Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.12.2023 20:14 | Samuel Pajunen | ||
| 2845 on valmis ja ilmeisesti myös 2846 ja 2847, joten joko vuoden loppuun mennessä tai ensivuoden alussa. | ||||
|
|
12.12.2023 20:11 | Timo Haapanen | ||
| 14 vihreää on tullut maahan, milloinhan saapuu seuraava erä? | ||||
|
12.12.2023 19:58 | Lasse Reunanen | ||
| Olisiko joillain rataosilla strategista merkitystä ja ne olisi helpommin käyttöönotettavissa tarpeen vaatiessa? Silloin kyllä luulisi olevan kannattavaa jotenkin huoltaa niitä myös. Ainakin Taivalkosken radan näkisin olevan uskoisin olevan merkittävä huoltoreitti mahdollisesti (ei toivottavasti) tulevaisuudessa. | ||||
|
|
12.12.2023 19:32 | Timo Haapanen | ||
| Alakertakin on hyvin valaistu. | ||||
|
12.12.2023 15:51 | Panu Breilin | ||
| Nokian ratapihan uudistuksen ja välilaiturin rakentamisen yhteydessä tämä tunneli on näemmä tarkoitus purkaa ja korvata 20 metriä lännemmäs tulevalla uudella tunnelilla: https://vayla.fi/nokian-ratapiha | ||||
|
|
12.12.2023 15:49 | Panu Breilin | ||
| Rainer: Onhan tämä ainakin hyvin asematunnelinomainen väylä niin sijaintinsa kuin ulkonäkönsäkin puolesta. :) | ||||
|
|
12.12.2023 15:45 | Timo Salo | ||
| Se on sitä Nokialaista kunnallistekniikkaa, tuo ylitys on helppo suorittaa asemarakennuksen Siuron puolelta, siellä on valmis polku mistä porukat näkyy kulkevan... | ||||
|
12.12.2023 15:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarozisteys :) | ||||
|
|
12.12.2023 15:19 | Juha Kutvonen | ||
| Yritin viime kesänä (29.6.) kulkea tästä läpi, mutta tunneli tulvi rankkasateen jäljiltä niin, että ratapiha oli pakko ylittää raiteiden poikki. | ||||
|
12.12.2023 15:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Nämä ainutlaatuiset erikoisvaunut olisi voitu säästääkin... jne... | ||||
|
|
12.12.2023 15:06 | Juha Kutvonen | ||
| R.I.P. (Rest in Pieces). | ||||
|
12.12.2023 13:51 | Riku Outinen | ||
| Piti olla vakinainen molempiin suuntiin 2898 ja 2899 mutta korvattu 5 alkuisella. | ||||
|
12.12.2023 13:09 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuossa vertauskuva vuodelta 2008, https://vaunut.org/kuva/53461?u=255&paik=Nokia . Paljon on maisema muuttunut 15 vuodessa. | ||||
|
|
12.12.2023 12:12 | Timo Salo | ||
| Kuten Rainer ehkä linkin kuvasta näkee, niin Nokialla on vain yksi (1) laituri.... https://vaunut.org/kuva/165913?s=1 | ||||
|
|
12.12.2023 11:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tästä tunnelista ollenkaan portaita laitureille? Jos ei ole niin ei sitä oikein voi kutsua "asematunneliksi". | ||||
|
12.12.2023 09:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tenu-ukkojen juhlahuone...? | ||||
|
|
12.12.2023 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kahdeksikko näyttää muutetun kakkoseksi. Mikähän siinä on syynä, että ympäri maata löytyy tällaisia tulovaihteita ja linjaosuuksiakin jätettynä oman onnensa nojaan? Esimerkiksi Mierontie ja Taivalkosken rata myös. Onko poistamisessa antauduttu pyhälle kustannusvastaavuudelle, vai eikö kiskoteräs kelpaa mihinkään sulattoihin? Jostain Keskisyöpäläisestä muistan 1970-luvulla lukeneeni, kuinka kellosepät kehuivat romutettujen höyryvetureiden akseleista saatavan erinomaista terästä työkalujensa valmistamiseksi. Se nyt on selviö, että kiskot ja akselit ovat eri laatuisia, mutta kysyn nyt kuitenkin. Ja silti hylätyn kiskotuksen varastamisesta tulee ankarat "nuuskat", hyvä ettei sentään elinkautista [kuri(s)tushuonetta]...? Etenkin kun Båtvikin raiteesta noukittiin kiskotus aika rapsakasti veks, ihan kuin ryssälle "sotakorvaukseksi"...? Ihmeellistä on maailman meno... |
||||
|
12.12.2023 09:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Linnut näyttävät olevan puluja. | ||||
|
|
12.12.2023 08:29 | Kari Haapakangas | ||
| Ollut aikoinaan tärkeä rakennus, ei se muuten olisi tiilikattoa saanut. Nyt maatuminen on ollut jo siinä vaiheessa, että välttämättä yhtäkään noista kolmesta ovesta ei ole saanut auki. | ||||
|
|
12.12.2023 05:35 | Tuomas Pätäri | ||
| Näin näyttäisikin olevan, aikatauluja on nyt helmikuulle saakka. Ehtii käydä katsastamassa toistekin. Eilenkin näyttänyt kulkeneen vain Kouvolasta, joskin vetovoima siihen jo viittasi. Vastapari kulkee bongaamisen kannalta hankalaampaan joskaan ei "mahdottomaan" aikaan. | ||||
|
12.12.2023 01:22 | Reijo Salminen | ||
| Kolmas kommentti, Tuomon, kertoo yhteyden. | ||||
|
|
11.12.2023 22:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tämä vaunu tarkoitettu voin tai margariinin kuljetukseen vai miksi täällä keskustellaan" Suvikullasta"? | ||||
|
11.12.2023 21:06 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Alin numero on: 10S | ||||
|
|
11.12.2023 18:03 | Pasi Seppälä | ||
| Nyt on aikatauluissa ilmeisesti tämän korvaaja T52898 (MSS-LH). Tänään kulki kahdella Deeverillä ja perässä 15 umpivaunua. Gbl-sarjaa suurin osa ja muutama Sim-sukuinen. | ||||
|
11.12.2023 16:27 | Pasi Seppälä | ||
| Akilta jälleen iso läjä hienoja kuvia. Tässä on esimerkiksi omaan silmään jotain perustavan tyylikästä. Juna on kuvaukseen hyvin sopivasti uloimmalla raiteella. Punakarvainen, kohta harvinaiseksi käyvä vetopeli keulilla. Vaunusto nykymittapuulla jo hyvinkin sekajunaksi määriteltävä junarunko. Varjoisasta kelistä huolimatta valo sattuu kohteeseen juuri sopivasti. Rajaus sopivan väljä....jne... Nappiotos kyllä mielestäni. |
||||
|
11.12.2023 13:52 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kiitos tiedosta. | ||||
|
11.12.2023 12:39 | Timo Salo | ||
| Kyllä sitä ennenkin osattiin ottaa UPEITA kuvia...! | ||||
|
11.12.2023 11:51 | Erkki Nuutio | ||
| Sisu ei 80-luvulla pyrkinyt aikaansaamaan tuollaisia muutoksia. Lobbausta täällä harjoitti vuosikymmenestä toiseen ennenkaikkea oma puunjalostusteollisuumme ja Ruotsin ajoneuvoteollisuus. Edellistä kuuntelivat porvarit ja puolet sossuista. Jälkimmäisiä kuunteli kuuliaisesti 1.5 porvaripuoluetta ja suomenruotsalainen kapitaali. Muutoksen (ja kuorma-autojen tehokilpailun) aiheutti 80-luvun alun suuri korotus ajoneuvoyhdistelmien painoihin ja akselipainoihin. Korotukset jatkuivat vielä 2010-luvulla suoraan Ruotsista kopioituina HCT-yhdistelminä. Edellisen muutoksen päätekijä (ei lobbari vaan käskijä) oli Suomen (ja Ruotsin) puunjalostusteollisuus (kuuliaisena apunaan Suomen hallitus). Jälkimmäisen muutoksen päätoimija oli Scania ja Volvo sekä Ruotsin puunjalostusteollisuus (voimakkaana tukenaan Suomen puunjalostusteollisuus ja suomenruotsalainen kapitaali) 80-luvun alun muutoksessa Sisu yritti liikenneturvallisuuden vuoksi ja muilla todellisilla perusteilla saada suuremman yhdistelmäpainon edellyttämät lisäakselit vetoautoon (esimerkiksi 4 autoon ja entiset 3 perävaunuun). Tällöin olisi säilynyt periaate, että perävaunu ei ole vetoautoa painavampi. Tämä olisi ollut Sisunkin etu, koska omat akselistot olivat sen valttikortti ja oli joustavuutta niitä toimittaa. Volvo, Scania ja MB lobbasivat liikenneturvallisuutta vastaan, jotta lisäakselit tulisivat pääosin perävaunun puolelle (entiset 3 autoon ja 4 perävaunuun entisen 3 sijaan), koska joustavuutta toimittaa lisäakselisia autoja ei niillä ollut. Kustannuksetkin karkaisisivat niiltä. Liikenneturvattomuus voitti. Sen kokivat mm. sen linja-auton matkustajat, jotka 0.05 kitkakelillä kelkaksi tulleen yhdistelmän paperirullat jyräsivät hengiltä. Liikenneturvattomampaa vaihtoehtoa kosmetisoitiin mm. ABS-laitteiden pakollisuudella. Lehtipolemiikki hiljennettiin lobbarien tuella. Kun yhdistelmä- ja akselipainoja 80-luvun alun jälkeenkin yhä korotettiin, lisättiin ja järeytettiin taas akseleita. Näin autoon saattoi ilmaantua viisikin akselia ja yhdistelmään kaikkiaan kummenenkin akselia. Se että Sisu pärjäsi tässä parhaiten johtui joustavuudesta ja oman tehtaan toimittamista markkinoiden parhaista akselistoista ja jatkokehitetystä Vanaja-telistä ja mm. Sisun vuosien ajan ainutlaatuisesta vetävästä nostotelistä. Sisu johti 4- ja 5-akselisten autojen myyntiä Suomessa. Ensimmäiset 5-akseliset autot Sisu kuitenkin toimitti Sveitsiin, jonka määräykset sellaisia kaipasivat (mutta Volvo, Scania, MB, Iveco ia muut olivat kyvyttömiä toimittamaan). Koska Scania, Volvo ja MB olivat kankeita vakiotuotteiden tarjoajia, ne turvautuivat (osin yhä turvautuvat) suomalaisiin lisäakselien toimittajiin (kuten VTA) tehdastoimituksina (esim MB) tai asennuksina korjaamoilla uusiin ja käytettyihin alustoihin. Kuorma-autoja pääosin kotimaahan toimittavalle Sisulle oli Holkerin ja Koiviston aiheuttama talouden ja markkinoiden syvä tuho vakava vastoinkäyminen. Suomen kuorma-automyynti supistui yhteen neljännekseen useaksi vuodeksi. Siitäkin selviydyttiin, koska terminaalitraktorit (vetomestarit) rinnalla olivat nousseet maailman johtaviksi (Hml:n ja USA:n tehtaat). Turmion toi valtion järjettömästi kokoaman Sisu-yhtymän (Sisu ilman Paseja sekä Valmet trukit, traktorit ja moottorit) myynti sen (onneksi samalla Partekin) tuhoavalle Cristoffer Taxellille. Tämä alkoi lahjoitella työpaikkoja Suomesta Ruotsiin. Turmion selvittäjäksi päässyt Koneen/Cargotecin Herlin luopui Karjaasta ja kuorma-autoista. Karjaa jäi sinnittelemään yksikseen. |
||||
|
11.12.2023 11:11 | Timo Salo | ||
| Johan on tutun näköinen paikka! Tuossa kohtaa oli mukava tarkistaa makuuvaunun ikkunasta, että vieläkö autovaunu keikkuu junan perässä. Elävää historiaa ajalta, jolloin tuli vielä käytettyä VR:n palveluksia... | ||||
|
11.12.2023 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viimeinen postivaunulinja Pv 7-8 (Helsinki - Rovaniemi) ajoi viimeisen matkansa 29.12.1995. Vaunu oli Pot 10013. (Ilkka Teerijoki: Postivaunun matkassa-kirja, vuodelta 19999999.) | ||||
|
|
11.12.2023 10:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Erkki ja Hannu, ettei tuo margariiniskandaali olisikin ollut jotenkin keksittyä, kun kerran voivuori pääsi siinä 1960-70-luvuilla paisumaan Himalajan suuruiseksi. Voivuorta yritettiin sulattaa silläkin, että ymmärtämättömät laivasivat voita Afrikkaan - mikä olikin typeryyden huippu. Tyrkyttää nyt voita ihmisille, jotka olivat ruokansa paistaneet öljyllä jo "miljoonien" vuosien ajan! Ratkaisu: - voita kehitysaputraktoreiden laakereiden voiteluhuoltoon! Seuraukset voi vain arvata. Kehitysaputraktorit tulivatkin Afrikassa hyvään tarpeeseen: - niillä kylän miehet pääsivät naapurikyliin naisiin, hyvinkin kätevästi. |
||||
|
|
11.12.2023 10:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitän ja kumarran, herrat Juhana N. ja Lasse R. Hämärät muistikuvani tulivat nyt korjatuiksi. Sen verran tutkailin eri lähteistä (niistä, joita siis itselläni ainakin on!), että ensimmäinen Kutterin korittama BR145-alusta sai päälleen Kutter 8-korin #222 syyskuussa 1972. Auto meni Ruotsiin G. Erikssonille (rek. CLM 143). Ensimmäinen Suomeen valmistettu BR145 (Kutter 8) tehtiin Scan-Autolle (#478), se kuitenkin meni Ruotsiin (rek. AEA 145). Ensimmäinen Suomeen rekisteröity Kutter 8/BR145-bussi (korinro #641) oli Veljekset Pohjolan tilaamana kesäkuussa 1975, rek. OBU-668. Linjaliike Rajala Oy Mäntsälästä oli hankkinut kymmenen kasikutteria ja yhden Kutter 9:n (UJO-356) BR145-alustalla heinäkuun 1975 ja marraskuun 1977 välisenä aikana. Kasikuttereita Rajalalla oli kaikkiaan 30 ja Kutter 9:iä 27 autoa (enimmäkseen BR116-alustalla). Kotkalaisella Onni Vilkkaalla BR145:ia oli kaksi Kutter 8:a (#643, RBP-224 ja #960, RCO-178), yksi kyömynokkainen ja korkea Kutter 9S (#17, RCO-764) ja kaksi normaalikorkuista (#38, RCO-894 ja #113, REA-452). Vilkkaan vinttikoira-Kutter 8:aa oli kaikkiaan 31 autoa. Viimeinen BR145/Kutter 8-bussi meni Sillanpäälle tammikuussa 1978 (#1030, UJB-242). Ensimmäinen Kutter 9 Scania BR145-alustalla valmistui kesäkuussa 1977 (#7, TKM-305) Satakunnan Liikenteelle, korina siis korkea Kutter 9S. Viimeinen Suomeen koritettu Kutter 9/BR145-bussi oli Pekolan HJP-618 (#199) huhtikuussa 1979 valmistunut Kutter 9S. Ja vihoviimeinen kutterilainen BR145 oli Ruotsiin mennyt (#606) joulukuussa 1981 (rek. GYU 525), korimallina Kutter 9SS (korkea tuulilasi). BR145-alustoja koritettiin Kutterilla (Kutter 8) 40 bussia. Edelleen Volvo B58-alustoja koritettiin Kutter 8:ksi 265 kpl. Vertailun vuoksi Scanian etumoottorisia BF110 ja 111-alustoja oli Kutter 8:ina valmistunut yhteensä 251 autoa. Muita Scanian takamoottorisia alustoja (BR85 ja 86) oli Kutterilla koritettu malliin 8 yhteensä 75 kpl. Tämä siis Kutter - koritehtaan tuotosesittelynä. Lähteet: Laitinen-Lehtonen: Kutter 8 korimallin tuotehistoria (2005) Laitinen: Linjaliike Rajala Oy (2018) Lehtonen: Linja-autot Kutter 9 ja Kutter Deca (2021) |
||||
|
|
11.12.2023 09:53 | Simo Virtanen | ||
| Suomen Autoteollisuudella eli Sisulla on ollut suuri merkitys 4 ja 5 -akselisten kuorma-autojen tuloon. Nykyään sitä sanotaan lobbaamiseksi. Suomen lainsäädännössä ei ollut vikaa vaan ylipäätään sellaisia ei Euroopassa ole ollut. Suomi oli varmasti ensimmäisiä maita, joissa ne mahdollistettiin. Sveitsi oli samoihin aikoihin liikkeellä ja myöhemmin Hollanti. Pitkään mentiin niin, että ainakaan 5-akselisia ei muualla nähty. Ei edes Ruotsissa tai Norjassa. Käsittääkseni ensimmäinen 5-akselinen kaupalliseen liikenteeseen tullut kuorma-auto oli Shellin väreissä ollut varkautelaisen kuljetusliikkeen säiliöauto Sisu SM340, eikä tunnetun turkulaisen kuljetusliikkeen konttiautokaan paljoa tuoreempi ollut. |
||||
|
|
11.12.2023 08:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistähän tuo Mekes-nimi oli keksitty? Mek-alku viittaisi ehkä sanaan "metallikonepaja", ja toisaalta siinä olisi Eino Kivivuoren nimikirjaimet E ja K. | ||||
|
|
11.12.2023 06:47 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni postivaunuliikenne päättyi vasta 1990-luvulla. Ensin niin, ettei vaunukhin voktu jättää lähetyksiä. Useina vuosina vuoden 1987 jälkeen vein joulukortit aina postivaunuun rautatieaiheisilla merkeillä varustettuina. | ||||
|
|
11.12.2023 06:03 | Juhana Nordlund | ||
| Alimpana noissa liuskoissa ("päreissä") näyttäisi olevan linjan 10S tiedot. Kuvan tarkkuus ei riitä tunnuksen erottumiseen kiistattomasti, mutta mitään muuta järkevää vaihtoehtoa 10S:lle ei ole. Se lakkautettiin 28.2.1977 eli reilu kaksi kuukautta kuvan ottamisen jälkeen. | ||||
|
|
11.12.2023 04:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9927 oli vuodelta 1942. Se muutettiin kuljetusvaunuksi vuonna 1971 ja siinä on nähtävissä kuormausovet sivuseinissä. Telit ovat mallia A8. Hylättiin ja romutettiin vuonna 1988. 9927 seisoi Ilmalassa vuonna 1985 neljän muun Po-vaunun (9811, 9822, 9823, 9826) kanssa odottamassa poistopäätöstä. |
||||
|
11.12.2023 04:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan Po 9906 oli valmistunut vuonna 1930. Vaunusta näyttää kirjeluukku puuttuvan. Aivan oikein, sillä se muutettiin vuonna 1965 kuljetusvaunuksi sanomalehtipostin kuljetuksia varten. Vuonna 1978 siitä tuli virkatarveasuntovaunu BT 01361. Telimalli on A7 liukulaakereilla. 9906:ssa oli mainittu telin mallin olleen myös A11. |
||||
|
|
11.12.2023 02:34 | Lasse Reunanen | ||
| Aiemmin Erkki otti puheeksi nuo 4- ja 5-akseliset autot tai oikeammin niiden puutteen. Eikös niiden puute johtunut pääosin Suomen lainsäädännöstä, mikä ei sallinut moniakselisia autoja? Sisu sitten 80-luvulla onnistui lobbaamaan lakimuutoksen, joka mahdollisti moniakseliset. Ensimmäiset 4- ja 5-akseliset Suomessa oli S-sarjan Sisuja. | ||||
|
11.12.2023 02:02 | Lasse Reunanen | ||
| Mullekin tuli Viikinki Volvo L385/485 mieleen, mutta en takuuseen mene. Puuauto kuitenkin, koska puskurin kulmista lähtee Joutsalaisen tukivaijerit. | ||||
|
|
11.12.2023 00:36 | Markus Selin | ||
| Onko tuolla pysäkkipäreissä alimpana 12S? Eikö se ollut loppunut yli 20 vuotta ennen kuvan päivämäärää? Muut linjat eli 1, 1A, 3T, 4N, 4S, 5 ja 9 vastaavat raitioseuran sivujen linjahistoriikkejä ja sitä, että 5 päivää myöhemmin 16.12.76 9 sekä 1A lopettivat ja tilalle tulivat 2 sekä 2A. |
||||
|
11.12.2023 00:05 | Roope Prusila | ||
| Vaiko kuitenkin S 28:lla niitä ongelmia? Juna 38 on mennyt IC:nä ihan ok eilen. | ||||
|
|
10.12.2023 23:42 | Reijo Salminen | ||
| Onkos tuolla taustalla Kansallismuseon torni? Jos on niin lieneeköhän nuo nosturit touhuamassa sitten satamaradan toisella puolella olevilla työmailla, mitä niitä nyt olikaan, Graniittitalo ja Sypin talo ja olihan Prh:kin noilla hoodeilla? Jaa, olisko siis tämä työn alla? https://www.rakennuslehti.fi/2020/10/sponda-modernisoi-prhn-koppikonttorit-helsingin-kampissa/ |
||||
|
|
10.12.2023 23:33 | Reijo Salminen | ||
| Veikkaisin että Volvo, olisko N jotain. Erkki N. tietänee kertaheitolla? | ||||
|
|
10.12.2023 23:09 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo vasemmalla edessä omeva auto onkin haasteellisempi tunnistettava. Niin on pimeä ja epäselvä kuva. | ||||
|
|
10.12.2023 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Eipähän oikein onnistunut kokeilut Pendolla, S38 kulkee ½-tuntia myöhässä. | ||||
|
10.12.2023 22:00 | John Lindroth | ||
| Näyttävä Pikkujumbo talvikuva! | ||||
|
|
10.12.2023 20:37 | Timo Haapanen | ||
| Juu, Pikku-Mosselta näyttää (= Москвич-401). | ||||
|
10.12.2023 18:59 | Tommi Koskinen | ||
| Hauska pistää merkille, että sekä Joensuussa että Kuopiossa työnaikaiset järjestelyt junien laiturinkäytössä olivat matkustajanäkökulmasta mielestäni parempia kuin nämä, joihin on remonttien valmistuttua siirrytty. :) Joensuussa sekä Nurmeksen että Helsingin juna käyttivät työnaikaisena järjestelynä ykkösraidetta, joten vaihtoon ei tarvittu tasonvaihtoa. Välilaiturin valmistumisesta alkaen Nurmeksen juna on kuitenkin käyttänyt raidetta 3. Vastaavasti Kuopiossa raiteelta 3 oli sujuvampi siirtymä esim. matkakeskuksen sisään ja jalkakäytävälle, mutta nyt on taas palattu raiteelle 1. Nyt aikataulujen muututtua Kuopiossa ei edes tapahdu junanvaihtoja, joista välilaiturin käytössä olisi hyötyä. Milloinhan on muuten viimeksi ollut kulussa päiväjuna, jonka matka-aika on yli 12 tuntia? Nyt sellainen on perjantaisin, IC 63 Helsinki-Kuopio-Rovaniemi. | ||||
|
|
10.12.2023 18:41 | Markus Selin | ||
| Kuvatekstiin vastaten: Veturi on lueteltuna Juliassa ensimmäisenä, vaikka se työntäisi junan perässä. | ||||
|
|
10.12.2023 18:37 | Reijo Salminen | ||
| Veikkaan Piikkinokka-Mossea eli 1939 Opel Kadettia teutoonilta lainatuilla vehkeillä tehtynä. | ||||