|
|
28.01. 13:41 | Erkki Nuutio | ||
| TK-miehen ottama kuva tulikin ymmärrettäväksi kun se esittää dynamiittitehtaalle vievän tien tasoristeystä, ja sekin että tie on hyvin talviaurattu (luultavasti tehtaan toimesta). Suomen Forsiitti-Dynamiitti Oy (Forcit) joutui evakkoon Talvisodan rauhan seurauksena kevättalvella 1940. Tehdas siirrettiin Mustasaareen ja Kokkolaan. Kokkolan osastot palautettiin Hankoon vuonna 1942 ja Mustasaaren osastot vuonna 1946. |
||||
|
|
28.01. 12:10 | Joonas Kuittinen | ||
| Pituus sama kuin 2 Sm3. | ||||
|
|
28.01. 11:53 | Erkki Nuutio | ||
| Esimerkiksi vuoden 1946 karttaversiossa näkyvä Dynamiittitehtaalle vievä pitkähkö raidehaara kääntyy tehtaan suuntaan kohta tasoristeyksen jälkeen. Raidehaara ei käänny linjaraiteelta, vaan linjaraiteen suuntaiselta toiselta raiteelta. Vaihde linjaraiteen suuntaiselle toiselle raiteelle on jo ennen tasoristeystä. Tasoristeyksen kohdalla on siten kaksi raidetta. Näyttää siltä että tämä tasoristeys siten osuu valokuvan maisemaan. |
||||
|
|
28.01. 11:43 | Raimo Harju | ||
| Kyllä ennen oli kaikki paremmin, hienompaa ja mukavampaa. | ||||
|
|
28.01. 11:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Lähistöllä Řevnicessä näyttäisi olevan vanhan ratalinjan pitkä kaarre selkeästi näkyvillä nykyisen radan pohjoispuolella: https://www.openstreetmap.org/#map=16/49.91775/14.24463 | ||||
|
|
28.01. 11:16 | Ossi Rosten | ||
| Sekä 42 että 49 ilmankuvien perusteella tsoristeys on yksiraiteinen, mutta rinnevarjostuskartan perusteella olisi voinut vaihde jossain vaiheessa ollakin ollut tasoristeyksen kohdilla. Nuo kalliot ja tielinja joka tapauksessa istuisi hyvin kuvaan | ||||
|
|
28.01. 10:11 | Hannu Peltola | ||
| Ensimmäisen maailmansodan aikana Yhdysvaltojen rautatiet otettiin tiukasti liittovaltion hallintaan ja United States Railroad Administration (USRA) sääteli mm. veturi- ja vaunutyypit, joita sai rakentaa. Sallittuja vakioituja tavaravaunutyyppejä oli ainoastaan viisi eri tyyppiä: - 40 tonnin puuvuorattu 40' umpivaunu - 50 tonnin teräsjäykisteillä varustettu 40' umpivaunu - kuvan 55 tonnin 34' itsepurkava avovaunu (Hopper) - 50 tonnin 40' korkealaitainen avovaunu lattian purkuluukuilla (Gondola) - 70 tonnin 50' korkealaitainen avovaunu poistettavilla päädyillä (Mill Gondola) Vorgissa on USRA-gondolasta oheinen kuva (keskimmäinen vaunu) https://vaunut.org/kuva/139871?s=1 ja USRA-umpivaunutyypit ovat tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/139871?s=1 |
||||
|
|
28.01. 09:42 | Hannu Peltola | ||
| Esa, tämä on nimenomaan hiilikuljetuksiin, mutta tietysti kaikkea irtotavaraa, joka ei tarvitse olla kosteudelta suojassa, voi kuljettaa (sepeli, malmit, lasihiekka, jne.). Jarno, vaunun laskennallinen / nimellinen lastikapasiteetti on 100 000 paunaa, tämä perustunee vaunutyypin yleiseen luokitukseen. Tälle vaunulle todellinen sallittu lasti on tosiaan suurempi 132 100 paunaa. |
||||
|
|
28.01. 09:23 | Juhana Nordlund | ||
| Tämän kokoonpanon pituus vertautuu aika pitkälle 6 Sm4:ään (tai 6 Sm2:een jne.). Ei siis ihan minijuna. | ||||
|
|
28.01. 08:55 | Jarno Piltti | ||
| Tarkoitan että tämä ja kuvatekstin linkittämä kuva samasta paikasta vuosia aikaisemmin panee ajattelemaan. Kaikki elää aikansa. Muutos ja menneisyyteen liittyvä haikeus on erottamaton osa rautatieharrastusta. | ||||
|
|
28.01. 08:51 | Jarno Piltti | ||
| Junan pituus tulee hyvin näkyville, ja hienosti sommiteltu kuva muutenkin. Onko nuo numerot 01, 03 ja 04 jotain virallisia tai edes puolivirallisia tai jollain tavoin junayksikköön merkittyjä? Yksikön jokaisessa neljässä vaunussa on ainakin ulkopuolella EVN-numero kokonaisuudessaan. | ||||
|
|
28.01. 08:44 | Jari Välimaa | ||
| eli toinen tunti takaisin. Saman verran eli 2 tuntia voi viettää Tampereen raitiotiellä. | ||||
|
|
28.01. 08:43 | Jarno Piltti | ||
| Pikaisen googletuksen mukaan tuossa on pienempi ja pyöristetympi CAPY 100000 eli paino jota vaunu on suunniteltu kuljettamaan ja sitten on suurempi ja tarkempi LD LMT 132100 eli suurin kuorma minkä vaunu turvallisesti kantaa, mutta mikä noiden lukujen käytännön merkitys on? Kumpaa rajaa olisi tarkoitus noudattaa? | ||||
|
|
28.01. 08:42 | Jari Välimaa | ||
| Tyyppihyväksyntään liittyviä koeajoja | ||||
|
|
28.01. 08:40 | Joel Kuikka | ||
| No se olikin se ainoa vaunu jota ei romutettu ja jota käytettiin jarruvaununa niissä Sm1-romujunissa Joensuusta Pieksämäelle. | ||||
|
|
28.01. 08:06 | Jouni Hytönen | ||
| Sehän vaikuttaisi kyllä sopivan maisemien puolesta: https://vanhatkartat.fi/#14/59.86534/23.07791 | ||||
|
|
28.01. 07:48 | Daniel Nironen | ||
| Ainakin ulkokuoreltaan. | ||||
|
|
28.01. 04:14 | Lari Nylund | ||
| Niin lähellä Lentoasemaa ollaan, että tämän täytyy olla triplaseiska. | ||||
|
|
27.01. 23:41 | John Lindroth | ||
| Tuontyyppinen aikansa junan kokoonpano toimii myös mukavasti Ho radalla ja antaa tarvittavaa,kivaa monimuotoisuutta! Juuri tuo 6 vaunua taisi olla Sr12 veturille sopiva! | ||||
|
|
27.01. 22:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin viljankuljetukseenko nämä, Hannu-serkku? Vaiko äleän kokoisia hiilivaunuja? | ||||
|
|
27.01. 20:28 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvä huomio Mika. Taitaa olla Riku-Vammas tai joku muu varhainen traktorikaivuri eli ei varsinaisessa maatalouskäytössä mutta ehkä tosiaan kaikki keinot otettu käyttöön, että on päästy paikalle. Voi tietysti olla, että paikallinen isäntä tai urakoitsija on sattumalta ollut kaivamassa talven jäljiltä ojia auki. | ||||
|
|
27.01. 20:25 | Hannu Peltola | ||
| Voi hyvänen aika! Tätä mieletöntä kuvaa en ollutkaan nähnyt, mutta onneksi se tuli satunnaiskuvana. | ||||
|
|
27.01. 17:19 | Aarne Rantala | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
27.01. 17:16 | Aarne Rantala | ||
| Mitä tarkoitat puhuttelevalla kuvaparilla, Jarno? | ||||
|
|
27.01. 16:02 | Julius Thurman | ||
| Kyseinen juna on T53637 Hangosta Inkeroisiin. | ||||
|
|
27.01. 15:51 | Veikko Hattunen | ||
| Upea otos! | ||||
|
|
27.01. 15:45 | Veikko Hattunen | ||
| Numerot on BXG:n ja XG on yleensä puukorinen mutta teräskori XG:eitäkin on olemassa. Gg tai muu samankaltainen voi myös olla | ||||
|
|
27.01. 14:01 | Sisu Karhu | ||
| ensimmäinen vaunu on yllättävän hyvässä kunnossa | ||||
|
|
27.01. 11:32 | Ville Seppälä | ||
| Kallion perusteella ehdottaisin mahdollisesti dynamiittivaihteen ylikäytävää. (Kirkkotien ylikäytävä) Tiedän, että se on nykyään yksiraiteinen, mutta Forcitin tehdas on merlkein kohdalla. Kuvan ulkopuolellla vasemmalla tulisi olla ratavartijan mökki. Nykyinen kirkkotie on melko hiljainen, liekö ollut kuvan ottamisen aikoihin. | ||||
|
|
27.01. 11:20 | Erkki Nuutio | ||
| Kaiken varalta pyydän varmistamaan ettei alkuperäinen negatiivi kuvasta olisi ollut kääntyneenä, eli ettei oheinen kuva olisi peilikuva. Kuvassa itsessään ei ole mitään, josta mahdollisen (epätodennäköisen) kääntymisden voisi havaita. |
||||
|
|
27.01. 09:37 | Ossi Rosten | ||
| Tosiinkin päin tämä kuvapari samalta paikalta muutamaa vuotta myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/98350 | ||||
|
|
27.01. 09:36 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä kuvaaja on Facebookiin aina silloin tällöin jotain postaillut. Voi olla, että into ladata tänne kuvia on vain muista syistä hiipunut, enpä ole itsekään viime aikoina kovin aktiivinen ollut, mutta ei siitä kannata sen kummempia johtopäätöksiä vedellä. | ||||
|
|
27.01. 09:35 | Ossi Rosten | ||
| Mainio kuvapari tuosta oikaisusta tulee tämän kuvan kanssa jossa kuvaaja on kyllä seisonut aivan samoin jalansijoin: https://vaunut.org/kuva/108282 | ||||
|
|
27.01. 09:02 | Jimi Lappalainen | ||
| 20 vuotta on kulunut. Kumpaakaan veturia ei ole enää olemassa, eikä tällaista liikennettä enää Hyvinkäällä ole. | ||||
|
|
27.01. 05:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Veikko, ehdotukseni: XG. | ||||
|
|
27.01. 05:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhan linjan siltajänteen pituus 28 metriä. | ||||
|
|
27.01. 01:57 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs ja muistorikas höyrykuva kuva Porvoon radalta! | ||||
|
|
27.01. 00:49 | John Lindroth | ||
| Onnistunut talvinen "Viikon Kuva"! | ||||
|
|
26.01. 20:21 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Jos kuvio on vanha ja tuttu ja juna viedään Kelloniemeen kahdessa osassa, tarkoittaa se kolmea edestakaista reissua päivystäjälle Kelloniemen radalla. Nopeasti laskettuna 12 viikon liikenne kolmena päivänä viikossa tarkoittaisi siis, että jokaisen tasoristeyksen yli menisi vaihtotyöyksikkö 216 kertaa. Se ei enää tunnukaan ihan pieneltä luvulta, etenkään kun tieliikennettä tulee olemaan paljon enemmän, jahka asuinrakennuksia alkaa valmistua. | ||||
|
|
26.01. 19:58 | Aarni Lilja | ||
| Erittäin upea kuva Niklas. | ||||
|
|
26.01. 17:11 | Mika Hakala | ||
| Jos jutun asiantuntijoiden tiedot radan käytöstä joka toinen tai kolmas vuosi, käytön kesto 3kk ajan pari kertaa viikossa pitää paikkansa, niin tuonnehan on perusteltua silloin investoida ne varoituslaitteistot, mikäli asutusalueiden kaavaillaan käyttävän kys. tasoristeyksiä. Tulee muuten tasoristeykset olemaan joka toinen tai kolmas vuosi pommeja. Nythän radan ympäristössä on lähinnä vain yritystontteja, minkä ansiosta tieliikenteen ajoittumiset on voitu arvioida paremmin, kuin tulevaisuudessa mahd. asumiskäyttöön tulevat liikennevirrat... |
||||
|
|
26.01. 16:28 | Jorma Kattelus | ||
| Kuopiolaisena voin sanoa että tuonne jäälle kävelemään meneminen on sulaa hulluutta. Melkoiset virtaamat on tuossa. Ehkä ei pahin paikka tuo aukko silta-alueella mutta jättäkää kokeilematta. | ||||
|
|
26.01. 16:27 | Jaakko Kyyrönen | ||
| Yle: Joka toinen vuosi liikennöivä polttoainejuna uhkaa tuoda Kuopiolle miljoonakustannukset https://yle.fi/a/74-20205687?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp |
||||
|
|
26.01. 15:44 | Mika Hakala | ||
| Jos on facebook tili olemassa, niin sellaisella kurkistaisin facebookin kotimaiset rautaryhmät. Kuvaajaksi oletetun henkilön profiilissa (ei tarvita tiliä) mm. 4.1.2010 "Vuodenvaihteen tienoilla Suomeen tulee Venäjältä joitakin tilausjunia, joilla tuodaan turisteja lomailemaan ja uutta vuotta juhlimaan. Helsinkiin, Kajaaniin ja Rovaniemelle niitä ainakin tulee. Tämän junan kävin tänään kuvaamassa kun se tässä lähestyy Kontiomäkeä matkallaan Rovaniemelle." Profiilissa selviää myöskin että työura siirtynyt vuonna 2024 toiminimelle. Toiminimi sitten löytyy esim. kauppalehdestä sellaisenaan (ei ole muutettu esim. kuolinpesäksi)... Voisi näin ollen olettaa, että kuvailut tälle foorumille ovat vaan syystä tai toisesta loppuneet... Ehkä työkiireet olisivat toimialakuvauksen perusteella yksi mahdollinen selittävä vaihtoehto sellainen. |
||||
|
|
26.01. 15:41 | Daniel Nironen | ||
| Vahvasti epäilen, viime havainto niistä taitaapi olla tässä: https://vaunut.org/kuva/114266 | ||||
|
|
26.01. 15:38 | Erkki Nuutio | ||
| Minulla on vain kartta vuodelta 2012. Appelgrenintien tasoristeys on siinä kuitenkin peilikuva valokuvan tiesuuntaan verrattuna ja suurehko mäkikin taitaa puuttua. Kartan alueelta en löydä sopivaa kohtaa. Nykyinen Hangontie kulkee alkuun tavallaan Appelgrenintien jatketta, mutta ainakin Tietosanakirja III:n (1911) kartassa Tammisaareen viittaava tie kääntyy kohta länteen rautatietä kohti nykyisen teollisuusalueen läpi. Vuoden 1920 Suomen kartassa silloinen päätie kääntyy vastaavasti ja ylittää sitten tasoristeyksellä rautatien. Tämän kohdan oletan siis olevan valokuvassa. |
||||
|
|
26.01. 14:54 | Leevi Heino | ||
| Kiinnostaa tietää, mitä raideosuuksia olet katsonut? Minä en ainakaan löytänyt sellaista että Hangonsaaren juna olisi jatkanut Siilinjärvelle. | ||||
|
|
26.01. 13:31 | Jouni Hytönen | ||
| Vanhoja karttoja katsomalla Appelgrenintien seutu voisi muuten sopia, mutta onko siellä tuollaisia kallioita? | ||||
|
|
26.01. 13:13 | Linus Mansner | ||
| Raideosuuksista olen katsonut, että North Railin junia on mennyt suoraan Hangonsaaresta Siilinjärvelle Kouvolan kautta käymättä missään Venäjällä tms. Ja kyllä, viime vuonna meni VR:n junissa Zaks/Zakks vaunuja. Ne meni suoraan Talvivaaraan mutta Siilinjärvellä jätti normaalit HGS-RSU junan vaunut. | ||||
|
|
26.01. 12:11 | Kari Haapakangas | ||
| Kovin luottavainen en olisi jään kestävyyteen moisessa paikassa. Paikallisetkin lienevät samaa mieltä, kun ensimmäistäkään moottorikelkan jälkeä ei tässä aukossa näy... | ||||
|
|
26.01. 11:41 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko 66 vuotta VR:n vetureiden ennätys käyttöiän suhteen https://vaunut.org/kuva/22805 eli kolme vuotta olisi siihen vielä matkaa? Yksityiseltä puolelta löytynee kyllä senkin ylittäviä käyttöaikoja. Toisaalta Dv12-vetureiden historiaan ei osu mitään sotavuosien kaltaisia totaalisia pula-aikoja, kuten Sk-sarjan vetureille aikoinaan eli taloudellinen pakko ei ole sanellut näiden ikää. Tässä mielessä 63-vuottakin on aika ainutlaatuinen lukema. |
||||