Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.12.2023 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruovesiläinen vaiko Ruo-vetelä-inen? | ||||
|
15.12.2023 13:55 | Hannu Peltola | ||
| Ei tullut tällä matkalla matkustettua, en ole tainnut ollakaan muualla Pendolinon kyydissä kuin Suomessa... | ||||
|
15.12.2023 13:46 | Timo Salo | ||
| NBFM = Narrow Band Frequency Modulation = Taajuusmoduloitu ULA-lähete. (Normaalisti kaistaleveys n. 200 kHz yleisradiolla, mutta tässä n. 15 kHz ja SSB:llä n. 2,4 kHz.) Ihmettelin hetken miksi käyttää tuota lähetemuotoa, mutta syy selvisi pian: Suuri maa, isot toleranssit! SSB olisi paljon tehokkaampaa noilla taajuuksilla, mutta siinä täytyy osua lähetin ja vastaanotin n. max. 50 Hz:n tarkkuudella samaan reikään. Ei liene mahdollista itätekniikalla? Tuo NBFM sensijaan ei ole niin kranttu taajuustarkkuudesta, tai stabiilisuudesta... :-) | ||||
|
15.12.2023 13:41 | Kari Aho | ||
| Lähes viisi vuotta tuli oltua Laihialla asemapäällikkönä, valitettavasti viimeinen sellainen. Hyviä aikoja. | ||||
|
15.12.2023 13:24 | Timo Salo | ||
| https://vaunut.org/kuva/165983?s=1 | ||||
|
|
15.12.2023 13:23 | Tuukka Varjoranta | ||
| Näissä toimii ilmeisesti edelleen kallistustoiminto, tuliko Hannun matkustettua näillä? | ||||
|
15.12.2023 13:14 | Tuukka Varjoranta | ||
| Joo noita on todella vaikea erottaa toisistaan. Tuossa valoumpioiden muotoilussa ja keulamaskissa on ero Vectron-tuoteperheeseen verrattuna. Ja sisuksissakin varmaan joitakin eroja. | ||||
|
|
15.12.2023 12:43 | Petri Kiviniemi | ||
| Oulaistelainen tai oulaislainen. | ||||
|
15.12.2023 12:15 | Erkki Nuutio | ||
| Täytyy ottaa tapahtuman teema ja vuosikymmenkin avoimeen tarkasteluun. Jotain ollaan ilmeisesti ottamassa vastaan. Etualan veturi ei ehkä ole lämpimänä, mutta kauempana ainakin kaksi veturia on. Herrojen asustus on tyyliltään 30-luvun loppupuolta, mutta vielä 50-luvun puoliväli lienee mahdollinen. Poliisi väen keskellä on todennut tehtävänsä ylivoimaiseksi - voiko univormua ajoittaa? Yhden konepajarakennuksen pääty näkyy, mutta se rakennus oli kai jäljellä noin vuoteen 1960. |
||||
|
|
15.12.2023 11:49 | Petri Nummijoki | ||
| Talvi 1955-1956 oli yksi 1900-luvun ankarimmista. Tuolla Tepon linkittämän kuvan kommenteissakin todetaan mm. "Kolmeviikkoisen yleislakon jälkeen 21.3.1956 ensimmäisenä lähti liikkeelle niin rauta- kuin raitioteilläkin lumiaurat. Ja aurattavaa riitti." | ||||
|
|
15.12.2023 11:47 | Jussi Laukkanen | ||
| Erikoisen lumetonta on ajatellen, että kuva olisi maaliskuulta. Mutta voi hyvin olla, että tuolloin oli poikkeuksellisen vähälumista tai lämmintä. Äitini kertoessa yleislakon tapahtumista hän mainitsi, että lakon alettua hän ja muutama hänen opiskelijatovereistaan Helsingin Yliopistolta halusivat lähteä kotiin Riihimäen junalla, jota ei tietenkään lähtenyt. He olivat sitten jotenkin törmänneet autonkuljettajaan, joka oli tuonut teurastamon autolla lihaa Helsingin liikkeisiin. Kuljettaja oli lähdössä viemään autoa takaisin teurastamolle, joka oli jossain radan varressa ja lupautui ottamaan opiskelijat lavalle kyytiin. Ihmisiä oli kuulemma huvittanut kyseinen kuljetus sen takia, että opiskelijoilla oli ylioppilaslakit päässä ajan tavan mukaan. Ja nehän muistuttivat teurastajien päähineitä. Jos olisi ollut kylmä, olisi äitini varmaankin siitä maininnut. |
||||
|
15.12.2023 11:46 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos molemmista kommenteista. Ilmeisesti siis matkustajavaunujen höyrylämmitys tai dieselveturipula voi selittää höyryveturikäytön jonnekin noin 1970-1972 asti mutta aivan viimeiset ovat olleet harrastajien toivomuksia. | ||||
|
|
15.12.2023 11:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Iltapikajuna P33 Porkkanalla lähestyy Laihian asemaa. Matkustajaosastojen kaiuttimista kuuluu napsahdus, konduktööri kuuluttaa: - Arvoisat matkustajat, olkaa hyvät ja siirtykää menosuuntaan nähden vaunun oikealle puolelle. Sivuutamme Laihian yhdellä raiteella. |
||||
|
|
15.12.2023 11:35 | Petri Nummijoki | ||
| Veturissa ei näyttäisi olevan edes höyryletkua kiinnitettynä ja puissakin taitavat olla lehdet, joten kesäaika on mitä ilmeisimmin kysymyksessä. Junanlähetysopastimet taisivat tulla 1955 ja ainakaan itse en niitä tästä erota. Voisiko taustalla olevista tavaravaunuista tulkita, ettei kiitotavarakaan olisi vielä siirtynyt rautatieaseman länsisiiven ja Postitalon väliselle alueelle, joka viittaisi suorastaan sotia edeltävään aikaan? Toisaalta vasemmasta reunasta luulisi erottuvan jotain konepajan rakennuskantaa, jos kuvausaika olisi ennen vuotta 1956. Ihmisten reaktioista voisi ajatella, että tässä odotetaan jotain merkkihenkilöä. | ||||
|
|
15.12.2023 11:21 | Timo Salo | ||
| Näkevätkö silmäni oikein, vai onko junan katolla HF-antenni Venäjän junayhteyksiä varten? (2130/2150 kHz NBFM, joutaa näillänäkymin pois riisuttavaksi.) Vai näkyykö junan takaa joku viritys...http://tredxk.no-ip.org:8073/ | ||||
|
15.12.2023 11:00 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, eipä tullut mieleenikään katsoa tätä vaunua tai sen ranskalaisia pikkuserkkuja jenkkijunaharrastajan näkökulmasta! Viimeksi viime kesänä kuvasin tämän vaunun amerikanserkkuja ikivihreässä osavaltiossa ja pienoismallina minulla on useampia yksilöitä. Aika selvä Budd Companyn vaunuhan tämä on! USA:ssa valtaosa vaunuista oli maalattu omistavan rautatieyhtiön väreihin ja vekkikylki oli vaunuissa poikkeus. | ||||
|
|
15.12.2023 10:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tärkeä täydennys Rauhalalta koskien Vanhaa Raumaa. Eli paikallisella torilla pystökaffeella kuultuna: "Vanhas Raumas". | ||||
|
|
15.12.2023 10:30 | Teppo Niemi | ||
| Yleislakkohan oli maaliskuussa 1956 (1.–20. maaliskuuta 1956), oliko Helsingissä silloin näin lumetonta? Ainakin Turusta otettu kuva https://vaunut.org/kuva/161192?kd=15.2.1956&kd2=25.3.1956 viittaa suuresti, että lumitilanne poikkeaa tämän kuvan tilanteesta. | ||||
|
|
15.12.2023 09:39 | Erkki Nuutio | ||
| Suurlakon merkeissä kuljettiin parhaat asusteet päällä ja kansainvälinen ravintolavaunu odotteli houkuttelevasti. Kekkosen virkaanastumista näin kirottiin/kunnioitettiin. |
||||
|
15.12.2023 09:30 | Erkki Nuutio | ||
| Harmi että sarjan ja nopeuden merkintä ohjaamon kyljessä erottuu huonosti. Viitaten toiseen kuvaan ( https://www.vaunut.org/kuva/17467?kv2=1959&tag0=0%7CHv3%7C ), kallistun sarjamerkintään H9 koska koristeraidat reunoittivat alkuaan Tampellan (kuten Schwartzkoppfinkin) H9-veturien ohjaamonkylkiä. Merkinnät olivat tällöin alakoristeviivan yläpuolella. Kun koristeviivoja ei sittemmin ylläpidetty, pudotettiin merkinnät ohjaamon uudelleenmaalausten yhteydessä alareunaan. Oheisessa 784:n ja viitatussa 785:n kuvassa eivät nämä merkinnät ole ohjaamon alareunassa ja koristeraidatkin taitavat häämöttää, vaikkakin lähes häipyneinä. Kuvat olisivat siksi viimeistään Välirauhan ajalta (kesä 1940 tai 1941) tai 30-luvun viime vuosilta (kesä 1938 tai 1939). Filmimateriaalin vaikutelma on samoilta ajoilta. Ehkä Eljas voisi antaa tietoja 784:sta näiden kesien ajoilta? Vaunuhaitarit taisivat tulla käyttöön vähitellen. Itse ehdin kulkea haitarittakin vaunusta toiseen. |
||||
|
|
15.12.2023 09:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uuskaarlepyyssä = Nyykaapissa. Karin vanha pilapiirros englanninkielen ehtoja lukeva oppilas kesämökillä ja savolaisukko menossa kalaan: - On se vaikijjaa se enklannin kiälj, oun kuullunna. Mutta vaikijaa on se savonnii kiälj. Esmerkiks kirjotettaa vene, mutta iännetään puatti. |
||||
|
|
15.12.2023 09:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| 784 oli juuri se Lenz-venttiiliohjauksella varustettu Hooysi. | ||||
|
|
15.12.2023 08:31 | Jorma Rauhala | ||
| Oulaislainen, Laviassa, Uuteenkaarlepyyhyn jne., onhan noita pääte- ja välin taivutuserikoisuuksia paljon, mutta ne pitää vain tietää. Raumalla on se erikoisuus, että kun ollaan kaupungin UNESCO-alueella, ollaankin sisäolentona Vanhassa Raumassa. |
||||
|
|
15.12.2023 08:14 | Antero Airola | ||
| Ainakin kurssin 141 meno- ja paluujunat vedettiin dieselillä (joulukuu 1972, maaliskuu 1973) | ||||
|
|
15.12.2023 07:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Varsin hieno kuva tosiaan. Mullakin paikkakuntalaisena särähtää korvaan, kun joskus kuulee eri planeetalta saapuvan hahmon kertovan tulevansa Raumaan tai olevansa Raumassa, kun olen ikäni tottunut kuulemaan näissä Rauman sijamuodoissa päätteet -lle ja -lla. Tai siis perusraumalainen karsii toki puhekielessään näistä molemmista ylimääräiset loppuhörhelöt siten, että kummassakin tapauksessa kuullaan kitsaasti "Raumal". | ||||
|
|
15.12.2023 07:34 | Kari Haapakangas | ||
| Nuo ovat klassikoita, puhutaanhan muualla Suomessa sitkeästi "Kempeleellä" vaikka oikea muoto on "Kempeleessä". Tai no, jos tarkkoja ollaan, niin kaikkein oikein muoto on "Kempeleesä" |
||||
|
|
15.12.2023 07:31 | Pietu Tuovinen | ||
| Välillinen kytkös Ranskaan löytyy. Tämä on ns. Sorefame-vaunu joita portugalilainen Sorefame rakensi 1961-1975 Buddin lisenssillä. Vaunuissa on otettu mallia ranskalaisista DEV-Inox vaunuista, joita myöskin oli CP:n käytössä. DEV-Inox vaunut valmisti ranskalainen Carel Fouché sekä SNCF:lle että CP:lle, niin ikään Buddin lisenssillä. Sekä Ranskassa että Portugalissa Buddin stainless steel ilmettä ja teknologiaa on käytetty monessa muussakin kiskokulkineessa :) | ||||
|
|
15.12.2023 04:17 | Tuomas Korhonen | ||
| Komea on kuva, sitä ei käy kiistäminen! Piti ihan tarkistaa omista merkinnöistäni, että olinko tuolloin itse 4059:n puikoissa lähtöä odottamassa, mutta ei sattunut tällä kertaa osumaan kohdalleen. Mutta kertokaapa ulkopaikkakuntalaiset, miksi Iisalmi ja siellä oleminen taivutetaan usein muotoon "Iisalmella", kun se on oikein kirjoitettuna "Iisalmessa". Johtuuko se siitä, että sanan Iisalmi lopussa on tuo "-salmi"? Eihän esimerkiksi Kuopiosta puhuta että "olemme Kuopiolla" tai Kajaanista vastaavasti "olemme Kajaanilla". Itseäni myös häiritsee Kangasalan kaupungista puhuttaessa, että oikea muoto onkin "olin Kangasalla", kun itse taivuttaisin tuon muotoon "olin Kangasalassa" tai "olin Kangasalalla". Suomen kieli on joskus vaikeaa jopa meille natiiveille puhujille. :D |
||||
|
|
15.12.2023 01:16 | John Lindroth | ||
| Veturin luistin kohdalla kulkee ulkopuolella jokin mahdollisesti koeluontoinen ylikmääräinen kanki! | ||||
|
14.12.2023 22:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Tehdäänkö tuota kakkosvaihetta joskus? | ||||
|
14.12.2023 21:03 | Hannu Peltola | ||
| Hagggishan on huomattavasti mainettaan parempaa! Brittiläisessä junassa kuvittelisi äkkiseltään saavansa viikon muovikääreessä muhineen sämpylän irvikuvan ja ehkä haaleaa olutta. | ||||
|
14.12.2023 21:01 | Hannu Peltola | ||
| heh heh! | ||||
|
14.12.2023 21:01 | Hannu Peltola | ||
| Esa, ei kyllä kuulunut! Nämä tankkijunat poikkesivat myös siltä osin itäisistä verrokeistaan... | ||||
|
14.12.2023 19:51 | Reijo Salminen | ||
| Noi sirottimet on kyllä hienot kanssa, itse en tuollaista aamiaista saisi millään mahtumaan vaikka superhyvältä näyttää, jostain syystä ei aamulla putoa kuin kuppi pari kahvia ja max yksi leipä. On kyllä uhkea satsi ja varmasti maistuu hyvältä. | ||||
|
14.12.2023 19:46 | Lasse Reunanen | ||
| Syksyllä julkaistiin joku kartta ilmaston lämpötilasta. Valtaosa maailmasta oli normaalia lämpimämpää, mutta Suomi ja osin Ruotsi ja Norja olivat sinisiää ja seöväsit keskiarvoa kylmempiä. No mihin johtopäätökseen tämä johtaa? Ilmiselvästi sietämättömällä verojen ja yleisen hintatason korotuksella saadaan ilmasto viilenemään. | ||||
|
|
14.12.2023 18:41 | Tapio Keränen | ||
| Matkustajavaunussa näkyy olevan haitaritaitosylimenosuojus. | ||||
|
14.12.2023 18:29 | Teemu Halttunen | ||
| Ja nykyään koko tasoristeystä ei ole olemassa. | ||||
|
|
14.12.2023 17:31 | Pasi Utriainen | ||
| Olen pitänyt sääpäiväkirjaa vuodesta 1992 lähtien ja jo tällä 30 vuoden otannalla lämpenemisen trendi on selkeä ja viimeisen reilun kymmenen vuoden ajalla kiihtyvä. Tästä vuodesta näyttäisi tulevan n. 1,3 astetta lämpimämpi kuin vuosien 1992-2012 keskiarvo. | ||||
|
|
14.12.2023 17:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Englantilaisen keittiön maine näyttää menevän parempaa kohti...? Junissa ei vissiin saa Haggista? | ||||
|
|
14.12.2023 17:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, kuuluiko lovipyörien kalkatusta? Suomalaisen rautatieliikenteen äänimaailman tärkeä osa säiliövaunujunissa, ennenkuin pikku Vovka aloitti antinatsilaisen erikoisoperaationsa. |
||||
|
|
14.12.2023 17:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoisen näköinen silta, vissiinkin pala palalta Palassa koottu? Mitenkään palastelematta, mitä kivilajia tässä sillassa on? Ai raakkules, palasokeriahan minun piti kaupasta ostaa. Palaan pian. |
||||
|
|
14.12.2023 17:00 | Hannu Peltola | ||
| Iltapala ei vaikuta ollenkaan huonommalta! Olit tehnyt aika tiiviin matkaohjelman Lontoo-Inverness-Lontoo välille! | ||||
|
|
14.12.2023 16:59 | Hannu Peltola | ||
| Ai tämä on vielä Eurosprinter? Ulkonäkö hämäsi! Näin kaukaa yhden perinteisen rapujunan loppupään, mutta en tiedä minkä operaattorin juna oli kyseessä. | ||||
|
|
14.12.2023 16:57 | Hannu Peltola | ||
| RENFE:n kalustoa näkyy kiertävän tiiviisti Portugalin suuntaan. Hyvä bongaus, Pietu! | ||||
|
Kuvasarja: Pohjois-Portugalin rautatieliikennettä joulukuussa 2023 |
14.12.2023 16:56 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pietu ja Jorma! Kaluston monipuolisuus yllätti minut, mutta maisemat olivat toisaalta juuri niin kauniita, kuin kuvittelinkin. | ||||
|
|
14.12.2023 16:55 | Hannu Peltola | ||
| Heh! | ||||
|
14.12.2023 16:54 | Hannu Peltola | ||
| Vanhanaikaisuutta vielä korostaa "ajaton" brittiläinen muotoilu! Kieltämättä näissä on vähän samaa, kuin puolalaisissa SM42:ssa. Tavallaan ei ihme, näkyvät olevan myös aika samanikäisiä. | ||||
|
|
14.12.2023 15:47 | Otto Tuomainen | ||
| Yllättävän vanhanaikaisen näköistä kalustoa pikajunassa, kuinka kauan näillä on tarkoitus vielä liikennöidä? Veturin ulkonäössä on pikkuisen samaa henkeä kuin puolalaisessa SM42:ssa. | ||||
|
|
14.12.2023 14:04 | Teppo Niemi | ||
| Ja iimaston kehityksessä kannattaa seurata vaikka Ilmatieteenlaitoksen 30 vuoden normaalien muutosta. Silloin eivät yksittäiset vuodet vaikuta suuresti havaittqaviin muutoksiin. | ||||
|
14.12.2023 14:03 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on toimiva rajaus ja vahva zoomaus korostaa teräksistä vaikutelmaa! | ||||
|
|
14.12.2023 13:46 | Petri Nummijoki | ||
| Talvet eivät ole yhteismitallisia. 1980-luvulla talvet 1985 ja 1987 olivat erittäin kylmiä mutta sitten oli aika lauhoja talvia ja seuraavat kovat talvet vasta 1994 ja 1996. 2000-luvulla talvet 2003, 2010 ja 2011 ovat olleet tähän astisista aika kovia. Tästä talvesta voi sellainen tulla, jos pakkasia riittää helmi-maaliskuulle. | ||||