|
|
17.05.2010 11:09 | Jukka Martio | ||
| P92 oli kuvanottoajankohtana lyhytaikainen junavuoro, samalla numerolla kulki junia muina vuosina ihan eri aikaan. Maanantain aamujuna Jyväskylään (saapuminen 7.58) kulki useita vuosia samalla aikataululla junanumeroilla P91 ja P97. | ||||
|
|
17.05.2010 10:46 | Jukka Martio | ||
| Ei tässä semafooria ole voinut olla, muu merkki ehkä. | ||||
|
|
17.05.2010 10:24 | Pertti Hiltunen | ||
| Kyllä saapumiserän täytyy olla 2/68, koska peruskoulutus kestää 2,5 kuukautta, RAUK 3 kuukautta ja RUK 3 kuukautta, jolloin kesällä palvelukseen tulleet alokkaat valmistuvat upseerikokelaiksi. Saapumiserä 3/68 ei ehdi (erikoisupseerikokelaita lukuunottamatta) vielä edes aloittaa RUK kurssia kuvan päivämäärään mennessä. Koulutuksen kestot ovat vuoden 1968 tilanteen mukaisia. | ||||
|
|
17.05.2010 10:13 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeinen oma havainto Dr12:sta säännöllisen liikenteen matkustajajunassa Jyväskylässä on minulla P 106 17.6.1988, Dr12 2211. | ||||
|
|
17.05.2010 10:12 | Jouni Hytönen | ||
| Hämärästi muistelisin, että tuohon aikaan kulki maanantaisin aamujuna (olikohan P 99?), joka saapui joskus 8:n tienoilla Jyväskylään ja ti-pe P 91, joka saapui n. 10.00. Näistä junista tuli kalusto tähän P 92:een, jonka muistelisin lähteneen juurikin n. 11.00 tai 11.15. Tämä järjestely oli hyvin lyhytaikainen. | ||||
|
|
17.05.2010 09:54 | Tunnus poistettu | ||
| Runsaan höyrynmuodostuksen ansiosta kyseinen Hr1-ajo on päänyt myös Iltalehteen: http://www.iltalehti.fi/autot/2010051111646188_au.shtml | ||||
|
|
17.05.2010 09:08 | Tapio Muurinen | ||
| Kaikki muu on kohillaan, paitsi kurssi oli 3/68. Veturi oli jo tuolloin Pm:n kirjoilla. Enpä sitä muuta kertaa Hma:ssa nähnytkään. | ||||
|
|
17.05.2010 09:03 | Kari Rantanen | ||
| Minulla sama muisti kuva Juhanan kanssa. Taisin olla samassa junassa ja muistiin jäi, että Dr12 vetovoimalla vedettiin yhtä sinistä vaunua. P92 oli tosiaan vähän ylimalkainen nimitys tumppijunille, jota tuohon aikaan oli liityntäpikajuniin Tampereelle. Milloin tuo P92 Jykylästä lähti? 11.00?? | ||||
|
|
17.05.2010 06:30 | Pertti Hiltunen | ||
| Mahtaakohan kyseessä olla RUK:n vasta valmistuneiden upseerikokelaiden kuljetus Haminasta Kouvolaan? Ajankohta viittaisi RUK:n päättymiseen 2/68 saapumiserän osalta. Muu henkilöliikenne lopetetttiin Haminaan 25.5.1968. | ||||
|
|
17.05.2010 05:04 | Juhana Nordlund | ||
| Tälläkin kuvaportaalilla on kesän 1984 jälkeiseltä ajalta useita kuvia, joissa näkyy Dr12 matkustajajunan keulilla. Toki on sillä tavalla, että Dr12:ia ei olisi kuulunut olla siinä käytössä enää tuolloin. Itse olen matkustanut Huru-vetoisessa pikajunassa Jy - Tpe -välillä viimeisen kerran pääsiäisviikolla 1988. | ||||
|
|
17.05.2010 01:25 | [Tunnus poistettu] | ||
| Näköjään olimme liikkeellä samoihin aikoihin, mutta kuljimme vastakkaisiin suuntiin: http://raiteet.info/kuvasarjat/Sattumat-10/sattuma.php?pic=H357_Sm2_6x87_Ikr :) | ||||
|
|
17.05.2010 00:39 | Jouni Hytönen | ||
| Lisätietoa: http://www.liikennevirasto.fi/vt5paivaranta-vuorela | ||||
|
|
17.05.2010 00:33 | Jouni Hytönen | ||
| TEP70:n suurin sallittu nopeus on 160 km/h, joskaan sitäkään ei taideta juuri missään hyödyntää. TEP80 puolestaan oli koeveturisarja, joka koostui kahdesta yksilöstä. Vakituiseen palvelukseen ne eivät koskaan päässeet. | ||||
|
|
17.05.2010 00:27 | Tuomas Pätäri | ||
| Vähän samankaltainen juttu on Suurensuon rakenteilla oleva oikaisu Kausalan ja Korian välillä, joka nopeuttaa junien kulkua vain aavistuksen. Oikaisun pääasiallinen tarkoitus on, ettei vanhalla pohjalla pysty yleensäkään nostamaan nopeuksia eikä akselipainoja 25 tonniin. | ||||
|
|
17.05.2010 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Tuosta on n.25km Hyvinkäälle, tavarajunien sn60km/h oli Hy-Hnk välillä aiemmin, joten tuo puolituntia oli varsin hyvä arvio. Tuota Korpea ja korpea tarkoitin. 1835:ssä oli vaunuja Hangosta, Tammisaaressa otettiin lisää vaunuja tarvittaessa ja kohdattiin vastaantuleva paikku. Sivulta lähdettiin kiskomaan, usein raskastakin, junaa kohti Karjaata. Drasvigin kohdalla ei nopeus vielä ollut noussut huimaavaksi, Raaseporikin sivuutettiin rauhallisesti, vielä vähän ja lasku Karjaalle. Karjaalla veturin irroitus junasta ja tunnin tauko tornin silmien alla, kun päivystäjä valmisteli vaunuston viimeiselle etapille. Usein tuo 1835 oli täysi juna painon (1500tn), tai pituuden (140aks) puolesta - siinä sai huru laittaa parastaan... | ||||
|
|
17.05.2010 00:00 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Voisin väittää, että tämä pokkarikuva miellyttää taiteellista silmää paljon enemmän kuin suurin osa täällä olevista sinänsä teknisesti hyvistä, järjestelmäkameralla otetuista kuvista. | ||||
|
|
16.05.2010 23:56 | Jouni Hytönen | ||
| Eihän tässä projektissa junaliikenteen ajansäästöillä ole juuri mitään merkitystä. Päätarkoituksena on kuitenkin saada häiriöherkät vanhat avattavat sillat pois VT 5:ltä. Hankekortin mukaan myös rautatiesillan avaustarve puolittuu alikulkukorkeuden kasvaessa. Ratageometria toki paranee myös. | ||||
|
|
16.05.2010 23:30 | Tuomas Pätäri | ||
| Tässä tapauksessa poliisit olivat hyvinkin asiallisia, rivien välistä pystyi lukemaan että ilman ihmisten soitteluja heille olisi ollut aika sama vaikka tässä olisin kuvia räpsinytkin. Luovutin jo tämän sillan osalta, mutta hmm.., tuolta oikealla olevalta rampin penkereeltä saisi ehkä jotain aikaiseksi ilta-auringon aikaan, jolloin Mussalon liikenne on suurimmillaan.. täytyypä kokeilla. | ||||
|
|
16.05.2010 23:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Ai suunnillen toltako näytät? Mä kuvittelin tummahiuksiseks. | ||||
|
|
16.05.2010 23:18 | Tuomas Pätäri | ||
| Lisää viikonlopun kuvia mm. Kotkasta, Inkeroisista ja JuHa-radalta onpi osoitteessa http://www.tup.1g.fi/kuvat/Kotkan+suunnalla+14-15.5.2010/ | ||||
|
|
16.05.2010 23:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Sä olet kyllä taitava etsimään arjestakin niitä oikeasti kiinnostavia kuvakulmia. Niinkuin monet muutkin, esim. Mika Polamo: https://vaunut.org/kuva/58230 ja Johannes Tervo: https://vaunut.org/kuva/59678 ja niinkuin sanoin monet muut. Juuri näitä arjen tilanteitahan kannattaa aina kuvailla, koska 20 vuoden päästä ajattelemme: äh, olisimpa mä sittenkin menny siihen Sm1:een. Tai deeveritaajikseen. Mihin vain, joka on nyt niin kuolettavan tylsän tavista. | ||||
|
|
16.05.2010 23:15 | Oskari Kvist | ||
| Näinpä. Mikähän tulee olemaan tulevan avattavan sillan sn. Vai onko se kaikilla avattavilla silloilla se 60? | ||||
|
|
16.05.2010 23:10 | Markus Räsänen | ||
| Kyse oli viime kesästä. | ||||
|
|
16.05.2010 23:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Eli mitkäs kiskot nää nyt on? Jätkäsaaren ratikkakiskot? | ||||
|
|
16.05.2010 21:55 | Niklas Savinsaari | ||
| Kaippa tällä(kin) maisemanraiskauksella saadaan taas n. 12 ja puoli sekuntia matka-aikaa lyhennettyä... | ||||
|
|
16.05.2010 21:53 | Markus Räsänen | ||
| Itsellä kävi lähes samoin Korian nykyisen seisakkeen 2. raiteen laiturin kohdalla, (silloin siinä oli vielä Hankkijan lastaus/purkuraide) kun olin aamu tuimaan kuvaamassa T2092:sta! Poliisi maija ajoi viereen ja kutsui minut pois radan vierestä ja suitsutti minua siitä että "ei saa mennä radalle" ja sain 50€ rikesakon! Otin silloin opikseni vain sen verran että seuraavana sumuisena aamuna kuvasin 2092:sen! | ||||
|
|
16.05.2010 20:48 | Tunnus poistettu | ||
| HKR:n veturitallin vieressä on nykyisin Vianor-rengasliike. Vaaleankeltainen rappaus ja rakennuksen yleisilme eivät ole enää häävit. Ympäristönkin muutos enteilee veturitallin elon ehtoopuolta; otahan Jussi kamera mukaan, kun käyt seuraavan kerran Hyvinkäällä. | ||||
|
|
16.05.2010 20:25 | Pasi Utriainen | ||
| Ymmärtääkseni siltaa ei uusita. Ainakaan sen paikkaa ei siirretä. Tosiaan juhannuksena 2011 junaliikenteessä on noin 3 vuorokauden mittainen katko, jolloin uusi linja on tarkoitus ottaa käyttöön. | ||||
|
|
16.05.2010 20:05 | Pasi Utriainen | ||
| Tästähän tulee lapsuus mieleen, usein mentiin Siilistä Pieksämäelle junassa P84 ja Pieksämäeltä Tampereelle juuri P106:ssa. Matkalippujakin on vielä tallella, mm. paikkalippu vaunuun 431. Alstikan kärytkin tuntuvat kuvan myötä nokassa. | ||||
|
|
16.05.2010 19:54 | Eeli Sulku | ||
| Onpa hyvä katsella TN-luokan ikkunasta kun P 704 on n. tunti tai kaksi myöhässä... Omalle kohdalle sattui hyvä tuuri Model Expoon mennessä kun ei ollut IC 74 kun 11 min myöhässä lauantaina... | ||||
|
|
16.05.2010 19:20 | Markku Blomgren | ||
| Mitä vaunuja nuo kaksi(?) ensimmäistä vaunua oikein on, jotain siirtokonttivaunuja? | ||||
|
|
16.05.2010 19:17 | Markku Blomgren | ||
| Uusitaanko myös tuo kuvan vasemmassa alakulmassa oleva ristikkosilta ja/tai siirretäänkö sen paikaa? | ||||
|
|
16.05.2010 18:39 | Olli Aalto | ||
| Ei sentään ollut kyse ilma-aluksiin annettavasta valomerkistä "Lentopaikka vaarallinen älä laske", joka juurikin on punainen vilkkuva valo? | ||||
|
|
16.05.2010 18:38 | Jonne Seppänen | ||
| tyylikäs kuva! | ||||
|
|
16.05.2010 18:34 | Toni Nurminen | ||
| Hienoja kuvia! Itse asuin "poikavuosinani" 78-85 Haapamäen radan varressa Hirsilässä, ja minulla on semmoinen muistikuva ettei näitä DR12-vetureita sillä radalla näkynyt koko aikana muutakuin tavarajunien vedossa, mahdanko olla väärässä? Mukava nähdä näitä Oriveden seudun "lähihistoria" kuvia, laita ihmeessä lisää, jos suinkin löytyy! | ||||
|
|
16.05.2010 17:37 | Topi Lajunen | ||
| Paitsi vaihtotyönä ilman matkustajia. | ||||
|
|
16.05.2010 16:29 | [Tunnus poistettu] | ||
| Heii, taas tapaamme, vaunuseni :)) | ||||
|
|
16.05.2010 15:37 | Teemu Sirkiä | ||
| Niin ja puheesta ei tietenkään erota sitä, onko juna korvessa vai Korvessa... :) | ||||
|
|
16.05.2010 14:47 | Ville Kamunen | ||
| kumpa tässäkin olisi edes jonkin verran liikennettä.kävin itsekkin tutkimassa näitä raiteita. | ||||
|
|
16.05.2010 14:25 | Tom Nylund | ||
| Tässä kuvassa on sitä jotakin. Lisää fiiliksiä tulee, jos vertaa vaikka tämän ajan muodottomia betoni/lasi/teräs juna-asemia laitureissa tirisevine sähkövetureineen. | ||||
|
|
16.05.2010 14:07 | Teemu Sirkiä | ||
| Näitä juttuja on aina mukava lukea. Mikä tässä oli se varsinainen harhautus, puoli tuntia on ajoaikana ehkä hieman liikaa? | ||||
|
|
16.05.2010 09:08 | Ilkka Hovi | ||
| Jäin tuossa vielä miettimään noita kiviä ja soraa. Jos hiiltä saa ilmaiseksi se on joko jostain laanin pohjalta (>maata ja kiviä) tai kasan reunalta, jolloin kauhurikuski lastaa hiilen laittamalla kauhan maahan ja tökkäämällä kauhan täyteen. Voimme todeta, rakas Watson, pyydetään hiiltä kasasta sill'lailla, että kauha on vaikka metrin korkeudella. Tällöinhän kauhaan tulisi vain hiiltä. Varsinkin jos on maksava asiakas voisi antaa vaatimukseksi, ilman maata. Lisäksi aina näissä jutuissa pitäisi olla jonkun vielä mukana ohjeistamassa. | ||||
|
|
16.05.2010 01:24 | Tapio Muurinen | ||
| Intialainen hiili on lainaus kirjasta "Veturimiesten ammattikuva 1920-1960" erään vanhan pasilalaisen kuljettajan haastattelusta. | ||||
|
|
16.05.2010 00:50 | Jorma Toivonen | ||
| Sattui arvonnassa kohdalle tämä kuva, jonka johdosta muutamia muisteloita kaivautui aivojen sopukoista (noniin taas se "Toivonen"...). Iltaisin ja öisin linjalla oli melkoisen pitkä junasuoritusväli (Kr-Hy), 1835:llä Hangosta kohti kotia, Karjaalla odoteltiin edellä kulkevan lätän saapuvan Hyvinkäälle. Haimoon rullauksen jälkeen näillä paikkeilla (ehkä hieman aiemmin) MAN:iin täydet mörinät. Hyvinkää usein tiedusteli näillä tienoilla olinpaikkaa - joko alkaa "petailemaan" läpikulkua ja seuraava junakin (1841, 2xDv12) Karjaalla oli jo valmistumassa. Jotkut kuljettajat, kuultuaan oudon "Hyvinkään äänen", vastasivat totuuden mukaisesti: Pimeää on, ei osaa tarkasti sanoa, jossain korvessa taidetaan olla tulossa, kun ei mitään näy. P-i-i-i-tkä hiljaisuus ja epävarma kysymys - o-osaatko yhtään arvioida milloin olette Hyvinkäällä? "Puolen tunnin päästä ollaan ratapihalla - laitappa värit valmiiksi senmukaan". Ei tosin montaa kertaa onnistunut tämä harhautus, kun sana kiiri suorittajien keskuudessa ja junan sijainti tiedettiin vastauksen sanamuodosta riippumatta. Aikanaan värit olivat "läpi" ja asemamies pyöritteli ohikulkua Hangon laiturilla, suorittaja kurkisteli tapahtumaa aseman oven raosta... Mutta hurun mörinä ja vihellys edessä olevalle vartioimattomalle tasoristeykselle hieman häiritsi väsyneiden korpilaisten ilta-unia. | ||||
|
|
15.05.2010 23:30 | Jaakko Hakala | ||
| Vielä oikein "Weturi" kaksoisveellä. | ||||
|
|
15.05.2010 22:56 | Ilkka Hovi | ||
| Nyt on pakko vastata: Hytti on kiinni ruuveilla. Irrota ensin kiinnitysruuvit ja sitten nosta noista neljästä koukusta. Ehdotan nosturia ja ketjuja tai vaijeria :) | ||||
|
|
15.05.2010 22:37 | Ilkka Hovi | ||
| Hyviä kommentteja yllä. Intialaisessa hiilessä on vikana että siinä jopa 25% palamatonta ainetta eli tuhkaa (tuskin sitä Suomeen on edes raijattu). Muina kommentteina voisi sanoa, että Tr2:n arinaa pystyi liikuttamaan, jolloin ei stokerin syöttämä hiili jäänyt paakkuutumaan. Kuten on koettu voimalaitos hiili pakkaa tukkimaan arinan. Ajattelen asian johtuvan hiilen pienemmästä koosta, jolloin tulipesään heitettäessä se helpommin "tarttuu toisiinsa", voi jäädä kasaksi (lähelle tulipesän takaosaa) ja osaksi myös jää arinarautojen väliin sulaen sinne. Tällöin ilman kulku estyy, hiili ei pala vaan sulaa vaikka olisi hyvää hiiltä. Voimalaitoshiilet ovat tarkoin analysoituja ja ne ovat hyviä lämpöarvoltaan. Miten sitten pitäisi menetellä? Kokeilisin tarpeeksi suurella vedolla, eli suuremmalla täytöksellä ja välttäisin rullausta. Tällöin olisi asemille tultava höyry päällä ja jarrutettava vasten höyryä. Lisäksi pesä pitäisi pitää mahdollisimman ohuena eritoten ennen asemalle tuloa. Pekan arina on aika iso käsilämmitteiseksi joten ohuella pesällä ja/tai suuremmalla täytöksellä joutuu ajamaan nk köyhänä ja paine pukkaa laskemaan joko polttoainekerroksessa olevien "reikien" ja suuremman höyrynkulutuksen takia. Jos katsotaan kuvaa englantilaisesta hiilestä jättävät sopivan kokoiset hiilenpalat tilaa paloilman kiertää paksummassakin polttoainekerroksessa. Ken on huomannut ovat englantilaisten vetureiden tendereillä olevat hiilenkokkareet välillä aika suuria (tosin niitä myös pienennettiin jotta mahtuivat tulipesän suuluukusta sisään). Kuten edellä ovat kollegat maininneet ovat hiilet erilaisia. Englantilainen hyvä höyryhiili on melko kaasupitoista ja siksi siellä ajetaan tulipesän suuluukku auki toisioilman saamiseksi polttoa varten. Hyvällä hiilellä tulipesä hohkaa valkoisena ja hiilen kaasu palaa koko tulipesän tilavuudelta. Ei harmeja kun hiiltä tilataan veturikäyttöön ja ovathan eri kokoiset hiililaadut tarkoin määritettyjä (hyvä eläkeprojekti sitten joskus :) ) |
||||
|
|
15.05.2010 22:33 | Jyrki Längman | ||
| Eipä ole enään tuotakaan rataa | ||||
|
|
15.05.2010 22:30 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ompas säilynyt tuo rata purkamatta 30 vuotta liikenteen loppumisen jälkeenkin. Saattaa olla nykyisin suojeltu miljöö? | ||||
|
|
15.05.2010 22:11 | Pasi Utriainen | ||
| Ja maanantain Iltalehden otsikko: "Mies häiritsi junaliikennettä -poliisi raudoitti". | ||||
|
|
15.05.2010 22:01 | Jari Kuusinen | ||
| Kun pukeudutaan huomiovaatetukseen, ei pientareella odottelu ole enää normaalia jalankulkua. Jos kuvaajalla sattuisi vielä olemaan Tieturva 1 -kurssi käytynä ja kortti perstaskussa, ollaankin juridisesti mielenkiintoisessa tilanteessa. Tietysti pitää muistaa, ettei kuvaustoiminta saa aiheuttaa minkäänlaista haittaa tai vaaraa muulle liikenteelle, kuten ei olisi aiheuttanut varmaan tämän kuvan esimerkkitapauksessakaan. Ei siis ulosmitata turvavaatetuksen tuomaa hyötyä. Kahden euron kertakäyttöliivien ja junaharrastajaliivien sijaan kannattaa tällaisissa tilanteissa käyttää ammattilaiskäyttöön tarkoitettua huomiovaatetusta, jolla on suurempi katu-uskottavuusarvo nyt kun jokainen sauvakävelijä ja moottoripyöräilijäkin käyttää huomioliiviä. Ne yleisliivit ovat hyviä kyllä normaalissa linjakuvaamisessa. Lisäksi tällaisilla oleskelukiellon alaisilla huomiota herättävillä kuvauspaikoilla ja kuvaustilanteissa on syytä toimia mahdollisimman huomaamattomasti ja nopeasti, toisin sanoen vartin odottelu on jo liikaa, varsinkin jos se tehdään liikenteellisesti vilkkaaseen aikaan. Porukalla tällaisille paikolle ei kannata edes mennä. Yksi on aina huomaamattomampi kuin viisi: Yhteen turvaliiviukkoon ei välttämättä kiinnitetä sen suurempaa huomiota, mutta jos niitä on viisi, herää välittömästi kaikkien mielenkiinto siihen mitä on tekeillä. Pertun esimerkki muistuttaa taas siitä, että isokokoisesta varustuksesta on hyötyä, varsinkin jos sitä esitellään näkyvästi mahdollisille ihmettelijöille. Eli aina pitää tietää mitä on tekemässä ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan näyttämään se muillekin. Itse kuva on erinomainen - mutta niinhän ne kaikki Tuomaksen kuvat aina ovat! :) | ||||