Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	11.03.2023 07:28	Pasi Seppälä
		Komea kuva taas Karilta.
	11.03.2023 07:26	Pasi Seppälä
		Onpa hieno tosiaan. Tunnelma kohdallaan.
	11.03.2023 02:53	Jukka Ahtiainen
		Jos Kirkkonummella pysähtyminen maksoi liikaa, niin 25.9.2014 ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Otto Lehtipuu, VR: "Haukivuoren pysähdysten osalta kysymys ei siis ole liikennöinti-, energia- tai pysähdyskustannuksista, vaan matka-aikahyödyistä." 2022 kesällä IC-junaparin pysähdys Hillosensalmella lisäsi matka-aikaa Kouvola-Pieksämäki välillä (184 km) toiseen suuntaan 2 min ja toiseen suuntaan 0 min. 29.11.2022 Radio Suomen Liikenneilta VR:n kaukoliikennejohtaja Piia Tyynilä Hillosensalmen pysähtymisestä: "Teemme mielellämme tällaisia kokeiluja" 14.2.2023 VR:n vastaus Haukivuoren esitykseen vastaavasta kokeilusta Haukivuorella 2023, mm: "Juuri Savon-radalla junan kilpailukyky henkilöauton kanssa on haastava." Esim. 12.5.2022 IC 70: - Pieksämäeltä lähtö 2 min myöhässä - Haukivuorelle saapuminen 3 min etuajassa - Haukivuoren ohitus 41 km/h - Mikkeliin tulo 5 min etuajassa 6.3.2023 vaalikeskustelussa Haukivuorella: "Mitä mieltä olette, tulisiko junapysähdykset ainakin jossain määrin palauttaa Haukivuorelle?" Ehdokkaiden äänestyksen tulos 6-0: Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät.
	11.03.2023 02:21	Esa J. Rintamäki
		Pohjankurun "ratikkapysäkki"...? Mennytkin Salmisaaresta kauas ohi.
	11.03.2023 02:15	Esa J. Rintamäki
		Herra Rainer, kyllähän koiraihmisiä Kirkolla riitti, Kirkkonummen kennelkerhon agility-osasto kilpaili itsensä SM-mestaruuksiin saakka. Koirakoita oli useampia. Koiria oli, akita inusta bastardirotuisiin torinseisojiin! Alumiinin eräällä työnjohtajalla oli myös Liteace, perhettä ja kaksi cavalierspanielivaliota. Seinänaapurilla Pikkalassa oli monivuotisen "kävelevä nakki"- (lue: pitkäkarvainen mäyräkoira) harrastuksensa tuloksena kunnioitusta herättävä kokoelma palkintoruusukkeita ruokasalin seinällä todisteena kahden mäyriksensä menestyksellisestä näyttelyurasta: ROP, BIS, CACIB, VSP, MVA, jne. Edellä kirjoittamani piirteet koiraihmisten elämästä eivät siis rajoittuneet vain minuun ja avokkiini. Mikä tässä keskusteluketjussa näkyy selvästi, niin ainakin Suomen päättäjien yleinen piirre: jotain on noussut hattuun. Terve järki pysyy kaukana niin kauan, kuin ihmiset äänestävät oikeistoa, luullessaan että naapurinsa uskovat näiden vaalikarjatyhmyreiden kuuluvan ökyihin. Tervejärkinen ehdotus ajetaan kiville siksi, kun aloitteen takana on esim. vassarit tai vi*un ituhipit (lue: vääräuskoiset). Sitäpaitsi, pääministeri Sipilä kuului lestoihin, joiden mielestä toisuskoisia saa jymäyttää, kun helvetti odottaa näitä joka tapauksessa! Turhaa ponnistella näiden helvetinkekäleiden eteen yhtään mitään. No, itselleenhän sikaparka hallaa tekee, kun kaukalonsa kaataa! Ikävintä siinä vaan on se, että sivullistenkin kaukalot kaadetaan samalla. Suomella on aika harvoin hyvää herraonnea. Puistattaa vieläkin juopuneesta kansliapäällikkö Buntasta vuosia sitten lukemani juorut.
	11.03.2023 01:45	Timo Salo
		Kustannustehokasta joukkoliikennettä....
	11.03.2023 00:29	Rainer Silfverberg
		Olen kuullut kaikenlaisia selityksiä miksi Turun junat eivät voi pysähtyä Kirkkonummella mutta tuo että kaikilla on kumminkin koira ja pakettiauto en oikein niele. Mitä tekemistä länteen menevillä rautateillä on Suomen turvallisuuden kanssa? No sillä että Suomenlahteen työntyvät niemet kuten Hankoniemi voi kanssa joutua maihinnousuyritysten kohteeksi ja toimivien junayhteyksien puuttuminen kiihdyttää muuttotappiota ja seudulle jää asumaan vain vanhuksia. VR teki hätäisen ratkaisun romuttaa rantaradan läntistä Uuttamaata palvelevat yhteydet v 2016 silloisen hallituksen painostuksesta kun uhattiin pistää lahtipenkille koko VR, ja Onnibus kilpaili kahden euron tarjouksilla moottoritietä pitkin ajavilla pikabusseilla, ja VR väitti silloin että Kirkkonummella (Suomen 2. suurin maalaiskunta) pysähtyminen "maksaa liikaa". VR yritti samaa temppua Hämeenlinnan kanssa poistmalla IC-junien pysähdykset siellä mutta Hämeenlinna sai junansa takaisin kun oli riittävästi protestoijia. Nyt sekä bussilippu että junalippu Hki-Turku maksaa 12-15 euroa riippuen vuorosta ja bensan ja dieselin kallistuttua junamatkustus on todella muuttunut houkuttalevaksi vaihtoehdoksi autoon verrattuna. Elias on siinä mielessä oikeassa että pari minuuttia lisää matka-aikaan ei karkota matkustajia, mutta ongelma on radan huono läpäisykyky, lähijunien aikataulut pitäisi laittaa uusiksi jos Turun junien aikataulua rukataan 2 minuuttia Helsingin päässä ja siitä ei HSL tykkää!
	10.03.2023 23:22	Esa J. Rintamäki
		Omasta puolestani voisin kertoa omakohtaisen näkemykseni ja nimenomaan oman ("sammakko kaivossa") kokemukseni kulkutarpeesta Kirkkonummelta tai Siuntion Pikkalasta Turkuun, silloin kun kuljin berniläiskoirieni kanssa koiranäyttelyissä. Yksi näistä oli Sveitsinpaimenkoirien kaksipäiväinen erikoisnäyttely Paraisilla kesäkuussa 1997. Juna ei tullut mitenkään kysymykseen, viikonlopun laivamatkalle pyrkivien ja nieleskelevien nousuhumalaisten joukossa. Järkevin ajoreitti Pikkalasta Turkkusse kulki Jorvaksentietä Inkooseen, sujui vauhdikkaasti, kun Liteace-pakulla sai paahtaa satasta. Sitten maantietä 186 Mustion ja Kiskon kautta Saloon. Mutkainen ja mäkinen tie, jossa ei montaakaan ohituspaikkaa ollut, kun joku lantsari tuli eteen Ursus-kökkötraktorillaan laittamasta syrjäpellollaan perunoita seipäille. Niin ja tarpeelliset pysäykset koiran pissattamiseksi ja vesihuollon ajaksi. Salossa pääsi liittymään moottoritien liikennevirtaan. Sitten Kaarinassa tielle 180 ja Paraisille Jutta-bernin kasvattajan luokse yöksi. Ennen moottoritien valmistumista, vanhalle ykköstielle päästäkseen piti risteyksessä odotella ja vanhentua ja vanhentua ja vanhentua. Paluumatka samaa tietä, pysäyksineen. Oma auto oli sikäli paikallaan, kun mukana oli myös kokoonpantavat tuolit ja päivänvarjo. Plus syötävät kylmälaukussa ja vaihtovaatteetkin. Jos kartalta katsotaan epätoivoisten kirkkonummelaisten reissua kohti Oopoa, niin hankalammalta näyttää: keskustasta Veikkolaan kulkee maantie hankalasti Volsin, Lapinkylän ja Haapajärven kautta. Parempi olisi pöhkiä Jorvaksentietä länttä kohti. Kimpassa muiden koiranomistajien kanssa tilattu bussi olisi myös ollut toimiva ratkaisu...? Toisin sanoen, kulkutarpeita on myriadeja muitakin, kuin istuksia Pendolinossa kiitämässä kuuttasataa kohti länttä tai inhaa itää.
	10.03.2023 23:10	Jorma Toivonen
		VR:n kunnossapidon nykyinen taso? Ellei korjausilmoituksessa (?) huomioida yhden ruuvin kiristyksen tarpeellisuuta - tottakai se ohitetaan, vaikka se huomioittasiinkiin, odotellaan kunnes luukku tipahtaa. "Asentajat lyönevät vetoa keskuudessaan" kauanko kauanko luukku repsottaa ennen putoamistaan
	10.03.2023 22:37	Jukka Ahtiainen
		https://vaunut.org/kuva/147928?kd=12.6.2021&kd2=12.6.2021&tag0=17%7CSijainti%7CAsemalla%2FRatapihalla
	10.03.2023 21:49	Jukka Ahtiainen
		Hyvä, kun/jos rautatieliikennettä kehitetään. Kehityksen tulisi perustua realiteetteihin ja siihen, että rautatiet palvelevat kansakunnan hyvinvointia (kivijalka). Mielestäni nopeuden painoarvo ylikorostuu. "Rautatiet eivät ole ensisijaisesti voiton tekemistä varten, vaan se on yhteiseen hyvään velvoitettu liikennelaitos. Sen on palveltava valtion liikenneintressien voimien vapaata peliä vastaan koko kansan hyväksi." - Otto von Bismarck – En ole huomannut perusteissa maanpuolustusta enkä pandemiaa. Suuret cityt on tuhottu nopeammin kuin cityjen välillä tasaisesti asuttu maa. Valmiuksia tasaisempaan asutukseen on paremmin kuin aiemmin: nopeat tietoliikenneyhteydet, etätyö, monipaikkainen asuminen, kansalaisten halu vähentää päästöjä. 2.9.2022 Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola itäisen Suomen turvallisuudesta: "Suomen pitää varautua turvallisuuspoliittisiin uhkiin huolehtimalla alueiden elinvoimaisuudesta" Entä Liikenneviraston esiselvitys: Junaliikenteen päästöjen ja kuljetuskustannusten vähentäminen "Nopeus vaikuttaa ilmanvastukseen toisessa potenssissa ja sitä myöten lisää kilometriä kohti käytettävää energiaa vastaavalla tavalla. Ilmanvastuksesta aiheutuva energiantarve aikayksikössä eli teho kasvaa nopeuden kolmannessa potenssissa." "Väljentämällä aikataulua merkittävästi rataosalla kokonaisvaikutus kulkuaikaan jää pieneksi, mutta vaikutus energiankulutukseen voi olla sitä suurempi." https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/121056/lts_2013-43_978-952-255-350-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y Liikenneturvallisuus ("Lähimmille rautatieasemille Pieksämäelle (30 km) ja Mikkeliin (40 km) johtaa Haukivuorelta hyväkuntoinen suora kantatie.") Vuonna 2022 tapahtui ennakkotietojen mukaan 3 069 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. https://moottori.fi/liikenne/jutut/liikenteen-kuolemat-eivat-taltu-kuten-norjassa-jossa-alle-sata-kuolemaa-vuodessa/ Huono homma, että minuuttikilpailua käydään ylinopeudella ajavan maantieliikenteen kanssa (43 % Traficom). Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkeläistä ja 1,0 miljoonaa alaikäistä. Heille taitaa olla yhteydet tärkeämmät kuin minuutit. Päätöksenteossa olisi syytä saada sijaa Eljaksen kehuja saanut esitelmä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13973.msg107570
	10.03.2023 21:29	Eljas Pölhö
		Hki-Turku välillä ehdottomasti tärkeintä olisi palauttaa edes osalle junista Kirkkonummen pysähdys. Täysin järjetöntä edellyttää Kkn matkustajien ensin menevän Leppävaaraan tai Helsinkiin. Ei kai Kkn-Turku ole edes mitään järkevää vaihtoehtoa oman auton lisäksi. Lohja-(Espoo) on paikallisliikenteen kannalta täysin hyväksyttävä tutkimuskohde. Sillä ei pitäisi olla mitään sitouttavaa suunnitelmaa Lohja (Lohjan pohjoispuoli)-Salo kanssa. Lohja pohjoisen ja Salon välillä juna ei pysähdy missään minkään suunnitelman mukaan (väliseutu saa nauttia ohiajavien junien katselusta). Pienillä nopeutuksilla tai hidastuksilla ei ole yhtään mitään vaikutusta matkustajamääriin, vaikka suomalaiset selvitykset lisäävät matkustajia jokaisen minuuttisäästön antamalla kertoimella. Oikeassa elämässä minun työmatkani oli Norrköping-Malmö ja junien hitauttaminen 15 min lisäsi matkustajamääriä sellaisella prosentilla, ettei Suomessa edes osata uneksia. Avain oli, että lisättiin pysähdyspaikkoja. Jok'ikinen juna ei pysähtynyt kaikilla asemilla, mutta joka asemalla pysähtyi joitakin junia hidastetussa aikataulussa. Malmön ja Norrköpingin välillä on useita yliopistoja ja muita oppilaitoksia. Näiden oppilaat tekivät säännöllisesti oppilastöinä junissa kyselytutkimuksia, joiden tulokset sain työni takia. Ylivoimaisesti tärkeintä oli aikataulujen luotettavuus. Toisena oli sujuvat jatkoyhteydet ja kaukana perässä junien nopeus pääteasemien välillä.
	10.03.2023 21:05	Jorma Rauhala
		Haapalan Manen huvila.
	10.03.2023 19:48	Arto Papunen
		Saattaakohan jatkossa veturi vaihtua useammin kun lauantainakin jatkossa lähdetään hakemaan kuormaa Kurkimäestä, jolloin sama veturi olisi vuoroviikoin Porin/Kalvitsan ja Kaipolan/Suolahden vuoroissa, jos ei veturia vaihdettaisi.
	10.03.2023 19:34	Juha Toivonen
		Juuri niin! Värillä on väliä...tai oikeammin sen vaihtelulla. On hienoa, kuinka rautateidemme tavaraliikenteeseen on syntynyt aitoa kilpailua.
	10.03.2023 19:23	Juha Toivonen
		60:n dieseveturin ostosopimuksessa veturin maalauskustannukset eivät näyttele niin mitään osaa. Toisin sanoen: niiden kylkeen voidaan maalata ilman lisäkustannuksia vaikka hämähäkkejä väärinpäin. Näitä ei tietenkään pidä maalata, mutta asialliselle väri- ja imagesuunnittelulle toteutuksineen toivoisi hieman lisätilaa valtio-omisteisen ahtaassa päätöksenteossa.
	10.03.2023 19:18	Juha Toivonen
		Mitä vähemmän tuon rautatieyhtiön nokipyssyjä tai sähköhäkkyröitä näkee suomen rataverkolla, niin sitä paremmaksi muodostuu sekä Suomen turvallisuus, että myös yleinen rauhantilanne Euroopassa. Nythän kai Nurminen Logistic toimii "verisen" itärahdin takuumiehenä??? Menikö oikein?
	10.03.2023 19:13	Juha Toivonen
		Suomi elää metsistä ja metsäteollisuudesta. Niin elävät rautatietkin. Jos joku muuta väittää, niin hän valehtelee. Vietin kuvanottopäivänä runsaat kaksi tuntia tämän kuvan ottopaikalla, ja siinä ajassa 5 erillistä raakapuujunaa kolisteli tuon paikan ohi. Vain yksi teräskelajuna ja yksinäinen veturi kulki noiden välissä.
	10.03.2023 17:27	Eljas Pölhö
		Ruotsissa SJ on monena vuonna valittu "vihreimmäksi kuljetusalan firmaksi" ). Veturit ja vaunut ovat mustia, kiitojunat (X2000) ovat ikävän harmaita [ei tarvitse pestä niin usein - virallinen selitys]. Värillä ei ole väliä, vain teoilla. Se on toisinpäin kuin Suomessa, missä puheet on puheita ja teot on tekoja. EDIT: ) Huomaa: Kuluttajat eli tavikset äänestäneet näin, eivät "tärkeäpetterit" keskenään sopineet
	10.03.2023 16:52	Markku Naskali
		Luotettavuus olisi ehkä väriä tärkeämpi...
	10.03.2023 16:21	Topi Lajunen
		Mahdollisesti vähemmän, mitä imagonnostatus on tuonut lisää rahaa sisään. Vaikea arvioida toki.
	10.03.2023 16:14	Vertti Kontinen
		Kiitoksia! On tosiaan mukavaa nähdä vähän muutakin väriä kuin vihreää täällä seudulla, etenkin, kun nämä kulkevat lähestulkoon joka päivä
	10.03.2023 16:09	Ari Suomela
		Savupiippuja kyllä oli, mutta ei ihan tuossa kohdassa. Tehdasalueelle ei kuvan paikasta ollut viittä kilometriä. Kamerasta en tiedä mikä oli, mutta noin parin postimerkin kokoisia negatiivejä siitä tuli. Tuohon aikaan ei kovin suuria valokuvia tehty.
	10.03.2023 16:06	Topi Lajunen
		San-pääte on Japanissa arkinen peruskohteliaisuus vertaisten kesken, ei niinkään mikään erityinen herroittelu/rouvittelu nykymittapuulla. Toki ennen vanhaan täälläkin herra/rouva oli arkinen peruskohteliaisuus vailla "ylimääräisiä" arvostuksia.
	10.03.2023 15:41	Tuomas Pätäri
		Hieno aurinkoisen talvipäivän kuva, ja mukava nähdä Ferrikuvia näiltä (vielä melko) uusilta toiminta-alueilta.
	10.03.2023 15:35	Hannu Peltola
		Kiitoksia John, Kurt ja Esa! Kurt kaivoi esille tarkat tiedot tästä mallista, kyseessä on tosiaan tuo Bachmannin vakiomalli. Pidin tätä pitkään geneerisenä mallina American-tyyppisestä veturista, mutta yllättäen Bachmannin malli vastaa varsin tarkasti Great Northernin veturia #124.
	10.03.2023 15:32	Vertti Kontinen
		Mikä tunnelma!
	10.03.2023 14:00	Kari Aho
		Mahtaako olla kivijalkaakaan jäljellä vanhasta. Meinasin viime keväänä käydä katsomassa mutta into loppui Saaren ylikäytävälle parin sadan metrin päähän.
	10.03.2023 12:49	Esa J. Rintamäki
		Alkuperäinen Rahkola (perustettu junakohtauspaikkana 1.4.1947 ja lakkautettu 28.5.1978) sijaitsi kilometrillä 411+002. Sieltä alkoi kaksoisraide, joka johti Seinäjoen tavararatapihalle. Mielenkiintoinen kuva!
	10.03.2023 12:29	Esa J. Rintamäki
		Pari hyvää kysymystä asian tiimoilta: Joko taas on tekeillä nopea yhteys "Pyhille Liike-Miehille" kultaisine kiveksineen, jotta nämä pääsisivät vaikka nyt 16,3 sekuntia nopeammin Turusta Helsinkiin...? Onko asian tiimoilta harrastettu riittävän pitkäjänteistä markkinatutkimustakaan? Kunnollinen tutkimus vienee aikaa ainakin muutaman vuoden ja tulosten analysointi vielä päälle. Täällä Suomessa väestöpohjalla, joka EI KASVA! Turistit ovat oma lukunsa, totta, mutta pienikin häiriö maailmassa vaikuttaa myös hupailumatkoihin. Eikä sitä tutkimusta pidä rajoittaa koskemaan vain Suomea. Olisi mentävä aina USA:han asti, Indianan osavaltioon, Assholen piirikuntaan Cuntinghamin kaupunkiin ja tietenkin myös Japaniin Omanko-pikkukaupunkiin Honshun saarella...? Vai onko pohjalla toiveikas kuvitelma matkustajamäärien kasvusta, jos Tku - Hki-väliin menisikin aikaa 16,3 sekuntia vähemmän? Itse näkisin ajatuksen taustana kuvitelman ikuisesta talouskasvusta, joka kuitenkin tulee törmäämään seinään kipeästi, maailman rajallisuuden tullessa lopulta yllätyksenä. Kuitenkin, kun asiaa haudotaan vasta nyt, pitkälti toistasataa vuotta rantaradan liikenteelle avaamisen jälkeen, se kertoo siitä, että rautateiden linjaus onkin ollut varsin hyvin kohdalle osunutta jo ennen vanhaan. Siitäkin huolimatta, että rantarata oli tarkoitettu alunperin paikallisradaksi. Eikä mikään ole niin helppoa kuin menneisyyden ennustaminen. Oman elämänkokemukseni myötä peukutan Eljasta, täyttä asiaa. Huom! Joissakin lauseissa sarkasmivaroitus (omanko = japania, tarkoittaa gynekologin työmaata).
	10.03.2023 12:03	Esa J. Rintamäki
		Että on hieno kuva hienosta koneesta! Veturissa vielä tasoluistit, vaikka valaistusturbogeneraattori on tätä päivää edustamassa. Aikamoinen kolmivuotias pitää olla, jos mielii niellä veturin "hasardimaisesti" ja kokonaisena...? Joskus taannoin USA:n tuotevastuulaki oli riemuvoitto rahastusmielisille "väärinkäyttäjille" asianajajineen. Tämän vuoksi muun muassa suositun Cessna 172:n tuotanto jouduttiin poikkaisemaan, hillittömät korvausvaatimukset olisivat muuten kaataneet tehtaan!
	10.03.2023 10:47	Markus Selin
		Tuo oli Juliadatan mukaan perillä Kouvolassa 11:07 ja lähti takaisin jo 12:01. Onko tietoa, mistä noin lyhyessä visiitissä oli kyse?
	10.03.2023 10:25	Rainer Silfverberg
		Oikoradalla "Vihti" tarkoittaa kokonaan uutta asemaa "Vihti-Nummela" työnimellä, sijoittuen nykyisestä Nummelan taajamasta pari km etelään. Lisäksi karttojen mukaan sen aseman länsipuolella alkaisi lenkki joka yhdistää Hangon rataan suurin piirtein Nummenkylän kohdalla ja liittyy uudelleen päärataan. Vekslaaminen Hangon ja oikoradan välillä molempiin suuntiin olisi mahdollista tämän lenkin kautta. ks https://www.tunninjuna.fi/ratasuunnitelmat/ Suhtaudun oikorataan siinä mielessä myönteiseesti että toteutuessaan se mahdollistaisi uusia kombinaatioita henkilöliikenteelle, mm suoria taajamajunia Helsinki-Vihti-Lohja-Karjaa, palauttaisi 2016 poistetun junayhteyden Helsingistä rantarataa pitkin Karjaalle ja Hankoon ja lyhentäisi kaukojunien matka-aikaa Turkuun yli puolella tunnilla hitaampien IC-junien osalta ja mahdollistaisi nopeiden non-stop junien ajon. Turku saataisiin siten matka-ajallisesti yhtä lähelle Helsinkiä kuin mitä Tampere on, nyt Turku on puoli tuntia kauempana. Huonoa on ainoastaan kalliit rakenuskustannukset koska maasto huomioiden joudutaan rakentamaan paljon tunneleita, kallioleikkauksia ja siltoja. Ainoa järkevä vaihtoehto jos halutaan kunnollisia ajansäästöjä rantaradalle olisi rakentaa kokonaan uusi rautatie kaukojunille Helsingin keskustasta Kirkkonummelle, viivansuoraan tunnelissa Espoonlahdelle asti n 20 km ja sieltä maanpintaa pitkin Kirkkonummelle. Nykyisen rantaradan välityskyky Helsingin ja Kirkkonummen välillä on huono, IC-junat matelevat ja keskinopeus on 75 km/h vaikka junat eivät des pysähdy Kirkkonummella. Syynä lukuisat nopeusrajoitukset mutkissa ja rataa ylittävien kinttupolkujen takia sekä lähijunaliikenne. Lähijunaliikenne saadaan mahdollisesti eri raiteille Leppävaaran ja Espoon välille mutta muilta osin ei ole luvassa parannuksia. Esim Norjassa on rakennettu uusi oikorata n 20 km pitkässä tunnelissa Oslosta etelään, pelkästään kaukojunia varten, ja Itävallassa samoin Wienistä länteen.
	10.03.2023 09:59	Petri Nummijoki
		Taisi joinain kausina olla kaksikin suoraa junaa Riihimäeltä Karjaan kautta Turkuun. Vuoden 1960 aikataulukirjassa sellaisia ovat Vv15-vetoinen TP2035/2036 sekä Tv1-vetoinen T2037/2038. Jälkimmäisen paluujuna on tosin merkitty Karjaalta Riihimäelle lisätavarajunaksi eli tunnukselle LT2038. Helsingin ja Turun välillä oli suorana junana Vr11-vetoinen TP1031/1032, jossa kai käytettiin yleensä Vr11-paria. En tiedä oliko TP2035/2036 yhdellä vai kahdella Vv15-veturilla ajettu. Tosin Riihimäen ja Turun välinen suora liikenne hoidettiin kai vuodesta 1966 lähtien mieluummin Toijalan kuin Karjaan kautta, kun Toijala-Turku oli saatu vaihdettua 54 kg:n kiskoille. Sitä kauttahan Naantaliin ajetut öljyjunatkin kulkivat.
	10.03.2023 09:03	Kimmo Huhta
		On. Pitkä pakoputki Otsossa.
	10.03.2023 09:00	Vertti Kontinen
		Sama veturi on pyörinyt nyt ainakin viikon Jämsän ja Suolahden junissa
	10.03.2023 08:58	Ilkka Hovi
		Tyylikäs kuva.
	10.03.2023 07:25	Kurt Ristniemi
		Sanoisin, että Bachmann # bac80130. Spectrum 4-4-0 Sound Great Northern 124 This is the HO Scale DCC Great Northern Baldwin Modern 4-4-0 Locomotive and Tender (#124) from the Bachmann Spectrum Series. Suitable for Ages 14 & Up. Comments: Keep away from children under 3 years of age due to choking hazard Bachmann Spectrum 4-4-0 Sound Great Northern 124 HO Scale Model Train Steam Locomotive #80130
	10.03.2023 02:32	John Lindroth
		Veturi junineen tulee tyylikkäästi onnistuneessa kuvassa olisiko mahdollisesti Bachmann valmiste?
	10.03.2023 01:14	John Lindroth
		Tämä on aivan totta !Tuonne Meiningeniin korjattavaksi meni 7.3.23 HSBn Malletti esiintyäkseen radan 125v. juhlissa ensi vuonna. Tietojen mukaan radan uuden korjauspajan kapasiteetti ei riitä ammattiosaajapulan takia!
	10.03.2023 01:01	John Lindroth
		Sympaattinen nostalgiatuntuinen ohjaamo "I Like".
	10.03.2023 00:31	Eljas Pölhö
		Kysyin kyllä ja siksi kysyin, että joskus Hangon radan varrella asuneena Vihti oli sellaisella puolella Hangonrataa, ettei Hangosta varmasti voi olla yhteytta Turkuun Vihdin aseman kautta. Tai sitten "uusi" Vihti on jossain ihan muualla kuin 1950-luvulla. Jokohan nykyisin on Ruotsin Trafikverketille toimitettu suunnitelmakartta, jossa olisi "uusi Vihti" vaihtoasema, jottei tarvitsisi käydä Albergassa (Leppävaarassa) vaihtamaassa suuntaa Åboon (Turkuun). Joskus ennenvanhaan Riihimäen ja Turun välillä oli yksi junapari, muistaakseni T2035/T2036, pitkään Tr2 ja sitten Tr1 vetoinen Karjaalle, jonkun aikaa jopa Saloon asti. Mutta se oli ainoa kaudella, jolloin vielä ajettiin enemmän junia kuin nykyisin. Silloin oli jopa yksi suora tavarajuna Helsingin ja Turun välillä (T1031/T1032). Suomeen palattuani olen huomannut, että täällä puheet ovat puheita ja teot tekoja vielä suuremmalla eroavaisuudella kuin Ruotsissa. Turun "tunnin junaa" kaupiteltiin ulkomailla nopealla yhteydellä Turku-Helsinki-Pietari (avitettiin vielä Kerava-Porvoo-Kouvola oikoradalla), mutta nyt se Pietari on unohdettu [Suomessa] ja keksitään pikkuisia aikasäästöjä Helsinkiin pyrkiville Suomen sisällä.
	10.03.2023 00:30	Otto Tuomainen
		Slovakiassa tämä sarja tunnetaan nimellä "Okuliarnik".
	10.03.2023 00:17	John Lindroth
		Saksalaiset tuntevat tämän veturisarjan nimellä"Taucherbrille"-
	09.03.2023 23:29	Heikki Jalonen
		Petri muuten on varmasti oikeassa: näyttäisi, että rahdattava tavara on selluloosapaaleja. Niiden kulkusuunta oli enimmäkseen Suomesta vientinä poispäin. Siihen viittaa myös vaunulla tehtävän työn tekotapa: pudota paali vaunusta (aluslavalle) ja kokoa tarakka, jonka nosturi sitten heivaa laivaan. Jos paaleja lastattaisiin junaan, olisi vastaanottolava ylhäällä vaunun oven korkeudella, ei noita paaleja maasta miesvoimin tuonne vaunuun heitellä jos parempi keino löytyy. Vain tyhmä tappelee maan vetovoimaa vastaan...
	09.03.2023 23:26	Otto Tuomainen
		Itseasiassa pysähdyspaikkoja näyttäisi olevan enemmän. Löytyy myös seisakkeet Brezno-Halny ja Brezno-Rohozná. Näiden lisäksi Bujakovo zastávka sijaitsee Breznon kaupungin alueella mm. puolankielisen wikipedian mukaan.
	09.03.2023 23:11	Heikki Jalonen
		Trippeli tarkoittaa oikeastaan sitä, että koneessa on 3 paisuntajaksoa, ei siis sylinterien lukumäärää; samanasteinen paisunta voidaan jakaa useammalle sylinterille ihan käytännön dimensiosyistä. "Paisunta" tarkoittaa höyryn painetason (ja lämpötilan) alentamista josta koneen antama teho otetaan. "Dimensio" tarkoittaa tässä sylinterinhalkaisijoita yli 1 metri. Esimerkiksi Finlaysonin Sulzer on nelisylinterinen kaksitoiminen trippeli. Matalapainejakso on jaettu kahteen sylinteriin, muutoin halkaisija tulisi valmistuksen suhteen liian suuri, samoin männän ja renkaiden toiminta suuressa sylinterissä olisi huonoa. Kompoundikoneella tarkoitetaan kaksipaisuntakonetta. Useimmiten ne ovat niin pieniä koneita, että myös sylintereitä on kaksi kappaletta. Mutta, vaikkapa Spillingin kompoundi on kolmisylinterinen. Spillingin trippelikone on puolestaan kuusisylinterinen. Ratkaisu johtuu siitä, että Spilling-koneissa kaikkien sylinterien halkaisija on sama, samoin tietysti iskunpituus. Siten, alempien paisuntajaksojen suurempi tilavuus saadaan aikaan rinnakkain kytketyillä sylintereillä. Ja kvadruppelikone ei ollenkaan välttämättä ole nelisylinterinen. Esimerkkinä kovin kuuluisa Titanic: sen koneiston kytkentä oli eteenpäinajossa 8-sylinterinen kvadruppeli. Eli, kaksi nelisylinteristä trippelikonetta rinnakkain (joiden matalapainejaksot jaettu kahteen sylinteriin) ja sarjaan kytkettynä viimeisenä jaksona ennen lauhdutinta Parsons-turbiini. Siis kahdeksan kaksitoimista sylinteriä ja yksi turbiini joiden läpi kuljettuaan, 4 paisuntaa suoritettuaan, höyry oli tehnyt työnsä (kehittäen 46000 ihv) ja palautui takaisin vedeksi, odottamaan pääsyä uudelleen kattilaan (joita oli 29 kpl...) uudelleen kuumennettavaksi. Taaksepäinajossa olivat käytettävissä ainoastaan mäntäkoneet (30000 ihv). Juuri tämä selvästi alempi peräytysteho saattoi olla suuri yllätys perämies Murdoch'ille. Tuo S/S Garryvalen kone oli perusmuotoinen 3-sylinterinen, luonnollisesti kaksitoiminen; siis 6 vaikuttavaa työiskua suorittavaa tilaa. Piiskaventtiili löytyy myös useimmista laivakoneista; se on hyödyllinen kun pitää varmuudella saada kone kääntymään ja lähtemään.
	09.03.2023 22:44	Petri Nummijoki
		Olisiko kuitenkin toisin päin kuvatekstiin verrattuna eli laivan lastia ei purettaisi junaan vaan junan lastia laivaan? Kotkahan oli perinteinen vientisatama, vaikka varmasti laivat sinne tavaraa toivatkin parhaansa mukaan.
	09.03.2023 21:29	Esa J. Rintamäki
		Trippelikone tarkoittaa kolmisylinteristä höyrykonetta, joka toimii kompoundiperiaatteella. Siinä sama höyryannos kulkee pienempihalkaisijaisesta korkeapainesylinteristä muihin sylintereihin, joista viimeinen on suurempihalkaisijainen matalapainesylinteri. Laivakäytössä ei ole tarvista veturipuolelta tutulle piiskaventtiiliille. Olemassa on ollut myös kvadruppelikoneita, eli nelisynterisiä hökötyksiä.
	09.03.2023 21:26	Rainer Silfverberg
		Turku-Hyvinkää, tavarajunia varmaan? Joka tapauksessa oikoradalle tulisi vaihteet että myös se olisi mahdollista. Hankesuunnitelman mukaan osa IC-junista pysähtyisi Vihdissä ja osa Lohjalla. Vihti olisi vaihtoasema Hangon radalta Turkuun päin. Itsehän esitit kysymyksen että miten länsiuusmaalaiset pääsevät Turkuun jos Karjaa-Salo lakkautetaan? Helsinki-Hanko ajettaisiin varmaan myös rantarataa pitkin. Siinä vaiheessa kun ja jos oikorata on pystyssä on Suomessa varmaan muitakin matkustajajunaoperaattoreita kuin VR.
	09.03.2023 19:59	Eljas Pölhö
		Mitähän liikennettä Hyvinkään ja Turun välille oikein kuvitellaan, jos se tarvitsee sekä Karjaa-Salo-välin että Suoran yhteyden Lohjan tienoilla. "Tunnin junat" ei edes pysähdy Lohjalla ja loput Hki-Turku junat eivät taatusti tule pysähtymään Lohjan kummallakin puolin. Helsinki-Hanko-yhteyttä vielä voidaan lupailla, ettei heti huomattaisi Kirkkonummen-Karjaan välin joutumista vähäliikenteelliseksi, mutta Hanko-Turku-yhteyttä ei ole ajateltu (Miksi kukaan haluaisi Turkuun?).

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset