|
14.02.2024 14:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi kirjoitettu saksalaisten Luftwaffen "Feldluftpark Porin" esikunnan toimistossa? Sellainen iso ilmailuvarikko oli sodan aikana juuri Porissa. Ja vieläpä kapteenin arvoinen lippukirjuri...? Salaussyistä käyttivät juuri kenttäpostin toimipaikan postinumeroa. Muutoinhan olisi ne "toisen kenttäpostinumeron" (= "Andere Feldpostnummer") jannut keksineet paikan olemassa olemisen? |
||||
|
|
14.02.2024 13:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan sotasilla oleminen ja sen yhteydessä "Revoljutsija" syönyt Ryssänmaan valtionkassaa siinä määrin, että "halvalla", kuten Tankki täyteen - nimisessä kovasti huvittuneisuutta herättäneessä näköraario-ohjelmasarjassa? | ||||
|
14.02.2024 11:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Aloin itse etsiä sveitsiläisten veturivalmistajien eri malleista ja SLM:n eri yksityisradoille valmistama Be 4/4 osuu lähimmäksi mutta sen valmistus alkoi vasta 1931. | ||||
|
|
14.02.2024 09:57 | Vesa Höijer | ||
| Katto on oikein tyylikäs. | ||||
|
14.02.2024 00:31 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos vastauksesta... | ||||
|
|
13.02.2024 22:44 | Hannu Peltola | ||
| Tuo rata ei käynyt edes mielessäni! En tiennyt, että radalla oli sähkövetureita enkä tiennyt vilkkaasta tavaraliikenteestä. Huippumielenkiintoinen kuva! | ||||
|
13.02.2024 22:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun edesmennyt isä sanoi n 50 vuotta sitten kun ajettiin mökille tuota taaempana kulkevaa maantiesiltaa pitkin, osoittaen lättähattujunaa joka ajoi rautatiesillalla, että "10 vuoden päästä nuokin junat kulkee sähköllä". Hieno kuva joka tapauksessa! |
||||
|
|
13.02.2024 21:44 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä, AEG on valmistaja ja rautatie on Portugalissa Sociedade Estoril yhtiön rata, joka siirtyi valtiolle 1977. Pari vuotta sitten julkistettiin suunnitelma sähköistyksen muuttamiseksi samaksi kuin muuallakin maan rautatieverkolla. En ole seurannut onko tehty tai onko edistynyt. | ||||
|
|
13.02.2024 21:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Siihen tulokseen minäkin olen tullut, koska mikän muu kuin Siemens ja AEG eivät valmistaneet ainakaan isoja sähkäreitä Saksassa 1926, ja Siemensiläisiähän on VR:llä. Tämä veturi on Portugalista, Lissabon-Estoril-Cascais paikallisradalta. Sinne on ainakin valmistunut AEG:n Bo' Bo' tyyppinen veturi 1500 V tasavirtajärjestelmälle. Tässä https://presenteepassado.blogspot.com/2014/05/a-linha-de-cascais.html on kuva kanssa |
||||
|
|
13.02.2024 21:22 | Jorma Rauhala | ||
| AEG-veturi. | ||||
|
13.02.2024 19:46 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Paulin myöhemmässä kuvassa Ohn-vaunuineen kerrotaan osoitteena olleen nimenomaan Kuusankoski: https://vaunut.org/kuva/55988 | ||||
|
13.02.2024 19:38 | Jarno Piltti | ||
| Mites tuo oveen maalattu tai maalin alta esiin haalistuva X? Muistelen jostain lukeneeni että itsenäisen Viron rautateillä tuollainen X tarkoitti vaunua, joka ei saa liikennöidä Venäjälle (vai oliko se toisin päin vaunu joka saa). Jotenkin koskettavaa jos entisen itsenäisen Viron vaunu käy sotilasjunassa Porkkalassa. | ||||
|
|
13.02.2024 19:37 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Millekähän sellutehtaalle menivät? Ihan vain Kuusankoskelle, Kymijokilaaksoon vai Lappeenranta-Joutseno-Imatra -akselille? | ||||
|
|
13.02.2024 19:23 | Eljas Pölhö | ||
| Lisää vinkkejä: Veturin valmistusmaata on sivuttu tavalla tai toisella, joten se on Saksa. Valmistaja on toimittanut vetureita Suomeen yksityisille, VR:lle vain koneistoja ja voimansiirtoja. Veturilla liikennöidyllä radalla oli kolmaskin sähköveturi, valmistettu Englannissa 1950/51. Muutoin yhtiöllä oli vain höyryvetureita, pienvetokalustoa ja suurin osa kalustosta oli sähkömoottorivaunuja/sähköjunia. Tästä radasta löytyy Vorgista kyllä kuva tai kuvia valtion liikennöintiajalta ja rata on edelleen ainakin henkilöliikennekäytössä. | ||||
|
|
13.02.2024 19:17 | Jarno Piltti | ||
| Häkellyttävän pieniä verrattuna nämä syrjäyttäneeseen Ohn-vaunuun. Isoja tietysti jos vertaa tuon Transitin lavaan. | ||||
|
13.02.2024 19:08 | Jarno Piltti | ||
| Hkba ja kaksi venäläistyyppistä teräskelavaunua, toisesta puuttuu kate. Moista ei paljon kuvissa näy! Vai onko kyseessä katteeton kelavaunutyyppi? | ||||
|
|
13.02.2024 19:01 | Jarno Piltti | ||
| Nyt on laadukas knoppi. Vihjeitä on vaikka kuinka ja siltikään ei löydy. Eniten häiritsee tuo että valmistaja on tehnyt vetureita myös Suomeen, sitä ei sanota onko valtiolle vai kenelle... | ||||
|
|
13.02.2024 18:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunut olivat entisiä Hdk:ta. | ||||
|
13.02.2024 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herra Juha. Luulisi VR:n pinttyneimmällekin kolikonsäästäjälle olevan kokemusperäisesti selvää, että keskellä tammi- ja helmikuun kylmiä ei pihakoivu yhtäkkiä puhkea lehteen ja ala samalla peipposet liverrellä, suvisen auringonpaisteen myötä. Ei, vaikka kuinka palavasti rukoilisit polvillesi vaipuneena ja silmät luotuna ylös taivaaseen...! |
||||
|
|
13.02.2024 18:46 | Pasi Seppälä | ||
| No nyt tuli taas varsin mieluinen otos. Tällaisesta hakejunasta olisi kiva nähdä samanikäinen linjakuva. | ||||
|
Kuvasarja: Umpitavaravaunujen sisustaminen armeijan kuljetuksissa |
13.02.2024 18:04 | Juha Toivonen | ||
| Gd, Gb, Ga vaunuissa en ole milloinkaan matkustanut, mutta 1980-luvun "rintamajermuna" jouduin kerran ja hieman vastentahtoisesti vastaanottamaan valtion tarjoaman ilmaisen Tammikuun helteiden meno-paluun Kv - Tpe - Sk - Kok - Kn. Vaunuluokka oli ruhtinaallinen Gbkk/Gblk - all inclusive, mutta ei ylimääräinen lämpö. Toki vaunukamiina oli, mutta pskatkos tuosta... ei turhia hiostanut. | ||||
|
|
13.02.2024 17:26 | Juha Toivonen | ||
| Miksi VR:n kaluston paineilmajärjestelmiä ei huolleta säännöllisesti, tai tarpeen vaatiessa jopa tihennetyin huoltovälein? Eihän tässä kai ole mistään muusta kysymys? Talvi ja pakkanen, tulee Suomeen yhä, - vieläpä joka ainoana vuotena. | ||||
|
13.02.2024 17:22 | Juha Toivonen | ||
| Nättihän tuo Vectron on Fennian väreissäkin. BTW: - Miten Fenniarailin vaunu-uudistus etenee? Onko tullut uusia vaunuja, tai edes uus-maahantuotuja eu-vaunuja? | ||||
|
13.02.2024 15:52 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Viime kesänä, rakennus oli pystyssä mutta rakennuksen käyttöaste on ilmeisesti 0% | ||||
|
|
13.02.2024 15:18 | Erkki Nuutio | ||
| Ei samanlainen, mutta tyylillisesti läheinen on ollut kapearaiteinen (600 mm) Berliner Maschinenbaun historiikissa 75 Jahre Schwartzkoppf (1927) sivun 177 kuvassa 266 näytetty sähkö- ja benzolkäyttöinen veturi Kolonialen Bergbau-Gesellschaftille Lounais-Afrikkaan. | ||||
|
|
13.02.2024 15:05 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on myös varustettu tyhjiöjarruilla ja onko käytössä ollut jokin poikkeava kytkin? Ruuvikytkimen alla on melkein kuin Rocon lähikytkin... | ||||
|
|
13.02.2024 14:45 | Eljas Pölhö | ||
| Helpotetaan: Euroopassa ollaan ja valmistaja on tehnyt vetureita myös Suomeen. Kuvan veturi on vuosimallia 1926, 1500V dc, nykyisin rata kuuluu valtiolle ja sen operaattorille (kuvausaikaan oli yksityinen yhtiö). | ||||
|
|
13.02.2024 13:49 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, nyt on suljettu jo pois Espanja, Itävalta, Italia ja Balkanin maat! Veturi saattaisi periaatteessa olla saksalainenkin, mutta mitään tämänkaltaista ei ole koskaan tullut kuvissa vastaan. Sveitsistä ei ole koskaan tullut vastaan kuvia tämännäköisistä koneista. Katsoin myös esimerkkejä Unkarista ja eksoottisemmista rautatiemaista Turkista, Tunisiasta ja Algeriasta, eikä niistä löytynyt tällaisia. | ||||
|
13.02.2024 12:58 | Raimo Harju | ||
| Tummanpuhuva tausta korostaa hyvin veturien väriä. | ||||
|
|
13.02.2024 11:50 | Eljas Pölhö | ||
| Jos Balkan koostuu seuraavista maista: ent. Jugoslavia (Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Kroatia, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Slovenia), Albania, Bulgaria, Kreikka ja Romania, niin kuvassa ei olla missään näistä maista. | ||||
|
|
13.02.2024 11:40 | Jorma Rauhala | ||
| Ollaankohan Balkanilla? | ||||
|
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
13.02.2024 11:37 | Jorma Rauhala | ||
| Uudenkaarlepyyn siniseen matkustajavaunuun liittyen lisäkuvia tässä sarjassa: https://vaunut.org/sarja/1094 | ||||
|
|
13.02.2024 11:18 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ole Nord Milano ja helpotetaan: ei ole mikään muukaan Italian lukuisista rautatieyhtiöistä. Laitoin Nord Milanon monipuolisen sähkö- ja moottorikalustoluettelon (n. 1975 asti) keskustelupuolelle https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14569.0 |
||||
|
|
13.02.2024 10:39 | Hannu Peltola | ||
| Nyt menee vahvasti arvauksen puolelle, mutta onko kyseessä Ferrovie Nord Milanon E600-sarjan sähköveturi? Netissä olevissa kuvissa on yhteneväisyyksiä tämän kuvan veturin kanssa, mutta nykyinen museoitu E600-veturi on ilmeisesti palautettu alkuperäiseen asuunsa ja se ei täysin vastaa tätä kuvaa. EDIT: Ei kyllä olekaan E600! Telit poikkeavat toisistaan... |
||||
|
|
13.02.2024 10:17 | Eljas Pölhö | ||
| 1920-luku on oikein, mutta ei ole Itävallasta eikä Espanjasta. Veturia käytettiin tavaraliikenteessä, joka oli jo hiipunut 1970-luvulle tullessa, sekä toimi varaveturina henkilöliikenteessä. Tähän veturisarjaan kuului kaksi samanlaista veturia, joista tämä on se toinen. | ||||
|
|
13.02.2024 08:34 | Jari Välimaa | ||
| Liikenne jatkaa sähköistymistään. | ||||
|
|
13.02.2024 01:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Itävaltalainen mutta ei ÖBB:n. Jonkun paikallisradan, Wiener Lokalbahnen tai vastaavan, työveturi. 1920-luku. | ||||
|
13.02.2024 00:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja kalterit ikkunoissa, asemakassan varjelemiseksi? Vai onko Soson vaikutusta sen vuoksi? | ||||
|
13.02.2024 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitkä juna, mutta onhan kuvauspäivänä sunnuntai. "Ja pålle, pålle, pålle, älä aisalles kaki, sillä huomenna on markkinapäivä!" |
||||
|
12.02.2024 23:59 | John Lindroth | ||
| Tapsalta upea kapsukuva täynnä aitoa nostalgiaa! | ||||
|
|
12.02.2024 23:15 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva! Näin se liikenne muuttuu! | ||||
|
|
12.02.2024 23:09 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on mielenkiintoinen kuva! Veturia en tunnista, mutta jotenkin tulee Espanja mieleen... | ||||
|
12.02.2024 19:05 | Mika Hakala | ||
| Kuvan voi ladata harmaan alueen alaoikean ikonista. | ||||
|
|
12.02.2024 18:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva ei sisällä pornoa kuten ei sisällä mikään muukaan Flickr-galleriani kuvista. Ongelma on tiedossani ja olen sitä yrittänyt ratkaista. | ||||
|
12.02.2024 16:26 | Timo Salo | ||
| https://illustrationprize.com/fi/217-electrical-tachometer.htmlSuurin DC-käyttöjen nopeusongelmien aiheuttaja on tuo DC-tako. Jo pelkästään se, että tuota staattoria pidetään huollon aikana ilman rautaa sisällään aiheuttaa sen, että kestomagnetismi heikentyy. Se taas aiheuttaa sen, että takon antojännite laskee. Ja se taas aihettaa moottorin nopeuden nousua, kun moottorin täytyy pyöriä kiivaammin, että tavoitearvo saavutetaan... Kieroa, mutta totta!Tuolla nelinapaisella johdolla yleensä vain varmistetaan takon ja säätäjän välinen yhteys tuplajohdotuksella. | ||||