Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.10.2024 07:45 | Kari Haapakangas | ||
| Olemattomat räystäät, seinät kastuvat. Onneksi kuitenkin kohteessa ei ole aikakaudelle tyypillistä valesokkelia ;) | ||||
|
07.10.2024 07:26 | Jari Välimaa | ||
| Gasgridin näkemys vetyputkistosta 5 Miljardia ja lisäksi yhteydet Ruotsiin ja Baltian kautta Saksaan lisää Kokonaisinvestoinnit 70-110 Miljardia eikä tämä ole valtion budjettitaloudesta. https://gasgrid.fi/wp-content/uploads/FINAL_Gasgrid_Vetyverkosta-kasvua_7.6.2024.pdf |
||||
|
06.10.2024 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| Koko kansan tunnistava "lättä" taittaa matkaa upeassa korpimaisemassa. | ||||
|
Kuvasarja: PoRhan syysretki 2024 |
06.10.2024 23:08 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä loppuunajettukin kestää, kun on kyseessä oikea juna, niinkuin nyt :) | ||||
|
06.10.2024 22:45 | John Lindroth | ||
| Komea kuva ja upeat maisemat! | ||||
|
Kuvasarja: PoRhan syysretki 2024 |
06.10.2024 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuvakokoelma Jaakolta PoRHan syysretkeltä. (Taisi myös "loppuunajettu" yksilö kestää matkan rasitukset.) | ||||
|
06.10.2024 22:39 | John Lindroth | ||
| Upea veturi ja toivottavasti sille tullee myös käyttöä! | ||||
|
06.10.2024 22:34 | John Lindroth | ||
| Mukava maisemallinen kuva Tukholman miljöössä! 90-luvulla tein pienen Ho dioraaman Tukholman raitiovaunuilleni jossa otin mallia juuri taustalla olevista rakennuksista! | ||||
|
06.10.2024 22:12 | Lasse Holopainen | ||
| No niinpä näyttääkin olevan. Kuvakulma ja zoomaus muuttaa aika paljon. Ja on muuten asjallinen kuva. | ||||
|
06.10.2024 21:59 | Eljas Pölhö | ||
| Ensimmäinen tuonnäköinen Matisa oli mallia PV-566. Se otettiin käyttöön 1956, jolloin se sai numeron Rto-TVR 1. Vuonna 1962 se sai uuden tunnuksen Ttv Rto-1 ja 60/70 taitteessa siitä tuli Ttv 1. Kuvan Matisa on vuodelta 1969, Matisa PV-6, valmistenumero 642. Käyttöönotettaessa se sai numeron Ttv Rto 2, joka pian sen jälkeen muutettiin numeroksi Ttv 2. Kuvassa näkyviä Sisuja valmistettiin 1958-1962. |
||||
|
06.10.2024 21:52 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Akselisto on VR-resiinan perävaunusta..ptj. | ||||
|
|
06.10.2024 21:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttää olevan pysäkki 1618 Pohjolankatu I: https://tinyurl.com/46hxwrku | ||||
|
|
06.10.2024 21:45 | Lasse Holopainen | ||
| Varmaankin aateltu kiskobusseja varten. | ||||
|
06.10.2024 21:44 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitoksia Jarno ja John! | ||||
|
06.10.2024 21:43 | Jimi Lappalainen | ||
| https://teeseitseman.wordpress.com/2011/06/08/etta-jurppii-tammoinen-iso-kirkko/ :) | ||||
|
06.10.2024 21:42 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys! Nyt on erityisen kaunis kuva, hyvä Ilari! | ||||
|
|
06.10.2024 21:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Ärsyttävää, että nuo punaiset kohdat on jätetty näkyviin. | ||||
|
|
06.10.2024 21:27 | Jouni Halinen | ||
| Ylempänä kerrotaan raiteentarkastus auton vuosimalliksi 1969. Videossa joka on julkaistu 1956 esiintyy kuitenkin aivan vastaavan näköinen ”auto” VR:n ensimmäinen raiteentarkastusauto (Matisse) ja saman firman pölkynvaihtokone, alkaa 1.25 min http://www.elonet.fi/fi/elokuva/162634 (1956) |
||||
|
06.10.2024 21:21 | Eljas Pölhö | ||
| VR:n koneteknillinen toimisto laati 4-sivuisen muistion ja kolme liitettä käsittävän tietopaketin moottorien halkeamista (Ktt 21/1104, 25.8.1967). Vikojen esiintymisistä todettiin, että niitä oli Hr13-sarjassa vähemmän kuin Sv12 ja Sr12-sarjoissa. Edelleen todettiin, SACM valmistamista moottoreista 30% oli vioittuneita, Tampellan valmistamista 61%. SACM:in valmistamalla rungolla varustetuista Tampellan moottoreista vain 23% on vioittunut. Erityisen silmiinpistävä oli ero Hr13-sarjassa, jossa 19% SACM:in rungolla varustetuista ja 66% Tampellan kokonaan valmistamista oli viallisia. Yhtenä syynä pohdittiin sitä, että Tampella oli koneistanut murtumakohdan pinnat höyläämällä ja SACM jyrsimällä. Tampella oli valanut rungot myös erilaisesta aineesta kuin SACM ja sen vetomurtumalujuus oli alhaisempi. Se, että Hr13 oli vähemmän viallisia kuin Sr/Sv-sarjoissa pohdittiin johtuvan siitä, että jälkimmäisiin moottori oli kiinnitetty Silentbloc-kumialustojen avulla ja näiden todettiin laskeutuvan käytössä ja joustokyvyn hävitessä. ORE:n tiedotuksen mukaan MGO V16 BSHR oli edelleen hyväksytty rajoituksetta veturikäyttöön ja ongelmat muualla kuin Suomessa ovat hyvin vähäisiä ja eri paikassa ilmeneviä. Kaikkiaan selvitys liitteineen ja siitä poikineine jatkoselvityksineen on melkoinen määrä sivuja eikä minun tekninen osaamiseni ole riittävä läheskään kaikkien moottorinosien detaljien ymmärtämiseen (moottorien numerot ja sijainnit eri vetureissa kyllä selviävät). Jos nämä kiinnostavat riittävästi, niin voin kaivaa esiin niiden mappien arkistonumerot, joissa asiaa on käsitelty (ovat Mikkelissä) tai kuvata sivut kuten "myydään"-palstalla olen tarjonnut. |
||||
|
|
06.10.2024 21:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »Dieselveturit ja moottorivaunut II» -raamatun sivulla 255 annetaan MGO V 16 BSHR -moottorin painoksi työkunnossa 7460 kg. Herra Esan mainitsemalle MGO:n uumenista löytyvälle kahdelle erilaiselle iskunpituudelle löytyy selitys kirjan sivulla 256 olevasta kuvasta 538, jossa on esitetty myllyn poikkileikkaus. Asia on myös sanallistettu sivulla 258: »Kiertokankien laakeroinnissa on käytetty ns. pää- ja sivukiertokankisysteemiä, jolloin kahden V-asennossa olevan sylinterin kiertokanget on saatu laakeroiduksi samalle suhteellisen lyhyelle kammentapille. Koska sivukiertokanki on laakeroitu pääkiertokangen laakerikanteen muotoiltuun korvakkeeseen, ei sivukiertokanki suorita samanlaista liikettä kuin pääkiertokanki. Tästä syystä sivukiertokangen puoleisen männän isku on pitempi (192 mm) kuin pääkiertokangen puoleisen männän isku (180 mm).» |
||||
|
|
06.10.2024 20:56 | Ossi Rosten | ||
| Bussipysäkki? :D | ||||
|
|
06.10.2024 20:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »Dr13 ― Kymen Hurun tarina» (Ari Julku ja Kimmo Pyrhönen 2017) s. 71: »Vuoden 1967 alussa havaittiin Hyvinkään konepajalla Sv12-veturin 2523 dieselmoottorin laakerivauriota korjattaessa moottorin rungon väliseinissä pahoja halkeamia kampiakselin laakeriaukkojen kulmissa. Vaurion johdosta aloitetuissa tarkastuksissa löydettiin lukuisia vastaavia halkeamia niin Sv12-, Sr12- kuin myös Hr13-vetureissa. --- Ensimmäisenä vaurioiden syntyä ja laajenemista ehkäisevänä toimenpiteenä Tampella suositteli maaliskuussa 1967 välitöntä moottorien tehon alentamista 1400:stä 1200:aan hevosvoimaan. --- Tampellan antamien korjausohjeiden mukaisesti halkeamien etenemistä torjuttiin vahvistamalla moottorien väliseiniä erityisillä tukikaarilla. VR ei kuitenkaan hyväksynyt tukikaaria lopulliseksi ratkaisuksi ja saatujen kokemusten mukaan niillä ei ollutkaan merkittävää lujittavaa vaikutusta. Tehdyissä tutkimuksissa todettiin myös noin 20 Hr13-veturien moottorien rungoista vetomurtojuudeltaan vaatimuksia heikommiksi.» Resiina 2/95 s. 7: »Hr 13:n myötä hieman kyseenalaiseksi todettu ranskalainen tekniikka aiheutti ongelmia myös Sv ja Sr 12:ssa, sillä moottoreiden rungoissa esiintyi halkeamia. Tämän ongelman takia kaikkien MGO-moottoreiden rungot jouduttiin vaihtamaan uusiin. Rungon kestävyyttä parannettiin myös suunnittelemalla moottoriin kantava öljypohja. Lisäksi moottorin kiinnitystä parannettiin.» Tiiliskiven »Valtionrautatiet 1962―1987» s. 374 kirjoitetaan ranskalaisten Paulstra-kumikannattimien sopivammasta mitoituksesta. |
||||
|
06.10.2024 20:07 | Erkki Nuutio | ||
| Arvokas kuvadokumentti ja -muisto Allegro-kaudelta. Tällä sillalla ja sen SVR/VR -edeltäjillä on täällä monta nimeä: Revonhännän silta, Kirkonsaaren silta, Salakkalahden silta ja tässä Suomenvedenpohjan silta. Lienee sillä joku stalinistinenkin nimi. |
||||
|
06.10.2024 19:48 | Johannes Erra | ||
| OK, kiitos. Eli veturi on edelleen käytössä Veturipalvelulla Imatralla? | ||||
|
|
06.10.2024 18:47 | Juhana Nordlund | ||
| 3.10.2024 klo 11:15 kirjoittamani viestin lähteinä olivat 25- ja 27-sarjalaisten osalta M. Alameren kirja Suomen Rautatiet ja sitten vielä toisena Suomen Veturit osa 2 Moottorikalusto. Kirjoissa esiintyvät tekniset tiedot tämän tarkastelun kannalta eivät olleet ristiriitaisia. Teoksista vanhempi eli Suomen Rautatiet on koottu 1970-luvulla, joten 25-sarjalaisten tiedoissa on varmaan huomioitu 1960-luvun lopussa tehdyt vahvistustoimenpiteet. Lisäksi selasin Jt-kansiossani olevia Jtt:itä korjauslehtineen erityisesti siinä toivossa, että löytyisi varsinkin 26-sarjaan liittyvää dataa, jota ei Suomen Rautatiet -kirjaan ollut ehditty sisällyttää. | ||||
|
|
06.10.2024 18:14 | John Lindroth | ||
| Kiva Iltakuva! | ||||
|
|
06.10.2024 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, muistaakseni mainitsemasi MGO-moottoreiden rungon vahvistaminen liittyi ennemminkin kampiakselin laakeripesiin (liukulaakereita) kampikammion päissä. Niissä oli ollut lievää vaikeutta, eivät tahtoneet kestää. Vaiva hoitui ainevahvuutta säätämällä ja tukirivoitusta parantamalla (elikkä valimotyöskentely auttoi suuresti tässä!). Kuten muistetaan, niin MGO:ssa on eri iskunpituudet kummallakin sylinteriryhmällä - ero ei ollut suuren suuri, joitakin millimetrejä. Ymmärtääkseni tästä johtui lievää rasituksen sykkimistä. 8 sylinteriä ryhmää kohden kuitenkin on aina parempi kuin esim. vain neljä... Jostain aikaisemmasta kommentista muistan lukeneeni, että MGO V16 olisi ollut aikoinaan moottorivaunuja varten suunniteltu (speksattu myös?). Siten sen heittäminen dieselvetureihin kiskomaan helvetin raskaita malmijunia, huudattamalla 15B-portaalla olisi ollut yksi vaivalloisuuden syynä. Arvoisat kuljettajat, ettehän te oikeastaan muuta voineetkaan, junat eivät muuten olisi kulkeneet taulullaan. Työkalustahan se johtuu, että sujuuko homma kuin vettä vaan...? Eikä pelkästään kokeneesta työmiehestä. |
||||
|
06.10.2024 17:30 | Timo Haapanen | ||
| Onko kenelläkään havaintoa numeron 3013 tämän hetkisestä tilanteesta? | ||||
|
|
06.10.2024 16:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 65,8 t on v. 1987 julkaistun »Valtionrautatiet 1962―1987» -kirjan s. 374 mukaan 2600-sarjalaisten paino uutena. Samalle sivulle on kirjoitettu myös: »Kun vaunuissa oli 1970-luvulla siirrytty yksikkölämmitykseen, purettiin 2700-sarjan vetureista höyrynkehitin. Purkaminen alkoi kesällä 1976. Näin ollen ovat 2700-sarjan Dv12-veturit nyt kevyempiä kuin alunperin. Veturin kokonaispaino on noin 62,2 tn ja suurin akselipaino noin 15,6 tn.» Tosiaan vielä v. 1995 julkaistu opus »Suomen veturit osa 2. Moottorikalusto» antaa 2500-sarjalaisten painoksi 60,8 tonnia. Juhanan arvelu, että v. 1985 Jtt:n korjauslehdessä koko deeveristölle annettu suurin paino 65,8 on 2600-sarjalaisten paino täysin tankein oli nimensä mukaisesti sen ajan Deevereiden suurin paino ― 2500- ja 2700-sarjalaisten ollessa kevyempiä ―, vaikuttaa oikealta. Ajatuksena on varmaankin ollut, että jos eli kun Jtt:n taulukoita käytetään jarrupainoprosenttien laskemiseen, junan kokonaispainosta saa tulla todellista suurempi, muttei sitä pienempää. |
||||
|
06.10.2024 16:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Eipä olisi uksonut että kone oli parempi: https://vaunut.org/kuva/161732 Jospa "Spank Hill Works" korjasi sen ensin? |
||||
|
|
06.10.2024 15:43 | Jarno Piltti | ||
| Hienosti sommiteltu kaikenlaista rautaa ja ristikkoa veturin ympärille! | ||||
|
|
06.10.2024 15:38 | Jarno Piltti | ||
| Nätti ja tunnelmallinen kuva! | ||||
|
06.10.2024 15:37 | Jarno Piltti | ||
| On todella! Vielä kun tuo olisi ajokuntoinen ja lämmin, no se puute ei ole kuvaajan eikä kohteen vika. | ||||
|
06.10.2024 15:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, lumiauraa se tarkoittaa. | ||||
|
|
06.10.2024 15:11 | Petri Nummijoki | ||
| Dieselveturit ja moottorivaunut osa 2 kertoo Sv12-vetureiden (2501-2568) painoksi noin 60 t ja Sr12-vetureiden noin 66 t. Siitä olen samaa mieltä, että 1980-luvulla ennen automattikytkimien asentamista ilmoitettiin vetureiden 2501-2568 painoksi 60,8 t mutta kai paino oli jo silloin noussut alkuperäisestä? Moottoreiden rungot vahvistettiin jo 1960-luvun lopulta alkaen ja olettaisi sellaisen vaikuttavan veturin painoonkin. | ||||
|
06.10.2024 15:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Jaa, Niiralassa on vielä laiturikin :) | ||||
|
06.10.2024 14:30 | Jorma Rauhala | ||
| Entinen VR:n veturi. | ||||
|
|
06.10.2024 14:11 | Joonas Viita | ||
| Eiköhän veturi ole ihan huoltokäynnillä täällä. | ||||
|
06.10.2024 13:28 | Lasse Holopainen | ||
| Siltä se vahvasti näyttää. Joskus sinne tosiaan tulee kokoonpanotiedot vähän oudosti. Kerran näytti Kolarin pikajunalle kokoonpanoa Helsingistä Sr3+CEmt. No se oli kuitenkin normaalilla kokoonpanolla ja datan tiedot muuttuivat myöhemmin. Mutta tosiaan joskus siellä saattaa vaikka lukea äsken lisätty makuuvaunu autovaunujen takana. | ||||
|
|
06.10.2024 12:46 | John Lindroth | ||
| Edustava talvellinen kuva! | ||||
|
06.10.2024 12:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra JormaT. Tarkoitukseni oli juuri tällainen. Osoituksena siitä, ettei Helsingin laiturivaihteen vintillä nukuttu. Toisin sanoen: aikstaulujen viilailut merkitsivät tilanneseurantaa ja henkilökunnan havaintojen kuuntelemista herkällä korvalla. Nyt??? |
||||
|
06.10.2024 12:21 | Joonas Viita | ||
| Ilmeisesti maahantuontikeskuksen toiminta täällä on loppunut vuoden 2009 lopussa. Viimeisimmät vaunujen siirrot varmaankin liittyvät raiteiston purkamiseen aitojen sisäpuolella, ainoastaan vaunujen alla on kiskotusta jäljellä tuolla tontilla enää. | ||||
|
06.10.2024 11:58 | Timo Haapanen | ||
| Toisin kuin listaan olen virheellisesti poistetuksi merkinnyt, numero 3059 on puna-valkoisista Susista tykkäävien iloksi vielä liikenteessä https://www.youtube.com/watch?v=RsIY94MruD8 | ||||
|
|
06.10.2024 11:32 | Juha Metsäpelto | ||
| Nämä ovat vaihtaneet välillä paikkaa kun katselee vanhoja ilmakuvia. 2005, 2012, 2014 ja 2020 sijainti on eri. Milloin junakuljetukset tuonne ovat loppuneet? Onko tuo Konelan autokenttä ollut alunperin asvalttia? 2014 ilmakuvassa näkyy vielä "parkkiruudut" mutta 2017 näkyy enää myllättyä hiekkakenttää. |
||||
|
|
06.10.2024 10:51 | Juhana Nordlund | ||
| En minäkään erota itse kuvasta enempää kuin kolme matkustajille tarkoitettua kaksikerroksista vaunua. Jonnekin oli kuitenkin kirjattu 3+1, kun kerran tuollainen tieto avoimesta datasta on välittynyt Juliaan. Olisiko tuossa todellisessa kokoonpanossa sitten Edg ja sen perässä vain kaksi Edm:ää? | ||||
|
06.10.2024 10:48 | Joonas Viita | ||
| Tuon ohjaamonkin voi nyt hankkia itselleen halutessaan. https://www.nettikone.com/muu-merkki/veturin-ohjaamo/2344728 | ||||
|
|
06.10.2024 09:25 | Johannes Erra | ||
| Onko tuolle Move 67 -veturille tällä hetkellä käyttöä tai tulevaisuudensuunnitelmia? Teräspyörän piha kuullostaa sellaiselta paikalta jossa lähinnä odotetaan, tilanteesta riippuen, myyntiä, kunnostusta tai päätymistä varaosalähteeksi. | ||||
|
|
06.10.2024 09:05 | Lasse Holopainen | ||
| Kumma juttu, meinaan itse n e ä n siellä vain yhteensä kolme kappaletta ihmisille suunniteltuja kerrostaloja. | ||||
|
|
06.10.2024 09:02 | Noah Nieminen | ||
| Samaa mieltä! | ||||
|
|
06.10.2024 08:37 | Juhana Nordlund | ||
| Julian mukaan siellä on ollut Rx-ravintolan jälkeen Edg ja sitten Edm:iä kolmin kappalein ja sitten autovaunuja, niitä kahdenlaisia (2 Gfot ja 2 Gd). Kuvasta on toki hankala päätellä, minkä sarjan kaksikerrosvaunuja noin kaukana näkyy. | ||||
|
|
05.10.2024 13:38 | Rasmus Viirre | ||
| Mitäs tuo la-pääte tarkoittikaan? ”Lumiaura”? Kyllä tätä on vähintään yhtä paljon käytetty toisten havainnoista päätellen myös sorajunissa yms. | ||||