Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 06.10.2024 08:37 Juhana Nordlund  
  Julian mukaan siellä on ollut Rx-ravintolan jälkeen Edg ja sitten Edm:iä kolmin kappalein ja sitten autovaunuja, niitä kahdenlaisia (2 Gfot ja 2 Gd). Kuvasta on toki hankala päätellä, minkä sarjan kaksikerrosvaunuja noin kaukana näkyy.
kuva 05.10.2024 13:38 Rasmus Viirre  
  Mitäs tuo la-pääte tarkoittikaan? ”Lumiaura”? Kyllä tätä on vähintään yhtä paljon käytetty toisten havainnoista päätellen myös sorajunissa yms.
kuva 05.10.2024 13:35 Lasse Holopainen  
  Jepulis, nyt kun tarkistin, niin tässä vaunussahan tuli matkustettua Porvoon radan 150-vuotisjuhlissa, HMVY liikennöi.
kuva 05.10.2024 13:33 Lasse Holopainen  
  Kamalaa!
kuva 05.10.2024 13:32 Lasse Holopainen  
  Rbkt:ta on enää yksi jäljellä ja se on vihertynyt, mutta onneksi haapamäkiläisillä hyvässä tallessa ja käytössä. Itse muistaisin, että tämäkin vaunu olisi museoitu heidän toimesta.
kuva 05.10.2024 13:30 Noah Nieminen  
  Huomio kaikki! Sr1 3081 lähti Kouvolaan 5.10.2024 junassa VET 11851 Sr1 3021:sen hinaamana. Matka mahdollisesti riisuttavaksi varaosista ennen Pieksämäelle menoa.
kuva 05.10.2024 13:22 Lasse Holopainen  
  Minä ainakin n e ä n tuolla takana pari Edamia.
kuva 05.10.2024 13:22 Jimi Lappalainen  
  Mikähän päähäpisto oli rakentaa nimenomaan Korsoon tällainen samanlainen asema?
Kuvasarja:
Lättähattu Joensuussa 21.-22.9.2024
 
05.10.2024 12:05 Jimi Alppimaa  
  Kiitos!
kuva 05.10.2024 11:38 Eljas Pölhö  
  Ylä-Karjalan Matkailu Oy esitti 1966 toivomuksen, että Höljäkkä muutettaisiin pysäkistä asemaksi, koska sinne oltiin 1967 avaamassa Jurttivaaran matkailukeskusta. VR ilmoitti haluavansa ensin seurata liikenteen kehittymistä. Matkalippujen myynti Höljäkässä 1960= 4990 kpl, 1966= 2864 kpl, 1969 =2023 kpl. Muualta Höljäkkään myytyjen lippujen määrää en tiedä, mutta päivittäisten käyttäjien määrä oli 1970 kesällä 26 ja syksyllä 29. Vuonna 1974 vastaavat määrät olivat kesällä 21 ja talvella 14.

G.A. Serlachiuksen Höljäkän kyllästämö toivoi liikennepaikalle nosturia (myös 1966). VR vastasi, että haluaa ensin nähdä kuinka Viekkiin asennettava nosturi vaikuttaa Höljäkän vaunukuormiin. Lisäksi suurin osa Höljäkän liikenteestä liittyi kyllästettyihin tolppiin ja ratapölkkyihin sekä kauppatavaroihin, joita varten kuormausalueen nosturi ei olisi tarpeellinen. Vaunukuormia lähti / saapui 1960 664 / 456, 1966 1812 / 339, 1970 1048 / 157 ja 1975 799 / 143. Luvut eivät käsittääkseni sisällä VR:n mahdollista omaa liikennettä.
kuva 05.10.2024 11:19 Jorma Toivonen  
  SKS kirjoitti:
Vertailin huvikseni noita Esan keräämiä kesä 1973 tietoja kuvausajankohdan tietoihin ja huomasin aika paljon rakenteellisiakin muutoksia. Lihavoin muuttuneita tai muuten kiinnostavia kohtia tähän alle:



P 95:n vaunut: Lähtö Helsingistä klo 22.45, Haapamäelle klo 3.36.

P 95 lähti Haapamäeltä klo 4.10. (H 565 oli lähtenyt samoin kohti Vaasaa, klo 3.55.) Samalla P 95:n (Jy–Pm H 95) mukana kulki siihen Haapamäellä kytketty postivaunu (postivaunulinja Pv 24, Hpk–Pm, alkuasemaksi Seinäjoki 28.5.1972, lopetettu 27.5.1978). P 95 saapui Jy klo 5.40 ja jätti Helsingistä tulleet makuuvaunut sinne.

Matka jatkui: H 95 lähti Jy klo 6.08. Tuloaika Pieksämäelle klo 7.44. Se oli Vaajakoskella kohdannut Haapamäelle menevän aamulätän H 902 ja Niemisjärvellä Jyväskylään menevän lätän H 920.

Pieksämäeltä oli klo 8.20 lähtenyt Joensuuhun lättäjuna 831. Idän suunnalta oli [Joensuusta] Pieksämäelle tullut lättä H 830, tuloaika klo 7.54.

(Savonlinnasta pääsi Imatran suuntaan vain kahdesti päivässä. Aamulla klo 7.50 Dm8-Porkkanalla MP 8, joka Parikkalassa vaihtoi Joensuusta tulleen rungon lisäämisen jälkeen aikataulutunnusta: MP 88 lähtö Par klo 9.10, tulo → Hki klo 13.55. Kouvolasta eteenpäin juna oli MK 88.) Yöjuna H 808 lähti Savonlinnasta klo 22.30, vaunut liitettiin Parikkalassa Joensuusta Helsinkiin menevään yöjunaan P 82.

Ja sitten silmäys Savon radalle, Pieksämäeltä etelään.

Kuopiolainen MP 78 (lähtö sieltä klo 6.50) saapui Pm klo 8.05 ja lähti MK 78:na kohti Kouvolaa klo 8.11. Helsinkiin se saapui klo 13.15, eikä siinä kuljetettu kirjattua matkatavaraa. Junassa oli ravintola- tai lounasvaunu. Ilmeisesti P 78 ei kesällä 1973 ajettu Porkkanalla. Herra Kimmo Pyrhösen (ansiokas) Porkkanakirja on tästä samaa mieltä.

Pieksämäeltä lähti höyryllä juna H 772 klo 8.15 kohti Kouvolaa, jonne se saapui klo 12.00.

H 95:llä tulleet ja pohjoiseen matkustavat: - heitä varten oli lättäjuna H 963 (lähtö Pm klo 8.55). Sen määränpäänä oli Kontiomäki, klo 15.56.

Ja hauskanvekkulinrumankorea lisäys samasta talvituristista (1971): koskee junaa P 62, lähtöaika Oulusta klo 18.30. Useiden pysähdystensä (Rki, Tja, Vti, Ou, Yv, Kns, Kok, Kha ja Lpa) lisäksi se pysähtyi Pännäisissä, jossa siihen liitettiin jokapäiväinen Pietarsaaresta junalla T 5622 tullut makuuvaunu.

P 62: tulo Pnä klo 22.03 ja lähtö klo 22.12. Tulo Seinäjoelle klo 23.41; siihen liitettiin Vaasasta tulleen junan H 574 tuomat Helsingin makuuvaunut. Lähtö Sk klo 0.02 ja viimein aamulla klo 7.55 tuloaika Helsinkiin. Muut P 62:n pysähdykset: Hpk, Tpe, Tl, Hl, Ri, Hy ja Ke. Seinäjoelta P 62:n eteen lähti makuuvaunujuna H 582, joka pysähtyi lähes joka paikalla ennen Haapamäkeä. Haapamäellä makuuvaunu liitettiin Pieksämäeltä tulleeseen H/P 96:een, jossa oli makuuvaunut Jyväskylästä. Haapamäeltä juna lähti klo 2.15. Vakiopysähdysten Vlp, Tpe, Tl, Hl, Ri, Ke ja Psl lisäksi pysähdyttiin tarvittaessa lauantaisin ja sunnuntaisin Jk ja Jp. Helsinkiin tulo klo 6.50.

Tavarajuna T 5622 lähti Pietarsaaresta klo 21.25 (sunnuntaisin ja pyhäpäivinä), tulo Pännäisiin klo 21.50. Keskinopeus sellaista mopon luokkaa, eli 44 km/t.
kuva 05.10.2024 10:23 Erkki Nuutio  
  Energiaa voi välivarastoida mm. tasaustarkoituksessa taloudellisesti ja turvallisesti sähköakkuihin (soveltuvuus rauta- ja raitioteille hyvä), lämpöakkuihin (etenkin kaukolämpö) ja nestepolttoaineiden säiliöihin (etenkin metanoli ja muut synteettiset uusiutuvat polttoaineet).

Utopisteille taloudelliset ja turvalliset tavat eivät käy. He haluavat varastoida tosikalliisti ja turvattomasti paineistettua vetykaasua. Kaasunsiirtoa ja käyttökohteisiin haarautumista varten on suunniteltu perusputkisto väliasemineen (paineen palauttamiset), joka uutisten mukaan maksaa yli 5 miljardia euroa (todellisuudessa epäilemättä yli 10 miljardia euroa, siis tarvitsemamme Tallinnan tunnelin hinnan).

Maksamme itse kukin (vauvat ja vanhukset mukaan lukien) tätäkin noin 10 miljardin euron laskua viimeistään vuodesta 2026 alkaen.
Olemme jo nyt kovin innostuneita tästäkin uhrauksestamme ja odotamme avoimin mielin muita uusia uhrauksia.!
kuva 05.10.2024 10:15 Mikko J. Putkonen  
  Raamikas vetäjä tämä Dr18, ja asiallinen kuva.
kuva 05.10.2024 09:12 Jari Välimaa  
  Tämä kuva kertoo hyvin liikenteen sähköistymistä. Oikealla valtion rataverkolla on sähköistetty ratajohdoilla ja se tie alkaa olla kuljettu loppuun joten uusia ratkaisuja tarvitaan kuten akkujunia jotka myös tuovat halvemman liikkumisen ilman sähkörataverkkoa.

vasemmalla taas on uutta aikaa edustava sähköauto, jossa liikkumiseen tarvittava energia otetaan sähkövarastosta.

Myös energiateollisuus on aloittanut sähkön varastoinnin akkuihin eli siis sähkövarastoihin pieni muotoisesti mutta liitäntäkyselyitä on yht-äkkiä tullut 10 GW sähkötehon edestä. Eli nähdäänkö rautateillä sähkövarastoja nykyisten diesel varastojen sijasta ?
kuva 04.10.2024 23:52 Sami Hovi  
  Kuukautta vajaat 15 vuotta sitten oli talvisempaa: https://vaunut.org/kuva/59508
kuva 04.10.2024 23:34 Esa J. Rintamäki  
  EP 7 Kareliassa helmapeltisten vaunujen seassa moterni Eht, ilman helmapeltejä.

Eli: Eift + Eit + Eht + Rt ja Cht hännänhuippuna. Kuvauspäivänä oli sunnuntai.
kuva 04.10.2024 23:20 John Lindroth  
  Raimo totta ja Jormalle hatunnosto!
kuva 04.10.2024 23:03 Esa J. Rintamäki  
  Voisin auttaa luomaan jonkinlaisen käsityksen herra Niklaksen pyytämällä Turistin-silmäilyllä. Tosin käyttämäni Turisti tätä kommenttia kirjoittaessani on kesäturisti 1973.

H 95:n vaunut: Lähtö Helsingistä klo 22.15, junassa P 51 ja tulo Haapamäelle klo 3.25.

H 95 lähti Haapamäeltä klo 3.45. (P 51 oli lähtenyt samoin kohti Oulua, klo 3.45.) Samalla H 95:n mukana kulki siihen Haapamäellä kytketty postivaunu, joka oli saapunut Hpk jo klo 1.35 (postivaunulinja Pv 24, Sk - Pm, lopetettu 27.5.1978). H 95 saapui Jy klo 5.17 ja jätti Helsingistä tulleet makuuvaunut sinne.

Matka jatkui: H 95 lähti Jy klo 5.40. Tuloaika Pieksämäelle klo 7.20. Se oli Metsolahdessa kohdannut arkiaamulätän H 920 ja Hankasalmella Jykylään menevän lätän H 902.

Pieksämäeltä oli klo 8.20 lähtenyt idän suuntaan lättäjuna H 913/833, jossa oli vaunuja Savonlinnaan ja Joensuuhun. Idän suunnalta oli [Joensuusta] Pieksämäelle tullut lättä H 830, tuloaika klo 7.55.

(Savonlinnasta pääsi [kahden rungon] Porkkanalla H 803, joka Parikkalassa vaihtoi aikataulutunnusta: P 16 lähtö Par klo 14.34, tulo -> Hki klo 19.30. Parikkalassa siihen liitettiin Imatralta tullut runko.)

Ja sitten silmäys Savon radalle, Pieksämäeltä etelään.

Kuopiolainen P 78 (lähtö sieltä klo 6.50) saapui Pm klo 8.05 ja lähti kohti Kouvolaa klo 8.10. Helsinkiin se saapui klo 12.55, eikä siinä kuljetettu kirjattua matkatavaraa. Junassa oli ravintola- tai lounasvaunu. Ilmeisesti P 78 ei kesällä 1973 ajettu Porkkanalla. Herra Kimmo Pyrhösen (ansiokas) Porkkanakirja on tästä samaa mieltä.

Pieksämäeltä lähti lättäjuna H 772 klo 11.10 kohti Kouvostoliittoa, jonne se saapui klo 14.42.

H 95:llä tulleet ja pohjoiseen matkustavat: - heitä varten oli lättäjuna H 963 (lähtö Pm klo 8.40). Sen määränpäänä oli Kontiomäki, klo 16.12.

Ja hauskanvekkulinrumankorea lisäys samasta kesäturistista (1973): koskee junaa P 52, lähtöaika Oulusta klo 18.10. Useiden pysähdystensä (Rki, Vti, Ou, Yv, Kns, Kok, Kha ja Lpa) lisäksi se pysähtyi Pännäisissä, jossa siihen liitettiin sunnuntaisin ja pyhäpäivinä Pietarsaaresta junalla T 4122 tullut makuuvaunu.

P 52: tulo Pnä klo 21.46 ja lähtö klo 21.56. Tulo Seinäjoelle klo 23.25; siihen liitettiin postivaunu ja Vaasasta tulleen junan H 570 tuomat Helsingin makuuvaunut. Lähtö Sk klo 23.48 ja viimein aamulla klo 7.05 tuloaika Helsinkiin. Muut P 52:n pysähdykset: Alv, Äht, Hpk, Vlp, Tpe, Tl, Hl, Ri, Hy ja Ke. Lisäksi tarvittaessa sunnuntaisin ja pyhäpäivinä: Jokelassa, Järvenpäässä ja Pasilassa.

Tavarajuna T 4122 lähti Pietarsaaresta klo 21.15 (sunnuntaisin ja pyhäpäivinä), tulo Pännäisiin klo 21.40. Keskinopeus sellaista mopon luokkaa, eli 44 km/t.
kuva 04.10.2024 22:53 Raimo Harju  
  On tosiaan ja nämä värit.
kuva 04.10.2024 21:54 Petri Nummijoki  
  Varmaankin myös niissä kahdessa Vv15-veturissa, jotka ehdittiin maalata vihreiksi: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13991.msg107815

Jossain täällä oli maininta, milloin Dm4-vaunuihin esitettiin turvaväriä keulaan ja oli mielestäni aika varhaisessa vaiheessa, ehkä 1955. Vuodelta 1958 löytyy jo kuvakin Dm4-vaunusta turvavärillä: https://www.vaunut.org/kuva/66773
kuva 04.10.2024 21:40 Juhana Nordlund  
  Lätän keltanokkaversio esiteltiin 14.3.1977 https://vaunut.org/kuva/142162 . Sarja Sm2 tuli alunperinkin keltaisilla päädyillä, ja tulovuosi oli 1975. Joissakin Vr11-vetureissa oli alkuvaiheessa myös keltapäät, nimittäin vihreissä Vr11-vetureissa.
kuva 04.10.2024 21:32 Rasmus Viirre  
  Rekan lavettiin tämä nostettiin tuolloin. Ja samoin taidettiin tehdä myöhemmin myös Tve4 511:lle.
kuva 04.10.2024 21:26 Erkki Nuutio  
  Kun alue on deFakto Venäjää alkavat meidän deJure -omistajien tiedot harveta ja hämmentyä.
Kysyn siksi onko tämä Salakkalahden sillaksi nimetty silta sillä paikalla missä oli Kirkkosaaren/Revonhännän kääntösilta
( https://vaunut.org/kuva/132362?paik=Viipuri&tag0=17%7CRautatieinfra%7CSilta ) ?
Salakkalahti on aikaisemman Salakkalahden kaupunginosan sekä nykyisenkin linjuri- ja rautatieaseman välissä.

Jos näin on, olisivat käytöstä poistuneet perustukset kyseisen SVR-VR:n sillan perua. Voisi jopa arvuutella pyöreää rakennelmaa kääntösillan kääntölaakerin pylvääksi ja samalla vanhan Saimaan kanavan alkuperäisen kulkureitin alkupisteeksi.
Siinä muodossa joka Kirkkosaaren sillalla oli 6.1944, oli sen kohtalon päivä Viipurin viimeinen päivä 20.6.44 :

Viipurin rautatiesilta (Kirkkosaarensilta), 260 m, valmistelupäivä 19.6.44, räjäytysaika 20.6.44 klo 16.35, 150 kg trotyliä, 1300 kg aniittia, valmistelut 3./Pion.P 26, suoritus Pion.K/20.Pr. Silta tuhoutui tyydyttävästi, räjäyttäjä alikersantti Nurro apunaan korpraali Torvinen ja pioneeri Helminen II/Pion.K:sta. (Elfvengren - Tammi, Viipuri 1944 ,WSOY 2007, s. 173 ja 159-174)
kuva 04.10.2024 21:10 John Lindroth  
  Onnistunut kuva!
kuva 04.10.2024 20:55 Arttu Lapinlampi  
  No on kyllä harvinaista että on Eifet ja ei yhtään Edm vaunua
kuva 04.10.2024 20:35 John Lindroth  
  Wow kahden eri aikakauden koneet samassa kuvassa!
kuva 04.10.2024 20:12 Esa J. Rintamäki  
  Lättien keltanokkamaalaamiset aloitettiin 1977, prototyyppi 4152 päiväloistekeltaisena esiteltiin maaliskuun puolivälissä 1977.

Samalla esiteltiin kokeiluksi Huru 2210 myös keltanokkana, molemmissa päissä.
kuva 04.10.2024 20:10 Esa J. Rintamäki  
  Mäntässä muun muassa myllyn luona olleiden varastorakennusten viereisillä raiteilla. Ne raiteet vaihteineen kylläkin purettiin melko pian pois.

Kyseessä on ns. Bender - mallinen vaihteenasetin.
kuva 04.10.2024 19:41 John Lindroth  
  Hieno kuva Jorma!
kuva 04.10.2024 19:32 Lasse Holopainen  
  Tuossa kuvassa on sitä jotain.
kuva 04.10.2024 19:25 John Lindroth  
  Upea Kuva! Ja nuo Witten pellit!
kuva 04.10.2024 19:12 Rainer Silfverberg  
  Varmaan aika pian sen jälkeen kun Sm2 yksiköt valmistuivat maalattiin ykkösiin ja lättähattuihin noita vauhtiraitoja.
Tuo Pepsodent perävaunu on tarkoitettu purjelentokoneiden kuljettamiseen.
kuva 04.10.2024 19:04 John Lindroth  
  Ruma nokka!
kuva 04.10.2024 18:50 John Lindroth  
  Tunnelmallinen talvikuva!
kuva 04.10.2024 18:42 John Lindroth  
  Muistaakseni Dm 4 moottorivaunuihin tuli keltaista jo 1957 tuossa traditiossa lienee ollut katko?Ja lättiin tuli ?
kuva 04.10.2024 18:25 Juhana Nordlund  
  Kuinka aikaisin Sm1:siin alkoi tulla keltaista väriä päätyihin Sm2-tyylisesti? Tämän täytyy olla varhaisimpia ajankohtia, jos ja kun eletään syksyä 1976. Coltti-mainoksestakin päätellen ajankohta on varmaan juuri tuo.
kuva 04.10.2024 18:14 Marko Anttila  
  Erittäin samaa mieltä.
Pari (maksumuuri)linkkiä asemarakennuksesta,
Aseman saunan myynti, (korkein tarjous oli n. 3000 euroa)
https://www.tervareitti.fi/artikkelit/korkeimman-tarjouksen-tehnyt-saa-satavuotiaan/727d051c-4352-4b95-ad53-b0e05d2d4277
Huutokauppa asemalla (kylätalolla),
https://www.tervareitti.fi/artikkelit/huutokauppavaki-taytti-kylatalon-nuojualla/c4e0c930-b4d8-42b4-a6a1-e4fd60479e14
kuva 04.10.2024 17:44 Juhani Katajisto  
  Tuon näköisiä vaihteen vastapainoja ja levyjä näki VR:llä ainakin vielä 1970-luvun alussa ratapihojen sivuraiteilla mm. Savonlinnassa. Söpö tuo halkovaunu ja ajaa varmaan asiansa. Veturihalot ovat ulkosäilytyksessä ilmavissa pinoissa noin vuoden kuluttua kuivimmillaan. Silloin niissä on kosteutta 20-25 %, jota kuivemmaksi ne eivät enää ulkona tule.
kuva 04.10.2024 17:27 Juhani Katajisto  
  Tämä vaunu näkyy monen kuvaajan taustalla juuri tällä kohtaa. Toisella puolellahan höyryveturit ottivat vettä viskurista palatessaan työtehtävistään. Pasilan varikolle. - Näin tämän vaunun myös työjunissa Pasilan ratapihalla esim., kun Pr1 770 oli yläratapihalla 19.3.1968 nostamassa suistunutta tavaravaunua takaisin kiskoille. Niin vain koko työjuna tuli matalamman laskumäen yli takaisin varikolle ja jätti nämä vaunut tähän vakiopaikalleen. - Kappas vain vieläkö noinkin myöhään tuo vasemmalla näkyvä Hk3 485:n tenderi oli tallella. Sehän löytyi Pasilan ratapihalta milloin miltäkin puolelta. Kyseinen veturi oli ajanut viimeisen ajonsa jo kesäkuussa 1961. Tenderin numero tuli aikoinaan tarkastettua takana olevasta laatasta.
kuva 04.10.2024 17:18 John Lindroth  
  Tunnelmallinen kapsukuva Kovjoelta!
kuva 04.10.2024 16:42 Timo Salo  
  Kyllä syksyiset kuvat ovat omalla tavallaan ainakin yhtä hienoja, kun kesäisen vihreät! Sisältöä on tässäkin kuvassa kotitarpeiksi... Ensin kaunista luontoa parhaimmillaan, sitten taustalla ihmisen tekemät rumat haavat Pohjois-Savolaisessa maisemassa!
Tuo paikanmääritys pitäisi kai pienen tutkimisen jälkeen kirjoittaa: pohjoissavolainen. Näyttää minusta paljon epäselvemmältä!!! :-)

https://www.suomisanakirja.fi/pohjoissavolainen
kuva 04.10.2024 15:34 Lasse Holopainen  
  Ja ruuanlaittoväline on asianmukaisesti Hurun jakoavain.
kuva 04.10.2024 13:41 Jouni Halinen  
  Tässähän tämä https://www.youtube.com/watch?v=-wuikEuUqtA
kuva 04.10.2024 12:17 Timo Salo  
  Joku tämännäköinen rotiska on taas Siuron kolmosraiteella parkissa. Sveitsin rekkareissa oleva auto vieressä ja ukot ilmeisesti huoltaa jotakin...??? Nokian aseman uusia kiskotuksia tullut hiomaan???
kuva 04.10.2024 11:05 Pietu Tuovinen  
  Löytyy näemmä vorgista yksi kuva autovaunun kanssa: https://vaunut.org/kuva/39089?liikp1=1465
kuva 04.10.2024 10:53 Eljas Pölhö  
  Eis-vaunujen säännöllinen käyttö lopetettiin 31.5.1970 lukien. Niiden viimeiset reitit olivat P61-P59/P62 Helsinki-Rovaniemi-Helsinki, P75/P76 Helsinki-Kontiomäki-Helsinki ja P81/P82 Helsinki-Joensuu-Helsinki.

Samassa yhteydessä peruttiin vuoden 1970 vaununkorjausohjelmassa olleiden Eis 22729 ja 22734 täyskorjaus. Suunnittelu vaunujen muuttamisesta muuhun käyttöön aloitettiin. Ehdolla virkavaunujen lisäksi oli muutos EFi-tyyppiseksi Helsingin paikallisliikenteeseen.

Vaunujen käytön viimeinen niitti oli, kun VR:n terveydenhuoltojaosto kirjoitti n:o 729/15.4.1970 mm "... etteivät ne nykyisellään lääketietellisesti arvostellen enää missään suhteessa täytä nykyajan vaatimuksia....." ja esitti, ettäniiden käytöstä luovuttaisiin.
Kuvasarja:
KSR:n liikennettä
 
04.10.2024 10:22 Jorma Rauhala  
  Suomen viimeinen "Short Line".
kuva 04.10.2024 10:06 Teppo Niemi  
  Ei vaan niiden tyhjentämiseen Konela Oy:n (maahantuoja) varastoihin.
kuva 04.10.2024 09:48 Eljas Pölhö  
  Veturivaja näkyy linkin takana kaaviossa vuodelta 1970 ja samassa kaaviossa näkyy myös rautatiealueelle johtanut kapearaiteinen rata. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15552.msg116533
kuva 04.10.2024 09:32 Esa J. Rintamäki  
  Onko näiden funktio ollut sama kuin XOe:llä?

Siis kansojen vankilan omien autovaunujen lastaukseen?
kuva 04.10.2024 09:30 Esa J. Rintamäki  
  Eikös Maksim Litvinov ollutkin kansojen vankilalla ulkoministerinä ennen sotaa?

Ja sitten Talliinin Joopi antoi Maksimille kenkää, ehkä siksi, kun tämä oli jude. Tilalle tuli Joopin ikioma pahahenki ja "vasarasetä" Molotov (omaa sukua Skrjabin, siis ei - jude).